TORNION KAUPUNGINHALLITUKSEN VASTINE TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2013 ARVIOINTIKERTOMUKSEEN 1. TAUSTA Tornion kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2013 on käsitelty kaupunginvaltuustossa 9.6.2014 37. Kaupunginvaltuusto on merkinnyt tarkastuslautakunnan vuoden 2013 arviointikertomuksen kesäkuussa tiedoksi ja päättänyt pyytää kaupunginhallitukselta selvityksen syyskuun 2014 loppuun mennessä tarkastuslautakunnan arvioimien kehittämiskohteiden jatkokäsittelystä. Keskushallintopalvelut on koonnut kaupungin palvelualueilta (hyvinvointipalvelut, sivistyspalvelut, tekniset palvelut) vastineet tarkastus lau takunnan arviointikertomuksessa kiinnitettyihin asioihin. 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunta esittää menettelyä, että kaupunginhallituksen vastine vuoden 2013 arviointikertomukseen esiteltäisiin tarkastuslautakunnalle ennen valtuustokäsittelyä. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa mainitaan, että lautakunta olisi kaivannut palvelualueilta / kaupunginhallitukselta suorempia kannanottoja vuoden 2012 arviointikertomuksen käsittelyn yhteydessä huomioituihin asioihin ennen vastineen valtuustokäsittelyä. Kuntalain 53 :n mukaan hallituksen on valmisteltava valtuuston käsittelyyn menevät asiat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tässä suhteessa asian valmistelijana on kaupunginhallitus eikä tarkastuslautakunta. Vaikka kaupunginhallituksen arviointikertomusta koskeva vastine esiteltäisiinkin tarkastuslautakunnalle hallituksen ja valtuuston kokousten välissä, ei tarkastuslautakunta voi kuitenkaan muuttaa asiasisältöä ennen valtuustokäsittelyä. Tässä suhteessa vastineen käyttäminen tarkastuslautakunnassa ei ole tarkoituksenmukaista. 3. KUNTAKONSERNI Tarkastuslautakunta edellyttää, että kaupunginhallitus käyttää konserniohjausta evästämällä edustajat ennen kokousta ja edellyttämällä raportointia kaupungin päättäville toimielimille. Kaupunginhallitus on 18.2.2013 valitessaan edustajia eri yhteisöjen kokouksiin kehottanut henkilöitä ennen yhtiökokouksia ja muita yleisiä kokouksia selvittämään käsiteltävänä oleviin asioihin kaupungin kanta sekä informoimaan kokouksen jälkeen tai muulloinkin välittömästi konsernijaostoa, mikäli yhtiöissä ilmenee riskejä tai muita vastaavia ongelmia.
2 Tällä hetkellä vaikeimpana ohjattavana on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jonka osalta usean vuoden ajan on pyritty ohjeistamaan edustajia Tornion kaupungin näkökulmasta. Tulos on ollut kirjava. Kuitenkin juuri sote-alue on tulevaisuuden kannalta keskeisin määrärahojen käyttäjä ja menopaineet ovat kasvamassa. Tarkastuslautakunta edellyttää, että kaupunki tekee selvityksen eri kouluasteiden vähennyksistä kaupungissa, vähennysten vaikutuksista kaupungin talouden ja valtionosuuksien muutoksiin. Keskushallintopalvelut toteaa vastineessaan seuraavaa. Suurimmat Tornioon vaikuttaneet koulutussektorin muutokset ovat tähän mennessä kohdentuneet ammattikorkeakoulusektorille. Tämä on johtanut Lapin kahden ammattikorkeakoulun yhdistymiseen Lapin ammattikorkeakoulu Oy:ksi (toiminta alkoi 1.1.2014) sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun Tornion kampuksen lakkauttamiseen (kampuksen toiminta loppuu vuonna 2015). Lisäksi ammatillinen erityisoppilaitos Luovi lopetti Tornion toimipaikkansa ja siirsi toimintansa Kemiin vuonna 2012. Lähivuosien toimintaympäristön muutokset kohdentuvat toiselle asteelle (ammattiopisto, lukio) sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksiin (kansalaisopisto, kansanopisto). Tornion kaupunki voi tarvittaessa pyytää em. oppilaitoksilta yksityiskohtaiset tiedot mm. koulutusohjelmista ja niiden aloituspaikoista, henkilökunnasta jne. sekä muista vaikutuksista 2011-2014 sekä analyysiä tulevaisuuden muutosvoimista. Toisaalta eri oppilaitosten edustajat ovat käyneet jo antamassa informaatiota myös kaupunginvaltuustolle tehdyistä ja tulossa olevista muutoksista. Sivistyspalvelut toteaa vastineessaan, että tarkastuslautakunnan mainitsema selvitys on syytä tehdä. Toisaalta on myös pohdittava alueen vetovoimaa tulevaisuudessa toisen asteen opinahjona. Sivistyspalvelut on erityisen kiinnostunut vahvan toisen asteen kampuksen luomisesta Suensaarelle. Tässä työssä Lappian ja lukion tiivistyvä yhteistyö on keskeinen tekijä Lapin ammattikorkeakoulua unohtamatta. Tosiasia on, että torniolaiset lukion suorittaneet eivät hakeudu paikkakunnan ammattikorkeakouluun niin suurella määrällä kuin odottaisi. Tosiasia on, että vain tiivistämällä yhteistyötä eri koulutuskentän toimijoiden kesken voimme luoda vahvan yksikön, jolla on tulevaisuutta. Tämä koskee kaupungin puolelta niin lukiota kuin kansalaisopistoakin. Toiselta puolen yhteistyökumppaneina ovat Lappia, AMK, Peräpohjolan Opisto jne. Seudullista yhteistyötä ei voi myöskään ohittaa. 1. Elinkeinot ja työllisyys Tarkastuslautakunta edellyttää, että Team Botnia Oy:ssä aloitettu kehittämistyö viedään loppuun ja tämän aikana päätetään jaettavien avustusten jakoperusteet, yhtiön tuleva toiminta-ala sekä resursointi elinkeinopalveluihin.
3 Valtuustoaloite liittyen elinkeinopalveluiden uudelleenjärjestelyistä Torniossa on käsitelty kaupunginvaltuustossa keväällä (28.4.2014 28). Samassa yhteydessä on annettu kattava selonteko Team Botnia Oy:n tilanteesta. Team Botnia Oy:n ja Tornion kaupungin välinen ostopalvelusopimus (ml. toimintasuunnitelma) koskien vuotta 2014 on hyväksytty kaupunginhallituksessa 2.6.2014 169. Sopimus määrittelee yhtiön vuotta 2014 koskevat tavoitteet. Team Botnialle on rekrytoitu kesäkuussa uusi toimitusjohtaja, joka on aloittanut työssään 1.9.2014. Team Botnia Oy:n kehittämistyö jatkuu uuden toimitusjohtajan ja hallituksen yhteistyönä. Team Botnia Oy ei jaa avustuksia. Yhtiön toimiala on määritelty yhtiöjärjestyksessä eikä siinä ole tällä tietoa tarkistamisen tarvetta. Elinkeinopalveluiden resursseista neuvotellaan ja päätetään vuosittain talousarvion laatimisen yhteydessä samalla tavalla kuin muidenkin tytäryhteisöjen kanssa. Tarkastuslautakunnan mielestä kaupungin oma hanketoiminta sekä investoinnit ja yhteistyö eri yhteisöjen kanssa turvaa olemassa olevia työpaikkoja ja mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen. Pitkäkestoisten hankkeiden vaikuttavuutta on kyettävä mittaamaan ja arvioimaan. Hankkeita (pitkä- ja lyhytkestoisia) ja niiden tuloksia arvioidaan rahoittajan edellyttämällä tavalla, mutta myös itsearviointina. Joidenkin hankkeiden vaikuttavuus ja tulokset voivat näkyä kuitenkin vasta pidemmällä aikajänteellä eikä kaiken kattavaa arviointia pystytä ylipäätään tekemään muuten kuin erillistutkimusten avulla. Tällaisia tutkimuksia onkin tehty esimerkiksi Rajalla -hankkeen välittömistä ja välillisistä vaikutuksista mm. korkeakouluista ja yliopistoista tilattuina opinnäytetöinä sekä muuna tutkimustyönä. Tarkastuslautakunta edellyttää, että (kaupunkistrategian) hankkeet arvioidaan uudelleen, onko niillä toteutusmahdollisuutta ja onko niillä vaikuttavuutta kaupungin elinkeinopalveluihin. Lisäksi tulee selvittää onko hankkeiden toteutuksesta ollut hyötyä Tornion kaupungin imagolle. Tornion kaupunkistrategia 2014-2017 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.11.2013 101. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa mainitut hankkeet on päivitetty ja käyty läpi tässä yhteydessä eikä asia ole tässä suhteessa ajankohtainen. Seuraava kaupunkistrategia on tarkoitus laatia uudelle valtuustokaudelle. Kärkihankkeiden imagohyötyjä ei ole selvitetty erikseen muuten kuin Rajalla -hankkeen osalta. Rajalla hankkeen imagovaikutukset ovat olleet suurelta osin myönteisiä. Kaikkien hankkeiden osalta imagovaikutuksia ei ole edes
4 perusteltua selvittää, sillä kaikilla hankkeilla ei ole ollut toistaiseksi varsinaisia imagovaikutuksia johtuen niiden valmisteluvaiheesta (esim. Kyläjoen kv-maalogistiikkakeskus). Tarkastuslautakunta edellyttää, että työttömyyden hoito otetaan osaksi kaupungin elinkeinostrategiaa. Tornion kaupungin elinkeinostrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 18.6.2012. Strategiaa uudistetaan määräajoin. Team Botnia Oy:n ja Tornion kaupungin tehtävänjakoon ja rooliin kaupungin elinkeinoelämän kehittämisessä sekä työllisyyden edistämisessä palataan elinkeinoyhtiön kehittämisprosessin yhteydessä. Tarkastuslautakunta edellyttää, että toimielimien talousarvioiden toteutuman tulee pysyä annetussa raamissa. Mikäli muutoksia talousarvioon tarvitaan, tulee esitykset tehdä ajoissa, jotta valtuusto ehtii käsitellä muutokset ennen tilikauden päättymistä. Muutoksissa tulee esittää myös kokonaistalousarvio muuttunein luvuin. Ylityksissä tulee ottaa kantaa mahdolliseen alijäämän syntymiseen. Kuntalain 65 mukaan talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Hallintokunnat esittävät osavuosikatsausten yhteydessä arvionsa koko vuoden toteutumasta. Arviot eivät kuitenkaan aina ole menneet toteutuman mukaisesti, joten joskus on jouduttu määrärahan ylityksiä käsittelemään vielä seuraavan vuoden keväälläkin, ennen tilinpäätöksen valmistumista. Hallintokuntia kehotetaan edelleenkin parantamaan arviointiaan siten, että talousarvioon tehtävät määräraha muutokset käsitellään viimeistään joulukuun valtuustossa. On mahdollista että, talousarvioon tehdyistä määrärahan muutoksien vaikutuksista esitetään arvio tilikauden tuloksesta jo joulukuun valtuustoon. Muutoinhan tilinpäätös valmistuu seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. 4. KESKUSHALLINTOPALVELUT 1. Henkilöstö Tarkastuslautakunnan mielestä tilinpäätökseen kuuluvat kokonaisuudet tulee olla riittävän ajoissa valmiina tilintarkastusta ja tarkastuslautakunnan arviointia varten. Henkilöstökertomuksen laatimista on tarkoitus aikaistaa siten, että se valmistuu riittävän ajoissa keväällä ja sellaisella aikataululla, että tarkastuslautakunta pystyy arvioimaan kaupungin toimintaa nykyistä paremmin myös henkilöstöasioiden näkökulmasta. Raportoinnin haasteena on tarvittavien ja
5 ajantasaisten tilastojen valmistumisaikataulu, sillä tilastot valmistuvat yleensä viiveellä. 2. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Tarkastuslautakunta edellyttää, että sisäisen valvonnan dokumentointimenettelyä kehitetään ja kaupunki laati ympäristöasioista ja niiden riskeistä myös vuotuisen selonteon. Selonteossa tulee antaa katsaus tehdyistä vuokrasopimuksista ja vakuuksista, jotka kaupunki on vaatinut vuokralaisilta ympäristön ennaltamiseksi. Erityisesti sopimusten hallintaan tulee kiinnittää huomiota, jotta kaupungille ei synny tarpeettomia kuluja. Ostopalveluiden tuottajat ovat vastuussa sopimusten noudattamisesta ja sopimusten valvonta on toimielimien vastuulla. Sopimusten sisältöön tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kilpailutuksessa kustannuksia ei tule siirtää muiden osapuolten maksettavaksi. Ostopalveluiden laatu tulee varmentaa suunnitelmallisella valvonnalla ja raportoinnilla. Osana sisäisen valvonnan kehittämistä tarkastuslautakunta edellyttää, että kaupunki laati ympäristöasioista ja niiden riskeistä vuotuisen selonteon. Selonteossa tulee antaa katsaus tehdyistä vuokrasopimuksista ja vakuuksista, jotka kaupunki on vaatinut vuokralaisilta ympäristön ennallistamiseksi. Teknisten palvelujen toimesta hallinnoidaan kaupungin maaomaisuutta. Tonttien luovutukset (myynti tai vuokraus) kohdistuvat lähes kokonaan aikaisemmin rakentamattomille uusille tonteille. Tällaisilla tonteilla ei ole erityisiä ympäristöriskejä, koska ne ovat lähtökohtaisesti luonnontilaisia. Tällaisten tonttien osalta tulevat haltijat yksiselitteisesti vastaavat mahdollisista aiheuttamistaan ympäristövahingoista ja erillisiä vakuuksia ei ole syytä ottaa käyttöön. Aikaisemmin käytössä ja rakennettuna olleiden tonttien osalta voi tulla kysymykseen joitain ympäristöriskejä, esimerkiksi maaperän pilaantuneisuutta. Tällaisia tontteja luovutetaan kaupungin toimesta harvoin ja tavallisesti kysymyksessä on kaupungin omassa toiminnassa olleet tontit, joiden mahdollisten tiedossa olemattomien ympäristövahinkojen vastuu on yksiselitteisesti kaupungilla. Tällaisissa tapauksissa olisi kohtuutonta siirtää vastuuta ja edellyttää vakuutta riskeistä uudelta haltijalta. 4.3 Seutuyhteistyö Tarkastuslautakunta edellyttää, että Tornion kaupungin ja tytäryhteisöjen edustajilla on rakentava ja aktiivinen rooli palvelujen säilyttämiseksi alueella. Yhteistyön esteenä eivät suinkaan ole asiakysymykset, jos ratkaistuja haetaan yhteisymmärryksessä. Ylimmän johdon aktiivinen osallistuminen ja ratkaisujen hakeminen arvioidaan kolleegojen keskuudessa. Seutuyhteistyössä on saavutettu sekä onnistumisia että epäonnistumisia eikä Kemi-Tornion alue eroa näiltä osin mitenkään muista Suomen kaupunkiseuduista.
6 Tornion kaupungin ensisijaisena tehtävänä on edistää omien kaupunkilaisten hyvinvointia ja valvoa kaupungin etua. Toisinaan seutuyhteistyön kautta valmistellut ja päätöksenteossa kaatuneet sekä toisaalta osa jo toteutuneista seudullisista palveluista eivät ole välttämättä olleet Tornion kaupungin edun mukaisia. Viime kädessä Tornion kaupungin seudullista yhteistyötä arvioivat kollegojen sijaan perustellusti kuntalaiset, joiden tahtotilaa myös valtuutetut toteuttavat. Seudullinen yhteistyö tulee tiivistymään entisestään mm. palveluiden järjestämisessä. On selvää, että Tornion kaupungin ja tytäryhteisöjen edustajilla (viranhaltijat, luottamushenkilöt) tulee olla yhteistyön kannalta rakentava ja aktiivinen ote asioiden valmistelussa myös tulevaisuudessa. 5. HYVINVOINTIPALVELUT 5.1. Vanhus- ja hoitopalvelut Valtuutetut kokivat saaneensa hyvin erilaista tietoa tehostetun palveluasumisen tarpeesta. Tilannetta sekoitti sekin, että virasto joutui tekemään, muuten hyväksyttyihin hakemuksiin kielteisiä päätöksiä, koska tehostetun palveluasumisen paikkoja ei ollut käytettävissä. Tähän johti vanhuspalvelulain vaatimus hankkia paikka 3 kk:n sisällä myönteisen päätöksen antamisesta. Ollaanpa lopputuloksesta mitä mieltä tahansa, ei tarkastelukauden aikana valmisteltu vanhuspalvelujen sijoitusasia saa kestävän kehityksen ja hyvän hallintotavan oikeuttavaa hyvää arvosanaa. Suunnittelukauden 2012-2015 ensimmäisellä vuodella oltiin päättäjien ja virkamiesten päätöksissä vielä sitä mieltä, ettei Hopearannan vuokrauskaan tule kysymykseen. Kaikki se tieto, joka lopulta johti Hopearannan ostamiseen, on ollut tiedossa jo vuosia. Asia sai kohtuuttoman roolin kaupungin päätöksenteossa, joka haittasi muiden asioiden käsittelyä. Tarkastuslautakunta katsookin, että jatkossa on vältettävä asioiden luisumista tälle tasolle. Vanhus- ja hoitopalvelut on valmistellut tulosalueellaan asumispalvelujen rakenteellista muutosta laitoshoidosta kevyempiin avohoitopainotteisiin tukimuotoihin. Tällä tarkoitetaan laitospaikkojen vähentämistä siirtäen painopistettä kotihoitoon ja palveluasumiseen vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla. Sosiaali- ja terveyslautakuntaa on tiedotettu kaikin mahdollisin tavoin ja esitetty eri vaihtoehtoja ja asioita on viety eteenpäin poliittisen demokratian päättämällä tavalla. 5.2. Sosiaalityö Tarkastuslautakunta edellyttää perhetyön vastaamaan lapsiperheiden tukitarpeeseen varhaisessa vaiheessa, jotta raskaiden lastensuojelullisten toimenpiteiden määrä saataisiin laskemaan.
7 Sosiaalityön ja vammaispalvelujen tulosalue vastaa lastensuojelullisesta perhetyöstä, ei ennaltaehkäisevästä perhetyöstä. Ennaltaehkäisevä perhetyö tapahtuu neuvolan, kotihoidon ja kolmannen sektorin tuella. Sosiaali- ja terveystoimi tulee tarkastamaan neuvolan ja kotihoidon perhetyön kriteerit ja lisäämään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. 6. SIVISTYSPALVELUT Tarkastuslautakunta on huomauttanut sivistyspalveluita tiedonsaannista palvelualueen sisällä. Tähän on jo kiinnitetty huomiota ja juuri lautakunnan esille nostamat hankkeet koordinoidaan tulevaisuudessa viraston kautta. Tällä taataan tiedon jakaminen ajoissa kaikille asianosaisille. 1. Varhaiskasvatus, peruskoulutus sekä nuorten ja aikuisten koulutus Varhaiskasvatuksen, peruskoulutuksen sekä nuorten ja aikuisten koulutuksen suhteen tarkastuslautakunta nostaa esiin opettajien koulutukseen liittyvät kysymykset. Nykyiseen vapaaehtoisuuteen perustuva käytäntö ei saavuta riittävästi opettajia. Yhteisiä kaikille pakollisia Veso -koulutuksia järjestetään vuosittain kolmena päivänä. Tämän lisäksi opettajat ovat voineet esittää koulutusta ja ne on pyritty toteuttamaan talouden asettamien raamien puitteissa. Tämän käytännön vahva puoli on ollut opettajien sitoutuminen koulutukseen ja sen antaman annin hyödyntämiseen. Tulevaisuudessa on kuitenkin panostettava yhteisiin koulutuksiin sekä luokanopettaja että aineenopettaja puolella koulutuksen saavutettavuuden lisäämiseksi. Tässä on enemmän otettava koko seutukunta mukaan koulutuksia suunniteltaessa. 2. Aikuiskoulutus, kirjasto ja kulttuuri Aikuiskoulutuksen, kirjaston ja kulttuurin suhteen tarkastuslautakunta on huomioinut toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden ja niiden toteutumisen puutteellisen kirjaamisen. Koulutuslautakunnan luoma käytäntö on laitettava voimaan koko sivistyspalveluissa, jolloin tarkastuslautakunnan peräämä avoimuus toteutuu. Kirjaston menot ovat tarkastuslautakunnan vertailussa alueen ja vertailussa mukana olleisiin kaupunkeihin nähden halvimmat.
8 Tarkastuslautakunta toteaa aivan oikein, että tämä ei ole välttämättä hyvä asia ja viittaa lähinnä julkisuuteen. Vuonna 2013 kirjaston henkilökunta on saatu valittua ja tähän nojaten tulevaisuudessa sivistyspalveluiden on syytä ottaa kirjastotoimen kehittäminen keskeiseksi päämääräksi. Vuonna 2013 toteutettiin seudullinen kansalaisopisto Kivalo, josta Tornio jättäytyi ainoana kuntana pois. Seudulliseen Kivalo-opistoon Tornio ei lähtenyt mukaan, koska yhteistyömahdollisuuksia myös muiden toimijoiden kanssa kartoitetaan. Neuvottelut yhteistyöstä Peräpohjolan opiston kanssa ovat käynnissä. 3. Aineen taidemuseo ja Tornionlaakson maakuntamuseo Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa vuodelle 2013 on Aineen taidemuseon osalta seuraava maininta: Aineen taidemuseon kävijämäärä kasvoi lähes 20 000. Asiakasmäärän kasvusta huolimatta ilmaiskävijöiden määrän vaikutus nettotulokseen oli negatiivinen Aineen taidemuseon kävijämäärä kasvoi lähelle 20 000:tta kävijää, kävijöitä oli 19 447, kasvua edellisestä vuodesta 1870 kävijää. (vuonna 2012 kävijöitä oli 15 577) Pääosa kävijöistä on koululaisia ja opiskelijoita eikä pääsymaksuja näin ollen kerry. 7. TEKNISET PALVELUT Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan todennut, että kaupungilla on tilapalvelujen hallinnoimia kiinteistöjä 108, joista viisi on poistettu käytöstä. Näistä kiinteistöistä pyritään luopumaan mahdollisimman nopealla aikataululla. Kyseiset kiinteistöt ovat erittäin huonokuntoisia ja eivätkä sijainniltaan välttämättä kiinnostavia, mikä asettaa haasteita kiinteistöjen myymiseen. Osan kiinteistöjen kohdalla tulee vaihtoehtoisesti pohtia rakennuksen purkua ja maiseman siistimistä. Tarkastuslautakunta esittää, että kiinteistöjen yleiskuntoon tulee panostaa jotta peruskorjauksien tarvetta voidaan siirtää. Tilapalvelut ylläpitävät kiinteistöjä käytettävissä olevin resurssein tarvetta vastaavassa kunnossa, mutta on myös hyvä tiedostaa, ettei yleiskuntoon panostamalla voida välttää rakennusten teknisen käyttöiän loppumisesta aiheutuvia investointitarpeita.
9 Tarkastuslautakunta huomioi ansiokkaasti, että arvokkaiden vanhojen rakennusten kuten raatihuoneen ja Porthanin koulun korjaamiseen tulee saada ulkopuolista rahoitusta. Kyseisiin hankkeisiin ei ole saatavilla rahoitusta maakuntatasolta vaan kaikkien asianosaisten tulisi tehdä työtä sen eteen, että ko. hankkeiden avustukset saataisiin valtion budjettiin. Tarkastuslautakunta on huolestunut katuverkoston kunnosta, mutta ymmärtää kyllä käytössä olevat resurssit. Teknisten palveluiden tulee laatia suunnitelmat kaupungin katuverkoston kuntoon saattamiseksi erityisesti vilkkaasti liikennöityjen katujen osalta. Teknisillä palveluilla on laadittuna katujen- ja vesihuollon yleissuunnitelma, johon on priorisoitu katuverkoston kunnostuskohteet katurakenteiden ja vesihuollon kunnon perusteella. Suunnitelman toteuttaminen on ollut haasteellista, koska vuotuinen rahoitustarve on noin 400 000 euroa. Suunnitelman tuorein päivitys on hyväksytty teknisten palvelujen lautakunnassa 26.3.2014 ( 45).