Rakennusalan markkinoiden toimivuus ongelma-alueita ja edistämisen mahdollisuuksia Loppuraportin julkistamistilaisuus 18.6.2008 Tutkimuspäällikkö Ari Ahonen
Selvityksen toteutus Lähtökohdat Asuntojen hintakehitys Suomessa Vaatimaton tuottavuus ja laatupuutteet rakentamisessa Rakennusalan moniongelmainen luonne Tavoitteet Yksilöidä, täsmentää ja nostaa esiin keskeisiä ongelmia Keihäänkärkiajatukset vs. pienten purojen ongelma Kilpailusääntöjen valvonta ja kilpailun edistäminen Rajaukset Fokus asuntorakentamisessa Maanrakennus ja julkinen rakentaminen ulkopuolella Menetelmät Jo tehdyt selvitykset Asiantuntijahaastattelut (28 haastattelua, noin 50 asiantuntijaa) Ajankohtaiskeskustelu mediassa Viraston tapauskäytännössä kertynyt tieto Resurssit 4 virkamiestä 2,5 vuotta oman työn ohella
Markkinoiden toimivuustarkastelun tekijät mallina MARKKINOIDEN PERUSOLOSUHTEET Kysyntä Demografiset tekijät Tulokehitys ja -odotukset Tulojousto Rahoituksen saatavuus Julkiset toimenpiteet Tarjonta Kapasiteetti MARKKINARAKENNE Alan keskittyminen Alalle pääsyn esteet Vastavoimatekijät Tarjonta Kapasiteetti ja mittakaavaedut Kustannukset Tarjonnan jousto Tuotantomuoto Julkiset toimenpiteet MARKKINAKÄYTTÄYTYMINEN Suoritekilpailu Jakelutieratkaisut Yhteistyöjärjestelyt Hinnoittelu- ja alennuspolitiikka Tutkimus- ja kehitys Investoinnit MARKKINOIDEN TULOKSELLISUUS Hintataso Kannattavuus Kasvu Tehokkuus Tuottavuus Innovatiivisuus Dynaamisuus
Lähtökohtana asuntojen hintakehityksen syyt Krooninen kysynnän ja tarjonnan epäsuhde (s. 30) Kysyntätekijät 1. Demografiset tekijät 2. Tulokehitys ja tulo-odotukset 3. Voimakas tulojousto 4. Rahoituksen helppo saatavuus 5. Asunto (myös) sijoituskohteena Tarjontatekijät 1. Tarjonnan joustamattomuus 2. Rakennuskustannusten nousu 3. Heikko tuottavuuskehitys 4. Runsas julkinen sääntely 5. Tonttipula ja maapolitiikan tehottomuus Johtopäätökset kysyntätarjontatilanteesta 1. Kysyntätekijöihin vaikuttaminen mahdotonta tai epätarkoituksenmukaista 2. Ongelma näyttäytyy tarjontapuolen ongelmana 3. Tarjontapuoleenkaan ei voida nopeasti tai helposti vaikuttaa 4. Tämän vuoksi kaikki mahdollisuudet käytettävä! 5. Virasto kiinnittänyt huomiota nimenomaan näihin mahdollisuuksiin
Tarjonnan lisäämisen mahdollisuuksia 1. Maapoliittisen umpisolmun avaaminen Maamarkkinoiden anomalia Ongelmat ja keinotkin paljolti tiedossa: tekoja tarvitaan! Monipuolinen keinovalikoiman käyttö välttämätöntä Kunnat avainasemassa: syyllistäminen vs. kannustaminen Myös aivan uusia malleja syytä pohtia ja selvittää Aivan keskeistä riittävän tarjontanäkymän luominen 2. Sääntelyn määrän vähentäminen rakentamisessa Rakentamismääräyskokoelma (esteettömyys, ilmanvaihto, energiateho) Kaavamääräykset (materiaalitoimittajat, pinta-alamääräykset, toteutustavat) Tuloksena sääntelykulttuuri ja suunnitelmatalouden piirteitä Ympäristöministeriö käynnistänyt normitalkoot: reunahuomautus 3. Ylikansallisen standardisoinnin edistäminen rakennustuotteissa Kansallisten hyväksyntöjen kulttuuri ja vähäinen liikkuvuus yli rajojen Komissio haluaa murtaa uudella rakennustuotedirektiivillä Haasteena kansalliset erityisolosuhteet Suurin haaste kuitenkin koko kansallisen määräysrakenteen muuttaminen Perusteellisen pohdinnan paikka: miten jatkossa hoidetaan
Tarjonnan lisäämisen mahdollisuuksia (jatkoa) 4. Omakotirakentamisen edellytysten turvaaminen ja edistäminen Erittäin tärkeä vastavoima rakennusliikkeiden hinta- ja laatupolitiikalle Uusi aluerakentaminen ja tuottajamuotoinen toteutus uhkana? Edistäminen palautuu paljolti maapolitiikkaan ja sääntelyyn Tasapainoilu energiatehokkaan ja eheän yhdyskuntarakenteen suhteen 5. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon edistämisen uudet mallit Tasapainottaa markkinoita: vähentää kysyntää omistusasuntomarkkinoilta Ajattelutapamuutos tarpeen: vuokra-asuntokin sijoitus jolle saatava tuottoa REIT-malli ja välimallin tuotanto avauksia tähän suuntaan REIT-malli tuonee joka tapauksessa uutta dynamiikkaa markkinoille Mallia ei saa rajata liiaksi
Markkinatoimijoiden rooli Markkinatoimijat haluavat maksimikatteet vähällä työllä Markkinatoimijoita on turha syyttää tai moralisoida tämän takia Markkinatoimijat tekevät enemmän ja edullisemmin vain kilpailun paineen takia Viraston huomio suoritekilpailun heikkoa toimivuutta ilmentävissä piirteissä: 1. Hintojen maksimointi nousun ja tarjonnan sopeutus laskun aikana 2. Laadunsopeutus katteiden maksimoinnin välineenä 3. Vähäinen tuottavuustyö ja kustannusten siirtäminen suoraan hintoihin 4. Omatoimisen innovoinnin ja visioinnin puute Asunnot voisivat olla selvästi halvempia ja laadukkaampia, mutta kenelläkään ei ole intressiä rakentaa sellaisia. (Rakennuslehti 15.5.2008, s. 24) Markkinatoimijoiden käyttäytyminen em. asioissa usein yhtenäistä: kartelli? Alastonta kartellia ei välttämättä tarvita: institutionaalinen ympäristö otollinen 1. Rakennusmaata ei ole tarpeeksi tarjolla 2. Sääntely määrittelee usein sekä laadun minimitason että tavoitetason 3. Kotimaiset standardit ohjaavat käyttämään samoja rakennustuotteita jne. Alalle ominainen runsas tietojenvaihto voi toki osaltaan helpottaa koordinointia
Summa Summarum Alan markkinoiden toimivuuden ongelmat lukuisista pienistä puroista Näistä mikään ei yksinään välttämättä näytä erityisen dramaattiselta Monipuolista keinovalikoimaa tarvitaan eikä yhtä patenttilääkettä ole Viime aikoina haasteet yhä selvemmin havaittu ja tunnustettu: 1. Eräs toimitusjohtaja: alan kustannukset ei voi aina vaan ylittää inflaatiota 2. Rakennusteollisuuden johto: rakentajista tullut viranomaisuskovaisia 3. Ympäristöministeriö: normitalkoot käyntiin 4. Valtiovarainministeriö: REIT-malli käyttöön 2009 alusta 5. Tarastin selvitykset: kaavoitus sujuvammaksi 6. Komissio: pois kansallisista hyväksynnöistä ja standardeista 7. Rakennusala: SHOK-hanke käyntiin 8. Asuntopoliittinen työryhmä: välimalli vuokra-asuntotuotantoon jne. Asuntopoliittinen debatti ollutkin poikkeuksellisen vilkasta Tässä yhteydessä on myös tehty monia kannatettavia avauksia Näihin avauksiin liittyvää työtä on jatkettava ja syvennettävä Miten saada aikaan aitoja hyötyjä myös loppuasiakkaille siirtävä suoritekilpailu? 1. Osin mm. mainitut avaukset myötävaikuttavat 2. Osin kuitenkin tuhannen taalan kysymys (Rakennuslehti 15.5.2008).