Geopoliittisista jännitteistä ja Suomen talouden haasteista. Pääjohtaja Erkki Liikanen 12
Geopoliittiset jännitteet 13
Geopoliittisia jännitteitä 2014-2015 Ukraina/Venäjä Pohjois-Afrikka Lähi-Itä Etelä-Kiinan meri Ebola 14
Geopoliittisten jännitteiden vaikutuskanavat Suorat vaikutukset Sotatoimet, seurauksena tuotannon häiriintyminen Ulkomaankauppa vaikeutuu Epäsuorat vaikutukset: Riskilisien nousu => rahoituksen saatavuus ja hinta Varautumissäästäminen => kulutus Investointien jäädyttäminen => investoinnit 15
Ukraina/Venäjä 16
Ukrainan/Venäjän kriisin vaikutukset Pakotteet ja vastapakotteet Suorat kauppavaikutukset EU/Venäjä Mittakaava toistaiseksi varsin pieni Epäsuorat vaikutukset Venäjällä: epävarmuus, rahoitusmarkkinat ja rupla Voivat olla suuria Myös Euroopassa: epävarmuus vuoden aikana merkkejä talouskehityksen vaimenemisesta Öljymarkkinat Käsitellään omana kokonaisuutenaan 17
Epävarmuudesta: Euroalueen indikaattorit odotuksia heikompia maaliskuusta 2014 lähtien Citigroupin yllätysindeksit: reaalitalous Euroalue 150 Indeksi, 0 = data odotusten mukaista 100 50 0-50 -100-150 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Macrobond. 26586@Reaalitalouden yllätysind(g3) 18
Pohjois-Afrikka ja Lähi-Itä 19
Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kriisien vaikutukset Alueen paino maailmantaloudessa Bruttokansantuotannosta 6,9% Väestöstä 5,8% Öljyntuotannosta (OPEC) noin 40% Kestävätkö I maailmansodan jälkeen vedetyt rajat? Syyria, Irak, Libya ym. Suuret inhimilliset kärsimykset Syyrian sisällissodassa kuollut yli 200 000 ihmistä 20
Länsi-Afrikka 21
Koska Ebola talttuu? Tautiin sairastuneiden henkilöiden lukumäärä 11. tammikuuta: 21 261 hlö 14. lokakuuta: 9 200 hlö 7. joulukuuta: 17 900 hlö 22
Etelä-Kiinan meri Kauppavirrat Etelä-Kiinan merellä 23
Tilanne öljymarkkinoilla 24
Öljyn hinnan riskiskenaariot käsittelivät pitkään pääasiassa tarjontahäiriöitä Öljyn hinta 105 dollarin tuntumassa vuodesta 2011 kesään 2014 Saudi-Arabia rooli ja usko OPEC:n kykyyn ja haluun toimia öljyn rajatuottajana Öljyn tarjonta: Yhdysvalloissa 10:stä 14,5 miljoonaan barreliin Öljyn kulutus: Kasvanut Aasiassa, pienentynyt Euroopassa ja USA:ssa 25
140 120 100 80 60 40 20 Puolessa vuodessa öljyn hinta on laskenut alle puoleen USD, Brent / tynnyri 0 01/14 04/14 07/14 10/14 01/15 Lähde: Reuters. 26
IMF:n arvio nykytilanteesta: Öljyn hinnan lasku on maailmantaloudelle hyvä asia 1,5 1 BKT, %-yksikköä perusurasta BKT-vaikutus: Öljyn hinta -50% Pysyvä tarjontasokki 0,5 0-0,5 BKT-vaikutus: Öljyn hinta -50% Tilapäinen tarjontasokki -1-1,5 2013 2015 2017 2019 Lähde: Arezki ja Blanchard, IMF Direct -blogi 22.12.2914 27
Öljyn hinnan alenemisen vaikutukset kuitenkin hyvin erilaisia eri maissa Tuottajamaille lähtökohtaisesti huono asia, kuluttajamaille lähtökohtaisesti hyvä asia Maailmanpankki: jos öljyn hinta laskee 10 %, => Tuottajamaiden talouskasvu 0,8 2,5 %-yks. hitaampi => Kuluttajamaiden talouskasvu 0,1 0,5 %-yks. nopeampi Erot suuria myös näiden ryhmien sisällä Tuottajat: tuotantokustannukset; valtion tulot Kuluttajat: Energiatehokkuus, energiaverojen suuruus 28
Öljyn hinnan alentumisella suoria ja epäsuoria markkinavaikutuksia 120 115 110 105 100 95 90 85 80 Standard & Poor's 500 -osakeindeksi Energia Rahoitus Yhteensä Osake- ja velkakirjamarkkinat Energiasektori Finanssisektori Yhteensä Johdannaismarkkinat Vastapuolet Tasevaikutukset Velat ja varat Kytkentä reaalitalouteen 29
Venäjän talous ongelmissa 30
Venäjän BKT:n kasvu hidastui jo kauan ennen nykyistä kriisiä 15 10 7,3 % 5 % 0 3,0 % -5-10 -15 31
Ruplaa heikentänyt öljy ja viime aikoina myös markkinoiden epäluottamus Öljyn hinta ja ruplan eurokurssi Urals-öljyn hinta, EUR / barreli (vasen) EUR/RUB (oikea) 90 40 80 50 70 60 60 70 50 80 40 90 30 1.1.14 1.3.14 1.5.14 1.7.14 1.9.14 1.11.14 1.1.15 100 Lähteet: Euroopan keskuspankki, Reuters. 32
Kasvuennusteita vedetty selvästi alaspäin Ennusteita Venäjän BKT-kasvusta laskettiin vuoden 2014 aikana, Öljyn hinnan nopea aleneminen on laskenut ennusteita lisää Venäjän keskuspankki joulukuussa: vuonna 2015 BKT - 4,6 %, jos öljyn hinta on $60/tynnyri Venäjän talousministeriö: olettamuksella BKT -3 %, samalla 33
Venäjän ongelmat hidastavat Suomen talouskasvua Kesäkuussa 2014 Suomen Pankki arvioi, että Suomen talouskasvu hidastuisi 0,9 prosenttiyksikköä, jos rupla heikkenisi 20 % ja Venäjän tuonti vähenisi 25 % Joulukuussa 2014 julkaistussa Suomen Pankin ennusteessa noin 2/3 tuosta skenaariosta oli toteutunut Viime viikkoina tilanne on heikentynyt edelleen Ruplan arvo euroina on n. 40 % pienempi kuin vuosi sitten Venäjän tuonnin näkymät ovat huonontuneet 34
Suomen talouden vaikeudet ja niiden voittaminen 35
Suomen talous jäämässä muiden vauhdista 106 104 Indeksi, 2007 = 100 Euroalueen korkean luottoluokituksen maat pl. Suomi* 102 100 98 Suomi 96 94 92 90 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia ja Itävalta. ** Kreikka, Italia, Irlanti, Portugali ja Espanja. Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat. GIIPS-maat** 27221 36
Arvonlisäyksen muutos vuodesta 2007 1 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Muu metalliteollisuus Metsäteollisuus Kemianteollisuus Muu tehdasteollisuus Prosenttia vuoden 2007 BKT:n arvosta 0-1 -2-3 -4-5 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotannon supistumisen suora vaikutus BKT:hen -4,4 % -6-7 2008 2009 2010 2011 2012 2013 27748 Lähde: Tilastokeskus. 37
Pääomakanta on supistunut 120 Pääomakanta päätoimialoittain Mrd. euroa, netto 100 80 60 40 20 1 6 11 16 21 26 31 Muu tehdasteollisuus Metsäteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat. 38
140 Kustannukset nousseet useimpiin kauppakumppaneihin verrattuna Yksikkötyökustannukset, koko talous Suomi Indeksi, 1999 = 100 Euroalue 130 120 110 100 90 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Ennusteet: Suomen Pankki (Suomi) ja eurojärjestelmä (euroalue). Lähteet: Eurostat, Suomen Pankki ja EKP. 25852 39
Työikäinen väestö supistuu 108 Työikäisen väestön määrä (15 64-vuotiaat) Suomi EU27 Indeksi, 1990 = 100 106 104 102 100 98 1990 2000 2010 2020 Lähteet: Tilastokeskus ja Eurostat. 27747 40
Erityisesti nuorten aikuisten osallistumisaste on alentunut 24 Työvoimaosuus tietyissä ikäluokissa: ero ikäluokkien keskimääräisestä työvoimaosuudesta % -yks. 30-34 35-39 23 22 21 20 19 18 17 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat. 41
Uusi arvio pitkän aikavälin kasvusta Talouskasvu noin 1 % vuosina 2014 2030 keskimäärin Edellinen arvio: kesällä 2012 Suomen Pankki arvioi kasvuksi keskimäärin 1½ % vuosina 2013 2022 Heikkojen näkymien taustalla: Työikäisten määrän väheneminen Rakennemuutos Korkean arvonlisän tuotantoa menetetty Kysyntä tulee kasvamaan hitaan tuottavuuskasvun aloilla Viime vuosien kehityksen heikkous Nuorten aikuisten osallistumisasteet alentuneet Tuotannolliset investoinnit supistuneet 42
Julkisen talouden pitkän aikavälin näkymät huonontuneet Lähtötilanne ja kasvunäkymät ovat aiempaa heikommat, Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje on 4 % suhteessa BKT:hen, vaikka eläkeuudistus sinänsä parantaa kestävyyttä Jos tasapainottamistoimenpiteitä lykätään, joudutaan erittäin mittaviin sopeuttamistoimiin 2020-luvulla 43
Miten käy, jos toimenpiteet lykätään ensi vuosikymmenelle? 6 Perusjäämän sopeuttamistarve Velka (oikea asteikko) % BKT:stä % BKT:stä 70 5 4 65 3 2 60 1 0 2020 2025 2030 2035 Lähde: Suomen Pankin laskelmat. 30290@E&T_5_2014_Kuvio1 55 44
Suomi siirtymässä aiempaa hitaamman kasvun trendille Hyvin vaikea tilanne edellyttää talouspolitiikassa tärkeitä päätöksiä monilta toimijoilta Suuret kysymykset: Mistä uutta kasvua ja työtä? Miten julkinen talous kestävälle pohjalle? Voiko ongelmat ratkaista elvytyksellä? Kuinka kauan vaikeuksien voittaminen vie? 45
Talouspolitiikan suuret kysymykset 46
Mistä uutta kasvua ja työtä? Kustannuskilpailukyvyn palauttamisesta Palkanmuodostuksessa pysyvään menettelyyn, jossa vientisektorin palkanmaksukyky asettaa puitteet sopimuspalkkojen nousulle myös muilla toimialoilla Yrityskohtaisia ratkaisuja, joissa sekä työnantajat että työntekijät saavuttavat tavoitteitaan? Voidaanko tuottavuutta parantaa työaikoja koskevilla järjestelyillä? 47
Rakenneuudistuksista dynaamisuutta talouteen 1 Jos kilpailua rajoittavaa sääntelyä puretaan, tuottavuus paranee ja kustannustaso laskee Päivittäistavarakauppa, lääkkeiden kauppa, taksiliikenne, energia, raideliikenne, rakentaminen Työvoiman tarjonnan lisääminen vaikuttaa pitkän aikavälin kasvu-uraan Työurien pidentäminen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen 48
Rakenneuudistuksista dynaamisuutta talouteen 2 SOTE-uudistus tulee toteuttaa niin, että se hillitsee menojen kasvua ja parantaa tuottavuutta SOTE-kehykset Asuntojen tarjonnan edellytysten parantaminen hillitsisi hintojen ja vuokrien nousua, tuottaisi asuntoja sinne, missä on työtä, ja lisäisi rakentamista Kaavoitus 49
Uutta vauhtia yritystoimintaan Julkisen vallan luotava edellytykset uusien menestystuotteiden syntymiselle yrityksissä Osaava raha: toimintamallit kehittyvät jatkuvasti, lainsäädännön syytä tukea Valtiolle lisää riskiä kasvuvaiheen pääomasijoittamisessa vastasyklisesti? Valtio voisi osallistua voimakkaan kasvun tukemiseen täydentämällä yksityisten sijoittajien panoksia 50
Miten julkinen talous kestävälle pohjalle? Julkisen talouden kestävyyttä parantavat rakenneuudistukset ovat välttämättömiä, mutta vaikutukset tuntuvat suurelta osin vasta vuosien kuluttua ja vaikutusten koko on tänään epävarma Julkisen talouden sopeuttamista on siksi välttämätöntä jatkaa tästä eteenpäin 51
Julkisen talouden sopeuttaminen Sopeuttaminen tarpeen tehdä niin, että se ei vie talouden kykyä kasvaa ja tarjota uusia työpaikkoja Siksi syytä välttää työn verotuksen kiristämistä ja varmistaa riittävät panostukset työmarkkinoiden toiminnan kannalta tärkeisiin palveluihin Koska tulopohjan heikkous on pitkäaikaista ja veroaste poikkeuksellisen korkea, menosäästöiltä ei voida välttyä Julkiset menot sopeutettava siihen kokoon, jonka kansantalouden tulonmuodostus pystyy kantamaan 52
Miten raha- ja finanssipolitiikka ovat elvyttäneet Suomessa? Rahapolitiikka ollut poikkeuksellisen elvyttävää EKP laskenut korkoja Suomessa lainoja sidottu paljon lyhyisiin korkoihin Pankkien tila on säilynyt hyvänä Myös finanssipolitiikka ollut poikkeuksellisen elvyttävää Vuonna 2008 julkisen talouden tila oli vahva Sen jälkeen rakenteellinen jäämä on heikentynyt EU-maista kaikkein eniten Nyt korot ovat saavuttaneet lattian, eikä EU-maiden nopeimpiin kuuluva velkaantuminen voi jatkua 53
Mitä elvytyksellä on saavutettu? Raha- ja finanssipoliittinen elvytys on tukenut kotimarkkinasektorin tuotantoa ja työllisyyttä Elvytys ei ole estänyt talouden poikkeuksellisen heikkoa kehitystä, joka koskee pitkälti vientiä Tuotantomahdollisuuksiin nähden hyvin voimakas elvytys nostaa hintoja ja kustannuksia kotimarkkinasektorilla Tämä heikentää vientisektorin edellytyksiä tuottaa ja työllistää 54
Palkat* nousseet eniten palveluissa ja rakentamisessa 25 Palvelut Rakentaminen Tehdasteollisuus Muutos vuodesta 2007 vuoteen 2013, % 20 15 10 5 0 Suomi Saksa Ruotsi *) Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti. Lähde: Euroopan komissio. 30323 55
Tuotannon hinta noussut Suomessa nopeasti kotimarkkinasektorilla 12 Tuotannon hinta* tehdasteollisuuden ulkopuolella Muutos vuodesta 2008 vuoteen 2013, % 10 8 6 4 2 0 Suomi Euroalue Saksa Ruotsi *) Arvonlisäyksen implisiittinen deflaattori. Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat. 30323 56
Kuinka kauan vaikeuksien voittaminen vie? Ei vain tämä ja tuleva eduskuntakausi, vaan kokonaisen vuosikymmenen kattava ponnistus tarvitaan Merkittäviä päätöksiä tehtävä monella saralla, myös työmarkkinajärjestöjen toimesta Mitä kauemmaksi ratkaisut siirtyvät, sitä suuremmiksi ongelmat kasvavat Kehityksen kääntäminen paremmalle uralle mahdollista, mutta se vaatii kaikkien tahojen osallistumista 57
Vuonna 2011 tilanne arvioitiin väärin Vuoden 2011 vaalien jälkeen hallitus rakensi ohjelmansa paremman kasvunäkymän varaan verrattuna sittemmin toteutuneeseen kehitykseen Kaikki talouden ennustajat arvioivat myös tuolloin tilanteen väärin 58
Kasvuennusteet keväällä 2011 112 Toteutunut Suomen Pankki Valtiovarainministeriö ETLA PT PTT Bruttokansantuoteen määrä, indeksi, 2010 = 100 110 108 106 104 102 100 98 2010 2011 2012 2013 Lähteet: Tutkimuslaitokset. 30332 59
Kiitos! 60