Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Timo Mäkinen 1, Leena Forsman 1, Juha Grönroos 2, Markus Kankainen 1, Pekka Salmi 1, Jari Setälä 1, Kimmo Silvo 2, Jouni Vielma 1 1) Riista ja Kalatalouden Tutkimuslaitos 2) Suomen Ympäristökeskus
Tilanne nyt Lähde: kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohje
Vertailu Norjaan Norja Suomi Tuotantomäärä > 1 000 000 tn/v 11 300 tn/v Keskituotanto/laitos 931 tn/v 65 tn/v Kasvu 1990-2010, % yli 500% - 38% FAO tilastot 2010 2012 c Statistics Norway
Vertailu Ruotsiin Ruotsi Suomi Tuotantomäärä > 12 000 tn/v 11 300 tn/v Yli 100 tn/v laitoksia 15 Muutama? Kasvu 1990-2010, % + 67 % - 38% Statistics Sweden (SCB)
Tuonti jyrää
Kannattava ja kestävä liiketoiminta Kulut < Tuotot Kilpailijalla: Kulut > Tuotot Kulut alas: tuotantotehokkuus ylös Tarvitaan suurempia yrityskohtaisia ja yksikkökohtaisia tuotantomääriä = suuruuden ekonomia: Tuotot ylös Tehokas työvoiman ja infrastruktuurin käyttö pienissä yksiköissä paljon kuluja suhteessa tuotantoon (aluevuokrat ja tarkkailuvelvoitteet, lupa ym. kustannukset) Paremmat myyntihinnat: Uudet tuotteet ja erikoistuminen (arvokkaat lajit ja mädintuotanto) arvon nostaminen jalostamalla uudet markkinat, markkinointi
Kotimaiset yritykset pieniä verrattuna kilpailijoihin Saaristomerellä usein yhdellä yrityksellä joukko pieniä laitoksia Pienet laitokset hajallaan Logistiikkaongelmia Rehun ja kalan kuljetukset, perkaus Ympäristölupaongelmia Useita lupia, eri voimassaoloajat, kustannukset lupaprosesseista, paljon naapureita
Yksikkökoko suuremmaksi Sijainninohjaus Nettokuormitus Itämerirehu
Sijainninohjauksen avulla keskitettyyn tuotantorakenteeseen Hyödyt: Klorofyllin määrä yhdistettyjen laitosten vaikutusalueella nousee korkeintaan 4%, herkillä alueilla vaikutusvähenee enenmmän Yhtiöiden laitosyksiköiden määrä alenee 60% Yli 80% vähemmän kesämökkejä 0.5 km säteellä Suuremmat laitokset, kannattavuus lisääntyy Arvioiduissa yrityksissä tuotantokustannukset vähenisivät 0,14-0,47 perattua kalakiloa kohti: => Lähemmäs kilpailijamaiden tuotantokustannusta yritykset voivat investoida uusiin tuotantolaitteistoihin tuotanto säilyy Suomessa
Energy consumption (GJ per 1000 kg of fish) Kg PO4-equiv. Kg CO2-equiv. 25 20 15 Elinkaariarviointi apuna Aquatic eutrophication 700 600 500 400 300 200 100 0 Climate change 10 5 0 12 10 8 6 4 2 0 Energy
Relative scale (Current = 1) Energian kulutus, vaihtoehtoiset tuotantotavat 1,6 1,4 1,2 LVF catching Packages Transports 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Current Net loading Offshore BS-feed Fish farming Hatchery Fish feed manuf. Other feed raw materials Fish meal and oil from BS Fish meal and oil Wheat Soy products
Relative scale (Current = 1) Relative scale (Current = 1) Rehevöityminen ja ilmastonmuutos 1,4 1,2 1 0,8 % 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4 1,4 Current Net loading Offshore BS-feed 1,2 1 Itämerirehulla tuotettu kala avoimilta merialueilta kestävin tapa tuottaa proteiinia 1.Ympäristövaikutukset voivat olla broileria, nautaa ja sikaa pienemmät 2.Terveellinen elintarvike 3.Markkinalähtöinen: ei suoraa tuotantotukea 0,03 % 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Current Net loading Offshore BS-feed
Johtopäätökset Nettokuormitus ja Itämerirehu vähentävät kuormitusta Kannattavuus paranee, kun tuotantomääriä voidaan nostaa Kilpailijamailla ei vastaavaa lisäkustannusta Sijainninohjaus saattaa parantaa kannattavuutta, ei lisää kuormitusta Vähäarvoisten kalojen poisto ja Itämerirehu käyttöön, suurempia laitoksia paremmilla paikoilla (Järjestelmät toteutetaan ympäristöluvissa) Kriittiset tekijät: Norjan kilpailu markkinoista Ruotsin kilpailu kasvattajista Viron kilpailu jalostuksesta EMKR ohjelma ja vesiviljelystrategian toimeenpano Mahdollisuus: Menestyvä kalankasvatuselinkeino Saaristomerellä
The research leading to these results has received funding from the European Community s Seventh Framework Programme (FP7/2007-2013) under grant agreement no 245178. This publication reflects the views only of the author, and the European Union cannot be held responsible for any use which may be made of the information contained therein. Thank you for your attention Email: timo.makinen@rktl.fi Website: www.coexistproject.eu Tel: +353 1 644 9008