Aika/Tid 02.02.2016, Klo/Kl. 16:30-18:05 Paikka/Plats Kunnanhallituksen kokoushuone, Kuntala II krs. / Kommunstyrelsens mötesrum, Sockengården II vån.

2/2016 1 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Aika/Tid 02.02.2016, Klo/Kl. 16:30-18:05 Paikka/Plats Kunnanhallituksen kokoushuone, Kuntala II krs. / Kommunstyrelsens mötesrum, Sockengården II vån. Osallistujat/Deltagare Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg Läsnä/Närv. Oksanen Ari 16:30-18:05 pj / ordf. Lindqvist Kaj 16:30-18:05 I varapj / I viceprdf. Lindqvist Clara 16:30-18:05 II varapj / II viceordf. Abrahamsson Anna 16:30-18:05 jäsen/medlem Björkell Rolf 16:30-18:05 jäsen/medlem Hursti Jari 16:30-18:05 jäsen/medlem Lindroos Kicka 16:30-18:05 jäsen/medlem Manninen-Ollberg Marja 16:30-17:30 jäsen/medlem 14-22 Rope Maarit 16:30-18:05 jäsen/medlem Silén Christer 16:30-18:05 varajäsen/ersättare Virtanen Tapio 16:30-18:05 varajäsen/ersättare Muu/Övriga Suominen Mia 16:30-18:05 valt.ii v.pj./fullm.ii v.of. Grannas Mikael 16:30-18:05 kunn.joht/kd Laitasalo Pekka 16:30-18:05 Stenvall Peter 16:30-18:05 pöytäk.pitäjä/protokol Kokko Leena 16:30-17:25 14-21 Söyrilä Pekka 16:30-18:05 Laitinen Anne 16:30-17:05 14-17 Poissa/Frånvarande Elfgren Thomas jäsen/medlem Grönqvist Kjell jäsen/medlem Päivämäärä Datum Allekirjoitukset Underskrift Käsitellyt asiat Ärenden Päivämäärä Datum Pöytäkirjan tarkastus justering Pöytäkirja nähtävänä et framlagt Puheenjohtaja/Ordförande Ari Oksanen 14-29 Pöytäkirjantarkastaja/juste rare Christer Silén 10.02.2016 Pöytäkirjanpitäjä/förare Peter Stenvall Pöytäkirjantarkastaja/justera re Tapio Virtanen

2/2016 2 Luettelo käsitellyistä asioista/ärendeförteckning Otsikko/Rubrik Sivu/Sida 14 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet 3 15 Pöytäkirjantarkastajien valinta / Val av protokolljusterare 4 16 Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan 5 17 Uudenmaan kuntien yhteinen kirjastojärjestelmä ja asiakasliittymä / Gemensam biblioteksdatabas och gemensamt kundgränssnitt för kommunerna i Nyland 18 Kunnanhallituksen vuoden 2016 määrärahan jakaminen / Fördelning av kommunstyrelsens anslag år 2016 19 Avustuksen myöntäminen saaristoliikenteelle vuonna 2016 / Beviljande av bidrag för skärgårdstrafik år 2016 20 Osallistuminen Triangeli-matkailuhankkeeseen vuosina 2016-2017 / Deltagande i turistprojektet Triangel åren 2016-2017 21 Aloite omaishoitajan vapaan palvelusetelistä/heikki Vestman ym. / Motion om servicesedel för närståendevårdares ledighet/heikki Vestman m.fl. 22 Sipoon kunnan lausunto Helsingin uuden yleiskaavan ehdotuksesta / Sibbo kommuns utlåtande om förslag till ny generalplan för Helsingfors 23 Kiinteän omaisuuden vuokraaminen/kiint. Oy Riitapörkiö / Utarrendering av fast egendom/kiint. Oy Riitapörkiö 24 Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen jatkaminen Eriksnäsin osayleiskaava-alueella sekä Östersundomin yhteisen yleiskaavan Majvikin ja Granön osalla / Förlängning av byggförbud och åtgärdsförbud för Eriksnäs delgeneralplaneområde samt Majvik och Granö delar av Gemensamma generalplan för Östersundom 25 Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen asettaminen Pohjois-Paippisten osayleiskaava-alueelle / Utfärdande av byggförbud och åtgärdsförbud för delgeneralplanområdet för Norra Paipis 26 Anhållan om befrielse från förtroendeuppdrag/johanna Ullberg / Anomus luottamustehtävistä vapauttamiseksi/johanna Ullberg 27 Valtuuston kokouksessa 25.1.2016 pidetyn pöytäkirjan tarkastaminen / Granskning av fullmäktiges protokoll från sammanträdet 25.1.2016 6 12 13 15 16 20 23 26 36 41 42 28 Ilmoitusasiat / Delgivningar 44 29 Valiokuntien, jaostojen ja viranhaltijoiden päätökset / Utskottens, sektionernas och tjänsteinnehavarnas beslut 45

2/2016 3 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 14 02.02.2016 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet KH 14 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen 2.2.2016 Todettiin, että kokous oli laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen. Konstaterades att sammanträdet var lagligen sammankallat och beslutfört.

2/2016 4 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 15 02.02.2016 Pöytäkirjantarkastajien valinta / Val av protokolljusterare KH 15 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen 2.2.2016 Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Christer Silén ja Tapio Virtanen. Till protokolljusterare valdes Christer Silén och Tapio Virtanen.

2/2016 5 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 16 02.02.2016 Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan KH 16 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen 2.2.2016 Kunnanhallitus päätti poistaa asia 14 esityslistalta. Muutoin esistyslista hyväksyttiin. Kommunstyrelsen beslöt stryka ärende 14 från föredragningslistan. I övrigt godkändes föredragningslistan.

2/2016 6 Vapaa-ajanjaosto/Fritidssektionen 80 20.10.2015 Sivistysvaliokunta/ 71 24.11.2015 Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 17 02.02.2016 Uudenmaan kuntien yhteinen kirjastojärjestelmä ja asiakasliittymä / Gemensam biblioteksdatabas och gemensamt kundgränssnitt för kommunerna i Nyland 1289/12.03.02/2015 VAPJAOS 80 Vapaa-ajanjaosto/Fritidssektionen 20.10.2015 Valmistelija / Beredare: kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö/kultur- och fritidschef Anne Laitinen, anne.laitinen(at)sipoo.fi Uudenmaan yleiset kirjastot ovat lokakuusta 2014 lähtien "Uudenmaan kirjastojen yhteistyö" -hankerahoituksen tuella kartoittaneet yhteisiä kehittämisalueita, joista tärkein on yhteisen tietojärjestelmän aikaan saaminen. Kirjastot (pois lukien Helmet-kirjastot eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kirjastot) päättivät 15.6.2015 yhteisen kirjastojärjestelmähankkeen valmistelusta. Tavoitteena on avoimeen lähdekoodiin pohjautuvan Koha-kirjastojärjestelmän ja Kansalliskirjaston ylläpitämän Finna-asiakasliittymän käyttöönotto vaiheittain vuosina 2016-2018. perustuu Uudenmaan yleisten kirjastojen ja muualla Suomessa käytössä olevien tietojärjestelmien käyttökokemuksiin, faktojen ja kustannusten vertailuun, vireillä oleviin hankkeisiin ja yleisten kirjastojen toiminnan ja talouden kehittämistarpeisiin. Uudenmaan kirjastojärjestelmähankkeen valmisteluissa on mukana 15.6. tehdyn päätöksen mukaisesti 22 kuntaa: Askola, Hanko, Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti. Lisäksi mukana ovat Hausjärvi ja Riihimäki. Uudenmaan kunnista hankkeen ulkopuolelle ovat jättäytyneet Raasepori ja Inkoo. Valmisteluvaiheeseen ilmoittautuneet kunnat/kaupungit tekevät päätökset varsinaiseen kirjastojärjestelmäyhteistyöhön liittymisestä syksyn 2015 aikana. Todennäköisesti osa kunnista tulee liittymään kirjastojärjestelmäyhteistyöhön myöhemmin. Hanketta isännöi Porvoon kaupunginkirjasto - Uudenmaan maakuntakirjasto. Kohan ylläpitäjänä ja kehittäjänä tullee toimimaan mukana olevien kuntien omistama osakeyhtiö Koha-Suomi Oy. Yhtiötä valmistelee Kohti Kohaa -hanke, johon osallistuvat Mikkelin kaupunginkirjasto - Etelä-Savon maakuntakirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto/kyyti-kirjastot, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto/outi-kirjastot, Rovaniemen kaupunginkirjasto - Lapin maakuntakirjasto/lapin kirjastot ja Turun kaupunginkirjasto - Varsinais-Suomen maakuntakirjasto. Mikkelin kaupunginkirjasto - Etelä-Savon maakuntakirjasto toimii

2/2016 7 Vapaa-ajanjaosto/Fritidssektionen 80 20.10.2015 Sivistysvaliokunta/ 71 24.11.2015 Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 17 02.02.2016 vastuuorganisaationa ja hankkeen on rahoittanut Itä-Suomen aluehallintovirasto. Asukkaita em. hankkeessa mukana olevissa kunnissa on yli 1,5 miljoonaa. Mikäli em. Uudenmaan kirjastot liittyvät Kohaan, asiakaspohja nousee kahteen (2) miljoonaan. Kohan käyttöönotto Uudellamaalla toteutetaan maakunnallisena hankkeena, jossa vastuukuntana toimii Porvoo. Porvoon maakuntakirjasto vastaa käyttöönottoprojektista, konversiosta sekä koulutuksesta yhteistyössä Koha-Suomi Oy:n ja Uudenmaan kirjastojen kanssa. Palvelinratkaisussa pyritään kokonaistaloudelliseen ratkaisuun mahdollisesti yhteistyössä muiden Kohaa käyttävien alueiden kanssa. Koha-kirjastojärjestelmän kansallisesta ylläpidosta ja kehittämisestä tulee jatkossa vastaamaan Koha-Suomi Oy. Kohan käyttöönoton investointina on kuntien yhtiöön sijoitettava osakepääoma. Käyttöönottokustannukset muodostuvat nykyisten järjestelmien datan ulosluvusta ja hankkeen henkilöstökuluista (n. 12,25 htv 3 vuoden aikana), matkakuluista, vuokrista, laitteista, koulutuksista sekä kirjastojen henkilöstökuluista (noin 1 htv /v/kunta tai nykyinen kimppa) sisältäen työryhmiin osallistumisen ja paikallisen yhteyshenkilön. Osa palveluista ostetaan mahdollisesti ostopalveluna. Laskelmat ovat alustavia ja tarkentuvat suunnitelmien valmistuessa. Käyttökustannukset muodostuvat Koha-Suomi Oy:n vuosimaksuista sekä maakunnallisen yhteistietokannan ja Finnan ylläpidon kustannuksista (käyttöjaksolla maakunnallisesti 1-2 htv/v.) oheiskuluineen. Alustavat kuntakohtaiset laskelmat käyttöönotto- ja käyttökustannuksista kunnittain on lähetetty kirjastojen johtajille 9.6.2015. Kuntakohtaiset laskelmat ovat liitteenä. Niitä päivitetään tarvittaessa, kun Koha-Suomen talousarviot ja maakunnallinen hallintomalli ja muut suunnitelmat ovat valmiina. Vertailtujen kirjastojärjestelmien toiminnallisuuksissa ei ole merkittäviä eroja lukuun ottamatta osakohteiden käsittelyä. Osa kirjastojärjestelmistä vaatii työasemalle asennettavan asiakasohjelman (client) ja osa toimii selainpohjaisesti, mikä on tärkeää sen yksinkertaisemman päivitettävyyden ja erilaisilla laitteilla sekä käyttöjärjestelmillä käytön takia. Tärkeimmät perusteet avoimen lähdekoodin valintaan ovat kirjastojen mahdollisuudet vaikuttaa järjestelmän kehittämiseen ja oman tietokannassa olevan datan hallintaan sekä julkisen hallinnon tiedon avoimuuteen ja yhteen toimivuuteen. Myös avoimet

2/2016 8 Vapaa-ajanjaosto/Fritidssektionen 80 20.10.2015 Sivistysvaliokunta/ 71 24.11.2015 Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 17 02.02.2016 rajapinnat mahdollistavat laajemman liitettävyyden erilaisiin palveluihin, jolloin toiminta tehostuu ja tulee taloudellisesti edullisemmaksi. Uudenmaan kirjastojen seuraava järjestelmäkokous on 9.10.2015. Projekti etenee hankeaikataulun mukaisesti. Kohan kehittäminen ja ylläpito tapahtuvat jatkossa kansallisesti Koha-Suomi Oy:ssä, Valtionvarainministeriön tuotteenhallintamallin mukaisesti. Kirjastojärjestelmäyhteistyön vastuukunta hoitaa alueen kuntien ja Koha-Suomen välistä yhteistyötä ja tukipalveluja sekä osallistuu järjestelmän ja maakunnallisen toiminnan sekä maakunnallisen tietokannan kehittämiseen. Kirjastojen rooli ei poikkea merkittävästi nykyisestä. Paikalliset pääkäyttäjät osallistuvat järjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen yhteistyössä vastuukunnan kanssa. Lisäksi alueen kunnat osallistuvat kirjastojärjestelmäyhteistyön hallintoon, tietojen antoon ja sovittuihin kehittämisryhmiin. Tärkeimmät lähiajan toimenpiteet ovat kuntien budjetointi kirjastojärjestelmää varten ja Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen. Yhtiön perustamisen valmistelut ovat vireillä. Asiakirjat toimitetaan kunnille niiden valmistuttua. maakunnalliseen kirjastojärjestelmähankkeeseen ja sen kustannuksiin sitoutumisesta tulee tehdä lokakuun 2015 aikana. Kustannukset jakautuvat osallistujakuntien kesken kuntien asiakasluvun perusteella. Vastuukuntamallisopimus maakunnallisesta yhteisjärjestelmästä toimitetaan kunnille allekirjoitettavaksi. Asiakasliittymä Finnan käyttöönotosta laaditaan palvelusopimus Kansalliskirjaston kanssa alkuvuodesta 2016. Porvoon kaupunki on kaupunginvaltuuston päätöksellä hyväksynyt Koha-yhteistyöhankkeen Uudenmaan osalta niin, että Porvoon kaupunginkirjasto maakuntakirjastona toimii hankkeen vetäjänä ja vastuutahona, sekä hyväksynyt Koha-Suomi Oy:n osakkeiden merkinnän. Porsse kirjastokimppa (Porvoon, Sipoon, Pornaisten ja Askolan kirjastot ) ovat alustavasti suunnitelleet uuden kirjastojärjestelmän käyttöönoton vuonna 2016. Liitteet: 1. Uudenmaan kirjastojärjestelmän hallintomalli. Sopimus Uudenmaan kirjastojen kirjastojärjestelmästä. Luonnos 25.8.2015 2. Kirjastojärjestelmä- ja asiakasliittymähankkeen alustava aikataulu 2015-2020. Luonnos 25.8.2015

2/2016 9 Vapaa-ajanjaosto/Fritidssektionen 80 20.10.2015 Sivistysvaliokunta/ 71 24.11.2015 Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 17 02.02.2016 3. Uudenmaan kirjastojen kirjastojärjestelmä- ja asiakasliittymä 8.10.2015 (taustamateriaalia) 4. Kuntakohtaiset investointikustannukset Tuusula vuositasolla 5.10.2015 5. Kuntakohtaiset käyttökustannukset Tuusula 8.10.2015 6. Kohan liiketoimintasuunnitelma, luonnos, 20.5.2015 EI JULKISUUTEEN, LUOTTAMUKSELLINEN 7. Koha-kirjastojärjestelmän tuotteenhallintamalli, luonnos 16.8.2015 EI JULKISUUTEEN, LUOTTAMUKSELLINEN 8. Kirjastojärjestelmän hankinta- ja käyttöönottokustannusarviot 13.8.2015. EI JULKISUUTEEN, LUOTTAMUKSELLINEN 9. Käyttökustannusarviot, koko Uusimaa. EI JULKISUUTEEN, LUOTTAMUKSELLINEN Asiakirjoihin voi tutustua ennen kokouksen alkua. Lisätietoja: Hankkeen valmistelu Porvoossa: kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Merja Kukkonen 040 489 1754 tai merja.kukkonen@porvoo.fi, kirjastopalveluiden päällikkö Asko Rossi 040 489 9737 tai asko.rossi@porvoo.fi ja projektisuunnittelija Maarit Tuomisto 040 489 5775 tai maarit.tuomisto@porvoo.fi Miettinen, Ville: Kirjastot ottavat tietojärjestelmät omaan haltuunsa (Kuntalehden artikkeli) http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/sivistys/kirjastot-ottavat-tietojarjestelm at-omaan-haltuunsa/ Kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikön ehdotus Jaosto esittää Sivistysvaliokunnalle, että Sipoon kunta /Sipoon kunnankirjasto osallistuu Koha-tietojärjestelmäyhteistyöhön ja sen kustannuksiin yhdessä muiden Porsse-kirjastojen kanssa. Jaosto esittää, että Koha-Suomi Oy:n osakkeiden merkinnän osalta asia siirretään edelleen kunnanhallituksen hyväksyttäväksi. Kultur och fritidschefens förslag Sektionen föreslår för Bildningsutskottet att Sibbo kommun/ Sibbo kommunbibliotek deltar i samarbetet och kostnaderna som hänför sig till Koha- biblioteksdatabasen tillsammans med de andra Porsse-biblioteken. Sektionen föreslår att ärendet förs vidare till kommunstyrelsen för teckning av aktier vid Koha-Suomi Oy. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

2/2016 10 Vapaa-ajanjaosto/Fritidssektionen 80 20.10.2015 Sivistysvaliokunta/ 71 24.11.2015 Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 17 02.02.2016 Föredragandens förslag godkändes enhälligt. SIVVLK 71 Sivistysvaliokunta/Bildningsutskottet 24.11.2015 Valmistelija/Beredare: sivistysjohtaja/bildningsdirektör Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi maakunnalliseen kirjastojärjestelmähankkeeseen ja sen kustannuksiin sitoutumisesta tulee tehdä mahdollisimman pian. Valmistelussa mainittu lokakuun 2015 loppuun mennessä ei kuitenkaan ole ollut realistinen tavoite. Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta päättää hyväksyä vapaa-ajanjaoston päätöksen ja esittää kunnanhallitukselle, että Sipoon kunta merkitsee Koha-Suomi Oy:n osakkeita suunnitelman mukaisesti. Bildningsdirektörens förslag Bildningsutskottet beslutar godkänna fritidssektionens beslut och föreslår för kommunstyrelsen att Sibbo kommun tecknar aktier i Koha-Suomi Oy enligt planen. Sivistysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Bildningsutskottet godkände enhälligt föredragandens förslag. KH 17 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen 2.2.2016 Valmistelija / Beredare: talous- ja hallintojohtaja / ekonomi- och förvaltningsdirektör Pekka Laitasalo Koha-Suomi Oy on tarkoitus perustaa kevään 2016 aikana. Prosessi etenee Mikkelin luottamusmieselinten kautta maalis-huhtikuussa. Yhtiön yhtiöjärjestys ja osakassopimus ovat vielä luonnosvaiheessa. Osakkeiden merkintähinnaksi on päätetty 0,11 /asukas. Tästä 0,01 kirjataan osakepääomaan ja 0,10 sijoitetun vapaan oman pääoman (svop) rahastoon. Sipoolle tämä merkitsee n. 2 150 osakkeiden kokonaismerkintähintaa. Koha-Suomi Oy:n juoksevia kustannuksia syntyy vuosien 2016-2020 aikana 260.000-310.000 vuosittain, aluksi n 0,26 /asukas/vuosi. Sipoon osalta tämä merkitsee n. 5 050 /vuosi.

2/2016 11 Vapaa-ajanjaosto/Fritidssektionen 80 20.10.2015 Sivistysvaliokunta/ 71 24.11.2015 Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 17 02.02.2016 Mukaan tulevat Uudenmaan kunnat tulevat tekemään sopimuksen kirjastojärjestelmäyhteistyöstä. Käyttöönoton osalta vuonna 2016 syntyy Uudellamaalla kertakustannus arviolta 270 000, josta Sipoon asukasluvun mukainen osuus on n. 27.000. Uudenmaan kuntien tullessa mukaan Kohan juoksevat kustannukset/asukas laskevat jonkin verran (0,02 ). Uudenmaan organisaation kautta syntyy myös juoksevia kustannuksia välillä 0,27-0,90 /asukas/vuosi. Juoksevien kulujen määrä/asukas vaihtelee riippuen mukaan tulevien kuntien asukkaiden määrästä. Todennäköinen kustannus Uudenmaan organisaatiosta on 0,38 /asukas/vuosi. Yhteenlasketut juoksevat kustannukset Sipoolle olisivat näin 0,64 /asukas/vuosi, yhteensä n. 12 400 /vuosi. Kertakustannuksen kokonaismäärä olisi 29 150. Takaisinmaksuaika hankinnalle on n. 2,5 vuotta. Nykyiset kirjastojärjestelmän kustannukset ovat n. 24.000 /vuosi eli 1,24 /asukas/vuosi. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus tekee periaatepäätöksen siitä, että Sipoon kunta merkitsee Koha-Suomi Oy:n osakkeita hintaan 0,11 /asukas. Kunnanhallitus valtuuttaa kunnanjohtajan hoitamaan merkintään liittyvät toimenpiteet yhtiön perustamisen jälkeen. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen fattar ett principbeslut om att Sibbo kommun tecknar aktier i Koha-suomi Oy till ett pris på 0,11 /invånare. Kommunstyrelsen befullmäktigar kommundirektören att sköta till teckningen hörande åtgärder efter att bolaget grundats. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.

2/2016 12 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 18 02.02.2016 Kunnanhallituksen vuoden 2016 määrärahan jakaminen / Fördelning av kommunstyrelsens anslag år 2016 1160/02.00/2015 KH 18 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen 2.2.2016 Valmistelija / Beredare: talous- ja hallintojohtaja / ekonomi- och förvaltningsdirektör Pekka Laitasalo, kunnankamreeri/ kommunkamrer Sture Lindqvist Valtuusto on vuoden 2016 talousarviossa myöntänyt kunnanhallitukselle määrärahaa seuraavasti: Menot 12 913 713 euroa Tulot 17 452 994 euroa Nettomääräraha 4 539 281 euroa Nettomääräraha on sitova valtuustoon nähden. Kunnanhallituksen määräraha on jaettu osamäärärahoihin, liite 1. Fullmäktige har i budgeten för år 2016 beviljat kommunstyrelsen anslag enligt följande: Utgifter 12 913 713 euro Inkomster 17 452 994 euro Nettoanslag 4 539 281 euro Nettoanslaget är bindande gentemot fullmäktige. Kommunstyrelsens anslag har delats upp i delanslag, bilaga 1. Liite / Bilaga Liite / Bilaga 1/ 18 KH: Kunnanhallituksen vuoden 2016 määrärahan jakaminen / Fördelning av kommunstyrelsens anslag år 2016 Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen osamäärärahojen jaon. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen beslutar godkänna uppdelningen i delanslag enligt bilaga 1. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.

2/2016 13 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 19 02.02.2016 Avustuksen myöntäminen saaristoliikenteelle vuonna 2016 / Beviljande av bidrag för skärgårdstrafik år 2016 KH 19 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen 2.2.2016 Valmistelija / Beredare: erikoissuunnittelija/specialplanerare Rita Lönnroth, rita.lonnroth(at)sipoo.fi, rita.lonnroth(at)sibbo.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus on avoimen tarjouskilpailun perusteella 25.11.2015 myöntänyt 189 000 euron suuruisen tuen EW Finland Oy:lle yhteysalusliikenteen hoitamiseen Sipoon saaristossa vuonna 2016. EW Finland Oy oli ainoa hakija. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen myöntämää tukea saa käyttää ainoastaan saaristolaisten kuljetustarpeisiin. Saaristoliikenne jatkuu suunnilleen samassa laajuudessa kuin vuonna 2015 (lisätietoja: www.portoline.net). Pörtö Linen matkustajamäärä oli 3 819 vuonna 2013, 5 260 vuonna 2014 ja 5 718 vuonna 2015. EW Finland Oy hakee Sipoon kunnalta 20 000 euron suuruista liikennöintitukea vuoden 2016 toimintaa varten. Kunnan tuki kohdistuisi lähinnä kodinhoitajien saaristokäynteihin, koulukuljetuksiin ja kunnan ulkoilualueille järjestettyihin kuljetuksiin. NTM-centralen i Egentliga Finland har på basen av en öppen anbudstävling 25.11.2015 beviljat 189 000 euro i understöd åt EW Finland Oy för ordnandet av trafik med förbindelsebåt i Sibbo skärgård år 2016. EW Finland Oy var den enda sökande. Bidraget från NTM-centralen i Egentliga Finland får användas endast för skärgårdsbors transportbehov. Skärgårdstrafiken kommer att fortsätta ungefärligen samma omfattning som under år 2015 (tilläggsuppgifter: www.portoline.net). Antalet passagerare uppgick till 3 819 personer år 2013, 5 260 personer år 2014 och 5 718 år 2015. EW Finland Oy ansöker av Sibbo kommun om ett trafikeringsunderstöd på 20 000 euro för verksamheten år 2016. Kommunens stöd skulle närmast beröra hemvårdarnas skärgårdsbesök, skolskjutsar och transporter till kommunen friluftsområden. Liitteet / Bilagor Liite/Bilaga 1/ 19 KH: EW Finland Oy:n hakemus / EW Finland Oy:s ansökan Liite/Bilaga 2/ 19 KH: Pörtö Linen matkustajatilasto / Pörtö Lines passagerarstatistik

2/2016 14 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 19 02.02.2016 Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää myöntää 15 000 euron (sis. alv.) suuruisen avustuksen EW Finland Oy:lle vuonna 2016. Kommundirektörs förslag Kommunstyrelsen beslutar bevilja 15 000 euro i understöd (inkl. moms) åt EW Finland Oy år 2016. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.

2/2016 15 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 20 02.02.2016 Osallistuminen Triangeli-matkailuhankkeeseen vuosina 2016-2017 / Deltagande i turistprojektet Triangel åren 2016-2017 1418/14.01.00/2016 KH 20 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen 2.2.2016 Valmistelija / Beredare: erikoissuunnittelija/specialplanerare Rita Lönnroth, elinkeinopäällikkö/näringschef Rauno Tiainen Premium Visit ry hakee Sipoon kunnalta 10 000 euron suuruista avustusta yhdistyksen toiminnan tukemiseen vuosina 2016-2017. Yhdistys hakee tukea myös muilta itäuusmaalaisilta kunnilta. Premium Visti ry on Itä-Uudellamaalla 15 vuotta toiminut matkailuyrittäjien muodostama verkosto, johon kuuluu noin 40-50 yritystä. Toiminnan kehittämiseksi ja laajentamiseksi toteutetaan 1.1.2016-31.3.2018 Triangeli-hanke, jonka Itä-Uudenmaan koulutusyhtymä Edupoli hallinnoi. Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt Triangeli-hankkeelle 200 000 euron suuruisen kehittämisrahoituksen kokonaisbudjetin ollessa noin 300 000 euroa. Triangeli-hankkeessa kootaan yritysverkosto, jossa Premium Visit ry:n toiminta laajennetaan liitännäistoimialoille: lähiruoka, taidekäsityö/design, ravintolat, kulttuuri ja taide sekä hyvinvointipalvelut. Liitteet / Bilagor Liite 1/ 20 KH: Premium Visit ry:n anomus 15.1.2016 Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää myöntää 10 000 euron suuruisen avustuksen Premium Visit ry:lle Triangeli matkailuhankkeen toteuttamiseen vuosina 2016-2017. Kommundirektörs förslag Kommunstyrelsen beslutar bevilja 10 000 euro i understöd till Premium Visit ry för förverkligande av turistprojektet Triangeli under åren 2016-2017. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.

2/2016 16 Valtuusto 50 15.06.2015 Sosiaali- ja terveysvlk/social- och 67 16.12.2015 hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 21 02.02.2016 Aloite omaishoitajan vapaan palvelusetelistä/heikki Vestman ym. / Motion om servicesedel för närståendevårdares ledighet/heikki Vestman m.fl. 1175/05.12.00/2015 KV 50 Valtuusto 15.6.2015 Heikki Vestman ja 23 muuta valtuutettua jättivät aloitteen, jossa he ehdottavat, että kunta ottaa käyttöön omaishoitajan vapaan palvelusetelin. Palvelusetelin tulee vastata määrältään pääkaupunkiseudulla käytössä olevia vastaavia palveluseteleitä ja sen tulee tarjota aito valinnanvapaus omaishoitajan vapaan toteuttamiseksi. Palveluseteli tulee voida käyttää omaishoitajan vapaasti valitsemalla tavalla myös kotiin ostettuun hoivapalveluun tai kodinhoitoon. Aloite merkittiin tiedoksi. Liite Liite 1/50 KV: Aloite SOSTEVLK 67 Sosiaali- ja terveysvaliokunta / Social- och hälsovårdsutskottet 16.12.2015 Valmistelijat/Beredare: Palvelujohtajat Helena Räsänen ja Bodil Grön Kunnan tehtävänä on huolehtia sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Palvelut kunta voi järjestää itse tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa, ostopalveluna tai palvelusetelillä (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 1309/2003, 4 ). Yksi lakisääteisistä sosiaalipalveluista on omaishoidontuki ja se perustuu 1.1.2006 voimaan tulleeseen lakiin omaishoidon tuesta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoivan ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen. Lain mukaan kunnan tulee järjestää omaishoitajien lakisääteiset vapaat Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista. (Laki omaishoidon tuesta 937/2005, 2 ja 4 ).

2/2016 17 Valtuusto 50 15.06.2015 Sosiaali- ja terveysvlk/social- och 67 16.12.2015 hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 21 02.02.2016 Sipoossa omaishoitajien hoitopalkkiot ovat 1.1.2015 alkaen: Ryhmä I: 1206,18 euroa/kk (vaativa hoito) Ryhmä II: 571,37 euroa/kk Omaishoidon tuesta kunnan kanssa sopimuksen tehneellä henkilöllä on oikeus kolmeen lakisääteiseen vapaapäivään sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. Hoitajan lakisääteisen vapaan sekä muun vapaan aikana hoidettavalle järjestetyistä palveluista voidaan periä sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukaan enintään 11,30 (2015) vuorokausimaksu. Tämä koskee myös palvelusetelillä hankittua palvelua. Ilman omaishoitajien tekemää työtä, heidän hoidettavansa tarvitsisivat hoitopaikan kunnalta. Omaishoidon tukeminen on kunnalle edullista. (vrt tehostettu palveluasuminen ostopalveluna noin 3 500-4000 euroa/hoidettava kuukaudessa). Jotta omaishoitajat jaksaisivat hoitaa hoidettaviaan, tulee heidän jaksamistaan tukea järjestämällä omaishoidon lomitus heidän tarpeitaan vastaaviksi ja madollisuuksien mukaan myöntää heille muita tukipalveluita. Kunta voi tukea omaishoitajia myös muilla tukikeinoilla ja tukipalveluilla. Osa omaishoitajista on eri selvityksissä osoittanut kiinnostuksensa myös mahdollisuudesta siivousavun saantiin. Siivousavun saanti tukisi selvitysten mukaan huomattavasti omaishoitajan työtä. Sipoossa omaishoitajille on järjestetty maksuton vuoro kerran viikossa Nikkilän sosiaali- ja terveysaseman uima-altaalle. Yksi nykyisen Sipilän hallituksen kärkihankkeita on omaishoidon rakenteiden ja valikoiman uudistaminen. Tässä kärkihankkeessa luodaan uusi omaishoidon toimintamalli. Se painottuu hyvinvoinnin valmennukseen ja kuntoutukseen. Omaishoitajien hyvinvointia tuetaan toimenpiteillä, jotka lisäävät hoitotyön houkuttelevuutta ja helpottavat omaishoidon ja työssäkäynnin yhteen sovittamista. Tavoitteena on eri-ikäisten omaishoidossa olevien asiakkaiden sekä heitä hoitavien elämänlaadun säilyminen ja laitos- ja muun ympärivuorokautisen hoidon tarpeen väheneminen. Sipoon kunnassa on tällä hetkellä 62 omaishoidon tukeen oikeutettua hoitajaa, jotka hoitavat kotonaan yli 18-vuotiasta

2/2016 18 Valtuusto 50 15.06.2015 Sosiaali- ja terveysvlk/social- och 67 16.12.2015 hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 21 02.02.2016 hoidettavaa ja heistä vain 22 on käyttänyt oikeuttaan lakisääteiseen kolmeen vapaaseen. Lakisääteisen vapaan ajan hoito järjestetään omaishoidettavalle täysimääräisesti ansaittuna kuukautta kohden kunnan omassa ympärivuorokautisessa hoidossa 3 x 24 h. Syy miksi suuri osa sipoolaisista yli 18-vuotiasta kotonaan hoitavista omaishoitajistaan ei käytä heille kuuluvia vapaita on se, että he eivät halua viedä hoidettavaa tai hoidettava ei halua mennä tarjottuun hoitopaikkaan. Tämä koskee erityisesti omaishoidossa olevia aikuisia kehitysvammaisia tai muistisairautta sairastavia. Sipoossa on 21omaishoitajaa, jotka hoitavat kotona alle 18-vuotaista lasta. Heistä 17 on käyttänyt oikeuttaan kolmeen lakisääteiseen vapaaseen. Alle 18-vuotiaiden osalta omaishoitajat ovat asiakastyytyväisyys-kyselyssä vuonna 2013 antaneet palautetta siitä, että he joutuvat kohtuuttoman aikaisin etukäteen varaamaan lapsilleen lomituspaikan ja näin ollen eivät ole voineet käyttää vapaita joustavasti ja heidän tarkoituksiinsa. Esim. omaishoitajan tilapäiseen väsymystilaan ei juuri ole ollut mahdollista saada tilapäishoitopaikkaa, kun nykyisillään lomitukset pitää varata yli 6 kk etukäteen. Palvelusetelin käyttöönotto Sipoossa toisi omaishoitajalle lisää valinnanvapautta hoidettavan hoitopaikan suhteen. Erityisesti kotona muistisairautta sairastavaa hoitava ei mielellään käytä oikeuttaan lakisääteisiin vapaisiin. Omaishoidon vapaan palveluseteli on käytössä reilussa kymmenessä kunnassa Suomessa, mm. Porvoossa ja Loviisassa. Helsingissä palvelusetelien hinta määräytyy hoitoisuusluokan mukaan, mutta omavastuu on aina 11,30 e/vrk (2015). Lisäksi Helsingissä on tuntilomituksen palveluseteli, joka on 34 e/tunti. Vantaalla palvelusetelin arvo on 125 e/vrk, mikäli kyseessä on omaishoitajan lakisääteinen vapaa ja hoito järjestetään tehostetussa asumispalveluyksikössä. Tästä ei mene omavastuuosuutta. Lohjalla palvelusetelin arvo ympärivuorokautiseen hoitoon on 125 e/vrk. Kotona toteutettavan omaishoitajan vapaan palvelusetelin arvo on 110 euroa. Palveluntuottaja voi laskuttaa asiakasta palvelusetelin arvon ylittävältä osalta korkeintaan 11,30 euroa (vuonna 2015). (Asiakasmaksulaki 387/2008).

2/2016 19 Valtuusto 50 15.06.2015 Sosiaali- ja terveysvlk/social- och 67 16.12.2015 hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 21 02.02.2016 Espoossa palvelusetelejä voi saada 3 x 100 e/kk. Tuusulassa otetaan palvelusetelit juuri käyttöön. Sosiaali- ja terveysosasto tutustuu yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa tarjolla oleviin sähköisiin palvelusetelijärjestelmiin, tämän jälkeen palveluseteliasia tuodaan alkuvuodesta 2016 sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätettäväksi. Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus Sosiaali- ja terveysvaliokunta päättää antaa edellä olevan selvityksen vastauksena tehtyyn aloitteeseen. Social- och hälsovårdsdirektörens förslag Social-och hälsovårdsutskottet beslutar ge ovanstående utredning som svar på motionen. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Föredragandes förslag godkändes enhälligt. KH 21 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen 2.2.2016 Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1/ 21 KH: Aloite / Motionen Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus merkitsee sosiaali- ja terveysvaliokunnan selvityksen tiedoksi. Asia annetaan valtuustolle tiedoksi ja kunnanhallitus esittää, että aloite on täten loppuun käsitelty. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen antecknar sosial- och hälsovårdsutskottets utredning för kännedom. Ärendet delges fullmäktige och kommunstyrelsen föreslår att motionen därmed är slutbehandlad. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.

2/2016 20 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 23 10.02.2015 Maankäyttöjaosto/ 4 20.01.2016 Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 22 02.02.2016 Sipoon kunnan lausunto Helsingin uuden yleiskaavan ehdotuksesta / Sibbo kommuns utlåtande om förslag till ny generalplan för Helsingfors 907/10.02.01/2014 KH 23 Kunnanhallitus / Kommunstyerlsen 10.2.2015 Valmistelija/Beredare: yleiskaavapäällikkö/generalplanechef Kaisa Yli-Jama Helsingin kaupunki laatii koko alueelleen uuden yleiskaavan (pois lukien Östersundomin yleiskaavan alue). Kaavan tavoitevuosi on 2050. Kaavaa valmistellaan siten, että Helsingin kaupunginvaltuusto voi tehdä siitä päätöksen vuonna 2016. Helsingin kaupunki pyytää 27.2.2015 mennessä Sipoon kunnan lausuntoa kaavan luonnosvaiheesta. Yleiskaavaluonnoksen aineisto on nähtävillä internetissä osoitteessa www.hel.fi/ksv. Liite/Bilaga Liite 1/23. KH: Lausuntopyyntö Helsingin uuden yleiskaavan luonnoksesta Liite 2/23. KH: Sipoon kunnan lausunto Helsingin uuden yleiskaavan luonnoksesta Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää antaa liitteen 2 mukaisen lausunnon. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen beslutar ge utlåtande i enlighet med bilaga 2. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag. MAAJAOS 4 Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen 20.1.2016 Valmistelija / Beredare: vs. yleiskaavapäällikkö / tf. generalplanechef Eveliina Harsia, eveliina.harsia(at)sipoo.fi

2/2016 21 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 23 10.02.2015 Maankäyttöjaosto/ 4 20.01.2016 Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 22 02.02.2016 Sipoon kunnan lausunto Helsingin uuden yleiskaavan ehdotuksesta Helsingin kaupunki laatii koko alueelleen uuden yleiskaavan (poislukien Östersundomin yleiskaavan alue). Kaavan tavoitevuosi on 2050. Helsingin kaupunki pyytää 15.2.2016 mennessä Sipoon kunnan lausuntoa kaavaehdotuksesta. Kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen sekä kaikki Yleiskaavan valmistelun aikana tehdyt selvitykset ja vaikutusarvioinnit löytyvät internetosoitteesta http://www.yleiskaava.fi/yleiskaava/aineistot/ Liiteet / Bilagor Liite 1/4. MAAJAOS: Lausuntopyyntö Helsingin uuden yleiskaavan ehdotuksesta Liite 2/4. MAAJAOS: Sipoon kunnan lausunto Helsingin uuden yleiskaavan ehdotuksesta Vt. kehitysjohtajan ehdotus: Maankäyttöjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle liitteen 2 mukaisen lausunnon antamista Helsingin yleiskaavaehdotuksesta. Tf. utvecklingsdirektörens förslag: Markanvändningssektionen beslutar föreslå kommunstyrelsen, att ge utlåtande i enlighet med bilaga 2. Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Markanvändningssektionen godkände enhälligt föredragandens förslag. KH 22 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen 2.2.2016 Liiteet / Bilagor Liite 1/ 22. KH: Lausuntopyyntö Helsingin uuden yleiskaavan ehdotuksesta Liite 2/ 22. KH: Sipoon kunnan lausunto Helsingin uuden yleiskaavan ehdotuksesta

2/2016 22 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 23 10.02.2015 Maankäyttöjaosto/ 4 20.01.2016 Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 22 02.02.2016 Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus antaa liitteen 2 mukaisen lausunnon Helsingin yleiskaavaehdotuksesta. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen ger ett utlåtande över generalplanen för Helsingfors i enlighet med bilaga 2. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.

2/2016 23 Maankäyttöjaosto/ 9 20.01.2016 Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 23 02.02.2016 Kiinteän omaisuuden vuokraaminen/kiint. Oy Riitapörkiö / Utarrendering av fast egendom/kiint. Oy Riitapörkiö 1407/10.00.02/2016 MAAJAOS 9 Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen 20.1.2016 Valmistelija / Beredare: mittausteknikko/mätningstekniker Vidar Lindqvist, vidar.lindqvist(at)sipoo.fi Kiint. Oy Riitapörkiö haluaa vuokrata noin 7974 m²:n suuruisen alueen Pohjois-Paippisissa olevasta kiinteistöstä Norrskogen 753-426-6-252. Alueelle rakennetaan Agilityhalli. Yleiskaavan mukaan alue kuuluu työpaikka-, teollisuus- ja varastoalueeseen (TP). Alueelta on vuonna 2015 myyty 3000 m²:n alue jonka hinta oli 10 /m². Kiint. Oy Riitapörkiön kanssa on sovittu, että vuosivuokra on 6 % alueen myyntihinnasta, joka tällä hetkellä on 79 740 euroa. Vuosivuokra on siis 4784,40 euroa. Liite / Bilaga Liite 1/9. MAAJAOS: Kartta Vt. kehityjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle, että Sipoon kunta vuokraa noin 7974 m²: suuruisen alan kiinteistöstä Norrskogen 753-426-6-252 Kiint. Oy Riitapörkiölle. Vuokra-aika on 30 vuotta ja alkaa 1.11.2015. Vuokralaisella on oikeus ostaa nyt vuokrattua aluetta vuokrasopimuksen voimassaoloaikana. Kauppahinta määräytyy ostohetken hintatason mukaan. Vuokra, joka sidotaan elinkustannusindeksiin on 4 784,40 /vuosi. Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Pekka Söyrilä, maanmittausinsinööri Anna-Leena Rintala ja mittausteknikko Vidar Lindqvist valtuutetaan allekirjoittamaan vuokrasopimuksen, kaksi yhdessä. Tf. utvecklingsdirektörens förslag Markanvändningssektionen föreslår kommunstyrelsen att Sibbo kommun arrenderar ett ca 7974 m² stort område av fastigheten Norrskogen 753-426-6-252 åt Kiint. Oy Riitapörkiö. Arrendetiden är 30 år och börjar 1.11.2015. Arrendetagaren har rätt köpa det nu arrenderade området under den tid arrendeavtalet är i kraft. Köpesumman bestäms enligt prisnivån vid köptillfället.

2/2016 24 Maankäyttöjaosto/ 9 20.01.2016 Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 23 02.02.2016 Arrendet, som binds vid levnadskostnadsindex, är 4 784,40 /år. Mätnings- och fastighetschef Pekka Söyrilä, lantmäteriingenjör Anna-Leena Rintala och mätningstekniker Vidar Lindqvist befullmäktigas att underteckna arrendeavtalet, två tillsammans. Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Markanvändningssektionen godkände enhälligt föredragandens förslag. KH 23 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen 2.2.2016 Liite / Bilaga Liite 1/ 23. KH: Kartta Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää maankäyttöjaoston ehdotuksen mukaisesti, että Sipoon kunta vuokraa noin 7974 m²: suuruisen alan kiinteistöstä Norrskogen 753-426-6-252 Kiint. Oy Riitapörkiölle. Vuokra-aika on 30 vuotta ja alkaa 1.11.2015. Vuokralaisella on oikeus ostaa nyt vuokrattua aluetta vuokrasopimuksen voimassaoloaikana. Kauppahinta määräytyy ostohetken hintatason mukaan. Vuokra, joka sidotaan elinkustannusindeksiin on 4 784,40 /vuosi. Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Pekka Söyrilä, maanmittausinsinööri Anna-Leena Rintala ja mittausteknikko Vidar Lindqvist valtuutetaan allekirjoittamaan vuokrasopimuksen, kaksi yhdessä. Kommunsdirektörens förslag Kommunstyrelsen beslutar i enlighet med markanvändningssektionens förslag att Sibbo kommun arrenderar ett ca 7974 m² stort område av fastigheten Norrskogen 753-426-6-252 åt Kiint. Oy Riitapörkiö. Arrendetiden är 30 år och börjar 1.11.2015. Arrendetagaren har rätt köpa det nu arrenderade området under den tid arrendeavtalet är i kraft. Köpesumman bestäms enligt prisnivån vid köptillfället. Arrendet, som binds vid levnadskostnadsindex, är 4 784,40 /år. Mätnings- och fastighetschef Pekka Söyrilä, lantmäteriingenjör Anna-Leena Rintala och mätningstekniker Vidar Lindqvist befullmäktigas att underteckna arrendeavtalet, två tillsammans.

2/2016 25 Maankäyttöjaosto/ 9 20.01.2016 Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 23 02.02.2016 Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.

2/2016 26 Maankäyttöjaosto/ 5 20.01.2016 Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 24 02.02.2016 Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen jatkaminen Eriksnäsin osayleiskaava-alueella sekä Östersundomin yhteisen yleiskaavan Majvikin ja Granön osalla / Förlängning av byggförbud och åtgärdsförbud för Eriksnäs delgeneralplaneområde samt Majvik och Granö delar av Gemensamma generalplan för Östersundom 175/10.02.02/2013 1011/05.00.00/2010, 1206/05.00.00/2010, 1297/05.00.00/2010 KAAVJAOS 17 Kaavoitusjaosto / Planläggninssektionen 9.2.2011 Valmistelija/Beredare: kaavoittaja / planläggare Suvi Siivola, suvi.siivola(at)sipoo.fi, aluekehitysarkkitehti / regionutvecklingsarkitekt Sirkku Huisko, sirkku.huisko(at)sipoo.fi Talman osayleiskaava-alue Sipoon yleiskaavan 2025 ja kasvustrategian mukaisesti Talmasta kehittyy tulevaisuudessa Sipoon kolmas taajamakeskus Nikkilän ja Söderkullan ohella. Kasvutavoitteen mukaisesti Talmaan sijoittuisi noin 7 000 uutta asukasta ja 1 600 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Sipoon yleiskaavan 2025 maankäytöllisiä linjauksia tarkentava Talman osayleiskaavatyö sisältyy kunnanhallituksen 9.11.2010 hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuosille 2011-2014. Talmaan laadittavalla osayleiskaavalla on tarkoitus määritellä yleiskaavassa linjatun kasvutavoitteen kannalta tarpeelliset rakentamisalueet asuin- ja työpaikkatoiminnoille sekä tarvittava tieverkko ja palvelurakenne. Oikeusvaikutteisena laadittava osayleiskaava tulee olemaan luonteeltaan strateginen, jonka tärkeimpänä tehtävänä on ohjata alueen asemakaavoitusta. Eriksnäsin osayleiskaava-alue Sipoonlahden itäpuolella ja Söderkullan taajaman eteläpuolella sijaitsevalle Eriksnäsin alueelle on tarkoitus laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Alue on Sipoon yleiskaavassa 2025 suurimmaksi osaksi selvitysaluetta. Sipoon yleiskaavan 2025 maankäytöllisiä linjauksia tarkentava Eriksnäsin osayleiskaavatyö sisältyy kunnanhallituksen 9.11.2010 hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuosille 2011-2014. Aluetta on tarkoitus kehittää Sipoon kasvustrategian mukaisesti merkittävänä uutena asuinalueena palveluineen ja työpaikkoineen. Alueesta tavoitellaan uutta itsenäisesti toimivaa kunnan osa-aluetta, jonka rakentuminen tukeutuu julkiseen liikenteeseen, pitkällä tähtäimellä

2/2016 27 Maankäyttöjaosto/ 5 20.01.2016 Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 24 02.02.2016 Söderkullaan toteutettavaan raideliikenneratkaisuun. Östersundomin yhteinen yleiskaava, Majvikin ja Granön osa-alueet Kunnanhallitus päätti 19.10.2010, että Sipoon kunta osallistuu Östersundomin yhteisen yleiskaavan laadintaan. Yleiskaavatyö sisältyy kunnanhallituksen 9.11.2010 hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuosille 2011-2014. Työn tarkoituksena on laatia Helsinkiin liitetylle alueelle sekä siihen läheisesti liittyville Vantaan Länsisalmen sekä osille Länsimäen, Vaaralan ja Ojangon kaupunginosia sekä Sipoon Granön ja Majvikin alueille näiden kolmen kunnan yhteinen yleiskaava. Tärkeitä seikkoja yleiskaavassa ovat asumisen, työpaikkojen, palveluiden ja muiden toimintojen määrä ja laatu ja niiden liittyminen ympäröiviin alueisiin. Myös laajempaa aluetta koskevan liikennejärjestelmän tarkastelu on työssä oleellista, koska kysymyksessä on etelärannikon kasvukäytävään liittyvän kokonaisuuden osa. Yhteinen yleiskaava on oikeusvaikutteinen ja sen vahvistaa ympäristöministeriö. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus Osayleiskaava- ja yleiskaavatöitä varten alueille on perusteltua asettaa maankäyttö- ja rakennuslain 38 :n mukainen rakennuskielto ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Rakennuskielto ei kuitenkaan koskisi rakennusjärjestyksen mukaista, olemassa olevaan asuntoon tai asuttuun maatilaan kuuluvan talousrakennuksen rakentamista tai korjaamista, eikä olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamista tai rakennusjärjestyksen mukaista laajentamista. Samoin rakennuskielto ei koskisi rakennusjärjestyksen mukaisen sivuasunnon rakentamista, olemassa olevan omakotitalon korvaamista uudella omakotitalolla tai olemassa olevan loma-asunnon korvaamista uudella loma-asunnolla. Toimenpiderajoituksella tarkoitetaan maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä. Kyseiset toimenpiteet edellyttävät erillisen maisematyöluvan. Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen perusteluna on antaa suunnittelurauha kaavoittamiselle kunnes on luotu edellytykset kaavan mukaiselle rakentamiselle. Rakennuskiellolla pyritään estämään järjestymättömän asutuksen muodostumista sekä minimoimaan alueen rakentumisesta aiheutuvat haitat

2/2016 28 Maankäyttöjaosto/ 5 20.01.2016 Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 24 02.02.2016 myöhemmälle kaavan toteuttamiselle. Toimenpiderajoituksen tarkoituksena on taasen pyrkimys estää sellaiset toimenpiteet, kuten kaivamis-, louhimis- ja täyttämistyöt sekä puiden kaataminen, jotka vaikeuttavat alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen tai turmelevat taajama- tai maisemakuvaa. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa enintään viisi vuotta. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi kunta voi pidentää aikaa enintään viidellä vuodella ja alueellinen ELY-keskus kunnan hakemuksesta erityisestä syystä sen jälkeen vielä enintään viidellä vuodella. Liitteet: Talman osayleiskaava-alueen rakennuskielto- ja toimenpiderajoituskartta, liite 1/ 17 Eriksnäsin osayleiskaava-alueen rakennuskielto- ja toimenpiderajoituskartta, liite 2/ 17 Östersundomin yhteisen yleiskaava-alueen, Majvikin ja Granön osien rakennuskielto- ja toimenpiderajoituskartta, liite 3/ 17 ja liite 4/ 17 Mittaus- ja kiinteistöpäällikön ehdotus Kaavoitusjaosto esittää kunnanhallitukselle, että Talman liitteessä 1/ 17 ja Eriksnäsin liitteessä 2/ 17 esitetylle osayleiskaava-alueelle sekä Östersundomin yhteisen yleiskaava-alueen, Majvikin liitteessä 3/ 17 ja Granön liitteessä 4/ 17 esitetyille osille asetetaan MRL:n 38 :n mukainen rakennuskielto ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus 31.12.2015 saakka osayleiskaavan/yleiskaavan laatimista varten. Rakennuskielto ei koske rakennusjärjestyksen mukaista, olemassa olevaan asuntoon tai asuttuun maatilaan kuuluvan talousrakennuksen rakentamista tai korjaamista, eikä olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamista tai rakennusjärjestyksen mukaista laajentamista. Samoin rakennuskielto ei koske rakennusjärjestyksen mukaisen sivuasunnon rakentamista, olemassa olevan omakotitalon korvaamista uudella omakotitalolla tai olemassa olevan loma-asunnon korvaamista uudella loma-asunnolla. Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä: kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- tai täyttämistyötä, tai muita näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa. Puun kaato edellyttää maisemaluvan saamista, jos kyseessä on yli 3 ha:n suuruinen avohakkuu tai hakkuu luonnollista uusiutumista varten, tai hakkuu alueella, joka on merkitty vahvistetussa maakunta- tai

2/2016 29 Maankäyttöjaosto/ 5 20.01.2016 Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 24 02.02.2016 yleiskaavassa suojelumerkinnällä (S, SL, s, sl). Rakennuskiellosta huolimatta voimassa olevien poikkeamislupien perusteella voidaan myöntää rakennuslupa, mikäli luvan myöntämisen edellytykset eivät ole muuttuneet. Tässä yhteydessä määrätään myös maankäyttö- ja rakennuslain 202 :n mukaisesti, että päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Mätnings- och fastighetschefens förslag Planläggningssektionen föreslår kommunstyrelsen, att byggförbud enligt MarkByggL 38 och åtgärdsbegränsning enligt 128 utfärdas fram till 31.12.2015 för Tallmo och Eriksnäs delgeneralplaneområden enligt bilaga 1/ 17 och 2/ 17 samt för Gemensam generalplanaområde för Östersundom, Majvik bilaga 3/ 17 och Granö bilaga 4/ 17, för utarbetande av delgeneralplanen/generalplanen. Byggförbudet gäller inte byggande eller reparation av ekonomibyggnader i samband med en befintlig bostad eller bebodd jordbrukslägenhet enligt byggnadsordningen, eller reparation eller mindre utbyggnad enligt byggnadsordningen av befintlig bostadsbyggnad. Likaså gäller byggförbudet inte heller byggande av en sidobostad i enlighet med byggnadsordningen, ersättande av befintligt egnahemshus med nytt egnahemshus eller ersättande av befintlig fritidsbostad med ny fritidsbostad. Anläggningsarbeten som förändrar miljön såsom grävning, sprängning, utjämning, fyllnadsarbete eller åtgärder jämförda med dessa får inte utföras utan tillstånd för miljöåtgärder. Trädfällning förutsätter erhållande av tillstånd för miljöåtgärd om det är fråga om kalhuggning eller förnyelseavverkan över 3 ha eller avverkning på område som i den fastställda region- landskaps eller generalplanen har en skyddsbeteckning (S, SL, s, sl). Trots byggförbudet kan bygglov beviljas med gällande undantagslov som grund, såvida förutsättningarna för lovets beviljande inte har förändras. I enlighet med markanvändnings- och bygglagens 202 bestäms även att beslutet träder i kraft innan det vunnit laga kraft. Hanne Aho jääväsi itsensä asian käsittelyssä, eikä osallistunut asian

2/2016 30 Maankäyttöjaosto/ 5 20.01.2016 Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 24 02.02.2016 käsittelyyn. Hanne Aho anmälde jäv, och deltog inte i behandlingen av ärendet. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Förslaget godkändes enhälligt. MAAJAOS 5 Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen 20.1.2016 Valmistelija / Beredare: vs. yleiskaavapäällikkö / tf. generalplanechef Eveliina Harsia, eveliina.harsia(at)sipoo.fi Eriksnäsin osayleiskaava-alue Sipoonlahden itäpuolella ja Söderkullan taajaman eteläpuolella sijaitsevalle Eriksnäsin alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Alue on Sipoon yleiskaavassa 2025 suurimmaksi osaksi selvitysaluetta. Sipoon yleiskaavan 2025 maankäytöllisiä linjauksia tarkentava Eriksnäsin osayleiskaavatyö sisältyy kunnanhallituksen 1.12.2015 hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuosille 2016-2019. Eriksnäsin alue on osa Sibbesborgin aluekokonaisuutta. Alueelle asetettiin rakennuskielto ja toimenpiderajoitus vuonna 2011 (Kunnanhallituksen päätös 1.3.2011 77). Östersundomin yhteinen yleiskaava, Majvikin ja Granön osa-alueet Kunnanhallitus päätti 19.10.2010, että Sipoon kunta osallistuu Östersundomin yhteisen yleiskaavan laadintaan. Yleiskaavatyö sisältyy kunnanhallituksen 1.12.2015 hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuosille 2016-2019. Työn tarkoituksena on laatia Helsinkiin liitetylle alueelle sekä siihen läheisesti liittyville Vantaan Länsisalmen sekä osille Länsimäen, Vaaralan ja Ojangon kaupunginosia sekä Sipoon Granön ja Majvikin alueille näiden kolmen kunnan yhteinen yleiskaava. Tärkeitä seikkoja yleiskaavassa ovat asumisen, työpaikkojen, palveluiden ja muiden toimintojen määrä ja laatu ja niiden liittyminen ympäröiviin alueisiin. Myös laajempaa aluetta koskevan liikennejärjestelmän tarkastelu on työssä oleellista, koska kysymyksessä on etelärannikon kasvukäytävään liittyvän kokonaisuuden osa. Yhteinen yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Alueelle asetettiin rakennuskielto ja toimenpiderajoitus vuonna 2011 (Kunnanhallituksen päätös 1.3.2011 77).