ASEMAKAAVAN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Tunnelinmäki III asemakaavan muutos ja laajennus 61:035 Asemakaavan muutos koskee 61. kaupunginosan katu- ja virkistysalueita. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu 61. kaupunginosan korttelit 226 243 sekä virkistys-, pysäköinti- ja katualueita. Selostuksen päivämäärä 27.1.2012.

61:035/ TUNNELINMÄKI III / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 61. kaupunginosan katu- ja virkistysalueita. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu 61. kaupunginosan korttelit 226 243 sekä virkistys-, pysäköinti ja katualueita. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi TUNNELINMÄKI III Kaavan tunnus 61:035 Kaavan päiväys 19.11.2010 Kaavan laatija Kaavan vireilletulo Reijo Teivaistenaho, kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Kaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. 014-266 5057 email:reijo.teivaistenaho@jkl.fi Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 4/2010 (2.6.2010) Hyväksymispäivämäärät Ltk. 14.12.2010, 5.4.2011 Kh. 26.4.2011, 30.1.2012 Kv. 20.2.2012 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän keskustasta pohjoiseen Tikkakoskella, Tunnelinmäki I alueen eteläpuolella. Kaava-alueen etäisyys Tikkakosken keskustasta on noin 2 km. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaava-alueen nimi on Tunnelinmäki III. Tarkoitus on laajentaa Tunnelinmäen omakotialuetta.

61:035/ TUNNELINMÄKI III / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 ASEMAKAAVA... 5 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 5 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 2.1.2 Luonnonympäristö... 6 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 2.1.4 Maanomistus... 7 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 10 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 10 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 10 3.3.1 Osalliset... 10 3.3.2 Vireilletulo... 10 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 3.3.4 Viranomaisyhteistyö... 11 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 11 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 11 3.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 11 3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 13 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS...13 4.1 KAAVAN RAKENNE... 13 4.1.1 Mitoitus... 13 4.1.2 Palvelut... 13 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 13 4.3 ALUEVARAUKSET... 13 4.3.1 Korttelialueet... 14 4.3.2 Muut alueet... 14 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 14 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 14 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 15 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 15 4.7 NIMISTÖ... 16 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...16 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 16 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 16 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 16

61:035/ TUNNELINMÄKI III / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Seurantalomake 3. Liito-oravaselvitys 4. Tonttijaot 5. Havainnemateriaalia 6. Pienennös asemakaavakartasta määräyksineen 7. Lepakkoselvitys Taustaselvitysmateriaalia: Maakuntakaava Tikkakosken osayleiskaava v. 1992 Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistusraportit v. 2005 ja 2006

61:035/ TUNNELINMÄKI III / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Tarkoituksena on Tunnelinmäen omakotialueen laajennus etelän suuntaan, kaupungin omistamalle Jokela-nimisen tilan maalle. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 18.5.2010 Kaupunkirakennelautakunta käsitteli asemakaavaluonnoksen 14.12.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille Asemakaavaluonnos oli MRL 30 :n mukaisesti nähtävillä 4. 31.1.2011. Kaavamuutosehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 5.4.2011 Kaavamuutosehdotus oli kaupunginhallituksen käsittelyssä 26.4.2011. Kaavamuutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä 13.5. - 13.6.2011 Asemakaava oli kaupunkirakennelautakunnan käsiteltävänä Asemakaava oli kaupunginhallituksen käsiteltävänä 30.1.2012 Asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 20.2.2012. 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kaava-alueen tonttien luovutus on tarkoitus aloittaa v. 2012. Alueen rakennukset toteuttavat omatoimirakentajat. Kadut ja muun kunnallistekniikan toteuttaa Jyväskylän kaupungin konsernin yhtiöt ja Vattenfall Oy. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Tunnelinmäki I alueen eteläpuolella. Alue on rakentamatonta havumetsää. Alueen itä- ja eteläpuolella on voimalinjat (20 kv).

61:035/ TUNNELINMÄKI III / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (6) Alueen sijainti 2.1.2 Luonnonympäristö Alue on havupuuvaltaista metsää, joka korkeussuhteiltaan laskee itään. Alueen itäpuolella on Autiojoki. Suunnittelualueen länsiosassa on tunneli ja tunnelin kaivamisesta tullut sivukivikasa. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Viereisten Tunnelinmäki I:n ja II:n omakotialuetta, joka sijaitsee kaava-alueen pohjoispuolella, on rakennettu 2000-luvun alkupuolelta alkaen. Siellä on lähes 80 omakotitaloa. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Tunnelinmäki I alueella asuu yli 300 asukasta. Tunnelinmäki II:n alueen valmistuttua siellä asuu noin 150 asukasta. Tunnelinmäki III alueelle oletetaan tulevan noin 250-400 asukasta, joten asukasmäärä kasvaa jopa 50 prosenttia. Tunnelinmäen asuinalueella voi olla enimmillään 850 asukasta. Yhdyskuntarakenne Kaava-alueen ympäristö koostuu yhden perheen omakotitaloista. Alue sijaitsee lähellä Tikkakosken keskustaa n. 2 km:n päässä julkisista ja kaupallisista palveluista. Taajamakuva Tunnelinmäki I alueen omakotirakennukset ovat kerrosluvultaan I- ja I ½ -kerroksisia. Alueen yleisilme on vaalea, katot ovat tumman harmaita ja mustia. Alueen tontit ovat melko suuria. Palvelut Palveluiltaan alue tukeutuu kävelymatkan (2 km) päässä olevaan Tikkakosken keskustaan. Sieltä löytyvät monipuoliset palvelut, kuten terveyskeskus, päiväkodit, koulut, liikuntakeskus, kirjasto, kirkko ja suhteellisen hyvät valikoimat omaavat kaupat. Virkistys Tunnelinmäen asuinalue on syntynyt Tikkakosken taajaman reuna-alueelle metsän keskelle. Alueella on hyvät virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, mikäli pitää hiihtämisestä, sienestyksestä ja marjastuksesta sekä metsässä samoilemisesta. Tunnelinmäki I:n alueella on pieniä mutta laadukkaita lasten leikkipaikkoja ja Tunnelinmäki II:n alueelle on kaavoitettu suurehko leikkipuistoalue.

61:035/ TUNNELINMÄKI III / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (7) Liikenne Ajoneuvoyhteys alueelle Tikkakosken keskustasta on Tikkakoskentieltä, jolta käännytään Jukolantielle. Jukolantie on leveä kokoojakatu, jonka reunassa kulkee erillinen kevyenliikenteen väylä. Jukolantie jatkuu etelään päin Tunnelinmäentienä, joka jatkuu noin puoleenväliin uutta kaava-aluetta. Alueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet Tikkakosken keskustaan. Lähin paikallisliikenteen bussipysäkki on Tikkakoskentiellä. Tekninen huolto Vesi- ja viemäriverkosto, katuvalaistus sekä sähkö- ja tietoliikenneyhteydet on rakennettu valmiiksi Tunnelinmäki I ja II alueille eli nyt kaavoitettavan alueen pohjoislaidalle. Suunnittelualueen pohjoisosassa on pumppaamo. Uusi alue voidaan liittää olemassa olevaan verkostoon. Alueella ei ole kaukolämpöä. On epätodennäköistä, että sitä koskaan rakennetaan Tunnelinmäkeen. 2.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Ympäristöministeriö on määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n 1 momentin nojalla maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaavassa alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Ote maakuntakaavasta

61:035/ TUNNELINMÄKI III / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (8) Yleiskaavat Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Tikkakosken osayleiskaava vuodelta 1992, jossa alue on merkitty asuinpientalojen alueeksi AP-3. Ote yleiskaavasta Voimassa oleva asemakaava Asemakaavan muutosalueella on voimassa 10.5.1999 vahvistunut kaava. Muuttuvat alueet ovat katu- ja virkistysalueita. Ote ajantasa-asemakaavasta

61:035/ TUNNELINMÄKI III / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (9) Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2008 ja se on tullut voimaan 1.1.2009. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen pohjoispuolen (Tunnelinmäki I) kaava, johon suunnittelu alue rajautuu, on vahvistunut v. 1999. Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, muun muassa tehdyt inventoinnit. Alueelle on tehty luontoselvitys kesällä 2010. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Liitooravaselvityksen loppuosassa selvittäjä toteaa, että tunnelialueella voi mahdollisesti olla lepakoita. Kaikki maassamme olevat lepakkolajit ovat uhanalaisia ja suojeltuja. Alueelle tehtiin erillinen lepakkoselvitys vuoden 2011 aikana. Jyväskylän kaupungin leikkipaikkojen ohjelmoinnissa 2009 on Tikkakoskelle Tunnelinmäen alueelle suunniteltu kaksi korttelileikkipuistoa A616 ja A617. Ote leikkipaikkojen ohjelmointikartasta. Tunnelinmäen vieressä olevalla Koppelmäellä on toiminut ampumarata. Keski-Suomen ELY - keskuksesta saadun tiedon mukaan ampumarata-alueen maaperä on puhdistettu 2004-2205.

61:035/ TUNNELINMÄKI III / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (10) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan laadintaan on ryhdytty kaupungin aloitteesta. Koska Tikkakoskella on omakotitonteista jatkuvasti kysyntää, pyritään tähän kysyntään vastaamaan. Tunnelinmäen alue on kiinteä osa Tikkakosken taajamaa ja palvelut löytyvät läheltä. Kunnallistekniikka ja muu infrastruktuuri on rakennettu lähelle. Tikkakosken työpaikkaomavaraisuus on yli 120 %, joten on mahdollista, että monet Tunnelinmäkeen rakentavista ovat myös töissä lähialueella. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan muutos käynnistettiin kaupungin aloitteesta keväällä 2010. Tavoitteena on laajentaa Tunnelinmäen omakotialuetta.. 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.3.1 Osalliset Tässä kaavahankkeessa osallisia ovat: suunnittelualueen ja ympäristön asukkaat ja muut toimijat viranomaiset: -yhdyskuntatekniikka -tonttituotanto -rakennusvalvonta -ympäristötoimi Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen pelastuslaitos - Vattenfall Oy / verkko - Jyväskylän Energia Oy - Elisa Oyj - Kesnet Oy 3.3.2 Vireilletulo Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 4/2010 2.6.2010. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 4/2010 2.6.2010. Lähialueen asukkaille on lähetetty 17.5.2010 päivätty kirje, jossa on kerrottu nähtävillä olosta ja osallistumismahdollisuuksista. Kirjeen liitteenä oli osallistumis- ja arviointisuunnitelma, ote voimassa olevasta asemakaavasta ja kaavaluonnos. Asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta on tiedotettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 4.1.2011 ja maanomistajille sekä suunnittelualueeseen rajautuville naapureille on lähetetty kaavan nähtävillä olosta tiedottavat kirjeet, joissa oli liitteenä pienennös asemakaavaluonnoksesta ja OAS. Luonnosvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin Luonetjärven koululla 12.1.2011.

61:035/ TUNNELINMÄKI III / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (11) 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu on käyty 6.5.2010, jossa keskusteltiin mahdollisista pilaantuneista maaalueista. Asemakaava-alue on rajattu siten, ettei pilaantunutta maa-aluetta ole kaava-alueella. Asemakaavaprosessin aikana saatiin Keski-Suomen ELY keskukselta tieto, että maaperä on ko. alueella puhdistettu. Asemakaavan luonnosvaiheessa Keski-Suomen ELY totesi lausunnossaan, että ennen asemakaavan hyväksymistä on tehtävä lepakkoselvitys. 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Alue kaavoitetaan omakotitaloille. Tavoitteena on vastata Tikkakoskelle suosittujen omakotitonttien kysyntään eli kaavoittaa suurehkoja omakotitalotontteja, joihin voi rakentaa esim. talopakettivalmistajien toimittamia valmistaloja. Myös paikalla rakennetut omakotitalot tulevat kyseeseen. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaavasuunnittelua tehtiin yhtä aikaa katujen ja kunnallistekniikan yleissuunnittelun kanssa. Tavoitteena oli saada järkevä lopputulos jo suunnitellut tai rakennetut vesi- ja viemärilinjat sekä erityisesti pumppaamo huomioiden. Kaupunkirakennepalveluiden kaavoitus ja yhdyskuntatekniikka neuvottelivat useita kertoja kaavaratkaisusta. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Tunnelinmäentien varrella. Alue on osin loivaa ja osin jyrkkää mäkimaastoa. Mäkisyys on vaikuttanut suunnitelmaan erityisesti. 3.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Lausunnot ja mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 4. 31.1.2011 välisen ajan. Kaavasta on saatu määräaikaan mennessä neljä lausuntoa ja yksi mielipide. Lausunnon antoivat Keski-Suomen ELY-keskus, Jyväskylän kaupungin ympäristötoimi,jyväskylän Energia vesiliiketoiminta Oy ja Vattenfall Oy. Mielipiteensä antoi Kaarle Pesonen. Asemakaavan yleisötilaisuus järjestettiin 12.1.2011 Luonetjärven koululla. Esittelijän lisäksi paikalla oli kaksi muuta henkilöä. Lausunnot Keski-Suomen ELY-keskus, alueidenkäyttöpäällikkö Pirjo Hokkanen ja ympäristölakimies Ritva Schiestl Tunnelinmäki III :n liito-oravaselvityksen 11.12.2010 johtopäätösosassa suositellaan, että selvitysalueen lohkolla 1 tehtäisiin lepakkoselvitys, sillä alueella sijaitseva tunnelimainen louhos (lohko 1, kohde A) ja kellarimaiset rakennukset (lohko 1, kohde B) saattavat olla lepakoiden käyttämiä pesimä- ja levähdyspaikkoja. Näitä mahdollisia pesimä- ja levähdyspaikkoja sijoittuu kaavaluonnoksen lähivirkistysalueelle erillispientalojen korttelialueiden välittömään läheisyyteen.

61:035/ TUNNELINMÄKI III / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (12) Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettuihin eläinlajeihin. Luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaan näihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Tästä syystä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY -keskus) esittää, että alueella tehdään lepakkoselvitys keväällä ennen kuin asemakaava viedään kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. ELY -keskuksella ei ole muuta huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. Ympäristönsuojelupäällikkö Pasi Huotari, ympäristötoimi kaavaratkaisu on hyvin perusteltu ja se täydentää luontevasti lähialueelle jo muodostunutta omakotiasumista. Kaavaratkaisussa on huomioitu alueen luonto-olosuhteet ja saatu aikaan luonteva ratkaisu alueen maastomuotojen kannalta. Kaavassa tulee tutkia olemassa oleva latuyhteyden säilyminen Pirttimäen suuntaan. Jyväskylän Energia Oy, vesihuoltoinsinööri Juha Kettunen Kaavaan ohjeellinen et -merkintä Tunnelimäen jätevedenpumppaamon AKMLK 457 vuokratontin kohdalle. Tonttien hulevedet tulee imeyttää mahdollisuuksien mukaan maastoon. Hulevesiviemäriä joudutaan rakentamaan kuivatuksen takia sellaisiin kohtiin, missä imeyttäminen maastoon ei ole mahdollista mm. alapuolisen tontin takia. Kaavasta ei ole muuta huomautettavaa. Vattenfall Verkko, suunnitteluinsinööri Hannu Leppämäki Vattenfall Verkko Oy pyytää varaamaan Tunnelinmäki III pientaloalueelle EN -alueet puistomuuntamoiden sijoittamista varten oheisen liitekartan osoittamaan paikkaan tai niiden välittömään läheisyyteen. EN -alueiden tulisi olla kooltaan n. 10x10 m. Vähimmäisetäisyydet EN -alueelle sijoitettavasta puistomuuntamosta lähimpiin julkisiin rakennuksiin tulee olla 15 m muihin rakennuksiin 5 m. Kaavoitettavalla alueella sijaitsee 20 kv :n ilmajohtoja. Nykyisille rakenteille ei ole tarkoituksenmukaista varata kaavaan alueita. mutta pyydämme huomiomaan, että mahdollisista ylimääräisistä johtomuutoksista aiheutuvat lisäkustannukset laskutetaan työn tilaajalla. Vattenfall Verkko Oy :lla ei ole muuta huomauttamista asemakaavaan ja esitettyihin maankäyttöratkaisuihin. Mielipide Kaarle Pasonen, Antti Pasosen pk:n p:sta Hulevesien johtaminen läheiseen Autiojokeen on suunniteltava johdettavaksi niin, ettei siitä koidu vahinkoa asemakaavaluonnosalueen ja Autiojoen välisen maa-alueen yksityisille maanomistajille eikä näistä alueista muodostu suodatusaluetta. Tunnelinmäen jätevedenpumppaamon säiliötilavuus tulisi tarkastaa ja mitoittaa riittävän suureksi, jottei asutuksen laajentuessa lyhytaikaisissa häiriöissä jätevettä johdettaisi ylivuotona Autiojokeen, kuten nykyisin tehdään. Asemakaavaluonnoksen mukaisen uuden asuntoalueen läpikulkevalla kadulla tulisi olla erillinen kevyenliikenteen kadun osa, kuten tälle kadulle johtavalla Jokelantiellä. Liikennehän alueelle tulee kulkemaan Jokelantien kautta ja lisäksi läpikulkevalla kadunosalla on useita risteyksiä, jotka edellyttivät tarkkaavaisuutta useaan suuntaan kevyeltä liikenteeltä (koululaiset yms.). Kaavaluonnos toteutuessaan katkaisee Tikkakosken kuntoladun ja yhteydet läheiselle mäkialueelle, jota nykyiset asukkaat käyttävät kuntoillessaan. Kuntoladulle tulisi kaavaan varata ja merkitä paikka. Tarvittaessa tulisi kaavan lähivirkistysaluetta (YL) laajentaa. Samoin tulisi kaavaan varata ja merkitä polkureitit, joita nykyiset ja uudet asukkaat voisivat käyttää liikkuessaan läpi uuden kaavan mukaisen asuntoalueen Koppelmäen, Taavetinmäen ja Pirttimäen suuntaan.

61:035/ TUNNELINMÄKI III / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (13) Lausuntojen ja mielipiteen huomioon ottaminen Asemakaavasuunnitelmaa muutettiin luonnosvaiheessa saadun palautteen ja tarkentuneen suunnittelun perusteella. Korttelijaotusta muutettiin luonnosvaiheen korttelin 234 kohdalla. Alueelle lisättiin teknisten rakennelmien ja rakennusten rakennusalat. Lisäksi alueen itäosaan merkittiin ohjeellinen reitti kuntolatua ja puistopolkua varten. Tunnelinmäentien varteen on merkitty liittymäkieltomerkinnät. Alueella oleva latu voidaan siirtää Autiojoen varteen sähkölinjan lähituntuman. Tätä varten ei ole välttämätöntä esittää kaavaan erityistä merkintää. 3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavaluonnos hyväksyttiin laitettavaksi nähtäville kaupunkirakennelautakunnassa 14.12.2010. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE 4.1.1 Mitoitus Alueen asukasluku tulee olemaan n. 300-400 asukasta. Asemakaavalla muodostuu 92 uutta omakotitonttia. AO -kortteleiden laajuus on 10,0675 ha ja niillä on yhteensä 25 169 k-m2 rakennusoikeutta. Kaavoitettua virkistysaluetta (VL) on 5,58 ha. Katualuetta on 3,2633 ha. 4.1.2 Palvelut Kaava-alueella ei ole omia palveluita. Tilavat asuintalot tosin mahdollistavat pienimuotoisten palvelujen syntymisen. Lähimmät julkiset ja kaupalliset palvelut ovat Tikkakosken keskustassa. Jalkaisin ja pyörällä esimerkiksi Luonetjärven koululle ja Tikkakosken koulukeskukseen tai terveysasemalle on matkaa noin 1,5 km. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavalla ei ole erityisiä arkkitehtonisia tavoitteita. Tarkoitus on mahdollistaa melko vapaamuotoinen omatoimirakentaminen. Rakennusten mittakaava/koko on käytännöllisesti katsoen samanlainen, eikä alueella ole muista erottuvaa korkeampaa tai suurempaa rakennusta alueellisena kiintopisteenä. Omaleimaisin tekijä on osittain selkeän geometrinen aluerakenne. Koska Tunnelinmäki III sijoittuu osittain jyrkkään rinteeseen, on mahdollista, että joistain asunnoista on valoisat ja ehkä hienotkin kaukonäkymät aamuauringon suuntaan. 4.3 ALUEVARAUKSET Suunnittelualueella on AO kortteleita, VL aluetta ja katualuetta sekä pienet yleisen pysäköinnin alueet (LP).

61:035/ TUNNELINMÄKI III / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (14) 4.3.1 Korttelialueet AO -korttelit 226 243 Kortteleissa rakennustehokkuus on tavanomainen omakotikorttelialueiden tehokkuus (e=0,25). Alueen sisäisestä rakenteesta tulee omakotialueelle tyypillinen. Rakennusten julkisivujen materiaalia ei ole määritelty mutta värin tulee olla vaalea. Kattovärin tulee olla kaikissa rakennuksissa harmaa. Kattomuotoa ei ole määrätty, mutta kattokaltevuus ei saa olla loivempi kuin 1:3. Kattokaltevuusmääritelmä mahdollistaa varsin erilaisten kattojen rakentamisen, varsinkin kun kaikissa kortteleissa kerrosluku on 3/4kIu3/4. Arkkitehtuuriltaan alue valmistuttuaan kokonaan voisi muistuttaa lähinnä postmodernia, villiä tyyliä. Ajan myötä varttuva kasvillisuus tasoittaa räikeimpiä eroavaisuuksia. Alueella on sallittu aurinkokennojen rakentaminen rakennusten seiniin, kattoihin ja pihoille. Myös maalämpökaivoja saa porata. Nämä sallitaan erikseen, jotta tulevat rakentajat edes ajattelisivat tätä mahdollisuutta ja että niitä voidaan ainakin kaavan puolesta alueelle rakentaa. 4.3.2 Muut alueet VL -alueet Suunnittelualueella on paljon virkistysaluetta. Virkistysalueelle jää mm. louhos ja louhoksen sivukivikasa. Myös sähkölinjat ovat VL alueella. 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arviointi on tehty kaavoittajan ja sidosryhmien yhteistyönä. Vaikutusten arviointi on osa suunnitteluprosessia ja vaikutusten arviointia on käsitelty kaavoitusprosessin kuluessa järjestetyissä kokouksissa ja neuvotteluissa. Arviointi perustuu olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin sekä kaavoitusprosessin kuluessa laadittuihin lisäselvityksiin. Kaavoituksen alkaessa tunnistettiin alustavasti kaavaan liittyvät vaikutukset ja mietittiin niiden merkittävyyttä kaupunkisuunnitteluosaston kaavoitusprosessi-oppaan muistilistan avulla. 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset väestön rakenteeseen, yhdyskuntarakenteeseen ja taajamakuvaan Tunnelinmäki III :n toteutumisen myötä Tikkakosken taajaman länsiosaan muuttanee 92 lapsiperhettä lisää muutaman vuoden aikana. Alueen tonttien jakaminen on ajoitettava useammalle vuodelle, jotta esim. päiväkoti- ja koulupalvelut riittävät Tikkakoskella, eikä niitä tarvitsisi hakea kauempaa. Tunnelinmäen aikaisemmat omakotialueet saavat kaltaisensa jatko-osan, jossa rakennuskanta koostuu pääasiassa talopaketeista. Vaikutukset palveluihin, työpaikkoihin, liikenteeseen Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia palveluihin, työpaikkoihin tai kulttuuriympäristöön. Tosin uudet asukkaat, mikäli he tulevat Tikkakosken ulkopuolelta lisäävät Tikkakosken taajaman palveluntarjoajien asiakasmäärää.

61:035/ TUNNELINMÄKI III / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (15) Liikenteellisiä vaikutuksia kaavalla on. Uuden alueen asukkaat kulkevat vanhojen alueiden läpi aamuin illoin henkilöautoillaan, jotka helpottavat perheiden arkista taakkaa. Tilannetta lievittää se, että alueen kokoojakatu on mitoitukseltaan reilu ja siinä on erillinen kevyenliikenteenväylä. Suunnittelualueella olevat rakennelmat puretaan. Kallioluolastolle ei ole löytynyt käyttöä. Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualueella voi marjastaa, sienestää ja ulkoilla aina alueen rakentamiseen saakka. Tunnelinmäki I:n ja II:n asujaimiston harrastus- ja lähivirkistysmahdollisuudet kaventuvat ja siirtyvät kauemmaksi. Uuden alueen uusien talojen uudet asukkaat ovat pääosin omakotiasumisen ja perhehistoriansa alkuvaiheessa. Tunnelinmäen alueelle tulee lisää aivan pieniä lapsia ja nuoria perheitä. 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentamisen myötä asuinkortteleiden puusto kaadetaan. Alueen luonne muuttuu lähes luonnontilaisesta täysin rakennetuksi. Alueen valo-olosuhteet ja maisema muuttuvat täysin. Maa muokataan rakentamiseen osoitetuilla alueilla ja sitä myötä myös alueen vesitalous muuttuu. Uudet kadut ja rakennukset ohjaavat vedet uusiin uomiin. Alueen hulevedet johdetaan avo-ojia myöten Autiojoelle. Osa tonteilta syntyvästä hulevedestä ohjautuu suoraan Autiojoen varrella olevalle suoalueelle. Suoalueella mahdolliset epäpuhtaudet ja kiintoaines suodattuvat mutta ojaan ohjattujen hulevesien mukana kiintoaineksia todennäköisesti siirtyy jokeen jonkin verran. Pahimmillaan tilanne on todennäköisesti alueen rakentamsivaiheessa. Maisema muuttuu oleellisesti. Nykyinen metsäalue muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Vähitellen rakentajien istuttamat puut ja pensaat peittävät rakennukset. Tunnelinmäki III: katot voivat näkyä kauemmaksi itäsuuntaan. Kun puusto on kaadettu, saattaa Tunnelinmäeltä avautua kaukonäkymä itään. Alueen valomäärä lisääntyy ja heinät yms. kasvit saavat jalansijaa entistä enemmän. Luonnon monimuotoisuus kärsii. Alueella nyt elävät maaperän organismit osin tuhoutuvat ja useimmat eläimet, jotka siihen pystyvät, siirtyvät toisille asuinsijoille. Kulttuurieläimet ja ihmisen toiminnasta sekä ihmisistä hyötyvät oliot hyötyvät ja saavat asuinsijan. Alueella asuvien lepakoiden elinolosuhteet eivät heikkene kohtalokkaasti, koska ympäristöön jää paljon metsäalueita rakentamisen ulkopuolelle. Suunnittelualueen toteutuksessa on otettava huomioon lepakoiden tarvitsemat valaisemattomat vyöhykkeet ja valaistuksen suunnittelussa on oltava erityisen huolellinen. 4.4.3 Mahdolliset epävarmuustekijät Suunnittelualueella on vanha luolasto. Luolaston edessä on kanjonimainen louhos. Biologi Timo Kupari toteaa selvityksessään, että ko. paikka voisi olla sopiva lepakon pesimä- ja levähdyspaikaksi. Keski-Suomen ELY keskus toteaa luonnosvaiheen lausunnossaan, että alueelle on tehtävä lepakkoselvitys ennen asemakaavan hyväksymiskäsittelyyn viemistä. Lepakkoselvitys tehdään ainakin kahdessa vaiheessa vuoden 2011 aikana. 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaava-alueella on tunnelilouhos. Alueen toteuttamisen yhteydessä on tarkoin harkittava louhoksen aitaamista turvallisuussyistä.

61:035/ TUNNELINMÄKI III / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (16) 4.7 NIMISTÖ Alueen nimistö pohjautuu kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven teoksissa esiintyvien hahmojen nimiin. Nimistötoimikunta on ehdottanut kokouksessaan 24.1.2011, että alueen päätien nimi on Tunnelinmäentie. Siitä itään päin pohjoisesta alkaen teiden nimet: Nummisuutarintie, Kraatarintie ja Sepeteus (pieni kaari keskellä) ja länteen päin Kreetantie, Kristonkuja erkanee edellisestä, Vaatturintie (lenkki kokonaan) Nummisuutarintie jatkuu Tunnelinmäentien yli 4:n tontin osoitteeksi. Kadut on nimetty pääosin, kuten nimistötoimikunta on esittänyt. Nimistötoimikunnan esityksestä poiketen lyhyt neljän tontin katu on nimetty Sepeteuksenkujaksi. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Alueelle ei ole laadittu erillisiä rakentamistapaohjeita. Rakentamista ohjaavat asemakaavan lisäksi Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys ja muut ohjeistukset. Asemakaavamääräykset riittävät ohjaamaan rakentamista siten, että yhtenäinen kokonaisuus Tunnelinmäki I :n ja II :n kanssa syntyy. Tunnelinmäki III:n alueen valaistuksen suunnittelussa on huomioitava lepakoiden elintavat ja mahdollinen häiriintyminen katuvalaistuksen takia. Suositeltavaa olisi, että alueen kokoojakadulle jäisi yksi tai kaksi sellaista kohtaa, jossa katuvalaisimien etäisyys toisistaan olisi totuttua pitempi. Lisäksi kortteleiden 228 ja 231 väliin jäävän viheralueen kohdalla on katuvalaisimien sijoittelussa huomioitava lepakoiden elinolosuhteet. 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen käynnistynee vuonna 2012 ja kaava-alueelta luovutettaneen tontteja samana vuonna. Jyväskylän kaupunki rakennuttaa kadut ja kunnallistekniikan. Omatoimirakentajat rakentavat tai rakennuttavat alueen talot, joukossa voi olla pienurakoitsijoitakin. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista asioista on keskusteltava kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksen edustajien kanssa. Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Suurimpana epävarmuustekijänä on kaavan mukaisen rakentamisen toteutumatta jääminen tai viivästyminen, jolloin ympäristö pysyy pitempään keskeneräisenä ja siten epämiellyttävämpänä ympäristönä. Asemakaavan ehdotusvaiheessa oli vielä epäselvää, onko luolaston alueella lepakoita. Asia selvitytetään ennen asemakaavan hyväksymiskäsittelyä.

61:035/ TUNNELINMÄKI III / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (17) Asemakaavaselostuksen lisälehti Tunnelinmäki III:n asemakaavaehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n sekä - asetuksen 27 :n määräysten mukaisesti julkisesti nähtävillä 13.5. 13.6.2011. Asemakaavasta pyydettiin lausunnot Keski-Suomen ELY -keskukselta, rakennus- ja ympäristölautakunnalta ja Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Asemakaavaehdotuksesta saatiin lausunnot edellä mainituilta ja Jyväskylän Energia vesiliiketoiminta Oy:ltä. Kenelläkään ei ollut huomautettavaa. Maalämpökaivoa koskevaa asemakaavamääräystä on tarkennettu. Määräys kuuluu: Maalämpökaivojen etäisyys toisistaan tulee olla vähintään 20 m. Tarkennus on luonteeltaan tekninen. Asemakaavan selostukseen on lisätty ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen kappaleeseen 5.1. teksti: Tunnelinmäki III:n alueen valaistuksen suunnittelussa on huomioitava lepakoiden elintavat ja mahdollinen häiriintyminen katuvalaistuksen takia. Suositeltavaa olisi, että alueen kokoojakadulle jäisi yksi tai kaksi sellaista kohtaa, jossa katuvalaisimien etäisyys toisistaan olisi totuttua pitempi. Lisäksi kortteleiden 228 ja 231 väliin jäävän viheralueen kohdalla on katuvalaisimien sijoittelussa huomioitava lepakoiden elinolosuhteet. Asemakaavan hyväksymiskäsittelyyn vientiä on lykätty lepakkoselvityksen takia. Lepakkoselvityksessä ilmeni, että alueella on lepakoita mutta että asemakaavan ominaisuudet mahdollistavat niiden elämisen siellä jatkossakin. Alueen rakentamisen myötä valaistusolosuhteet muuttuvat lepakoille epäedullisemmiksi. Erityisesti katuvalaistuksen suunnitteluun on kiinnitettävä tämän takia erityistä huomiota. Asemakaavaan tehty muutos on luonteeltaan tekninen, joten asemakaavaa ei tarvitse laittaa uudelleen ehdotuksena nähtäville ja se voidaan viedä suoraan kaupunginhallituksen käsittelyyn. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.