Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014



Samankaltaiset tiedostot
Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO)

Alustavia tuloksia Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Demokratiapäivä

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa?

Resursseja kokeiluihin? Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab

Kasvun ja oppimisen lautakunta Liite nro 1 (1/9)

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

Luku 12. Ammatillinen johtaminen

Kuntajohtamisen suunta 2017

Kuntajohtamisen sertifikaatit: hyvä johtaminen kunnan menestystekijäksi

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT

Mikä on tämän päivän johtamisen todellisuus?

TEHTÄVÄKUVA

Tietoa Manner-Suomen kuntien hallituksista ja kuntajohtajista

Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Kuntarakenne muuttuu entä johtaminen?

Valiokuntamalli. Antti Ollikainen Hallituksen puheenjohtaja

Erilaistuvat kunnat maakuntauudistuksen jälkeen. Pienkuntaseminaari, Vaala Ruununhelmi Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN ARVIOINTITYÖKALUISTA

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku. Turku 1.12.

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

TEHTÄVÄKUVA. Tehtävänimike: Kunnanjohtaja (vs 5.3. alkaen ja virassa alkaen) Kelpoisuusehdot:

Vaalan kuntastrategia 2030

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä

Kuntauudistukset menestyksen edellytyksinä. Salo Kaija Majoinen Kehitysjohtaja, HTT

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Luottamushenkilön asema. Reino Hintsa

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

PIRKKALAN KUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ PORMESTARIMALLI

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

A lyka s kunta - avoin, luova, virheet tunnistava ja uutta oppiva

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus

Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja

Tervetuloa demokratiaverkoston seminaariin! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT, dosentti

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Miten kunnat ja Kuntaliitto yhdessä työstävät kunnan muuttuvaa roolia ja uusia toimintatapoja?

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Rinnakkaisseminaari 5. klo Palveluja, demokratiaa ja elinvoimaa - kohti kumppanuutta

Lähidemokratian vahvistaminen

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus Johdanto

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin

Kempele. Oulu Hailuoto Kempele. Muhos Lumijoki Liminka. Tyrnävä

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Kuntaliitoskyselyn tuloksia (7)

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

JOHTAJASOPIMUS. Rääkkylän kunta. Kunnanjohtaja Tuula Luukkonen. Kunnanhallitus

Strategian tiivistys Kaupunginhallitus

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Sote- ja maakuntauudistus ja uudistuksen tuki. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveys Kuntaliitto

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ LUKIEN

Tampereen toimintamalli

YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Kaupungin ydin- ja tukiprosessit. Kaupunginhallitus

Kehittämisen omistajuus

Kunnan hyvinvointijohtaminen. haasteita ja mahdollisuuksia

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari

Kunnanjohtajasopimus

Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

PÖYTYÄN KUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI

Kaupunkistrategia, strategiaprosessi Kehittämisjohtaja Timo Nousiainen ja Strategiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist

KUNNANJOHTAJAN JOHTAJASOPIMUS

Mitä ja miten tutkitaan ja hyödynnetään? ARTTU2-kuntaseminaarin porinatunti

TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN

KH KV

Kotkan Haminan seutusopimus

Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta. Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP

Matkalla hyvinvoivaan sivistyskuntaan Alatunnisteen tietoalue

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Osatuloksia ARTTU2- tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä Liite Kuntaliiton tiedotteeseen

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Hallituksen itsearvointikysely 2016

Transkriptio:

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1

Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut

Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan dosentti ja Itä- Suomen yliopiston dosentti. Muu työkokemus: Kuntakoulutus Oy, Kunnallisopisto, Sairaalaliitto Oikeusministeriö, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri sekä kunnat Väitöskirja valtuuston rooli kunnan johtamisessa (2001). Muu tutkimustoimintani kohdistunut erityisesti kuntajohtamiseen, demokratiaan, kuntaliitoksiin ja kuntayhteistyöhön. Parasta työssäni: Vuorovaikutteiset työpäivät kuntaedustajien ja tutkijoiden kanssa kanssa eri puolilla Suomea. Silloin opin itsekin ja saan evästyksiä ja uusia ideoita. Kuntaliitossa tehtävään työhön.

Kunnat ovat nyt. Kantamassa tehtävien ylikuormaa Keskellä kinkkisiä ongelmia Moninaisten uudistumistarpeiden edessä Väsyneitä uudistuksiin ja erilaisiin selvityksiin Kamppailemassa resurssivajeen kanssa Mutta toivottavasti kunnissa ja muissa julkisissa organisaatioissa ei ole osaamisen vajaakäyttöä. Osaaminen vahvistuu tekemällä rajapinnat ylittävää yhteistyötä. 4

Mitkä tekijät vaikuttavat kunnan kestävään menestykseen eniten? Kunnan maantieteellinen sijainti? Kunnan toimintakulttuuri? Monipuolinen elinkeinorakenne? Kunnan koko? Kunnan taloustilanne? Kunnan poliittinen ja ammatillinen johto? Kuntien rakenteellinen uusiutuminen? Yhteistyö eri toimijoiden välillä? 5

Miksi kunta menestyy? (Anttonen 2011) Sisäiset tekijät, kuten talousajattelu ja johtamiskulttuuri, vaikuttavat kunnan menestykseen enemmän kuin ulkoiset infratekijät. Päätöksenteon kulttuuri, yhteisöllisyys on tärkeä menestystekijä. Ja päinvastoin: Kunta ei menesty, jos sillä on eripuran kulttuuri, jatkuvan kädenväännön perinne. 6

Virheiden ekonomia pieni vs. suuri ekonomia osaksi kestävyysvajekeskustelua 1. Mitä maksavat epäonnistumiset rekrytoinneissa? 2. Mitä maksaa huono työilmapiiri? 3. Mitä maksavat turhat kokoukset? 4. Mitä maksavat tarpeettomat selvitykset? 5. Mitä maksaa johtamattomuus? 6. Mitä maksavat vain muodin vuoksi tehdyt organisaatiouudistukset? 7. Mitä maksaa kun henkilöstöä ja palvelujen käyttäjiä pidetään vain objekteina? 8. Mitä maksaa karkotettu kokemus? 9. Mitä maksaa syventyvä luottamuspula kuntien ja valtion välillä? 7

Kehittämistoiminta kunnissa ( Leponiemi, Rannisto, Stenvall, Lumijärvi, Harisalo 2012) Kehittämisideat pohjautuvat melko voimakkaasti nykyisen toiminnan ongelmien ratkaisemiseen. Kehittämistyön aikakäsitys korostaa nykyisyyttä ja parhaimmillaan vain lähitulevaisuutta. Kun talous on tiukalla, on riskinä kunnan anoreksiatauti. Kehittämistoiminnassa tunnistettiin tarve kuntalais/asiakaslähtöisyyden vahvemmalle huomioonottamiselle. 8

Kehittämistoiminta kunnissa Mutta jos me ajateltaisiin kuntalaisia resurssina. Silloin tää muuttuu enemmän sellaisen käyttäjädemokratian suuntaan, koska palvelujahan me tuotetaan, eri tavalla tietysti kuin yritykset. Leponiemi, Rannisto, Stenvall, Lumijärvi ja Harisalo 2012 Acta nro 239 9

Päättäjien arviot yleisestä ilmapiiristä eri osapuolten välillä kunnan asioiden hoidossa. Vastausjakaumat ARTTU-tutkimuskunnissa 2010 (%). Johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden 55 27 18 Kunnan viranhaltijoiden ja elinkeinoelämän välillä 52 36 12 Toimielinten ja hallinnon välillä 45 40 15 Hallintokuntien/toimialojen sisällä 44 43 13 Kunnan johdon ja tiedotusvälineiden välillä 41 41 18 Kunnan ja naapurikuntien välillä 39 38 23 Kunnan ja kuntayhtymien/muiden yhteistyöelinten 38 46 16 Valtuustoryhmien välillä 38 36 26 Kunnan johdon ja henkilöstön välillä 37 42 21 Kunnan viranhaltijoiden ja henkilöstöjärjestöjen 37 48 15 Hallintokuntien/toimialojen välillä 35 47 18 Kuntakonsernin eri yksikköjen välillä 32 53 15 Kunnan ja valtion välillä 32 47 21 Kunnan viranhaltijoiden ja kuntalaisten välillä 31 45 24 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % yhteistyöhakuinen neutraali ristiriitainen Lähde: ARTTU-ohjelman kysely johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille 2010 (VILU-2010)

Kunnanjohtajien arviot yhteistyön toimivuudesta eri tahojen kanssa v. 2012, % (N=168-171) Kunnanhallitus 92 4 4 Kunnanvaltuusto 87 11 2 Yritykset 78 20 2 Valtuustoryhmien puheenjohtajat 77 17 6 Naapurikunnat 77 19 4 Tarkastuslautakunta 76 18 6 Media 75 20 5 Kuntalaiset 72 25 3 Poliittiset ryhmät 70 25 5 Seudulliset toimijat 67 29 4 Muut lautakunnat 60 33 7 Järjestöt 56 40 4 Erilaiset kehittäjäorganisaatiot (ml. amk, yliopistot) 49 37 14 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % melko tai erittäin hyvin toimivaa ei huonosti, ei hyvin melko tai erittäin huonosti toimivaa Lähde: Suomen Kuntaliitto.

Yhteistyön tilaa koskevia johtopäätöksiä Perinteiset yhteistyösuhteet kuntaorganisaation sisällä toimivat hyvin; eroja kuntien välillä on olemassa. Yhteistyösuhteet ovat enemmän organisaation sisäisiä kuin ulkoiset rajapinnat ylittäviä > Miten päästä yhteistyösuhteissa sisältä ulos? Kuntien monimuotoistuvat konsernit lisäävät rajapinnat ylittävän yhteistyön tarvetta, koska muutoin osaoptimointi lisääntyy. Kuntalaisia ja henkilöstöä kehittämisen voimavarana ei riittävästi oivallettu Uutta luovat ja kehittämistä vahvistavat kumppanuudet liian vähällä huomiolla; esimerkiksi korkeakoulu- ja kuntayhteistyössä vielä kehittämispotentiaalia. 12

Yhteistyön rakentaminen Kumppanuudet tunnistava ja mukaan ottava strategiatyö Verkostoissa tapahtuva kehittäminen Kumppanuussopimukset ja niiden toimeenpanoohjelmat Yhteiset kehittämisfoorumit Arvioinnit Rajapinnat ylittävä yhteistyö myös kehityskeskustelun ytimeen. 13

Johtaja vuorovaikutuksen rakentajana Luottamuspääomalla on hirvittävä arvo. Aivan hirvittävä arvo, kun ruvetaan rakentamaan, että kenenkäs kumppanin kanssa ruvettaisiin jotain tekemään. Läheiset ja tuttavalliset suhteet alueen yrittäjiin ja yrityksiin eivät ole aivan mutkattomia. Nykyiset avoimuuden ja läpinäkyvyyden vaatimukset ovat asettuneet joiltakin osin vuorovaikutuksen esteeksi. Kunnanjohtajat kokevat liikkuma-alansa kaventuneen. Persoonalliset asioiden hoitotavat ovat muuttuneet epäilyttäviksi. Haveri, Airaksinen ja Paananen 2013, Acta 250 14

Kehittämisehdotukset menestyvälle organisaatiolle Kuntapäivien 2013 viestit 1. Syyllistävästä ilmapiiristä arvostavaan ilmapiiriin 2. Myönteisyyteen yhteisten onnistumisten, tavoitteiden ja hankkeiden kautta 3. Konsensushakuisuudesta uusia ideoita ja ratkaisuja tuottavaan strategiaprosessiin 4. Valtapeleistä luottamusta rakentavaan vuorovaikutukseen 5. Asioiden johtamisesta vuorovaikutuksen ja osaamisen johtamiseen 6. Yksipuolisesta avoimeen ja osallistavaan valmisteluprosessiin 7. Määrällisten suoritteiden mittaamisesta vaikutusten mittaamiseen. 8. Yksipuolisesta monipuoliseen kuntalaisten osallistumiskeinojen käyttämiseen 9. Professiolähtöisyydestä palvelujen ja palveluprosessien kehittämiseen 10. Yhteistyöstä strategiseen kumppanuuteen muiden toimijoiden kanssa. 11. Suljetusta toimintatavasta avoimuutta korostavaan kumppanuuteen. ( Stenvall, Rannisto ja Sallinen 2013) 15