Tutkimuskohteen sijainti Kalvola, Leteensuo Kartan mittakaava 1:400 000
HUMUSTU?'KIMuS!r~iLVC?LA, LETEENSUO Tutkimuskohteen sija-inti Tutkimuksen. tarkcitus Työn suoritus ja näytteenotto Näytteiden ja tulosten käsittely Tutkimusalue sijaitsee Let.eensuolia, Ralvolan ja Hat-tulan kuntien rajalla, sahkörauta.ti.en rriolernmilla puolilla. Ta'rkenipi sijainti näkyy liitteenä olevasta kartasta. Humustutkirnuksen tarlroituksena oli tuoda lisäselvity.;ta alueen Pb-Zn-Cu-aiheeseen. Al-ueelle suunniteltiin lin joituksen mukaan rataa vas-- taa-n kohtisuorassa 19 näytelinjaa ja radan suuntaisia 5. Linjaväli oli ~~uualla 200 metria, paitsi radan s7:!nn-- taisilla linjoilla 10C metria. Näytteet otettiin linjoilta 50 metrin pictevälein. Työn suorittivat 5.- 24.111977 välisenä aikana Paavo Lammi ja Rauli Lempiainen, työnvalvo jana Ilannu Koski.vuorl. Näytteitä saatiin 254 kpl. Näytteet kuivattiin ja hienonnettiin ja niistä analysoitiin XKF:lla Cu, Zn, Ni, Pb ja Mn.,Tulokset käsiteltiin tietokoneelia. Niista lasketettiin äritni.. ja geometr. keskiarvot seka hajonta (taulukko 1). Taulukko 1 Alk. aine aritm. geom. hajonta ka ka Cu 390 ppm 376 ppm 1.3 maks. 916 " Zn 310 ppm 250 ppm 2.0 maks. 1371 " Ni 105 ppm 103 ppm 1.2 maks. 179 " Pb 297 ppm 276 ppm 1.5 maks. 660 " Mr, 2872 ppm 2556 ppm 1.6 maks. 17410 "
Tulosten.tarkastelua Analyyseista piirrätetti-in Pb-Zn ja Cu-Ni -pitoisuusprofiilit (liite 5) seka kaikista tutkituista alkuaineista frekvenssijakaurriien (liite '7) perusteella symbol-ikartat (liite 6). Analysoiduista alkuuineista on suurin hajonta sinkillä. Zn:n anomalinen alue sijaitsee tutkimusa.lueen 1-laiaaila sahköradan varrella. Taalla ol.evalla linjalla 2 on myös Zn: n korkein pitoisuus 1.373. ppm. Zn-pitoisuudet kohoavat myös radan suuntaisilla linjoilla tutkimusalueen NE-osassa. Tata aluetta on myös kairattu (KLV/ LET-9, -19). Pb:n anomaaliset pitoisuudet ovat linjojen 2 ja 10 eteläosissa. Lisäksi Pb-arvot kohoavat valtatie 3:n ja rautatien valisella alueella. PS-Zn-pitoisu~sva~hteiut on esitetty myös profiileina ilii$e 5). Nailla a.lkcaineilla näyttääkin olevan heikko positiivinen keskinäinen korrelaatio. Samoin Cu kohoaa monin paikoin Zn:n tai Pb:n noustessa. Cu:n korkein pitoisuus, 915 pp~ osuukin samaan pisteeseen Zn-maksimin. kanssa linjalle 2. Kuparilla on lähinnä pisteel1isi.a anomaalisia pitoisuuksia tutkimusalueen keskustassa linjoilla 12 ja 13 sekä linjan 16 radan puolisessa päässä. Pisteellisyys voi osittain johtua harvasta naytteenotto- ja linjavalista. Ni:n analysoidut pitoisuudet ovat alhaisia ja hajontaa vähän. Mn:sta on poikkeuksellisesti piirrätetty my8s sy~nsol.ikartat. Kaikilla analysoiduilla alkuaineilla nikkeliä lukuun-. ottamatta on anomaalisia pitoisuuksia tutkimusalueen 1-laidalla lin jalla 2. LIITTEET glarissa 30.06.1977 -, t?li,d L vw-bw" k----.- Pirf~ Liimatainen Tutkimusalceen sijaintikartta 1:400 000 Naytel.injo jen sijaintikartta 1:2C 060 Näytepistekartta 1:lO 000 Geokem. peruskartta, alkuainepitoisuudet 1:4000 Geokem. johdannaiskartta, profiiiit 1:lO 000 Geokem. johdann~iskar~ta, symbolit 1:4000 Frekvenssi jakaimat PK-arkisto, KM, EOP- PCL