Ennen varsinaista separointia erotettiin nayt teeatli magneettimm f'raktio nlmittain magnetiftti.'a mng-ne-t- tikif en. T&ä tapahtui voimakkaalla k&sima~;neetilla seu- raaraetlt Näyte levitettiin taeaiseeti paperin -:i%lle laajalle alnile. Kaaimagneetfn ymntirille kiiarittijn ohut toilettipaperi Ja magneettirautaa kuljetett,iin niiytte n yiii~~ofella noin 2 m:n korkeudella varoen koko ajan ettei magneetti paäasyt koskettarn~an itse n~ytetta. h:ag- neettiraudan ymnlirillki olevaan toilettfnapesi'n tarttui- vat nyt naytteeeea olevat ferromagne~ttiset ninera~lit. Kun maaeettl sitten poietettiin paperin si~~iiltii putosi- vat ferromsgneettiset mineraalit haluttuim ~aikk~ln. Kuva 6 Rasko~den mineraalien )a kullanhuuhdonta voskooli Voskoolin reuna taivutetoon noin lcm alas ja toivutuksen sisalle ponnaan 2mr teroslonko a x Vaskooli tehiiurir, 1mm vohva5tci routopcllis ta r,arnescr villa Talloin olisi voltettavci.ii 'vuosi-- renc;la5uurteden" syntyrnislc vaskoolin sisapuolelle :ero!,! o: ric tn!tnk\i.-t q.:,,:!.ii Routatset korvakkeot t" kiinnitetocrn ptstehitraukseilo va6koolin r m n dopuolellr ------- \--.." - V~kaaCi sivulta /" +-. -.. - - -...Y'

Magneettisen fraktion osuuksia tarkasteltaessa havaitaan kaksi melko voimakasta anomaliaa. Tiaytteesc5 17 on magneettisen fraktion osuus 4.4 % laslcettuna koko naytteen massasta ja 23.6 76 laskettuna raska-sta fraktiosta. Naytteessä 302 ovat vastaavat luvut 15.5 76 ja 21.1 5%. Magheettisen fraktion osuudesta näytteissä havaitaan myöskin rännityksen rikastava vaikutus. Frantzin separaat tori Tutkittaesza raskaita mineraaleja edelleen oli seuraavana vaiheena näytteen jakaminen ~ilineraalikokoomuksen mukaan sopiviin osiin tunnista~isen helpottamiseksi. Tämä tapahtui Frantzin isodynaalisessa separaattorissa. Mineraalien erottuminen toisistaan magneettisessa separauttariasa peruatuu mineraalien erilaiseen magneettiseen suskeptibiliteettiin. Separaattorin tarltein osa on siihkömagneetti, jonka navat ovat muodoltaan nitkanomaisia ja lähellä toisiaan. Niiden väliin jaavässä kaneasia raossa on kouru, jota pitkin separoitava aine sua virrata. Poikkileikkaukseltaan rako on epasynunetrinen niin, että magneettinen vuo on suurimmillaan raon toisel1.a reunalla.. Toisin sanoen magneettiseen kenttaan syntyy momentti, joka pyrkii siirtämäkin napojen välissä virtaavan magneettisen jauheen vasemalle. Magneetti on kiinnitetty niin, että eita voidaan universaalisesti kaäntag mihin suuntaan tahansa. Säätämällä magneettikentän voimakkuutta ja sivusuuntaista kallistwnaa saadaan erotetuksi toisistaan mag-

T2:rlu]il<o 8. Näytteiden 25, 301 ja 31 0A rniner,lalilcol;oo 1:s Varsin rn;~ -.lenkiintoi,,eksi osoit-;.utui ns;rte 3. Siiri?. tnv2.t tiin r-tereorni!rroc':oo~illa lco3 Te pienellke' v: ale? tn.,:iner~.~.lir:.stta, jotk:- osoittautu:: :.-et rönt~yer i:at7i-irii~l'rris- sa e1ektruz:lksi. Siis ionkinlaiselii-:i 'Lrullsri j-. ho-iean valimuodoksi. TëmS herr.'tti valitti.: :asti e:3tiil-:ri, ett5.. lama rakeet olisivnt l-';.yttet?ssia. e-~':.-:~ullta~~ten~.,lsi~,?.a 1ii- :lei?::nin tutl~ittaessa h~.v.iittiin, etta ai~7oa?~a~~~.~oll.isuus,,-jossa tzmiinta~aisia ep2ipuhtauksie oli voinut tulla n5;rt- teeseen oli vaihe. tjossa nsytteet nienennettiin pienois- j~~kajassa. Pien~isjaka~jan ( sivu f5 ) saurnathan oli lii-

Taulukl:o 10. 1Y;ineraalikokoomus 200 rakeen vlllein. 200 kpl 7: Näyte 37 Gra Afb p Y Sil Rut 1 Laskettu ainerlalirakei-i,a I l EP Zr Spi 7\17 a lmi Gra Afb Mo Spi 1 Malmi

Eskola, P, ( 1939) Kiteet j 3!:fve=L, VISOY, f-osvoo & Tlel--: r~;*i, T~rumSein, W,C, & Pettijohn, F, J. ( 198; i',:~mixal. of Sedil,e--kc,-- Te-i;rogranhy, London. Xait2>:ap:&, A, ( 193% -32, -34) Suomen lckvlen raslcaiata - i-.- nerô.al.eis-ta, Teknillinen Ailrakaimslehti, iefkkoia, E, ( '1 n 941).>uornen geol-oglnen yxeji.slca.lit ta, Le1io.e-k Mart-kila, E. (1969) Yleisi.rnpien mii7ere lien tkinnistaniine:~ Tururi Yliopistol-1 Geologian ja ni-neralo-ian laitoksen 311- enlornoniate, YT -\!-ihepsy, V,X. ralov. Moskva, TS;i?oyhoune, W,W. (1957) Rentgenometritseskii opredelitel nlnc- ( 1959) The study of rocks i-n thin secti.i)n, Harper Bc Row, New York, Gcolcp-:i~n ja rnineroalogian laitoksen luento-?onist;e, S ~ari~ien, V, ( 4 964) Raskaiden rninera.alieri hili~bdonte.rnen e- telin5siz. Geologisen Tutkimuslaitoksc~i ty6sa;-,ortti. geoker~;l.a.llisis-%a inoreenitutkimidrsista, Pro padu. - tit-t- lcielma. Turun Ylfo?isto, Sindowski, KOE, ( 9 938) Sedimentpetrogra,l?ie(:i~~d I\;ethoderl z7 n Unt ersuchung sandiger Sedi- ent te, Geologische Xirl~dschzu,..... S3:ynajarvi, KI. (1953) Minerar?lim:>.iden ciinelcse~ta Lapin en.a.i~ulii,ttialueen eteltiiselia ieunavyöl-iykkeillii, Pro C> gradu - tutkiel~na. Hel.singin Yliopisto, 'Vanfiala, R, ( 1952) 130re,J,niaineksen r- skaista rnineraz.leista Lapin granuliitln etel2isell5 rajavyöhykkcell5. Pro gradu- tutkiel -13, He! ::in~f.r; Yl iovi sto,