Miten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua ja opetusta tulisi kehittää?

Miten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua ja opetusta tulisi kehittää? Cultura-säätiön toteuttaman verkkokyselyn tulokset Maaliskuu 2015 Tuija Korpela Irma Kettunen

Sisällys Johdanto... 3 Vastaajaprofiili... 4 Venäjän kielen opiskelua ja opetusta tukevat toiminnot... 5 Oppimateriaalien kehittäminen... 10 Opiskelu Venäjällä... 12 Opettajien täydennyskoulutus... 12 Apurahojen kohderyhmät... 13 Muutoksia venäjän kielen opiskelussa... 14 Miten kiinnostusta venäjän kielen opiskeluun voitaisiin lisätä?... 16 Johtopäätökset... 17 Liite Kyselylomake... 20 2

Johdanto Valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahasto kannustaa suomalaisia venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun ja tukee niiden opetusta. Cultura-säätiöön sijoitettu rahasto perustettiin eduskunnan päätöksellä syyskuussa 2013. Juhlarahaston pääoman (10 miljoonaa euroa) vuotuista tuottoa voidaan käyttää suomalaisten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelun ja opetuksen edistämiseen. Rahaston tavoitteena on lisätä venäjän kielen opiskelun suosiota ja parantaa oppimistuloksia sekä venäläisen kulttuurin ymmärrystä Suomessa. Venäjän kielen opiskelun suosio on ollut peruskouluissa ja lukioissa vuosina 2010-2013 hienoisessa nousussa. Etenkin lukiolaisia ovat kiinnostaneet venäjän kielen perusteet. Joissakin yliopistoissa kehitys on ollut jokseenkin päinvastaista. Suosion laskun syy ei ole välttämättä opiskelijoissa itsessään, vaan esimerkiksi yliopistojen säästötarpeet ovat vaikuttaneet kurssitarjonnan vähentymiseen. Venäjän kieltä, kirjallisuutta ja kääntämistä pää- ja sivuaineena opiskelee yliopistoissa lukuvuonna 2014-2015 noin tuhat opiskelijaa. Ammattikorkeakouluissa venäjän opiskelu on ollut yleisintä Itä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Useimmissa ammattikorkeakouluissa opiskellaan vähintään venäjän alkeis- ja jatkokurssit sekä liikevenäjää. Myös ammattioppilaitosten Venäjä-verkostojen oppilaitoksissa opiskellaan venäjää vapaasti valittavina opintoina 1 5 opintoviikkoa. Viimeisen vuoden aikana venäjän kielen suosion kehitys on vaihdellut paikkakunnasta riippuen. Metrolehden 22.2.2015 artikkelin mukaan helsinkiläislapsia ja heidän perheitään innostaa venäjän kielen opiskelu rutkasti yli nykyisen tarjonnan. Yle-uutisten 24.2.2015 tietojen mukaan venäjän kielen suosio vapaaehtoisena vieraana kielenä on vähentynyt selvästi Lappeenrannan peruskouluissa. Lappeenrannassa venäjän valitsi A2-kieleksi reilu 100 nykyistä 3.-luokkalaista eli 16 prosenttia koko ikäluokasta, kun edellisenä vuonna kielen valitsi jopa kolmannes ikäluokasta. Vaikka varsinkin palvelualoilla venäjän kielen taitoa vaativien työpaikkojen määrä on tilapäisesti vähentynyt venäläisturistien määrän vähentyessä, tarvetta venäjän osaamiselle ilmenee kuitenkin myös liike-elämässä sekä sosiaali- ja terveysalalla ja teknisillä aloilla. Valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahaston apurahojen tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi Cultura-säätiö kartoitti Miten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua ja opetusta tulisi kehittää? -verkkokyselyllä venäjän kielen opiskeluun ja opetukseen liittyviä apurahatarpeita helmikuussa 2015. Kyselylinkkiä lähetettiin muun muassa kuntiin, oppilaitoksiin, opettajaja opiskelijajärjestöille sekä venäläistä kulttuuria edistäville organisaatioille. Kyselyä mainostettiin myös Cultura-säätiön verkkosivuilla ja Somessa. Kyselyyn tuli yhteensä 446 vastausta eri puolilta Suomea ja sen tuloksia tarkastellaan seuraavaksi omissa luvuissaan. 3

Vastaajaprofiili Kyselyn vastaajilta kysyttiin taustatiedoiksi heidän asuinpaikkansa, ikänsä, arvio omasta venäjän kielen taidostaan ja sitä, opiskelevatko he tällä hetkellä venäjää. Lisäksi vastaajilta kysyttiin ovatko he koululaisia, opiskelijoita, opettajia, muuten venäjän kielestä ja kulttuurista kiinnostuneita vai muita. Vastaajista 45 % ilmoitti opiskelevansa venäjää. Vastaajien jakautuminen muiden taustamuuttujien mukaan on koottu kaavioihin I-IV. 41% Asuinpaikka (n=446) 26% 32% Pääkaupunki seutu Itä-Suomi Muu Suomi 30% 20% 10% 0% Ikäjakauma (n=446) 25% 23% 27% 17% 4% 4% alle 15 v 15-25 v 26-35 v 36-50 v 51-65 v yli 65 v Kaavio I Kaavio II Vastaajien tausta (n=446) Venäjän osaaminen (n=445) Koululainen 4% Hyvin 45% Opiskelija Opettaja Muuten Venäjästä kiinnostunut 21% 30% 37% Kohtuullisesti Alkeet 24% 21% Muu 9% En lainkaan 10% 0% 10% 20% 30% 40% 0% 20% 40% 60% Kaavio III Kaavio IV Myöhemmässä tarkastelussa kyselyn vastauksia tarkastellaan suhteessa vastaajien asuinpaikkaan ja siihen, ovatko he koululaisia, opiskelijoita, opettajia vai muita. Kaavioissa V ja VI on esitelty vastaajaryhmien jakautuminen alueittain. Vastaajien osuus alueittain (n=446) Koululainen Opiskelija Opettaja Muut Alueiden osuus vastaajaryhmittäin (n=446) Pääkaupunkiseutu Itä-Suomi Muu Suomi Pääkaupunkiseutu (n=144) 1% 47% 28% 24% Koululainen (n=18) 6% 67% 28% Itä-Suomi (n=117) 10% 24% 34% 32% Opiskelija (n=163) 42% 17% 41% Muu Suomi (n=185) 3% 36% 29% 32% Opettaja (n=133) Muut (n=132) 30% 27% 30% 28% 40% 45% Kaavio V Kaavio VI 4

Kaavio V osoittaa, että lähes puolet pääkaupunkiseudun vastaajista oli opiskelijoita. Opiskelijoiden osuus oli isoin myös muun Suomen vastaajista, kun taas Itä-Suomen suurin vastaajaryhmä olivat opettajat. Kaavio VI kertoo jokseenkin samat asiat mutta käänteisesti eli sen perusteella voidaan tarkastella kuinka suuri osa mistäkin vastaajaryhmästä oli tietyltä alueelta. Kaaviosta VI nähdään, että kaksi kolmasosaa koululaisvastaajista tulee Itä-Suomesta. On syytä olettaa, että Lappeenrannassa, Imatralla ja Joensuussa toimivan Itä-Suomen koulun oppilaat ovat innostuneet vastaamaan kyselyyn pääkaupunkiseudun ja muun Suomen koululaisia enemmän. Koululaisten vastauksia tarkasteltaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että kokonaisuudessaan kyselyyn vastasi vain 18 koululaista. Pienestä osuudestaan huolimatta koululaiset päätettiin jättää jatkoanalyysissä omaksi ryhmäkseen, sillä he ovat selkeä ja potentiaalinen ryhmä myös apurahojen kohderyhmiä pohdittaessa. Sen sijaan ryhmät muuten venäjän kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet sekä muu päätettiin jatkoanalyysissä yhdistää, sillä niiden sisältämät vastaajat sisältävät kirjavan ja apurahojen suhteen huonosti eriteltävissä olevan joukon. Venäjän kielen opiskelua ja opetusta tukevat toiminnot Ensimmäisenä vastaajia pyydettiin määrittelemään, kuinka tärkeänä he pitävät erilaisiin venäjän kielen opiskelua ja opetusta tukevien toimintojen tukemista. Erillisinä toimintoina kyselyssä mainittiin: Kirjallisten oppimateriaalien kehittäminen (uudet oppikirjat) Sähköisten oppimateriaalien kehittäminen (sovellukset) Motivaatio- ja opintomatka tai leirikoulu Venäjälle 1 2 viikkoa kestävät intensiivikurssit Koululaisten vaihto-opiskelu Opiskelijoiden vaihto-opiskelu ja/tai tutkinto-opiskelu Venäjällä Kielipesä- ja harrastetoiminta (taidetyöpaja, shakki) Opettajien täydennyskoulutus Venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua positiivisesti esiintuovat hankkeet Näiden vaihtoehtojen lisäksi vastaajille annettiin mahdollisuus ehdottaa muita vaihtoehtoja, joita voisi listata tähän. Kaaviosta VII käy ilmi, mitä toiminnan muotoja pidettiin tärkeinä ja mitä ei niin tärkeinä. 5

Kuinka tärkeää on kohdistaa apurahoja seuraaviin kohteisiin? (n=446) Kirjalliset oppimateriaalit Sähköiset oppimateriaalit Motivaatio- ja opintomatkat Koululaisten vaihto-opiskelu Intensiivikurssit Opiskelijoiden vaihto- ja tutkinto-opiskelu Kielipesä- ja harrastetoiminta Opettajien täydennyskoulutus Positiiviset hankkeet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei ollenkaan tärkeä Eos/puuttuu Kaavio VII Yli 70 % vastaajista piti kielipesä- ja harrastetoimintaa lukuun ottamatta kaikkien esitettyjen vaihtoehtojen tukemista melko tai erittäin tärkeänä. Yli 60 % vastaajista piti erittäin tärkeänä venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua positiivisesti esiintuovien hankkeiden tukemista. Samoin motivaatio- ja opintomatkat sekä opiskelijoiden vaihto- ja tutkinto-opiskelu nousevat hieman muita enemmän toivotuiksi tuen kohteiksi. Tarkastellaan seuraavaksi vastauksia vastaajaryhmittäin jaoteltuina. Kaikkien ryhmien vastauksissa venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua positiivisesti esiintuovien hankkeiden tukeminen on tärkeimpien tuen kohteiden joukossa, joten tulevassa keskitytään siihen, mitä muita tuen kohteita eri ryhmien vastauksissa nousee esiin. Kirjalliset oppimateriaalit Sähköiset oppimateriaalit Motivaatio- ja opintomatkat Intensiivikurssit Koululaisten vaihto-opiskelu Opiskelijoiden vaihto- ja tutkinto-opiskelu Kielipesä- ja harrastetoiminta Opettajien täydennyskoulutus Positiiviset hankkeet Kaavio VIII Kuinka tärkeää on kohdistaa apurahoja seuraaviin kohteisiin? Koululaiset (n=18) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei ollenkaan tärkeä Eos/puuttuu Kaaviosta VIII huomataan, että yli 60 % koululaisista pitää melko tai erittäin tärkeänä oppimateriaalien kehittämiseen, opettajien täydennyskoulutukseen ja koululaisten vaihto-opiskeluun kohdistettua tukea. 6

Puuttuvat ja en osaa sanoa -vastaukset korostuvat koululaisten joukossa myös selkeästi muita ryhmiä enemmän. Kuinka tärkeää on kohdistaa apurahoja seuraaviin kohteisiin? Opiskelijat (n=163) Kirjalliset oppimateriaalit Sähköiset oppimateriaalit Motivaatio- ja opintomatkat Intensiivikurssit Koululaisten vaihto-opiskelu Opiskelijoiden vaihto- ja tutkinto-opiskelu Kielipesä- ja harrastetoiminta Opettajien täydennyskoulutus Positiiviset hankkeet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei ollenkaan tärkeä Eos/puuttuu Kaavio IX Opiskelijoiden vastauksissa korostuu opiskelijoiden vaihto- ja tutkinto-opiskelun tukeminen, kuten kaaviosta IX käy ilmi. Ainoastaan kielipesä- ja harrastetoiminnan tukemista pitää tärkeänä alle 70 % opiskelijoista. Motivaatio- ja opintomatkojen tukeminen on melko tai erittäin tärkeää vähintään 80 % opiskelijoista mielestä ja myös oppimateriaalien kehittämistä pidetään tärkeänä opiskelijoiden piirissä. Kuinka tärkeää on kohdistaa apurahoja seuraaviin kohteisiin? Opettajat (n=133) Kirjalliset oppimateriaalit Sähköiset oppimateriaalit Motivaatio- ja opintomatkat Intensiivikurssit Koululaisten vaihto-opiskelu Opiskelijoiden vaihto- ja tutkinto-opiskelu Kielipesä- ja harrastetoiminta Opettajien täydennyskoulutus Positiiviset hankkeet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei ollenkaan tärkeä Eos/puuttuu Kaavio X Opettajat pitävät tärkeimpänä opettajien täydennyskoulutuksen tukemista (kaavio X). Yli 90 % opettajista pitää melko tai erittäin tärkeänä myös oppimateriaalien kehittämiseen, motivaatio- ja opintomatkoihin sekä opiskelijoiden vaihto- ja tutkinto-opiskeluun kohdistettua tukea. 7

Muiden vastauksissa ehdotetut tuen kohteet saavat tukea tasaisemmin, kuten kaaviosta XI nähdään. Kuinka tärkeää on kohdistaa apurahoja seuraaviin kohteisiin? Muut (n=132) Kirjalliset oppimateriaalit Sähköiset oppimateriaalit Motivaatio- ja opintomatkat Intensiivikurssit Koululaisten vaihto-opiskelu Opiskelijoiden vaihto- ja tutkinto-opiskelu Kielipesä- ja harrastetoiminta Opettajien täydennyskoulutus Positiiviset hankkeet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei ollenkaan tärkeä Eos Kaavio XI Vastaukset on jaoteltu alueittain kaavioissa XII-XIV, mutta niiden välillä ei ole nähtävissä kovin suuria eroja toivottujen tuen kohteiden välillä. Lyhyesti voidaan todeta, että Itä-Suomessa korostuu hieman muita enemmän motivaatio- ja opintomatkojen tarve, kun taas pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa opiskelijoiden vaihto- ja tutkinto-opiskelu nousee hieman muita tärkeämpänä pidetyksi apurahakohteeksi. Kuinka tärkeää on kohdistaa apurahoja seuraaviin kohteisiin? Pääkaupunkiseutu (n=144) Kirjalliset oppimateriaalit Sähköiset oppimateriaalit Motivaatio- ja opintomatkat Intensiivikurssit Koululaisten vaihto-opiskelu Opiskelijoiden vaihto- ja tutkinto-opiskelu Kielipesä- ja harrastetoiminta Opettajien täydennyskoulutus Positiiviset hankkeet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei ollenkaan tärkeä Eos Kaavio XII 8

Kirjalliset oppimateriaalit Sähköiset oppimateriaalit Motivaatio- ja opintomatkat Intensiivikurssit Koululaisten vaihto-opiskelu Opiskelijoiden vaihto- ja tutkinto-opiskelu Kielipesä- ja harrastetoiminta Opettajien täydennyskoulutus Positiiviset hankkeet Kaavio XIII Kuinka tärkeää on kohdistaa apurahoja seuraaviin kohteisiin? Itä-Suomi (n=117) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei ollenkaan tärkeä Eos Kirjalliset oppimateriaalit Sähköiset oppimateriaalit Motivaatio- ja opintomatkat Intensiivikurssit Koululaisten vaihto-opiskelu Opiskelijoiden vaihto- ja tutkinto-opiskelu Kielipesä- ja harrastetoiminta Opettajien täydennyskoulutus Positiiviset hankkeet Kaavio XIV Kuinka tärkeää on kohdistaa apurahoja seuraaviin kohteisiin? Muu Suomi (n=185) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei ollenkaan tärkeä Eos/puuttuu Avoimissa vastauksissa myös seuraavia toimintoja nostettiin tärkeiksi apurahojen kohteiksi: Itsenäinen opiskelu ja aikuisopiskelu: avoin yliopisto, työväenopistot, Studia Generalia -luennot, verkkokurssit Venäjänkielisten elokuvien, dokumenttien, TV-ohjelmien, musiikin, lehtien ja kirjojen näkyvyyden lisääminen, kulttuuritapahtumat Erilaisten opetusmenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto: huomion kiinnittäminen ääntämykseen, kielen opettaminen taidepedagogiikan keinoin Venäjänkielisten ja suomenkielisten kanssakäyminen, tandem-kurssit Stipendit, ystävyyskoulutoiminta, venäläiset vierailijat kouluissa Suomenvenäläisten tukeminen Yhteistyö yritysten kanssa 9

Oppimateriaalien kehittäminen Tarkentavana kysymyksenä tuen kohdistamiseen liittyen vastaajilta kysyttiin, minkä tason oppimateriaalien kehittämistä he pitävät tärkeänä. Toivottuja kohteita oli mahdollisuus valita useampi, minkä lisäksi vastaajilta kysyttiin lisävinkkejä oppimateriaalien kehittämiseen. Kaaviosta XV löytyvät vastaukset eriteltynä vastaajaryhmittäin. 60% Minkä tason oppimateriaalien kehittämistä vastaajat pitivät tärkeänä? (mahdollisuus valita useampi vaihtoehto) 50% 40% 30% 20% 10% 0% Koululaiset (n=18) Opiskelijat (n=163) Opettajat (n=133) Muut (n=132) Kaikki (n=446) Päiväkoti ja esikoulu A1-kieli A2-kieli B2-kieli B3-kieli Oma äidinkieli tai kotikieli Aikuisopiskelu Muu Kaavio XV Kaikista vastaajista yli 40 % pitää aikuisopiskelun materiaalien kehittämistä tärkeänä. Erityisesti aikuisopiskelun tukemisen tarve korostuu muiden vastaajien joukossa, johon siis sisältyvät muuten venäjän kielestä ja kirjallisuudesta kiinnostuneet ja muut vastaajat. Tästä joukosta löytyykin oletettavasti juuri venäjän kielen aikuisopiskelijoita. Muutama vastaaja ryhmästä Muut esitti erikseen toiveen saada lisää itseopiskelumateriaaleja pyydettäessä lisävinkkejä oppimateriaalien kehittämiseen. Opiskelijat pitävät tärkeimpänä B3-kielen materiaalien kehittämistä. B3-kieli oli vastausvaihtoehdoissa tarkennettu lukion vapaaehtoiseksi kielivalinnaksi, mutta on mahdollista, että osa vastaajista on tulkinnut sen myös yliopiston kielikeskuksen kurssitasoksi, sillä yliopistoissa venäjän kielen ensimmäiset kurssit kielikeskuksessa vastaavat lukion kursseja. Korkeakoulutason kieliopintoihin on saatettu viitata myös aikuisopiskeluna, mikä on opiskelijoiden vastauksissa toiseksi suosituin tuen kohde. Useampi opiskelijavastaaja tarkensi avoimessa kohdassa tarkoittavansa juuri korkeakoulujen materiaaleja. Koululaiset pitävät tärkeänä peruskoulutason oppimateriaalien kehittämistä ja opettajien vastauksissa korostuivat aikuisopiskelun lisäksi B2- ja B3-tasot. Tarkentavissa kommenteissaan useampi opettaja nosti esille ammatillisten aineiden (kuten hoitoalan) oppimateriaalit. 10

Tarkasteltaessa alueellisia eroja (kaavio XVI) vastauksista löytyy hienoisia eroja. Pääkaupunkiseudulla korostuvat hieman keskimääräistä enemmän B2- ja B3-tasot sekä äidinkielisen venäjän oppimateriaalit. Itä- Suomessa toivotaan enemmän tukea A1- ja A2-kielten sekä esiopetuksen oppimateriaalien kehittämiselle, kun taas muualla Suomessa korostuu selkeimmin aikuisopiskelun materiaalien kehittäminen. 60% 50% 40% 30% Minkä tason oppimateriaalien kehittämistä vastaajat pitivät tärkeänä? (mahdollisuus valita useampi vaihtoehto) 20% 10% 0% Pääkaupunkiseutu Itä-Suomi Muu Suomi Kaikki Päiväkoti ja esikoulu A1-kieli A2-kieli B2-kieli B3-kieli Oma äidinkieli tai kotikieli Aikuisopiskelu Muu Kaavio XVI Lisäksi vastaajat antoivat seuraavia konkreettisia vinkkejä ja toiveita oppimateriaalien kehittämiseen: Asiatekstejä, sanomalehtitekstejä. Opiskelija, 36 50 v, pääkaupunkiseutu Esim. internet-sivuja, joille on koottu sanalistoja ja sanontoja tiettyihin aihealueisiin liittyen Opiskelija, 15 25 v, muu Suomi Itseopiskelumateriaalia (sähköinen ja paperiversio tukena), joka mahdollistaisi aikuisen opiskelua paikasta ja ajasta riippumatta Opiskelija, 36 50 v, muu Suomi Sähköinen oppimateriaali: pelit, kilpailut, audiovisuaalinen materiaali (piirretyt, elokuvat) Opiskelija, 26 35 v, pääkaupunkiseutu Käytännönläheisyys/Tilannepohjaisuus; pari-/ryhmätyösk.; hyödyll.nettiteht.; KIINNOSTAVIA KUUNT.HARJ.; toimivat kokeet Opettaja, 51 65 v, muu Suomi Toivoisin pientä siirtymää dialogeista tarinoihin, joita hyödynnetään venäläisessä perinteessä. Dialogit eivät ole kaikki! Opettaja, 36 50 v, muu Suomi Venäjää ruotsinkielisille! taso A2 ja eteenpäin, varsinkin liikevenäjää! Myös alkeistaso, oppikirja aikuisille! Opettaja, 51 65 v, pääkaupunkiseutu Kielikursseja, eritasoisia TV kanaville Muuten venäjän kielestä ja kulttuurista kiinnostunut, yli 65 v, muu Suomi 11

Opiskelu Venäjällä Kysyttäessä millaista korkeakouluopiskelijoiden Venäjällä tapahtuvan opiskelun tukemista vastaajat pitävät hyödyllisimpänä vastaukset eivät juuri jätä tulkinnan varaa (kaavio XVII). Lähes puolet kaikista vastaajista piti hyödyllisimpänä yli 3 kk vaihto-opiskelua, mitä useissa vastauksissa perusteltiin sillä, että kielen kunnollinen oppiminen vaatii pidempää oleskelua maassa. Lyhyemmillä kurssi- ja vaihtojaksoilla oli kuitenkin myös puolestapuhujansa, joista osan mielestä lyhytaikaisia kursseja pitäisi olla tarjolla enemmän ja useammin sekä yksilöllisesti räätälöityinä, sillä ne saattaisivat madaltaa kynnystä lähteä jatkossa pidempiaikaiseen vaihtoon tai Venäjälle töihin. Vastaajilta kysyttiin vaihto-opiskeluun Millaista opiskelua Venäjällä pidetään hyödyllisimpänä? (n=419) Intensiivikurssit (1-2 vko) Alle 3 kk vaihto Yli 3 kk vaihto Tutkinto-opiskelijan valmistavan vuoden opinnot Venäjällä Työharjoittelu Kaavio XVII 12% 6% 48% 16% 17% liittyen myös sitä, mikä olisi heidän mielestään sopiva kuukausiapuraha opiskelijavaihtoon Venäjällä. Yli 30 % vastaajista oli sitä mieltä, että sopiva apuraha olisi 500 kuukaudessa, kuten kaaviosta XVIII käy ilmi. Vaihto-opiskeluun liittyvien kysymysten osalta vastaajaryhmien ja alueiden välillä ei ollut kovin merkittäviä eroja. Mainittakoon, että ainoastaan koululaisten vastauksissa alle 3 kuukauden vaihto sai enemmän kannatusta kuin yli 3 kuukauden vaihto, joskin koko kysymykseen jätti ylipäänsä vastaamatta kolmasosa koululaisvastaajista. Sopivimpana kuukausiapurahan määränä koululaiset pitivät 300 euroa, jota ehdotti viisi vastaajaa neljän vastaajan ehdottaessa 500 euroa. Kuukausiapurahan osalta pääkaupunkiseutulaisten toiseksi yleisin ehdotus 500 euron jälkeen oli 600 euroa, kun taas Itä- ja muun Suomen asukkaat ehdottivat toiseksi yleisimmin 400 euroa. 200 300 400 500 600 800 Kaavio XVIII Mikä olisi sopiva kuukausiapurahan määrä? (n=410) 16 % 12 % 31 % 4 % 14 % 23 % Opettajien täydennyskoulutus Toiveita ja ehdotuksia opettajien täydennyskoulutukseen kerättiin avoimella kysymyksellä. Vastauksia jaoteltiin jonkin verran vastaajaryhmittäin, jotta saatiin käsitys siitä, mitä opettajat itse toivovat ja minkälaisia 12

ehdotuksia muilla vastaajilla on. Useimpien opettajien vastauksissa nousi esiin tarve kielitaidon ylläpitämisestä kielen kehittyessä jatkuvasti. Konkreettisena keinona useat vastaajat mainitsivat muutaman päivän koulutusmatkat ja Venäjälle tehtävät kulttuurimatkat tai 1-2 viikon intensiivikurssit, joille osallistumista toivottiin tuettavan. Lisäksi opettajat toivoivat käytännönläheistä koulutusta sähköisten materiaalien ja sosiaalisen median hyödyntämiseen. Toiveissa oli myös opettajien keskinäistä verkostoitumista tukevat seminaarit sekä venäläisten asiantuntijoiden esitykset niissä. Myös opiskelijat ja muut vastaajat toivoivat opettajien kielitaidon ja kulttuurintuntemuksen olevan ajan tasalla muun muassa siksi, että sen nähtiin tekevän opiskelusta kiinnostavampaa ja nostavan koulutuksen tasoa. Niin ikään opettajilta toivottiin sähköisten materiaalien käytön osaamista ja osallistavaa opetusta. Eräältä opiskelijalta tuli toiveita myös muille opetuksesta vastaaville: Muille kuin venäjän opettajille (esim. luokanopettajille, yläkoulun luokanvalvojille, opoille): asennekasvatusta ja kielitietoisuutta, tietoa siitä miksi venäjää kannattaa opiskella. Venäjän opettajille: koulutusta aktiiviseen puhevalmiuden opettamiseen (oppilaille tunne siitä, että tärkeää ei ole se, meneekö kieliopit juuri oikein, vaan se että uskaltaa avata suunsa ja käyttää kieltä). Lastentarhanopettajille: vieraiden kielten hyödyntäminen leikeissä/päiväkotiympäristössä lasten kielitietoisuuden ja tulevaisuuden kieltenopiskelumotivaation herättämiseksi. Opiskelija, 36 50 v, Itä-Suomi Apurahojen kohderyhmät Kysyttäessä mitkä ovat tärkeimpiä kohderyhmiä, joille apurahoja tulisi kohdentaa, vastaajille esitettiin 11 eri ryhmää ja pyydettiin valitsemaan enintään neljä tärkeintä. Osa valitsi myös useamman vaihtoehdon joidenkin jättäessä kokonaan vastaamatta. Vastaukset on kaavioissa XIX-XX eritelty vastaajaryhmien ja asuinpaikan mukaan. Vastaajaryhmittäisestä jaottelusta (kaavio XIX) käy ilmi, että eri vastaajaryhmistä koululaiset, opiskelijat ja opettajat pitävät tärkeimpänä oman ryhmänsä tukemista, muiden vastaajien tuen jakautuessa melko tasaisesti useammille ryhmille. Kaikkien vastauksissa lukiolaiset ja yliopistossa venäjän kieltä ja kulttuuria opiskelevat nousivat hieman muita tärkeämmiksi tuen kohteiksi, mikä voi selittyä opiskelijoiden suurella osuudella kaikista vastaajista. Myös alueellisessa lajittelussa (kaavio XX) nämä ryhmät nousivat tärkeimmiksi lukuun ottamatta Itä-Suomea, jossa tärkeimpänä tuen kohteena nähtiin yläasteikäiset. Muiksi apurahojen kohderyhmiksi vastaajat ehdottivat Venäjään liittyvää tutkimusta tekeviä, avoimessa yliopistossa ja kansalaisopistoissa venäjää opiskelevia, suomalais-venäläisissä hankkeissa toimivia, venäjänkielisiä medioita sekä taide- ja kulttuuritoimijoita. Useampi Tampereen teknillisen yliopiston opiskelija toivoi (tässä ja myöhemmissä avoimissa kohdissa) tukea TTY:n kielikeskuksen kurssien säilyttämiseksi, sillä kielikeskus oli juuri ilmoittanut lopettavansa ison osan venäjän kursseistaan lukuvuonna 2015 2016. 13

100% Mitkä ovat tärkeimmät kohderyhmät, joille apurahoja tulisi kohdentaa? Valitse enintään neljä tärkeintä. 80% 60% 40% 20% 0% Koululaiset (n=14) Opiskelijat (n=160) Opettajat (n=131) Muut (n=126) Kaikki (N=431) Päiväkoti- ja esikouluikäiset Yläasteikäiset Ammattiin opiskelevat Muut yliopistoissa ja amk:issa opiskelevat Muut työelämässä mukana olevat Eläkeläiset Ala-asteikäiset Lukiolaiset Yliopistossa venäjän kieltä ja kulttuuria opiskelevat Venäjän kielen opettajat Työttömät Muu Kaavio XIX Mitkä ovat tärkeimmät kohderyhmät, joille apurahoja tulisi kohdentaa? Valitse enintään neljä tärkeintä. 80% 60% 40% 20% 0% Pääkaupunkiseutu (n=138) Itä-Suomi (n=113) Muu Suomi (n=180) Kaikki (n=431) Päiväkoti- ja esikouluikäiset Yläasteikäiset Ammattiin opiskelevat Muut yliopistoissa ja amk:issa opiskelevat Muut työelämässä mukana olevat Eläkeläiset Ala-asteikäiset Lukiolaiset Yliopistossa venäjän kieltä ja kulttuuria opiskelevat Venäjän kielen opettajat Työttömät Muu Kaavio XX Muutoksia venäjän kielen opiskelussa Viimeisessä osiossa oppilaitosten edustajia pyydettiin vastaamaan muutamaan kysymykseen liittyen venäjän kielen opiskeluun heidän organisaatiossaan. Vastauksista käy ilmi, että kyselyyn vastasi laajasti eri tasoilla venäjää opettavien organisaatioiden edustajia (kaavio XXI). 14

Oppilaitoksessamme / organisaatiossamme opiskellaan venäjän kieltä lukuvuonna 2014-2015 (n=260) A1-kielenä A2-kielenä B2-kielenä B3-kielenä Liike- tai työelämän venäjä Venäjän kieli, kirjallisuus, kääntäminen Ei opiskella 9 48 50 66 70 79 97 Kaavio XXI Jatkokysymyksinä oppilaitosten edustajilta kysyttiin, miten he arvioivat venäjän kielen opiskelun kehittyneen organisaatiossaan viimeisen viiden vuoden aikana. Kaaviosta XXII huomataan, että venäjän kielen opiskelun arvioidaan selkeästi lisääntyneen. Ainoastaan pääkaupunkiseutulaisista hieman useampi arvioi kielen opiskelun lisääntymisen sijaan pysyneen ennallaan. Huomattava osa pääkaupunkiseutulaisista ei kuitenkaan osannut vastata kysymykseen. 60% 50% 40% 30% 20% 10% Miten arvioit venäjän kielen opiskelijoiden määrän kehittyneen oppilaitoksessanne lukuvuosina 2010-2015? 0% Pääkaupunkiseutu (n=95) Itä-Suomi (n=72) Muu Suomi (n=115) Kaikki (n=282) Lisääntynyt Pysynyt ennallaan Vähentynyt En osaa sanoa Kaavio XXII Kaikista edelliseen kysymykseen vastanneista hieman reilu 40 % (121 vastaajaa) arvioi venäjän kielen opiskelun lisääntyneen, mutta kysymykseen opiskelun lisääntymisen syistä vastasi kuitenkin 159 vastaajaa (kaavio XXIII). Puolet vastaajista arvioi opiskelijoiden määrän lisääntyneen parempien opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksien ja lisääntyneen kiinnostuksen johdosta. Alueellisesta vertailusta huomataan, että pääkaupunkiseudulla yleisimmiksi syiksi arvioitiin parempien opiskelu- ja työmahdollisuuksien lisäksi yleisen kiinnostuksen Venäjään lisääntyneen ja lisänneen opiskelijoiden määrää. Itä-Suomessa suosituimmaksi ehdotetuksi syyksi nousi lisääntynyt kiinnostus venäjän 15

kieleen ja kulttuuriin, mikä oli täpärästi suosituin syy myös muualla Suomessa. Sen sijaan kiinnostusta Venäjän matkailuun ei nähty kovinkaan vaikuttavana tekijänä missään päin Suomea ja vanhempien asenteiden muutoksella arvioi olevan vaikutusta noin viidesosa vastaajista. Muina syinä kiinnostuksen lisääntymiseen vastaajat mainitsivat muun muassa venäläisten (matkailijoiden) lisääntyneen määrän Suomessa sekä Venäjään ja venäjän kielen opiskeluun liittyvän positiivisen uutisoinnin, aktiivisen markkinoinnin ja ylipäänsä venäjän kielen osaamisen tarpeen. Eräs opettaja mainitsi erikseen Ville Haapasalon ja KHL:n tuoneen lisää poikaoppilaita. 80% 60% 40% 20% Jos opiskelijoiden määrä on lisääntynyt, mistä arvioit sen johtuvan? 0% Pääkaupunkiseutu (n=49) Itä-Suomi (n=40) Muu Suomi (n=70) Kaikki (n=159) Paremmat opiskelu- ja työllistymismahdollisuudet Vanhempien asenteiden muutos Yleinen kiinnostus Venäjään Lisääntynyt kiinnostus venäjän kieleen ja kulttuuriin Kiinnostus Venäjän matkailuun Muu Kaavio XXIII Syitä mahdolliseen kiinnostuksen vähentymiseen kysyttiin avoimella kysymyksellä, jonka vastauksissa toistui moneen kertaan nykyinen poliittisen tilanteen negatiivinen vaikutus. Syiksi esitettiin myös kielenopetuksen resurssien väheneminen ja venäjän kielen oletettu vaikeus. Miten kiinnostusta venäjän kielen opiskeluun voitaisiin lisätä? Kyselyn vastaajilla oli mahdollisuus kertoa ideoitaan ja näkemyksiään siitä, miten kiinnostusta venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun voitaisiin yleensä lisätä. Aiheiltaan vastaukset pyörivät seuraavien teemojen ympärillä: 1) Venäjän kielen osaamisen hyötyjen markkinointi, myönteiset esimerkit (opiskelu- ja työelämässä) 2) Kulttuuritapahtumat, radio- ja TV-sarjat, verkkosivut 3) Suomalaisten ja venäläisten kohtaamiset, kielen käyttömahdollisuus 4) Myönteinen uutisointi ja tietous Venäjästä, venäläisistä ja heidän kulttuuristaan 16

Kokonaisuudessaan kiinnostuksen lisäämiseksi saatiin paljon sekä yleisiä että konkreettisia ehdotuksia. Alle on koottu muutama ehdotus konkreettisemmasta päästä. Apurahat leirikoulumatkoille Venäjälle kaikille halukkaille (esim. 1000 e/ alle 10 opp. ryhmä ja 2000/ 20 opp. ryhmä tms, osan rahoituksesta oppilaat/opiskelijat siis keräisivät itse) Opettaja, 36 50 v, muu Suomi Pieniä stipendejä (30-100 euroa) lukukauden päätteeksi jokaisen koulun jokaiselle vuosiluokalle, jossa opiskellaan venäjää, siis esim. 8.lk parhaalle (tai aktiivisimmalle tms.), 9-lk parhaalle jne. Alakouluun pienemmät stipendit, yläkouluun ja lukioon isommat. Opettaja, 36 50 v, muu Suomi Esim. osallistumalla opintoja esitteleville messuille ja järjestämällä mielenkiintoinen Venäjän kieltä ja kulttuuria esittelevä pöytä. Opiskelija, 15 25 v, muu Suomi Kohdentaisin jonkinlaisen kampanjan yläkouluikäisille, jotka tekevät itsenäisiä valintoja valinnaisaineita valittaessa ja lukio-opintoja suunnitellessaan. Heistä löytyvät ne, jotka mahdollisesti jatkavat venäjän opintojaan ammatillisella puolella ja näin hyötyvät itse ja hyödyttävät jatkossa yhteiskuntaa. Esim. jokin foorumi Facebookissa, esitellään nuorisokulttuuria ja musiikkia, joku vastaa ja kommentoi nuorten esittämiin kysymyksiin. Ruotsin osalta esim. Victor treenaa on kiva ja nykyaikaa. Opettaja, 51 65 v, muu Suomi Mahdollistamalla tapaamisia rajan yli. Ystävyyskoulut. Opettaja, yli 65 v, muu Suomi Ilmainen lasten kanava tv:ssa, radio ven. kielellä, musiikkiesitykset eri kaupungeissa, lasten ja nuorten leirit, pelit nuorille venäjäksi, yritysten edustajien vierailut kouluissa, nuorten vierailut yrityksissä, urheilutapahtumat. Opiskelija 26 35 v, Itä-Suomi Kaikille avoimia teemapäiviä ja työpajoja (esim. oppilaitosten tiloissa), kaksikielisiä muutamien tuntien pituisia Venäjä-aiheisia kokkikursseja Opiskelija 15 25 v, Itä-Suomi Venäjältä voisi kutsua venäjän kielen ja kulttuurin asiantuntijoita, jotka esiintyisivät samalla matkallaan eri yhteyksissä (esim. täydennyskoulutus ja yliopistot). Apurahoja oppimateriaalin tuottajille. Matka-avustuksia venäjää opiskeleville. Opettaja 51 65 v, pääkaupunkiseutu Venäläistä nuorisokulttuuria (bändit, leffat, kirjat, nuoret taiteilijat) pitäisi tuoda esille Suomessa ja sen kautta alentaa kynnystä myös venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun. Muuten venäjän kielestä ja kulttuurista kiinnostunut, 36 50 v, Itä-Suomi Positiivisia uutis/tietospotteja esim TV:ssä; esimerkkejä, mitä hyötyä venäjän opiskelusta on; ns. menestystarinoita. Opettaja 51 65 v, muu Suomi Ville Haapasalon vierailu Mikkelissä ja lasten ja nuorten kanssa yhteisen esiintyminen raviradalla, tapahtuma videolle, samalla matkailun kehittäminen, SOME mukaan suunnitteluun. Opiskelija 26 35 v, Itä- Suomi Ville Haapasalon kaltaiset ihmiset, jotka kertovat Venäjän nykytilasta, sen erilaisista kulttuureista ja elämästä, Ville kertomaan kouluihin ja työpaikoille Venäjästä omalla valloittavalla tavallaan. Opettaja 51 65 v, muu Suomi Johtopäätökset Useimmilla kyselyyn vastanneilla vaikutti olevan ainakin jonkinlainen suhde venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun. Monista avoimista vastauksista kävi ilmi huoli vallitsevan poliittisen tilanteen vaikutuksista ihmisten yleiseen suhtautumiseen Venäjään ja sitä myöten myös venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun. 17