Energiaa ja lannoitteita markkinoille

Transkriptio

1

2 Energiaa ja lannoitteita markkinoille JALOJÄTE päätösseminaari Mika Horttanainen Jouni Havukainen Mika Luoranen

3 ENERGIA- malli Keskitetty käsittely: Mikkeli t/v Pieksämäki t/v Savonlinna t/v Rantasalmi t/v Footer

4 HIILI- malli Kaksi laitoskokoa: 6 kpl t/v 18 kpl t/v 4

5 VESISTÖ- malli Hajautettu käsittely: 75 kpl t/v 5

6 ALUE-malli Keskitetty käsittely: Mikkeli t/v Pieksämäki t/v Savonlinna t/v Rantasalmi t/v 6

7 Energiatuotteet Sähkö Lämpö Biometaani Bioetanoli Biodiesel NYKYTILAmallin YHTEENSÄ TUOTTEITA GWh/v NYKYTILA-malli 0,3 3 0,3 3,6 ENERGIA-malli (119) Mikkeli Pieksämäki Savonlinna Rantasalmi HIILI-malli (109) iso laitos (6 kpl) 4, pieni laitos (18 kpl) 1,4 3,1 VESISTÖ-malli (20) 3, laitos (75 kpl) 0,6 1,4 ALUE-malli -3, , Mikkeli -2, ,4 0,54 Pieksämäki -0, ,4 0,5 Savonlinna -0, ,8 0,33 Rantasalmi -0, ,5 0,33 Etelä Savo mallien energiatuotteet ja ostettavat energiatuotteet (miinusmerkkiset) sekä hyödynnettävä lämpömäärä suluissa, GWh/v. 7

8 Energiatuotteet ENERGIA-malli on hyödynnettävissä olevien energiatuotteiden kannalta tehokkain ENERGIA- mallissa tuotettu energiamäärä vastaa Etelä-Savossa kulutetusta sähköstä (1600 GWh/v) 3,6 % ja kaukolämmöstä (1200 GWh/v) 10 %. HIILI-mallilla saadaan n. 10 % vähemmän energiaa kuin ENERGIAmallilla VESISTÖ-mallin energiasaanto kärsii sopivien lämmön hyötykäyttökohteiden (sekä porttimaksullisten jätteiden) puutteesta ALUE-mallissa tuotettujen liikennepolttoaineiden energiamäärä (140 GWh/a) vastaa 10 % Etelä-Savossa ostetuista liikennepolttoaineista Biometaanin liikennekäyttö vaatii muutoksia ajoneuvokantaan ja jakeluverkostoon Olkietanoli on vielä kehitysvaiheessa Laitosten lukumäärä YVA tarve 8

9 Energiatuotteet ENERGIA-mallissa Mikkelin ja Pieksämäen laitoksissa käsiteltävissä yhteensä yli t/a alueen elintarvikeketjun jätemateriaaleista 41 % kaikista syntyvistä massoista tuotettavan sähkön osuus olisi 63 % hyödyksi saatavan lämmön osuus 65 % ENERGIA-mallin energiantuotannoista Pelkästään Mikkelin laitoksella on mahdollista käsitellä 22 % alueen massoista 31 % ENERGIA-mallin sähkön tuotantopotentiaalista ja 32 % lämmön hyödyntämispotentiaalista. 9

10 Materiaalituotteet YHTEENSÄ KIERRÄTYSLANNOITTEET Tuhka Komposti 10 Karjanlanta: separoitu kuivaosa Karjanlanta: separoitu nesteosa NYKYTILAmallista Mädätysjäännös Nestemäiset lannoitteet Käsittelemätön biomassa Rehu Hiilidioksidi NYKYTILA-malli tuoremassa N P 910 < C ENERGIA-malli tuoremassa N P C HIILI-malli tuoremassa N P C VESISTÖ-malli tuoremassa N P C ALUE-malli tuoremassa N P C t/v MUUT

11 Materiaalituotteet Ravinnesaannoiltaan parhaimmat mallit olivat HIILI- ja VESISTÖ-mallit. Niiden ravinnesaannot erosivat NYKYTILA-mallista käytännössä vain lisäbiomassojen verran, joita ei nykyisin alueella joko muodostu tai niitä ei hyödynnetä. Oljen poltolla olemassa olevissa yhteiskäsittelylaitoksissa hukattaisiin ENERGIA-mallissa sekä typpeä että fosforia, kuitenkin vain 2 % kumpaakin. Nykyisissä lannoitesäädöksissä jätevesilietepohjaisuus rajaa mädätysjäännöksen separoidun nesteosan peltokäytön ulkopuolelle. Mahdollisimman suuren ravinnesaannon varmistamiseksi kierrätyslannoitteisiin yhteiskäsittelyyn perustuvissa mädätyslaitoksissa ei kannattaisi hyödyntää jätevesilietteitä tai ne tulisi hyödyntää erikseen tai mädätysjäännöksen separoinnista ja ravinnetuotteiden eriyttämisestä olisi luovuttava. 11

12 Yhteenveto Ilmasto- ja vesistöhyötyjen täysimääräisyys edellyttää sekä energian että ravinteet hyödyntävää biojalostamotoimintaa. Mädätys on keskeinen käsittely, mutta kuivien massojen poltto lisää energiasaantoa pienin ravinnemenetyksin ja kompostointi hiilen pysyvyyttä maassa. Energiasaanto ja lämmön tehokas hyödyntäminen vaikuttavat eniten kannattavuuteen. Siksi käsittelylaitos on sijoitettava lämpöä kannattavasti hyödyntävän tuotantolaitoksen yhteyteen. Tarkastelluissa skenaarioissa ylivoimaisesti suurimmat erot nykytilaan verrattuna tulivat energian hyödyntämisessä. 12