Biologiset torjuntaeliöt sinunkin pellossasi
|
|
- Joonas Lehtilä
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Biologiset torjuntaeliöt sinunkin pellossasi Heikki Hokkanen Maataloustieteitten laitos Helsingin yliopisto
2 Miksi maapallo on vihreä? jokaista kasvilajia kohti >100 eläinlajia! - kasveja noin lajia ( ) - eläimiä ehkä miljoonaa lajia to a first approximation, every animal is an insect (J. Kukalová-Peck) >3/4 kaikista eläinlajeista hyönteisiä biomassa: - lintuja 0,5 kg/ha - ihmisiä 7 kg/ha - hyönteisiä >2000 kg/ha (tr) n kg/ha (lv) pelkästään muurahaisten kokonaisbiomassa > ihmisten!!
3 Kasvinsyöjien runsautta rajoittavat ennen kaikkea: eliöitten luontaiset viholliset kasvien oma puolustus kilpailu Elinympäristön ominaisuudet muokkaavat kaikkien näitten tekijöitten vaikutusta
4 Monimuotoisuutta tarkasteltava eri tasoilla: 1. Viljelykasvilajien sisäinen MM 2. Peltoympäristön MM 3. Viljelymaiseman alueellinen MM Tavoitteena: Lajien säilyminen Agroekosysteemin optimitoiminta Tuotantovarmuus Esteettisiä tavoitteita? Keinoja: - suojavyöhykkeet, -kaistat,.. - reunojen 'pehmentäminen' - sekakasvustot - petopankit - viljelyjärjestelmät Viljelymaiseman alueellinen MM: Tärkeä aluetason MM:lle esim. pölyttäjähyönteiset muut hyötyeliöt; tuholaiset
5 Kymmenittäin (sadoittain) tutkimuksia monimuotoisuuden merkityksestä tuhohyönteisten runsauteen. Pääsääntöisesti on todettu, että tuholaiset ovat vähälukuisempia monimuotoisessa kasvustossa monokulttuuriin verrattuna: 49 lajia kaikkiaan 69:stä lajista
6 Samaten 74% tutkimuksista on osoittanut, että myös aluetason (maisema) monimuotoisuus vaikuttaa hyötyeliöitä lisäävästi ja 45%:ssa tuholasmäärät olivat laskeneet Ruohomaisen kasvillisuuden monimuotoisuus oli tärkeintä luontaisten vihollisten kannalta Mekanismeja: - vaikutus tuholaisten kolonisaatioon - vaikutus luontaisiin vihollisiin
7 Hyönteisten runsauden pellolla määräävät: 1. niiden muutto pellolle ja pellolta pois 2. hyönteisten syntyvyys ja kuolevuus Hyönteislajin ja pellon sekä luonnonympäristön muun lajiston lisäksi näihin vaikuttavat erityisesti ulkoiset tekijät kuten lämpötila ilmankosteus sadeolot valo ilmanvirrat
8 Muutto: Useimmat lajit talvehtivat pellon ulkopuolella: tuomikirva munana tuomen oksilla viljakukko aikuisena karikkeessa rapsikuoriainen aikuisena karikkeessa jotkut kuitenkin pellolla: tähkäsääski, vehnäsääski esikotelona maassa litusääski maassa Muuttoa voi tapahtua kaukaakin: kaalikoi jopa tuhansia km tuomikirva ja muita kirvoja koloradonkuoriainen Muuttoajankohdan määrää sää paikallissää, lämpösumma,
9 Alkurunsauden määrää talvehtimisen onnistuminen Talven ankaruus: vaikutus suurinta kasvin oksilla ja rungolla talvehtiviin, vähiten syvällä maassa talvehtiviin Talven pituus: erittäin suuri merkitys; aikainen ja lämmin kevät voi jättää henkiin paljon yksilöitä (luteet, kirpat, rapsikuoriaiset...) Lisääntyminen Ilmiömäinen kyky lisääntyä: jopa satoja-tuhansia munia/naaras jotta kanta ei kasvaisi pitäisi noin 98-99% niistä kuolla! Esim. tuomikirvan kanta voi 30-kertaistua viikossa jos kesäkuun alussa orailla yksi kirva 5-10 lehteä kohti heinäkun alussa pellolla 3 metrin kerros kirvoja elokun alussa yli 100 km korkea kirvamassa!!! Viljakirvan lisääntyminen hitaampaa (elokuussa olisi vain pari m) Sääoloilla keskeinen rooli mutta niiden vaikutukset monitahoisia!!
10 Luonnon- ja peltoympäristön vuorovaikutus - lajit voidaan jakaa karkeasti peltolajeihin ja luononympäristölajiehin. Ne esiintyvät osin molemmissa ympäristöissä mutta määrät ovat erilaiset - eräät lajit, esim. 60% hämähäkeistä, eivät esiintyisi pelloilla lainkaan ellei luonnonympäristöä olisi vieressä (sveitsiläinen tutkimus) - maakiitäjäisillä tilanne erilainen: 16% riippuvainen luonnonympäristöstä; tosin talvehtimispaikkana nurmi tai piennar on erittäin tärkeä!
11 Luonnon- ja peltoympäristön vuorovaikutus Tuho- ja hyötyeliöitten liikkuminen luonnon- ja peltoympäristön välillä: - yllättävän suuri liikkuvuus, mm. ilmaplankton, pitkin kesää - valtaosa ilmaplanktonin lajeista ei esiinny pelloilla - vähän lentävät lajitkin liikkuvat paljon - erilaiset reunat ja muut esteet vaikeuttavat liikkumista
12 Liikkumisesteet Saksassa keskimäärin jo 3,6 km maantietä neliökilometrillä ja luku kasvaa koko ajan Tutkittiin merkittyjen maakiitäjäisten kykyä/halua liikkua erilaisten teiden yli [ habitaatin pirstoutumista ]
13 - ruohoinen peltotie ei ole merkittävä este - soratie: juoksevat mieluummin vieressä kuin yli: merkittävä este - pikitie: samoin - rautatie: samoin
14 Liikkumisesteillä voi olla suuri merkitys esim. yritettäessä päästä suotuisasta habitaatista toiseen: matka pitenee helposti ylivoimaisen pitkäksi
15 Luontaisten vihollisten liikkumiskyvyllä ja mahdollisuuksilla on merkittävä rooli tuholaiskantojen kurissapitämisen kannalta! Esimerkiksi maakiitäjäisten leviäminen kevätviljapellolle keväällä voi kestää viikkoja. Ne talvehtivat piennaralueilla tai nurmissa, josta orastumisen myötä leviävät pellolle. Ne eivät tehokkaasti leviä ennen kirvojen migraatiota kuin n. 25 m pientareelta pellolle päin => kauempana on petotyhjiö ja kirvojen kannankehitys voi tapahtua melko rajoituksetta.
16
17
18
19 Yhteenveto monimuotoisuudesta: Monimuotoisuus eri tasoillaan on hyvin tärkeää: se sekä vakauttaa tuholaiskantojen vaihtelua, että alentaa keskimääräisiä tiheyksiä. Näin ei tapahdu kaikissa oloissa eikä kaikilla lajeilla; voi olla kokonaan päinvastainenkin vaikutus. Pelkän monimuotoisuuden sijaan merkittävämpi tässä mielessä on toiminnallinen monimuotoisuus tulos on paljon parempi jos tiedämme avainlajien ominaisuudet, vaatimukset, ja vuorovaikutusmekanismit.
20 Rapsikuoriaisen luontaisia vihollisia Pedot Loispistiäiset Sienitaudit Nosema Patogeeniset sukkulamadot
21 Tärkeitä peltoekosysteemin petolajeja Juoksujalkaiset - Chilopoda Tuhatjalkaisia eli kaksoisjalkaisia (Diplopoda). Nämä ovat karikkeensyöjiä
22 Phalangida - lukit Suomessa 12 lajia hämähäkkieläimiä!
23 Varsinaiset hämähäkit Suomessa 643 lajia Hämähäkit ovat moniruokaisia petoja. Kasveilla esiintyy eniten verkkoja kutovia riippuhämähäkkejä (Linyphiidae) ja pallohämähäkkejä (Theridiidae) sekä väijyen saalistavia rapuhämähäkkejä (Thomisidae). Susihämähäkit (Lycosidae) saalistavat hyönteisiä maan pinnalla. Rapuhämhäkki Misumena vatia Linyphiidae: Linyphia triangularis, yksi Eurooan yleisimpiä riippuhämähäkkejä
24 Hyppyhämähäkki Marpissa muscosa Susihämähäkki Pardosa sp. (Lycosidae)
25 Euroopan ehkä tunnetuin hämähäkkilaji, Araneus diadematus, ristihämähäkki
26
27 Kasvipetopunkit - Phytoseiidae Kasvipetopunkit elävät kasveilla saalistaen muita punkkeja ja pieniä hyönteisiä. Monet käyttävät ravinnokseen myös siitepölyä. Petopunkkeja on saatavana punkkien ja ripsiäisten biologiseen torjuntaan, ansaripetopunkki vihannespunkin torjuntaan ja ripsiäispetopunkki Amblyseius cucumeris mm. mansikkapunkin torjuntaan. Petopunkit ovat alle 0,5 mm pituisia Phytoseiulus persimilis Ansaripetopunkki
28 Euseius finlandicus Merkittävä, moniruokainen kasveja viottavien punkkien saalistaja mm. hedelmä-tarhoissa ja marjaviljelmillä Mansikan petopunkki Anthoseius rhenanus Tärkeä mansikkapunkin luontainen torjuja
29 Hyrräpetopunkit (Anystidae) elävät kasveilla liikkuen nopeasti hyrrämäiseen tapaan saalista etsien. Ne saalistavat pieniä hyönteisiä ja muita punkkeja. Hyrräpetopunkit esiintyvät yleisimmin pensailla. Anystis baccarum (yllä) ja A. agilis (vas.)
30 Samettipunkit (Trombidae) Elävät maaperässä ja syövät hyönteisten munia, pieniä toukkia ja punkkeja. Toukka-asteet loisivat hyönteisillä ja hämähäkeillä. Samettipunkkien merkitystä tuhoeläinten luontaisina vihollisina ei tarkemmin tunneta. 3 mm
31 Maakiitäjäiset Carabidae Maakiitäjäiset ovat yleisiä ja lajeja on runsaasti (Viikin pelloilta kerätty 74 lajia). Aitokiitäjäiset (Carabus) ja sysikiitäjäiset (Pterostichus) käyttävät ravinnokseen mm. etanoita ja hyönteistoukkia. Pienemmät lajit (esim. svuissa Bembidion ja Trechus) syövät hyön-teisten toukkia ja munia. Myös maakiitäjäisten toukat ovat petoja. Suomessa noin 600 lajia
32 A large, iridescent green, woodland carabid (Calosoma) that feeds mainly on insect grubs and often climbs trees to hunt caterpillars (actual size mm long) (yllä) Drawing of typical carabid larva (Pterostichus)
33 Hyrräkiitäjäisiä Bembidion Tärkeitä munapetoja mm. kaalikärpäsellä (syövät muitakin pieniä otuksia!)
34 Lyhytsiipiset kovakuoriaiset - Staphylinidae Suomessa 988 lajia Runsaslajisin kovakuoriaisheimomme. Suurin osa lajeista on petoja, jotka saalistavat muita hyönteisiä ja punkkeja kasveilla ja maassa. Myös toukat ovat petoja; ne liikkuvat pääasiassa maan pinnalla. Vaajakaslaji Tachyporus hypnorum, 5-7 mm
35 Karalyhytsiipinen Aleochara bilineata Epätyypillinen mutta tärkeä laji: on sekä peto että parasitoidi!! Aikuinen syö mm. Delia-suvun kärpästen munia, ja toukat loisivat niitten (mm. kaalikärpästen) koteloita. Tärkeä kaali- ja sipulikärpäsen kannanrajoittaja (suvussa muitakin lajeja)
36 Leppäpirkot Coccinellidae Erityisesti kirvapetoja, mutta saalistavat myös muita hyönteisiä; osa lajeista käyttää ravinnokseen punkkeja. Joitakin lajeja on saatavana kirvojen biologiseen torjuntaan. Pisteiden lukumäärän mukaan on nimetty ainakin 2, 4, 5, 7, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 18, 19, 20, 22, 24 ja 28-pistepirkko! Suomessa 58 lajia
37 Munia ja pikku toukkia, myöhemmin toukkiin tulee täpliä; kotelo muistuttaa vähän koloradonkuoriaisen toukkaa Toukat ovat ahneita kirvapetoja
38 Leppäpirkot usein kertyvät talvehtimaan sankoin joukoin ison kiven juureen...
39 Petoluteet - Hemiptera Typpyluteet (Pentatomidae): osa moniruokaisia petoja, jotka saalistavat kasveilla esiintyviä hyönteisiä ja niiden toukkia. Yleisimpiä lehtipuilla ja pensailla sekä ruohomaisilla kasveilla Nokkaluteet (Anthocoridae) ovat yleisiä koko maassa. Ovat moniruokaisia petoja ja saalistavat kirvoja, kemppejä, punkkeja, ja pieniä hyönteisiä. Esiintyvät runsaimmin pensailla ja lehtipuilla, mutta myös ruohomaisilla kasveilla. Nokkaluteita (Orius) on saatavana ripsiäisten biologiseen torjuntaan. Alla lehvänokkalude Anthocoris nemorum (4 mm), hyvin yleinen hedelmätarhoissa, marjaviljelmillä ym.
40 Naskaliluteet (Nabiidae) Yleisiä koko maassa. Moniruokaisia petoja, saalistavat muita hyönteisiä kasvustossa liikkuen. Etenkin ruohomaisilla kasveilla. 7-9 mm Kuneluteet (Miridae) Kuneluteisiin kuuluu runsasti kasveja vioittavia lajeja, mutta myös petoja Monet käyttävät kasviravinon ohella punkeja ja pieniä hyönteisiä. Alla Macrolophus caliginosus, jota myydään biologiseen torjuntaan (jauhiaiset, punkit). 5 mm
41 Harsokorennot (Chrysopidae) Toukat ovat petoja, jotka saalistavat etenkin kirvoja, mutta myös hyönteistoukkia. Useimpien lajien aikuiset syövät mettä ja mesikastetta. Harsokorentoja on saatavana kirvojen biologiseen torjuntaan. Chrysoperla carnea, 14 mm
42 Petokärpäset: Asilidae
43 Petopistiäiset: mm. hietapistiäiset, muurahaiset, ampiaiset
44 Kukkakärpäset (Syrphidae) Toukat ovat kirvapetoja, jotkut lajit syövät myös muita pehmeäihoisia hyönteisiä. Aikuiset vierailevat kukissa ja syövät mettä. Samalla ne toimivat myös pölyttäjinä.
45 Äkämäsääsket Näihin kuuluu lajeja, joitten toukat ovat kirva- ja punkkipetoja. Aikuiset syövät vain mesikastetta. Saatavana kirvojen ja vihannespunkin biologiseen torjuntaan. Kirvasääski ja sen toukkia, toukat 2-3 mm
46 Loishyönteisiä (loispedot, parasitoidit)
47 Endoparasitoidi - sisäloinen Kaaliperhosen Pieris brassicae koteloasteen sisäloinen Pteromalus puparum
48 Trichogramma munakiilukaisia
49 Encarsia formosa - jauhiaiskiilukainen toukkaa ansarijauhiainen loisitaan (aikuinen) whitefly
50 Vainopistiäisiä - Braconidae
51 Aitoloispistiäisiä - Ichneumonidae
52 Loiskärpäsiä - Tachinidae loiskärpäsen muna
53 Hyönteisviruksia Electron micrographs of a crosssection through granulosis viruses (GV) on the left and nuclear polyhedrosis viruses (NPV) on the right. Omenakääriäisen virustautinen toukka; virusvalmiste ruskomäntypistiäisen virustautiin kuolleita toukkia
54 Hyönteisten sienitauteja Osa on obligatoorisia patogeeneja, osa fakultatiivisia Tunnetan yli 750 lajia...
55 Entomophthora muscae Hyvin yleinen, kärpäsiä ym. kaksisiipisiä tappava sienitauti
56 Vihermykoosi Metarhizium anisopliae infektoituneita seppäkuoriaisen toukkia ( juurimatoja ) riisin kaskas (rice brown planthopper); oikealla vihermykoosiin, vasemmalla valkomykoosiin kuollut yksilö
57 Valkomykoosi Beauveria bassiana Tukkimiehentäi Hylobius abietis Maissikoisan toukka Saksanturilaan toukka
58 Hyönteisiä tappavat bakteerit Bacillus thuringiensis
59 Hyönteisiä tappavat sukkulamadot: Steinernema & Heterorhabditis
60 Rapsikuoriaisen luontaisia vihollisia Pedot Loispistiäiset Sienitaudit Nosema Patogeeniset sukkulamadot
61 Rapsikuoriaisen loispistiäiset Kaksi lajia: Phradis morionellus (Ichneumonidae) Diospilus capito (Braconidae)
62 Tärkeimmät rapsikuoriaispistiäiseen vaikuttavat tekijät: pellon muokkaus rypsin puinnin JÄLKEEN: mekaanisesti tappaa 75% yksilöistä torjuntaruiskuukset: - rypsissä [OK ennen kesäkuun puolväliä] - rypsiä seuraavassa kasvustossa (tavallisesti kevätvilja) viljelykierron fyysinen sijoittelu: mitä lähempänä edellisen vuoden rypsilohko on, sitä parempi [ muuttotappiot väh.]
63 LUONTAISET PATOGEENIT OVAT KADONNEET PELTOMAASTA!!
64 Tuhohyönteisten hallinta luonnon omia mekanismeja matkien on tehokkain ja kestävin tapa suojella viljeltäviä kasveja tuhoilta. Se vaatii toimintamekanismien tuntemista kasvien omien puolustusominaisuuksien hyödyntämistä viljely-ympäristön monimuotoisuutta luontaisten vihollisten toiminnan tukemista
65 Kiitän kiinnostuksestanne
Carbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin
Carbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin Marianna Simula Agropolis Oy Integroitu torjunta koristekasvituotannossa (84231) Integroitu torjunta Etelä- Suomen koristekasvituotannossa
Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013
Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen
Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen
Ötökkäystävällinen kaupunkiluonto Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen Oppaaseen on koottu vinkkejä, joilla voit auttaa mm. pölyttäjien ja muiden hyötyhyönteisten elinoloja. Leena Luoto, kuvat Heikki Luoto
Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla
Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto VILKKU Plus hanke 20.11.2018 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on moniulotteinen
Maaperäeliöt viljelijän tukena
Maaperäeliöt viljelijän tukena Millaista elämää mullassa on? Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 19.4.2017 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on eliöille moniulotteinen mosaiikki
HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot
HOITO-OHJEET Viljelylaatikot Viljelylaatikoiden malleja Viljeltävistä kasveista yleistä Tarkista siemenien tuoteselosteesta tarvitseeko esikasvatusta, erityistä lämpöä (kasvihuone), soveltuuko avomaalle
Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla
Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa
Kuhiseeko luomutilan pientareella? Monimuotoisuuden hyödyntäminen viljelyssä
Kuhiseeko luomutilan pientareella? Monimuotoisuuden hyödyntäminen viljelyssä Anne Piirainen Projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituuutti 9.11.2011 Luomu viljelyä sopusoinnussa luonnon kanssa
Luonnon monimuotoisuuden tarjoamat ekosysteemipalvelut onko merkitystä viljelylle?
Luonnon monimuotoisuuden tarjoamat ekosysteemipalvelut onko merkitystä viljelylle? Juha Tiainen ja Tuomas Seimola OPAL-Life, tutkijoiden ja viljelijöiden tapaaminen Tampereella 10.12.2018 Mitä on luonnon
Timperintie SAUVO
Biologinen torjunta ja pölytys Kasvikohtaiset ohjeet ja sijoittelu Kimalaiset Peltoviljelyksille pölytykseen ja harmaahomeen torjuntaan. Kolmen pesän yhdistelmä. Kussakin pesässä 80-100 kpl kimalaisia.
Tulevaisuuden kasvinsuojeluongelmat - tuholaiset
Tulevaisuuden kasvinsuojeluongelmat - tuholaiset Irmeli Markkula, Erja Huusela-Veistola, Jarmo Ketola MTT Kasvintuotannon tutkimus Ongelmien taustalla Ilmastonmuutoksen vaikutukset Vanhojen tuholaisten
Biologisen torjunnan strategiat kukkaviljelyssä. Irene Vänninen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvinsuojelu
Biologisen torjunnan strategiat kukkaviljelyssä Irene Vänninen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvinsuojelu 1 Biologisen torjunnan onnistumista selittäviä tekijöitä kasvihuoneissa Onnistuminen
Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1
Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Ovelat ötökät Arviolta noin puolet kaikista maapallon eliölajeista kuuluu hyönteisten ryhmään. Maapallolla tunnetaan yli miljoona hyönteislajia ja Suomessakin hiukan alle
Kasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta. Luomumpi Varsinais-Suomi
Kasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta Luomumpi Varsinais-Suomi 13.02.2019 Biotus Oy: Perustettu 12.6.2003 10-12 työntekijää Heini Koskula / Biotus Oy Omaa tuotantoa: Neoseiulus cucumeris Amplyseius
Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen
Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut 2011 Seminaari 22.9.2011 Suonenjoki Jari Känninen Tuholaistarkkailuiden toteutus Tiloilla käyty pääasiallisesti kerran viikossa toukokuusta elokuun puoliväliin (sairasloma
MITÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITO ON?
MITÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITO ON? Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena: TEHO Plus -hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros 2014 Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Hyönteismaailman hyvät, pahat ja rumat keinoja hyötyeliöstön tukemiseen peltoviljelyssä
Hyönteismaailman hyvät, pahat ja rumat keinoja hyötyeliöstön tukemiseen peltoviljelyssä Kuva: Elina Nurmi. Mikkelin Tiedepäivien seminaari 19.4.2018 Sari Himanen, erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke)
Kesäkuulumisia. Iso- ja pikkuvattukirva. Uutiskirje
Uutiskirje 1.9.2017 Lue viesti selaimessa Kesäkuulumisia Kausi 2017 etenee vääjäämättömästi kohti syksyä: torjuntaeliötoimitukset tunneliviljelmille hiipuvat ja avomaamansikalle aniharva levittää enää
Herukan tuholaiset ja niiden torjunta
Herukan tuholaiset ja niiden torjunta Isa Lindqvist ja Tuomo Tuovinen Kuvat T. Tuovinen Herukoiden tuholaiset Silmuja vioittavat lajit Ovatko silmut kuihtuneita, reikiintyneitä tai paisuneita? Herukkakoi
KASVIKOHTAISIA OHJEITA
Käyttäessäsi torjunta-aineita, tarkista niiden yhdensopivuus hyötyeliöiden kanssa KASVIKOHTAISIA OHJEITA MANSIKKA IPM strategia mansikalla Jarvenkyla Oy www.jarvenkyla.fi puh 0505 717 333 Sivu 1 Miksi
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli
MITÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITO ON? Rovaniemi 14.5.2014. Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
MITÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITO ON? Rovaniemi 14.5.2014 Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/ruralia 7.8.2014 1 LUONTO ON PIHASSAMME!
KUINKA HYÖTYÄ PUUTARHAN TUHOLAISTEN LUONTAISISTA VIHOLLISISTA?
KUINKA HYÖTYÄ PUUTARHAN TUHOLAISTEN LUONTAISISTA VIHOLLISISTA? Mikkelin yliopistokeskus, Studia Generalia luentosarja 28/01/2016 Anne Piirainen, HY/Ruralia instituutti anne.piirainen@helsinki.fi Puutarha
Biologisen ja bioteknisen kasvinsuojelun sanasto. Ordlista för biologiskt och biotekniskt växtskydd
LAHDENPERÄ-LEHTO-MÄKINEN-NISSINEN-VÄNNINEN ENGLANTILAIS-SUOMALAIS-RUOTSALAINEN Biologisen ja bioteknisen kasvinsuojelun sanasto Ordlista för biologiskt och biotekniskt växtskydd Glossary of biological
Katsaus kasvukauden 2018 tuholaisiin
Katsaus kasvukauden 2018 tuholaisiin Luke, Luonnonvarakeskus erja.huusela-veistola@luke.fi Pohjanmaan Peltopäivä 26.7.2018 Lämmin ja kuiva alkukasvukausi 2018 Ennätyslämmin toukokuu Lämpösumma reilusti
Maatilan monimuotoiset elinympäristötyypit
Maatilan monimuotoiset elinympäristötyypit Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö TEHO Plus ympäristöneuvojakoulutuksen monimuotoisuuspäivä, TAMPERE 3.6.2013 Osa 2/3 klo 9.15-10:00. Kuvat K. Härjämäki,
Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.
Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.2010 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.
Ympäristölle vaarallinen
Mavrik 2 F/3.12.2008 1 (6) MAVRIK 2 F Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: Tau-fluvalinaatti 240 g/l Valmistetyyppi: EW Käyttötarkoitus: Tuhohyönteisten, kuten
Mansikan tuholaistorjunta avomaalla ja tunnelissa, ongelmia ja IPM-ratkaisuja
Mansikan tuholaistorjunta avomaalla ja tunnelissa, ongelmia ja IPM-ratkaisuja Tuomo Tuovinen MTT, Kasvintuotannon tutkimus 1.1.2015 alkaen Luonnonvarakeskus LUKE 18.12.2014 1 IPM-PALAPELI IPM-direktiivi
Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen
Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen Ajat muuttuvat haluammeko olla mukana? Integrated Pest Management (IPM) Tuomo Tuovinen (MTT) toi
Mansikan tuhoeläinten torjunta
Mansikan tuhoeläinten torjunta Tuomo Tuovinen Suonenjoki 29.12.2010 MTT Kasvintuotannon tutkimus www.mtt.fi Mansikan tuholaisten torjunta Tuholaisten tarkkailu: torjuntatoimien peruste Ennaltaehkäisevä
Vesijärven ötököitä. kasveja
Vesijärven ötököitä kasveja JA Vesijärvi sijaitsee Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueella ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Vesijärvi laskee Etelä-Päijänteeseen Vääksynjoen kautta. Muodoltaan
Mavrik 2 F/ 25.2.2013 1 (6)
Mavrik 2 F/ 25.2.2013 1 (6) MAVRIK 2 F Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: Tau-fluvalinaatti 240 g/l Valmistetyyppi: EW Käyttötarkoitus: Tuhohyönteisten,
Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet
Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Jarmo Ketola, MTT PesticideLife-hankkeen aloitusseminaari 19.2.2010 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön
Jauhiaisten biologinen torjunta. INTO-kurssi: Jauhiaisten integroitu torjunta 15. ja Irene Vänninen MTT
Jauhiaisten biologinen torjunta INTO-kurssi: Jauhiaisten integroitu torjunta 15. ja 16.6.2006 Irene Vänninen MTT Jauhiaisten torjuntaeliöt Torjuntaeliö Loispistiäiset Jauhiaislude Macrolophus caliginosus
lajien tunnistaminen
Kimalaisten elintavat ja lajien tunnistaminen Juho Paukkunen Pölyhyöty-hankkeen koulutustilaisuus Helsinki 27.4.2019 Esityksen sisältö Kimalaisten elintavat ja merkitys pölyttäjinä Suomen kimalaislajisto
Mavrik 2 F/ 20.11.2014 1 (6)
Mavrik 2 F/ 20.11.2014 1 (6) MAVRIK 2 F Tuhoeläinten torjuntaan Myyntipäällyksen teksti Varoitus Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Mycket giftigt för vattenlevande organismer
Tehot irti viljelyalueiden monimuotoisuudesta ja luonnonhoidosta
Tehot irti viljelyalueiden monimuotoisuudesta ja luonnonhoidosta Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö TEHO-Plus talouspäivä, Turku, 9.4.2013 Kuvat Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita. Leikekuvien
Kaalikoi esimerkki runsastuvasta tuholaisesta ja sen luontaisista vihollisista
Kaalikoi esimerkki runsastuvasta tuholaisesta ja sen luontaisista vihollisista Anne Nissinen, Kasvinterveys, Luke Kaalikoi: elämänkierto Noin 9 mm pitkä perhonen Naaras munii 160-290 munaa Toukat kuoriutuvat
Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito
Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Matrigon 72 SG Uusi raemainen formulaatti Vanha tuttu tehoaine: -klopyralidi 720 g/kg Käyttö mansikalla sadonkorjuun jälkeen -käyttömäärä
Luonnonmukaisen viljelyn aloittaminen kotipuutarhassa. Anne Harvala 28.4.2016
Luonnonmukaisen viljelyn aloittaminen kotipuutarhassa Anne Harvala 28.4.2016 Sisältö 1. Maan kasvukunto ja viljavuus 2. Viljelykierto 3. Kasvinsuojelu 4. Ravinnetalous Maan hyvä kasvukunto eli viljavuus
Luomutorjunta. 1) Ennakoiva torjunta. Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali
1 / 5 27.4.2013 12:14 Luomutorjunta Luonnonmukainen tautien ja tuholaisten torjunta 1) Ennakoiva torjunta Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali Kasvualustan hyvä kunto - maan mikrobisto
MANSIKKAPUNKIN BIOLOGINEN TORJUNTA PETOPUNKKIEN AVULLA
MANSIKKAPUNKIN BIOLOGINEN TORJUNTA PETOPUNKKIEN AVULLA Kirjallisuusraportti Marjaosaamiskeskus Sari Himanen Ekologisen ympäristötieteen laitos Kuopion yliopisto 2002 Kirjallisuusraportti pohjautuu kirjallisuuteen
Calypso SC 480 laajennettu käyttöalue (minor use, aik. off label): käyttökohteet ja - ohjeet tuhohyönteisten torjunnassa
Calypso SC 480 laajennettu käyttöalue (minor use, aik. off label): käyttökohteet ja - ohjeet tuhohyönteisten torjunnassa Calypso SC 480 on Suomessa hyväksytty hyönteisten torjuntaan mansikka-, omena-,
Integroidun torjunnan yleiset periaatteet
Integroidun torjunnan yleiset periaatteet (IPM - Integrated Pest Management) Kasvinsuojeluainekouluttajien ja tutkinnon järjestäjien koulutus TUKES 13.2.2017 Niina Kangas, Kauppapuutarhaliitto ry niina.kangas@kauppapuutarhaliitto.fi
BIOLOGINEN TORJUNTA AVOMAALLA JA TUNNELEISSA HEINI KOSKULA / BIOTUS OY
BIOLOGINEN TORJUNTA AVOMAALLA JA TUNNELEISSA HEINI KOSKULA / BIOTUS OY PÄIVÄN AIHEET Biologinen torjunta avomaalla Mansikkapunkki Kärsäkästorjunta sukkulamadoilla Biologinen torjunta vadelmatunnelissa
Tunnista lajit ja logot
Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.
Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
Ruukkukukkien biologinen kasvinsuojelu
asettaa viljelijälle haasteita. Useilla ruukkukukilla viljelykierto on niin lyhyt, etteivät torjuntaeliöt ehdi kasvattaa populaatiotaan. Niitä joudutaan käyttämään elävän torjuntaaineen tavoin eli levittämään
FASTAC T. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg. Valmistetyyppi: WG
Fastac T/29.1.2013 1(6) FASTAC T Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg Valmistetyyppi: WG Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Käyttötarkoitus: Tuhohyönteisten,
Merja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1
Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1 Lajikortit 1-18: 1. Etanahaiskiainen (haiskiaiset) 2. papintappaja (sarvijäärät) 3. pääkallokiitäjä (kiitäjät) 4. pääkallokiitäjän toukka (kiitäjät) 5. isosittiäinen
Karate Zeon-tekniikka. Tuhoeläinten torjunta-aine. vaarallinen. lambda-syhalotriini 100 g/l. Valmistetyyppi: CS
Karate Zeon-tekniikka/20.11.2006 1(6) Karate Zeon-tekniikka Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjunta-aine Tehoaine: lambda-syhalotriini 100 g/l Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Valmistetyyppi:
Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot. Tommi Oraluoma Suonenjoki
Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot Tommi Oraluoma Suonenjoki 4.12.2018 Biotsek Perustettu 2018 Kasvintuhoojien tarkkailupalvelu/kasvinsuojelukonsultointi Tommi Oraluoma/Hortonomi AMK Kasvintuhoojien
Sumi Alpha 5 FW/ 29.1.2013 1(6)
Sumi Alpha 5 FW/ 29.1.2013 1(6) SUMI ALPHA 5 FW Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Tehoaine: Esfenvaleraatti 50 g/l Valmistetyyppi: EW Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Käyttötarkoitus:
Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013
Ajankohtaista kasvinsuojelusta Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013 MANSIKKA Saksankäärökärsäkäs, uusi tuhooja mansikalle? Saksankäärökärsäkäs (Neocoenorrhinus germanicus) - Keski-Euroopassa,
Merja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1
Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1 1. 2. 3. 4. 5. 6. Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 2 7. 8. 9. 10. 11. 12. Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 3 13. 14. 15. 16. 17. 18. Ovelat ötökät,
Karate 2.5 WG/7.2.2013 1(7)
Karate 2.5 WG/7.2.2013 1(7) KARATE 2.5 WG Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Tehoaine: lambda-syhalotriini 25 g/kg Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Valmistetyyppi: WG Käyttötarkoitus:
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus 1/4 2.10.2018 YKK64262 / Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tutkimusalue... 2 4 Tulokset...
FASTAC 50 Tehoaine: Valmistetyyppi: Käyttötarkoitus: Varoitukset: Käytön rajoitukset: Ympäristöhaittojen ehkäisy:
Fastac 50/12.4.2005 1(6) FASTAC 50 Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjunta-aine Tehoaine: alfa-sypermetriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinbensiiniä Haitallinen Ympäristölle vaarallinen
Niityn elämää. Mammuttiaroilta tienpientareille YHTEINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖMME ESILLE KYNÄ JÄTTÄÄ JÄLJEN. Esivalmistelut. Tarvittavat välineet:
Niityn elämää Mammuttiaroilta tienpientareille Työpajassa tutustutaan niityn elämään selkärangattomien eläinten, pääasiassa hyönteisten, sekä kukkakasvien kautta. Se soveltuu peruskouluikäisille ja onnistuu
MAATILAN DELTAMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinta. Valmistetyyppi: EW
Maatilan Deltametriini/ 20.9.2012 1 (8) MAATILAN DELTAMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan Myyntipäällyksen teksti Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista
KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
Biologinen kasvinsuojelu
Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja
Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus
Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen
Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat
Avainsanat populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Populaatio Populaatiolla tarkoitetaan tietyllä alueella tiettynä
Syysrypsin viljely Antti Tuulos
Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto
Maatilan Deltametriini. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinta. Valmistetyyppi: EW
Maatilan deltametriini 28.11.2013 1 (7) Maatilan Deltametriini Tuhoeläinten torjuntaan Myyntipäällyksen teksti Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista
Tuhoeläimet. Sisältö. Lähde: Farmit. 2009. Tuhoeläimet - tunnistuskuvat.
Lähde: Farmit. 2009. Tuhoeläimet - tunnistuskuvat. Sisältö Tuhoeläimet 1. Viljan tuholaiset... 3 1.1. Tuomikirva... 3 1.2. Viljakirva... 4 1.3. Elokirva... 5 1.4. Tähkäsääski... 6 1.5. Vehnäsääski... 7
Biodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot
Biodiversiteetti Johdatus biologian opetukseen-opetusmateriaali Ronja Hyppölä, Petteri Saarela, Matias Järvinen Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elollisen luonnon
Kahukärpäset kiusasivat syysviljoja tänäkin syksynä
Kahukärpäset kiusasivat syysviljoja tänäkin syksynä Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus erja.huusela-veistola@mtt.fi Kasvinsuojelun syyspuinti 4.11.2014 Kokemäki Syysvilja-alan vaihtelu
Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ
Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
Calypso SC 480 / Minor use (6) Vähäiset käyttötarkoitukset -käyttöohjeet tuhoeläinten torjunnassa perustuen kasvinsuojeluaineasetuksen
Calypso SC 480 / Minor use 28.1.2015 1 (6) CALYPSO SC 480 Tuhoeläinten torjuntaan Vähäiset käyttötarkoitukset -käyttöohjeet tuhoeläinten torjunnassa perustuen kasvinsuojeluaineasetuksen 51 artiklaan Varoitus
Toimiva maaperän mikrobisto
Toimiva maaperän mikrobisto Maaperäilta Lohjan Kisakalliossa Ansa Palojärvi Luke Turku ansa.palojarvi@luke.fi 4.12.2018 Elävä maa toimiva mikrobisto 2 5.12.2018 Peltomaan ravintoverkko Juuret Kuollut eloperäinen
KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1
KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Noitasaaren rannasta Pohjois-Konnevedeltä löytynyt tuhatkunta vuotta vanha uistin. Rautalammin
Avainsanat: hyönteiset, lajintuntemus, muodonvaihdos, pölyttäminen, hyönteisravinto, mittaaminen
Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Ovelat ötökät, opettajan materiaali Avainsanat: hyönteiset, lajintuntemus, muodonvaihdos, pölyttäminen, hyönteisravinto, mittaaminen Luokkataso: 3.-6. lk Esivalmistelut: väritulostus,
Alppiruusujen vaivoja Kristian Theqvist
Alppiruusujen vaivoja Kristian Theqvist Tämä esitys ei kata kaikkia alppiruusujen vaivoja vaan ainoastaan niitä, joista olen tehnyt havaintoja omassa tai muissa puutarhoissa. 1 Varpulude (Stephanitis oberti)
Luonnon monimuotoisuus osana maatalouden ympäristöneuvontaa
Luonnon monimuotoisuus osana maatalouden ympäristöneuvontaa FM Eija Hagelberg Projektijohtaja Baltic Sea Action Group Maaseutuverkoston Ympäristö- ja ilmastoryhmä 15.3.2016 Neuvojakoulutus Tampereella
Ympäristöhaittojen ehkäisy: Älä saastuta vesiä tuotteella tai sen pakkauksella. Vältä ruiskuttamista tuulisella säällä.
Kestac 50/ 12.2.2013 1(6) KESTAC 50 Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Tehoaine: alfa-sypermetriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinbensiiniä Haitallinen Ympäristölle vaarallinen
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
Öljykasvien tuhoeläimet 2012
Öljykasvien tuhoeläimet 2012 Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus erja.huusela-veistola@mtt.fi Elonkierros peltopäivä 10.8. 2012 Kasvukausi 2012 Öljykasveja kylvössä kolmannes viime vuotta
Kasvintuhoojat muuttuvassa ilmastossa. Päivi Parikka, Saila Karhu ja Tarja Hietaranta MTT kasvintuotannon tutkimus
Kasvintuhoojat muuttuvassa ilmastossa Päivi Parikka, Saila Karhu ja Tarja Hietaranta MTT kasvintuotannon tutkimus Ennustettu ilmastonmuutos ja tuhoojat Ilmaston lämpeneminen lisää kasvintuhoojien elinmahdollisuuksia
Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun
PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa
PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Puintipäivä 15.11.2012 Loimaa LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.
Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta
Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta Koonnut Marjo Marttinen, ProAgria Keski-Suomi Elli Ruutiainen, ProAgria Pohjois-Karjala Marjamaat-hanke Perustamisvaihe: Monivuotiset rikat: glyfosaatti?, avokesannointi?
Biotus Oy tuoteluettelo
Biotus Oy tuoteluettelo 1 Palvelut BioNeuvo tuholaismääritysapu ammattipuutarhureille torjuntaeliölevityssuunnitelmat Mansikkapunkkianalyysit Näytteet opetustarkoituksiin (mm. puutarhaoppilaitoksille)
Peltokasvien tuhoeläimet mitkä erityisiä haasteita muuttuvassa ilmastossa
Peltokasvien tuhoeläimet mitkä erityisiä haasteita muuttuvassa ilmastossa Anne Nissinen, Erja Huusela-Veistola Luke, Luonnonvarakeskus erja.huusela-veistola@luke.fi Työpaja 2.11.2017: Kasvinsuojelu ja
Monta maakiitäjäiset
Monta maakiitäjäiset 1995-2006 Jari Niemelä Stephen Venn MONTA-seminaari, 26.9.2007 Biotieteellinen tiedekunta Metsät maakiitäjäisten kannalta Luonnontilassakaan metsänpeite ei jatkuva ja yhtenäinen Monimuotoisia
Tuhoeläinten torjuntaan
Sumi Alpha 5 FW/ 10.2.2015 1(5) SUMI ALPHA 5 FW Tuhoeläinten torjuntaan Myyntipäällyksen teksti Varoitus Haitallista nieltynä. Skadligt vid förtäring. Saattaa vahingoittaa elimiä. Kan orsaka organskador.
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.
Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.2015 Mehiläiset ja maatalous Mehiläiset tuottavat hunajaa, vahaa, propolista,
Maatilan Syhalotriini 2/11.2.2015 1(7) Varoitus
Maatilan Syhalotriini 2/11.2.2015 1(7) Maatilan Syhalotriini 2 Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Varoitus Haitallista nieltynä. Skadligt vid förtäring. Haitallista hengitettynä. Skadligt
Miksi luonnonsuojelu on tärkeää?
BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelu Miksi luonnonsuojelu on tärkeää? BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelussa suojellaan alkuperäistä luontoa Luonnonsuojelun tarkoituksena on varjella alkuperäistä luontoa ja sen monimuotoisuutta.
Carbon Kick Booster valmisteen vaikutus eräisiin kasveille haitallisiin punkkilajeihin
MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus 316 Jokioinen Carbon Kick Booster valmisteen vaikutus eräisiin kasveille haitallisiin punkkilajeihin Tilaustutkimussopimuksen loppuraportti
Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana
Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen rakenne Maan kasvukunnon
Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan
Avaunt Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan Avaunt - rapsikuoriaisten torjuntaan Hyväksytty rapsikuoriaisten torjuntaan öljykasveissa Torjuu pyretroideille kestäviä rapsikuoriaiskantoja
MAATILAN SYPERMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan
Maatilan Sypermetriini/ 12.2.2013 1(6) MAATILAN SYPERMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan Myyntipäällyksen teksti Tehoaine: Haitallinen Ympäristölle vaarallinen alfa-sypermetriini 50 g/l sisältää myös aromaattista
Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä
Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson
Johdat us eläinplankt onin maail maan
Johdat us eläinplankt onin maail maan Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti 1 Eläinplankt onryhmät Alkueläimet (Protozoa) Rataseläimet (Rotatoria) Äyriäiseläinplankton Vesikirput (Cladocera) Hankajalkaisäyriäiset
Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)
Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) ekologinen ympäristöongelma. Esim. Kiinteää hiiltä (C) siirtyy