PÄIVÄKOTI PEHTOORIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
Sisältö Alkusanat s. 3 Johdanto s. 4 Päiväkoti Pehtoorin ja lasten vanhempien yhteiset arvot s. 5 Toiminta-ajatuksemme s. 5 Yhteistyö s. 6 Arki Pehtoorissa s. 7 Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa s. 16 Maahanmuuttajataustaiset lapset s. 17 Näin arvioimme toimintaamme s. 19 Oppimisen iloa esikoulussa s. 20 Liitteet 2
Alkusanat Kun lapsi kysyy lähde hänen kanssaan kyselemään, etsimään, ihmettelemään, elämään. Älä pelästy jos et saa vastausta, jos et saa vastata. Lapsi haluaa kysyessään olla lähelläsi. Anna hänen kertoa mitä hän itse asiasta ajattelee. Kuuntele tunteella mitä lapsi todella kysyy. Sinä annat lapselle aina vain oman elämänkokemuksesi kautta saatuja vastauksia. Lasten on tärkeä saada monenlaisia vastauksia eri ihmisten kautta. Lapsi löytää vastauksia kysymyksiinsä myös elämänkokemuksensa kautta, oman elämänsä myötä. Ole aito ja rehellinen itseäsi ja lasta kohtaan. Aikuinen voi kasvaa lapsen kanssa, pohdittaessa yhdessä elämän syvimpiä kysymyksiä. hyväksyvä asenne, turvallisuuden tunne, vapauttavat lapsen jakamaan kokemuksiaan ja ongelmia. Kysymään hänelle niin vakavia asioita. 3
Johdanto Varhaiskasvatussuunnitelma on varhaiskasvatuksen ohjauksen väline. Tavoitteena on yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteuttaminen koko maassa, henkilöstön ammattitaidon lisääminen, kasvatuskumppanuus, moniammatillinen yhteistyö sellaisten palvelujen kesken, joilla tuetaan lasta ja perhettä ennen koulun aloittamista. Vasu perustuu valtakunnallisiin perusteisiin, yhteiskunnallisiin linjauksiin, lakeihin ja asetuksiin. Pehtoorin vasu perustuu Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Se täydentää kunnan suunnitelmaa ja siinä kuvataan Pehtoorin erityispiirteitä ja toimintaa. Vasu on henkilöstön jatkuvan ammatillisen kehittymisen, kasvatuskumppanuuden ja lapsilähtöisen kasvatuksen työväline. Vasu on lupaus toiminnastamme ja toimintatavoistamme. Tämä on Pehtoori Kauniin luonnonsuojelualueen kupeeseen valmistui Latokartanon päivähoitoalueen ensimmäinen päiväkoti. Se avasi ovensa jo viime vuosituhannella, 6.9.1999. Erik Spårentie 7;ssä. Siitä huolimatta tarjoamme nykyaikaista päivähoitoa n. 100 lapselle, 20 aikuisen voimin. Arkkitehtuurisesti kiinnostava päiväkotimme saa usein vieraita, jotka haluavat tutustua taloon. Lapsiryhmät on nimetty lintujen mukaan. Perustamisen aikaan peltoalue oli vielä suuri ja siellä pongattiin lukuisia lintulajeja. Pehtoorissa lapsia kasvatetaan huumorintajuisessa ja leikkimielisessä ilmapiirissä. Oman leimansa Pehtooriin luo erillinen 1-5 vuotiaiden Jyvän ryhmä, mikä toimii osoitteessa Tilanhoitajankaari 3, kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa. 4
Päiväkoti Pehtoorin ja lasten vanhempien yhteiset arvot Perusturvallisuus Toiminnan perusteena on luoda sellainen ilmapiiri, että lapsi tuntee olonsa turvalliseksi ja saa mahdollisuuden kasvaa johdonmukaisessa sääntöympäristössä. Kun päiväkodin henkilökunta tuntee olonsa sosiaalisesti turvalliseksi työyhteisössään, he voivat yhdessä lasten vanhempien kanssa luoda edellä mainitut puitteet. Turvallisuuden tunteeseen kuuluu fyysinen, henkinen sekä sosiaalinen turvallisuus. Yhteenkuuluvuus Kun lapsi oppii kunnioittamaan itseään ainutlaatuisena persoonana, hän pystyy toimimaan osana ryhmää. Päiväkodin henkilökunta ja vanhemmat sitoutuvat tietoisesti tukemaan lapsen positiivista minäkuvaa. Vertaisryhmässä toimiessaan lapsi oppii sosiaalisia taitoja, suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa, sekä kunnioittamaan toisia. Sitoutuminen Motivoitunut työyhteisö, jossa halutaan kehittyä sekä yksilönä, että yhdessä, mahdollistaa hyvän arjen. Sitoutuminen omaan perustehtävään, sekä yhteisten asioiden hoitamiseen, edistää avointa ja toimivaa työyhteisöä kehittymisessä. Jokaisen ammattitaitoa ja työpanosta arvostetaan. Perheiden kohtaamisessa ja johdonmukaisessa kasvatuskumppanuudessa on tärkeä pyrkiä ammatillisuuteen. Lapsen etu on tärkeintä. Toiminta-ajatuksemme Pehtoorissa toteutetaan hoito- ja kasvatustyötä yhteistyössä vanhempien kanssa (kasvatuskumppanuus). Tärkeä tehtävämme on sosiaalisten ja tunneelämän taitojen vahvistaminen, jolloin mahdollistetaan lapsen kasvaminen 5
omaksi vahvaksi minäksi. Yksilöllisyyttä kunnioittaen ja suvaitsevassa ilmapiirissä lapsi voi toimia yksin ja ryhmässä, sekä kokea oppimisen oivaltamisen iloa. Yhteistyö Asiakaslähtöisyys Pehtoorin henkilökunta on yhdessä käynyt läpi, miten asiakasta ohjataan ensimmäisestä kontaktista lähtien. Näin kaikilla on valmiudet palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin. Palvelu-, varhaiskasvatus- ja lapsen esiopetussuunnitelmaa laadittaessa käydään läpi asiakkaan toiveet ja ennen kaikkea lapsen tarpeet ( arvot, kulttuuri, ruoka-allergiat ym.). Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimia lapsen parhaaksi. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten, mutta ammattikasvattaja tuntee hänet osana ryhmää. Kasvatuskumppanuus perustuu vanhempien ja kasvattajien keskinäiseen luottamukseen, tasavertaisuuteen ja kunnioittamiseen. Lapsen ja vanhemman päiväkotiin tutustumisjaksolle varataan riittävästi aikaa, yksilöllisten tarpeiden mukaan. Näin lapselle ja vanhemmalle muodostuu luottamuksen ja turvallisuuden tunne päiväkodin arjesta. Vanhemmat ovat tervetulleita osallistumaan toimintaan ja sen suunnitteluun, esim. retket, yhteiset projektit, vanhempaintoimikunta, ryhmien aamuiset kahvihetket jne. Arkisten keskustelujen lisäksi laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetusvuoden alkaessa, lapsen esiopetussuunnitelma, joita arvioidaan vähintään kerran vuodessa. Palautteen antaminen ja saaminen on ensiarvoisen tärkeää kasvatuskumppanuuden toteutumiseksi. Päiväkodin aikuisilta löytyy aikaa keskustelulle, kun siihen koetaan tarvetta. Vanhemmilla on myös mahdollisuus osallistua asiakastyytyväisyys- kyselyyn ja tätä kautta vaikuttaa toimintaan. 6
Muut yhteistyökumppanit Teemme yhteistyötä alueen muiden päiväkotien kanssa, retkien ja yhteisten tapahtumien merkeissä. Loma-aikoina (joulu, kesä) toimipisteitä yhdistetään ja tällöin saattaa toimia useitakin päivähoitoyksiköitä saman katon alla. Henkilökunnan koulutuspäivien ajaksi hoitoa tarvitsevat lapset saavat varahoitoa naapuripäiväkodeissa. Yhteistyö lähikoulujen kanssa (yhteistoimintasopimus) sekä vierailut puolin ja toisin auttavat kouluun siirtyviä. Lapsen esiopetussuunnitelma (leops) siirtyy päiväkodista kouluun, hänen mukanaan. Tarvittaessa ja vanhempien niin halutessa teemme yhteistyötä neuvoloiden ja sairaaloiden kanssa (kuvaus lapsen päivähoidosta). Näiden lisäksi teemme yhteistyötä monien eri tahojen, mm. seurakunnan, kirjaston, lastensuojelun ja perhetyön kanssa. Arki Pehtoorissa Lapsi on aktiivinen oppija. Aikuinen ottaa huomioon lapsen aikaisemmat oppimiskokemukset, taidot ja nykyiset kasvun ja kehityksen vaiheet ja tarpeet. Meidän tehtävämme on huomioida, että lapsen oma innostus ja kiinnostus ohjaavat toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Päiväkodissamme painottuu pienryhmätoiminta, näin lapsen yksilölliset tarpeet tulevat paremmin huomioiduiksi. Oppimisympäristö järjestetään lapsen tarpeita vastaavaksi. Lapsi- ja oppimiskäsityksemme Erilaisia lapsia erilaisista perheistä; ihmissuhteet monimuotoisia. Lapsi tarvitsee merkittäviä ihmissuhteita kehittyäkseen vahvaan itsetuntemukseen ja ihmisyyteen. Lapsi on aktiivinen tiedon kerääjä ja opettelee tietojen ja taitojen käyttöä. Hän tarvitsee turvallisen 7
kasvuympäristön/ympäristöt ja tarvitsee aikuista sekä fyysisten, että henkisten tarpeiden tyydyttämiseen. Lapsi on luonnostaan utelias ja hänellä on halu oppia uutta. Motivaatio ohjaa oppimista ja sen ylläpito on aikuisen tehtävä. Oppimisympäristö on avainasemassa. Toiminnan eriyttäminen ikä- ja kehitysvaiheen mukaisesti tukee oppimisprosessia ja sen etenemistä tutusta tuntemattomampaan. Ihminen kasvaa lapsesta Aikuinen kasvaa lapsesta Kasvan Hippiäisestä koululaiseksi, liikun, leikin, ilmaisen ja tutkin Liikun Liikkuminen on vahvasti esillä Pehtoorin päivittäisessä toiminnassa, se on lapselle ominainen tapa toimia ja oppia. Sisätiloissa liikutaan pääosin ryhmätiloissa erilaisissa tuokioissa ja tietysti omaehtoisestikin, kili- tuokioissa (kieli ja liikunta), erilaisin liikuntaleikein, tanssein ym. Pihaliikunta on luonnollisesti myös lähes päivittäistä. Liikuntasalimme on jaettu tasapuolisesti pienimmistä suurempien käyttöön. Ryhmät itse päättävät salin käytöstä omana päivänään. Perusliikuntaa, satu- ja musiikkiliikuntaa, pallopelejä, temppurataa, tanssia, ym. kaikki yhdessä tai eriytettynä pienryhmiin. Perjantaisin kokoonnumme kaikki yhteiseen tuokioon saliin ja ohjelmaan kuuluu usein myös liikuntaleikkejä. Muihinkin sisätiloihin on järjestetty mahdollisuuksia liikuntaan, sekä omaehtoisesti, turvallisin välinein, että ohjatusti. Aula, käytävät ja lepohuoneet ovat ajoittain liikkumiskäytössä. Piha-alueella tapahtuva liikkuminen on paljolti omaehtoista leikkeihin ja kisailuihin kuuluvaa temmellystä. Välillä pelaillaan aikuisen ohjatessa ja mukana ollessa. (tervapataa, kymmenen tikkua laudalla ym.) Kallioisella 8
pihalla ohjattua liikuntaa järjestetään pienryhmissä. Pihaltamme löytyy haasteellisia kohtia varsinkin pienimmille liikkujille, portaissa kiipeily ja harjoittelu, vaatii meiltä kaikilta aikuisilta tarkkaavaisuutta ja hellää avustusta. Kalliolle kiipeävät vain esikoululaiset. Olympiavuosina järjestetään omat leikkimieliset kisat omalla pihallamme. (liite 1.) Muu liikkuminen pehtoorilaisille on retkeilyä lähimaastoon ja hieman pidemmällekin. Pellolle voimme vaikka mennä pelailemaan ja ottamaan tilaa itsellemme. Pienimmät nauttivat esimerkiksi kävelyretkestä kirjastoon. Lähikoulussa meillä on salivuoro kerran viikossa. Koulun suuremmat liikuntatilat antavat lisämahdollisuuksia ohjatun liikunnan järjestämiseen. Tätä mahdollisuutta käyttävät pääasiassa 5-6 vuotiaat, jotka jaksavat vielä liikuntatuokion jälkeen kivuta takaisin Pehtooriin. Vuosittain Pehtoorista lähtee reipas joukkue alueen sählyturnaukseen ja luontovaelluksille, sekä kaupungin järjestämiin liikuntatapahtumiin. Talviliikunnassa voiton vie mäenlasku, löytyyhän hyvä turvallinen mäki ihan nurkan takaa. Luistelemassa käymme pienissä ryhmissä, sään sen meille suodessa. Pehtoorin henkilökunta on erittäin liikuntamyönteistä ja motivoitunut lasten ohjaamiseen ja kannustamiseen monipuoliseen liikkumiseen. Meillä on paljon liikuntavälineitä ja niitä myös käytetään. Kiinnitämme huomiota perusliikuntataitoihin (juoksu, hyppääminen, kieriminen ym.) ja motoriikkaan. Havainnoimme ja dokumentoimme ja jos on tarvetta ja vanhemmat haluavat teemme yhteistyötä asian tiimoilta esim. neuvolan kanssa. Aikuinen voi suunnitella lapsille sellaista liikuntaa, jossa lapsi voi harjoitella, omaksua, tai opetella liikunnan ohella esim. värejä, laskemista, tai luontoon liittyviä asioita. Esimerkki satuliikuntatuokiostamme syksyinen metsä Lapset saapuvat pienenä ryhmänä liikuntasaliimme syksyiseen metsään, jossa kuuluu kaunista linnunlaulua ja veden kohinaa jota pysähdymme hetkeksi kuuntelemaan. Liukumäestä 9
laskettuamme, löytyy sen juurelta maahan pudonneita omenoita, joita lapset kiipeävät viemään koriin ylös puolapuille, jokainen 5 kpl. Tutkimme hyvin vanhoja kiviä ennen astumistamme kapealle sillalle, joka vie meidät merenpoukaman yli. Matka on tehtävä hitaasti, sillä silta on sateesta märkä. Maistamme lasista suolaista merivettä ja mietimme mistä suola on veteen tullut. Vastarannalla on roskia maassa ja lapset keräävät ne pois luontoa likaamasta ja kuljettavat roskat hyppimällä roskakoriin. Pohdimme minkälainen luonto on kaunis ja millaisena haluaisimme sen pysyvän. Kenen luonto on ja kuka siellä saa liikkua. Ryömimme ahtaan luolan kautta hiljaa ja yritämme selvittää, joko karhu on käynyt sinne talviunilleen. Polvien alla rapisee syksyiset lehdet, tuuli puhaltaa navakasti, mutta ei vielä karhua luolassaan. Lapset jäävät vielä hetkeksi kiertämään rataa ja monia kysymyksiä tuleekin vielä mieleen, joihin aikuinen yrittää vastata tietojensa ja taitojensa mukaan. Leikin Leikkiminen on varhaiskasvatuksen keskeinen toiminnan tapa. Lapset kehittyvät leikkiessään, he käyttävät leikkiessään aineksina kaikkea kokemaansa, näkemäänsä ja kuulemaansa. Parhaimmillaan lapsi kokee leikissään kokonaisvaltaista leikkiin uppoutumista. Kasvattajat Pehtoorissa ovat tietoisia leikin merkityksestä lapsen kehitykseen. Leikkiympäristö muokataan siten, että kaikilla on selkeästi rajattu tila, jossa on leikkirauha. Hyväksi käytetään mattoja, kalusteita, sermejä ym. Leikkivälineitä vaihdetaan ajoittain. Ylimääräiset tavarat poistettaan, jotta leikki selkeytyy. Aikuinen seuraa leikkiä ja saattaa huomata, että leikki soveltuu paremmin johonkin toiseen tilaan. Havainnoimalla leikkiä, teemme tärkeitä havaintoja leikkijöistä ja leikin sujumisesta. Leikki on aina vapaaehtoista, eikä siihen voi pakottaa, ei aikuinen, eikä toinen lapsi tai lapset. Jos leikki ei löydy itsestään, tai lapsella on vaikeuksia keskittymisessä tai aloittamisessa, aikuinen on 10
apuna leikin aloittamisessa ja ideoinnissa ja mahdollisuuksien mukaan mukana leikissä. Leikissä mukana ollessaan aikuinen voi halutessaan ohjata leikkiä ja on vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Tämä on erityisen tärkeää pienimpien kohdalla, tai jos leikkitaidot ovat puutteelliset ja tarvitsevat tukea. Samalla voi tehdä havaintoja lapsen edistymisestä ja kehittymisestä. Lapsilta kysyttäessä mukavinta puuhaa päiväkodissa, on vastaus lelupäivä, jolloin saa tuoda oman lelun ja leikkiä niillä. Tämä poikikin moneen ryhmään ns. leikkipäivän, jolloin aamupäivä on vapaan leikin aikaa, silloin annetaan aikaa pitkille sujuville leikeille ja tingitään ulkoilusta. Pehtoorissa on käytössä leikkitaulut, josta lapsi voi itse valita haluamansa leikin ja siihen leikkitoverit. Aikuinen voi kannustaa ja rohkaista lasta vaihtamaan välillä leikkitovereitaan. Kun lapset valitsevat itse, leikin kesto ja siihen keskittyminen pitenee, lapsi sitoutuu leikkiinsä. Aikuinen kannustaa myös leikkitovereiden vaihtamiseen ja uusiin leikkeihin. On olemassa myös mustia leikkejä, (riehunta, kaoottisuus), niille järjestetään oikea paikka ja aika, mikä on turvallinen leikkijöille ja ei häiritse muita. Tavallisesti nämä mustat ja valkeat leikit ryhmittyvät spontaanisti, esimerkkinä ulkoleikki, jossa ensin rakennetaan kauan hienoa hiekkalinnaa ja leikki päättyy hurjaan tuotoksen hajotukseen ja tuhoamiseen. Välillä lasten leikeissä saattaa näkyä myös uskonnollisuus. Vierailtuamme kirkon tapahtumissa, lapsi saattaa mietiskellä kuulemaansa ja näkemäänsä. Nämä kokemukset voivat heijastua hänen leikeissään. Aikuinen voi organisoida myös leikkiin eri sisältöalueiden aiheita. Leikkiesimerkkinä hiekkaleikki ulkona Lapset ovat rakentaneet hiekkalaatikon laidalle kaupan, jossa myydään monenlaisia herkkuja, asiakkaita houkutellaan halvoilla hinnoilla. Kivikolikoita lasketaan tarkasti, jotta asiakas saa oikean määrän takaisin. Miksi kuivasta hiekasta ei saa yhtä hienoa kakkua, kuin märästä? Ihmettelemme ja haemme vettä avuksi. Millaisia kakkuja teki isoäiti ja millaisia kakkuja saa oikeasta kaupasta? Satujen prinsessoille maistuu röyhelökakku. Kuinka 11
kauniita saa Pehtoorin pihalla tehtyä. Ihailemme toistemme tuotoksia, arvostamme toisen tekemää. emmekä riko. Kaikki ovat leikissä tasavertaisia, jokaisen panosta tarvitaan ja jokaisen rooli on tärkeä. Tähän leikkiin mahtuvat kaikkein pienimmätkin leipurit. Ilmaisen, eläydyn ja saan taiteellisia kokemuksia Pehtoorissa raikuu musiikki. Musiikki on vahvasti esillä sen kaikissa muodoissaan. Päivittäistä musisointia omissa kotiryhmissä, joihin kuuluu niin soittimiin tutustuminen, musiikkiliikunta tai musiikkimaalaus, kuin lauleskelukin. Lasten omaehtoinen, sekä ohjattu musiikin tuottaminen. Soittimia on lasten saatavilla. Kesällä 2007 pikku Lordit soittelevat pihalla ämpäreillään ja lapioillaan. Tällä hetkellä jokaisella lapsella on oma iso rumpu, joihin lapset värjäsivät kankaat ja vanhemmat askartelivat yhteisissä rumpuilloissa raskaammat osuudet. Kerran viikossa on koko talon yhteinen laulutuokio, jossa sekä liikunta, leikki, että musiikki yhdistyvät. Musiikkia käytetään rentoutumiseen lepotuokion aikana ja usein myös vauhdikkaan liikunnallisen tuokion päätteeksi. Erilaiset konsertit ja tapahtumat ovat meille tärkeitä. Niissä esiintyminen antaa jännitystä ja esiintymisen riemua kaikille pehtoorilaisille. Joka vuosi saavat niin isät, kuin äiditkin oman konserttinsa, unohtamatta isovanhempia. Toisinaan lapset saavat olla asiantuntevana yleisönä retkillä, konserteissa tai täällä Pehtoorissa aikuisten heittäytyessä laulun vietäviksi. Valitsemme ajoittain yhteisen teeman. Jonain vuonna se on vesi, johon liitämme askartelua, musiikkia ja liikuntaa. Yhteiset tuokiot ja projektit, yhdessä tekemisen ilo ja tehtävien jakaminen, kasvattavat yhteishenkeä. Pehtoorissa taiteillaan joka päivä. Maalataan, piirretään, askarrellaan ja sadutetaan. Aina saa piirtää tai värittää. Välineet siihen ovat lasten saatavilla ja paperi ei suomesta lopu. Moni vanhemmista huokaiseekin illalla, löytäessään suuren rullalle käärityn aarrepinon lapsen naulakosta. 12
Sadutus on lapsista mieluisaa puuhaa, on hauskaa kertoa tarinaa kuvasta/kuvista, jonka on itse piirtänyt. Kuvitamme myös retkikokemuksia, näin muistot säilyvät pitempään. Maalaamme paljon, sekä sisällä, että kesäisin myös ulkosalla. Aikuiset antavat mahdollisuuden ohjatusti tutustua eri materiaaleihin ja tekniikoihin. Isoimmat pehtoorilaiset vierailevat vuosittain Ateneumissa ihailemassa taideteoksia, joihin olemme tutustuneet kirjan välityksellä ensin päiväkodissa. Näin on helpompi löytää tuttu kuva näyttelyssä. Kädentaitoja harjoitamme mm. muovaillen, leikkaamalla, huovuttamalla, kaikki omien kykyjensä ja innostustensa mukaan. Draamaa ja tanssia Pehtoorissa. Pehtoorin nukketeatterivälineistö on usein käytössä. Lapset saavat itse tuottaa omia esityksiään ja usein innokkaat teatterin tekijät käyvätkin yleisöä kutsumassa näytöksiin. Nähdään meillä aikuistenkin esittämiä nukketeatteriesityksiä, ne tuovat mukavaa vaihtelua arkeen, niin lapsille, kuin meille aikuisille. Tanssi ja musiikkiliikunta ovat luonnollisesti mieluisia meille, kun musiikki on niin suuri osa arkeamme. Toimintakaudesta varataankin sille aina oma jakso, jolloin saadaan tanssia ja liikkua musiikin tahdissa enemmänkin. Muutakin teatteria Pehtoorissa esitetään. Sekä lapset että aikuiset esiintyvät mielellään erilaisissa näytännöissä, omissa juhlissamme ja tuokioissamme. Pehtoorin salissa on nähty vierailijoitakin, pellejä, soittajia, näyttelijöitä mm. Ja ainahan on vaihtoehtona retkeillä johonkin, jossa saamme nauttia ammattilaisten esiintymisestä. Kirjahyllystämme löytyy kirjallisuutta laidasta laitaan. Viikin kirjasto on lähellä ja sitä käytämme paljon. Lapset ovat mukana valitsemassa lainattavia kirjoja, joten aina tulee mukaan varmasti sellaisia, mitkä kiinnostavat. Lapsille luetaan päivittäin ja lapset lukevat päivittäin. Kirjat ovat lasten helposti saatavilla. Jyvän ryhmässä käy viikoittain satutäti Sari lukemassa lapsille. Satukasetit, 13
joissa on mukana kirja, jota voi itse seurata ovat suosittuja. On joskus kiva rauhoittua kaverin kanssa kuuntelemaan satua, vauhdikkaan päivän lomassa. Useassa ryhmässä on käytössä oman kirjan päivä, jolloin kotoa voi tuoda lempikirjansa ja se luetaan kaikille yhdessä. Lapsille esitellään myös joitain suomalaisia kirjailijoita, joilla on kalenterissa merkkipäivä. Heistä kerrotaan ja heidän teoksiinsa tutustutaan (mm. Aleksis Kivi ja J.L. Runeberg). Loruilu on mukavaa ja kehittävää. Lorupusseja löytyykin jokaisesta kotiryhmästä. Niitä käytetään paljon ja lapset osaavatkin monia ulkoa. Lorukortti jossa on loruun liittyvä kuva, on pienillekin pehtoorilaisille mielenkiintoinen juttu. Sanojen tapailu lorun tahdissa kehittää. Isoimmat käyttävät lukuleikkejä hyväkseen, nimetyt asiat ja esineet auttavat hahmottamaan sanoja ja monet lukevatkin jo ennen koulun aloitusta. Oppimisympäristöt ovat järjestetty sen mukaan, että kaiken ikäisillä lapsilla on mahdollisuus vapaasti piirtää, maalata, askarrella, lukea ja rakennella. Tietysti turvallisesti, omien kasvavien taitojensa mukaisesti. Tutkin kaikkea ympäristössäni Lapsi tutkii kaikkea ja oppii koko ajan uutta. Pienet tutkijat tutkivat kaiken aikaa ympäristöään, leikkiessään, liikkuessaan ja kaikessa toiminnassaan. Meidän aikuisten tehtävä on luoda sellainen ympäristö, jotta tutkiminen ja toimiminen mahdollistuvat lapsen ehdoilla, tarjoamalla eri materiaaleja ja riittävästi aikaa lasten itsenäiseen ja välillä ohjattuunkin käyttöön. Tutkimalla ympäristöään lapsi kerää tietoa ja sitten opettelee mihin tietoa käytetään. Kirjoitettu tieto, kuvat ja konkreettinen (esimerkiksi metsästä tuodut aarteet, elintarvikkeet ym.) materiaali, ovat välineitä loputtomaan tiedonhaluun, joka yksilöllisesti herää aika ajoin. Pehtoorissa on lasten suosiossa myös tietokoneohjelmat, joista pieni tutkija saa hyödyllistä tietoa mm. luonnosta. Meillä on lapsille oma tietokone, jossa on vaan lapsille tarkoitettuja mm. oivaltamis- ja päättely ohjelmia. ( kidsmart) 14
Kieli ja kommunikaatio Kasvattajien on oltava herkkänä ja ajan tasalla, auttaakseen lasta kielen sujuvassa kehittymisessä. Pienille lapsille kuvataan ja selitetään arjen eri tapahtumia ja avataan uusia sanoja. Lasta kunnioittava ja arvostava vuorovaikutus on kaiken perusta. Kun ollaan tekemisissä puhumaan opettelevien, tai puhepulmista kärsivien lasten kanssa, on erityisen tärkeää avata uusia sanoja ja ottaa käyttöön puhetta korvaavia, sekä auttavia välineitä, oppimisen avuksi. Esim. kuvia viittomia ym. Ympäristön tulee olla puheen oppimisenkin takia virikkeellinen ja toiminnallinen. Lapsi oppii ja oivaltaa itsenäisesti ympäristöään havannoimalla. Hyväksi käytetään kuvia ja sanoja joilla kuvataan tiettyä asiaa, tekemistä, tai paikkaa. Esim. korissa johon autot kuuluu, on auton kuva ja hyllyssä jossa on korin paikka, löytyy samainen kuva. Päivärytmi ja sen kulku voi olla kuvitettuna seinällä. josta lapsi voi seurata arjen kulkua. Tämä auttaa erityisesti lasta, joka on juuri aloittanut päivähoidon, tai ei täysin ymmärrä kieltämme. Lasten naulakkopaikat nimetään ja oma nimi löytyy muistakin tärkeistä paikoista. Aikuisen puhemalli on tärkeää. On hyvä korjata lapsen väärät sanat asiallisesti lasta kunnioittaen ja lausua ne ääneen oikein. esim. tee töö = tie työ. Kehon kielen on oltava sopusoinnussa puhekielen kanssa. Ilmeet ja eleet voivat muuten antaa täysin vastakkaisen kuvan, kuin kuullut sanat. Lapsen aito kuunteleminen ja hänelle kuuntelemisen opettaminen ovat tärkeitä hyvän vuorovaikutuksen onnistumiselle. Kielemme eri murteet, puhetyylit tai rytmit ovat rikkaus ja hyväksyttäviä ja lapselle onkin hyvä selittää, että voi olla useita eri mahdollisuuksia sanoa oikein jokin tietty asia. Erilaiset pelit ja tehtävät, sekä leikit auttavat käsitteiden löytymisessä. ( pienempi, vanha, alla, takana ym.) Luettu teksti saattaa hyvinkin poiketa puhekielestämme ja onkin tärkeää selittää ja avata vieraalta kuulostavia sanoja. Lukeminen on kuitenkin tärkeää ja rikastuttaa sanavarastoamme. Päiväkodissamme on runsaasti käytössä pcs- kuvia, joissa on selkeä värillinen piirros ja sana. Niitä käytämme eri tilanteissa helpottamaan 15
kommunikointia ja apuna tukemassa kielen kehitystä. Saamme käyttöömme myös erilaisia testejä ja tehtäviä, joilla voimme kartoittaa kielen tasoa ja kehittymistä. Kieli- ja liikunta kerho = kili-kerho, tuokioita järjestetään pienryhmille ja niihin pääsee mukaan, vaikka mitään pulmaa ei puheessa olisikaan. Osa henkilökunnastamme on saanut s2= suomi toisena kielenä, koulutusta ja sieltä hyviä vinkkejä saaneena, pystyneet auttamaan mm. maahanmuuttajalapsia, heidän opetellessa kieltämme. Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa tarkoittaa sitä, että lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan hyvän perustyön kautta. Jos jonkun lapsen vaikeudet pitkittyvät, niin pyritään löytämään eri menetelmiä, joilla lasta tuetaan. Varhainen tukeminen Pehtoorissa Lähtökohtana lapsen tuen tarpeen arvioinnissa on vanhempien ja kasvatushenkilöstön huoli lapsen kehityksestä, tai aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Kasvatushenkilöstö ja vanhemmat keskustelevat lapsen asioista yhdessä ja tarvittaessa mukaan otetaan kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) tai resurssi erityislastentarhanopettaja (relto), joka työskentelee kyseisessä päiväkodissa. Lisäksi voidaan konsultoida muita asiantuntijoita; neuvolaa, terapeutteja ym. Mikäli lapselle päädytään yhdessä hakemaan erityispaikkaa päiväkotiin, tarvitaan siihen ulkopuolisen asiantuntijan lausunto, esim. psykologin tai puheterapeutin ja vanhempien tulee allekirjoittaa hakemus. Erityistä hoitoa ja kasvatusta saavalle lapselle tukimuoto voi päiväkodissa olla ryhmän pienennys (lapsi on ns. kahden paikalla), henkilökohtainen tai ryhmäkohtainen avustaja tai relton apu. Lapsen tehostettu tukeminen järjestetään yhteistyössä vanhempien kanssa. Työvälineenä on kuntoutussuunnitelma (päivähoitolaki 31.12.1985/1119), joka on osa yksilöllistä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Kuntoutussuunnitelman tavoitteet, toteutus ja arviointi mietitään yhdessä 16
vanhempien, henkilöstön ja erityistyöntekijöiden kanssa. Suunnitelmaan kirjataan, mikä on päivähoidon, erityislastentarhanopettajan, kodin ja muiden lasten kuntoutukseen osallistuvien osuus lapsen kuntoutuksessa. Suunnitelmaa päivitetään sovituin väliajoin, vähintään puolivuosittain. Pehtoorissa oppimisympäristö järjestetään niin, että lapsella on mahdollisuus osallistua täysipainoisesti ryhmän toimintaan. Tavoitteena lapsen integroituminen ryhmään,= saa olla mukana ryhmässä ja toimintaa eriytetään tarpeen mukaan. Tukitoimet ovat osa Pehtoorin arkea, jossa kasvatukselliset keinot, ympäristö ja toiminta on muokattu niin, että ne paremmin vastaavat lapsen tarpeita. Toiminta toteutetaan niin, että lapsen perustaidot (pukeutuminen, ruokailu, muiden huomioon ottaminen ym.) harjaantuvat, itsetunto vahvistuu ja hän saa kokea oppimisen iloa. Näihin pääsemme silloin, kun hänelle annetaan kehitystasoa vastaavia tehtäviä ja hän saa välittömän, myönteisen palautteen onnistumisestaan. Pehtoorin toiminnassa on selkeä päiväjärjestys ja johdonmukaisuus. Erityisen tuen mahdollistamiseksi, on ryhmässä oltava riittävä määrä asianmukaisesti koulutettua henkilökuntaa. Joka sitoutuu sovittuihin menetelmiin. Toiminnassa on myös erityiskasvatuksellisia menetelmiä, lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. Mm. tukiviittomia ja kuvia puhevaikeuksiin, kili-ryhmät, vuorovaikutusleikki-ryhmät ja suujumppa-ryhmät. Näitä menetelmiä käytetään myös ryhmän kaikille lapsille ja innostus kaikenlaisiin pienryhmä kerhoihin onkin valtava. Maahanmuuttajataustaiset lapset Pehtoorissa hoidetaan vuosittain vaihtelevia määriä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja autetaan heidän perheitään kasvatustehtävässään ja kotoutumisessaan tänne Suomeen. Heidän osallistumisensa työelämään ja yhteiskunnan toimintaan niin, että he samalla säilyttävät omaa kieltään ja kulttuuriaan, on kaikkien etu. Olemme saaneet kohdata hyvin monista eri maista tulleita perheitä ja he lapsineen ovat antaneet meille runsaasti tietoa ja näkemyksiä eri kulttuureista, sekä rikastuttaneet ja värittäneet arkeamme. Perheen hakiessa päivähoitopaikkaa, yritämme löytää yhteisen kielen, jonka 17
avulla saadaan asiakas ymmärretysti ohjattua palveluihimme. Miksi lapsi halutaan päivähoitoon? Onko päiväkoti se oikea paikka juuri tälle lapselle? Mitä muita vaihtoehtoja on? Kun lapsen päivähoito alkaa Pehtoorissa, annamme hänelle mahdollisimman paljon kahdenkeskistä aikaa ja ohjausta. Käsi kädessä, selkeästi puhuen, ilmein ja elein, sekä kuvia hyväksi käyttäen, autamme lasta kotiutumaan ja toimimaan ryhmän mukana. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun lapsi ei lainkaan puhu suomea. Perheen aikuisille varataan myös hieman enemmän aikaa tutustumiseen ja haku, sekä tuomistilanteisiin. Heille tarjotaan tilaisuutta tulla seuraamaan toimintaamme ja tutustumaan lapsensa päivään Pehtoorissa. (liite 2.) Vaikka pyrimme puhumaan myös perheen vanhemmille suomea, korostamme kuitenkin heidän oman äidinkielensä tärkeyttä ja kehotamme puhumaan sitä kotona, jotta lapsi omaksuu kielen ja sen rakenteet hyvin. Näin suomenkielen oppiminen helpottuu. Usein vanhemmat tai lapset kiinnittyvät johonkin päiväkodin aikuisista, varsinkin alkupäivinä. On helpompi tulla keskustelemaan ja kysymään askarruttavia kysymyksiä jo tutumman aikuisen kanssa, kun yhteinen ymmärrys on jo syntynyt. Tämä on ymmärrettävää ja annamme sille aikaa ja mahdollisuuden, vaikka perheen lapsi ei olisi kyseisen aikuisen ryhmässäkään. Yhteiset lapset yhteisessä Pehtoorissa. Hoito- ja kasvatuskeskustelut järjestetään mahdollisimman pian, jotta kaikki perheen toiveet ja kysymykset tulevat tietoon. Mahdollisuuksien mukaan käytämme perheen äidinkieltä puhuvaa tulkkia keskustelujen apuna, sillä vaikka ymmärtäisimmekin toisiamme, voi joku asia jäädä painamaan mieltä ja aiheuttaa myöhemmin pulmia. Tulkin läsnäolo on muulloinkin hyväksi, vaikka perheen tutustuessa päivähoitoon. Usein mukana onkin joku suvun jäsen, tai ystävä joka ymmärtää ja puhuu suomea. Riittävän ajan kuluttua ja tutustuttuamme lapseen, voimme testata hänen suomenkielentasonsa, antaa hänelle tarvitsemaansa tukea kielen oppimiseen, joko yksilöllisesti tai pienryhmässä. Kielitaidon edistymistä ja oppimisprosessia voidaan seurata 18
määräajoin ja kirjata seurantalomakkeelle, mikä kulkee kouluun asti lapsen mukana. (liite 3.) Lapsen kulttuuria kunnioitetaan ja arvostetaan, vaikka hän onkin osa suurta ryhmää. Hänen tavat ja tottumukset saattavat poiketa paljonkin meille totutuista, mutta lapset ovat vastaanottavia ja selityksien jälkeen sopeutuvat uuteen tulokkaaseen luonnollisesti. Maahanmuuttajalapsi on tasa-arvoinen ja rikastuttava ryhmän jäsen. Henkilökunnan avoimuus, rohkeus ja asenne, sekä kulttuurin tuntemus, auttavat perheiden kotoutumista. Heidän äidinkielensä arvostus ja kulttuurinsa kunnioittaminen, luo varmasti luottamuksen, jonka avulla kasvatuskumppanuus heidän lastensa hyväksi, kantaa pitkälle. Näin arvioimme toimintaamme Arvioinnin tehtävänä on kuvata, ohjata ja kehittää toimintaa. Jatkuvan kehityksen ja laadukkaan toiminnan saavuttamiseksi, säännöllinen arviointi on välttämätöntä. Päivittäin Pehtoorissa arvioidaan arjen kulkua. Lapset arvioivat omaa päiväänsä ja keskustelutuokiot vanhempien kanssa kuuluvat jokapäiväiseen yhteistyöhön. Miten tänään on mennyt ja mitä on touhuttu? Viikoittain arvioimme toimintaamme ja suunnittelemme tulevaa. Kotiryhmät pitävät omat suunnittelu- ja arviointipalaverinsa ja koko työyhteisöllä on vakituinen viikkopalaveriaika. Kaksi kertaa vuodessa pidämme henkilökunnan kehittämispäivän, jolloin päiväkoti on suljettu. Näinä päivinä arvioimme mennyttä aikaa ja luomme tulevalle uusia tavoitteita. Lasten kasvua ja kehitystä seurataan ja dokumentoidaan. Monessa ryhmässä on käytössä lapsen oma kasvunkansio, johon kerätään hänen omia töitään, liitetään valokuvia ja kirjataan muutakin hänen arjestaan Pehtoorissa. Vanhempien kanssa käytävissä hoito- ja kasvatuskeskusteluissa arvioimme yhdessä sovittujen tavoitteiden toteutumista sekä lapsen kehitystä. Esiopetusvuoden ollessa loppusuoralla arvioidaan miten vuosi on sujunut ja 19
tavoitteet toteutuneet. Arvioimme jälkikäteen omia projekteja ja tapahtumia, mitä hyvää niissä oli, mitä saimme aikaan, miten projekti muutti osallistuneiden lasten maailmankuvaa, itsetuntemusta ja itsetuntoa, mitä lapset saattoivat siinä oppia, muuttuiko jotain lasten leikkimisessä ja mitä voimme kehittää seuraavaksi kerraksi. Määräajoin arvioimme työhyvinvointiamme ja johtamista. Niitä varten järjestetään kehityskeskustelut johtajan kanssa kahden kesken ja joihinkin kyselyihin vastaamme kirjallisesti. Nämä antavat mahdollisuuden vaikuttaa työoloihimme ja se heijastuu tietenkin myös lasten viihtyvyyteen. Kaupunki järjestää ajoittain asiakastyytyväisyys kyselyn, joissa asiakasperheet pääsevät kertomaan omat mielipiteensä päivähoidosta ja sen sujumisesta. Koemme hyvin tärkeäksi saamamme palautteen, niin työtovereiltamme, kuin vanhemmilta. Me Pehtoorissa haluamme, että tämä varhaiskasvatussuunnitelma toimii jatkossa hyvänä työvälineenä toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa, joten suunnitelman päivitys ja arviointi määräajoin on tärkeä tehtävä. Oppimisen iloa esikoulussa Helsingissä noudatetaan 31.1.2005 päivättyä Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Päiväkoti Pehtoorin varhaiskasvatussuunnitelma esiopetuksen osalta on laadittu edellä mainitun opetussuunnitelman pohjalta. Esiopetus on suunnitelmallista ja tavoitteellista opetusta ja kasvatusta, jota annetaan vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Esiopetus on maksutonta ja siihen on oikeus jokaisella lapsella. Esiopetusta annetaan 4 tuntia päivässä ja se noudattaa peruskoulun toiminta- ja loma-aikoja. Ennen syyskauden alkua kartoitamme lasten yksilöllisiä oppimaan oppimisen taitoja, edellisen toimintakauden sujumisen perusteella. Uusien lasten ja perheiden aloittaessa käydään yhdessä alkukeskustelu, joka antaa meille tärkeää tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä. Esiopetuksesta vastaavat ryhmissä toimivat lastentarhanopettajat ja työpareina lastenhoitajat. Esiopetusryhmän tarpeet huomioiden laadimme joka syksy 20