SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

10642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY

ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 VESISTÖALUE... 2 3 HYDROLOGISET OLOSUHTEET... 3 4 KUORMITUS... 6 5 TARKKAILUN TOTEUTUS... 6 6 TULOKSET... 10 6.1 Lamujoki... 11 6.2 Uljuan tekojärvi... 15 6.3 Siikajoki... 19 6.4 Ohtuanoja ja Luohuanjoki... 24 7 YHTEENVETO... 26 8 LIITTEET... 27 9 VIITTEET... 27 Pohjakartat copyright Maanmittauslaitos lupa 16/MML/13

1 1 JOHDANTO Siikajoen vesistötarkkailua toteutettiin vuoteen 2007 saakka vuosille 2004-2006 laaditun ohjelman (PSV - Maa ja Vesi Oy 2004) ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (nyk. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) hyväksymiskirjeen (23.3.2007, PPO-2007-Y-55-129) mukaisesti. Siikalatvan keskuspuhdistamo otettiin käyttöön vuoden 2007 aikana, joten uusi ohjelma oli tarkoituksenmukaista laatia alkamaan vuodesta 2008 (Kippola ym. 2007). Uudessa ohjelmassa oli eroavaisuuksia aiempaan mm. siitä syystä, että turvetuottajat siirtyivät tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia oman, erillisen, tarkkailuohjelmansa mukaisesti (Vapo Oy ym. 2007). Ohjelma oli voimassa vuoden 2012 loppuun ja uusi tarkkailujakso kattaa vuodet 2013-2018. Vuosi 2012 oli edellisvuoden laajan tarkkailun jälkeen jälleen suppeamman, vuosittain toteutettavan, tarkkailun vuosi. Tarkkailussa olivat mukana intensiivinen tarkkailu Uljuan ylä- ja alakanavissa ja Lamujoella, Siikalatvan keskuspuhdistamon tarkkailu, Uljuan ja Ohtuanojan (Profood Oy) tarkkailut, sekä Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toiminnallinen seuranta VHS - havaintopaikoilla. Näiden lisäksi Siikajoen ja Iso-Lamujärven viranomaisseurannan tulokset hyödynnetään yhteistarkkailuraportissa. Jokavuotisella intensiivisellä tarkkailulla tuotetaan muutamalta edustavalta havaintopaikalta tilastollisesti luotettavaa tietoa, jonka perusteella arvioidaan vesistön veden laadun kehittymistä ja ainevirtaamia. Lisäksi intensiivisen tarkkailun tuottaman aineiston avulla arvioidaan Uljuan altaan vaikutuksia alapuolisen vesistön vedenlaatuun ja ainevirtaamiin. Siikajoen vesistöalueen käyttö- ja kuormitustarkkailu, vesistötarkkailu ja kalataloustarkkailu raportoidaan erillisinä. Tässä raportissa esitetään vuoden 2012 vesistötarkkailun tulokset. Tarkkailuohjelman mukaisesti laajemman tarkkailun välivuosina tarkkailusta laaditaan vain lyhyt työraportti, jossa kuvataan aineisto ja menetelmät, poikkeamat ohjelman noudattamisessa, tarkkailuvuoden hydrologiset olosuhteet sekä lyhyesti mahdolliset merkittävät poikkeamat vedenlaadussa. Tulokset esitetään enimmäkseen vain taulukkomuodossa.

2 2 VESISTÖALUE Siikajoki alkaa Pyhännän kunnan alueella useiden pienten latvajokien yhtymäkohdasta ja virtaa Kestilän, Pulkkilan, Rantsilan ja Ruukin kuntien kautta laskien Siikajoen kunnan alueella Perämereen (liite 1). Siikajoen valuma-alueen pinta-ala (F) on 4 318 km 2 ja järvisyys (L) 2,2 %. Suurin sivu-uoma on Lamujoki, jonka valuma-alueen pinta-ala (F) on 979 km 2 ja järvisyys (L) 3,7 % (Ekholm 1993). Siikajoen vesistöön on rakennettu kaksi tekoallasta: Uljua ja Kortteinen. Kortteisen säännöstely aloitettiin vuonna 1968 ja Uljuan 1970. Uljuaan (A = 28 km 2 ) vesi johdetaan Siikajoen pääuomasta Lämsänkosken yläpuolelta ja lasketaan edelleen Lamujoen alaosalle. Kortteinen (A = 7 km 2 ) sijaitsee Lamujoen keskiosalla. Tekoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala muodostaa 37 % vesistöalueen järvipinta-alasta. Molempien tekoaltaiden rakentaminen on liittynyt vesistötöihin, joiden tavoitteena on ollut ehkäistä tulvia, parantaa kuivatusta ja edistää voimataloutta. Uljuan altaan säännöstely vaikuttaa oleellisesti alapuolisen Siikajoen virtaamiin ja veden laatuun. Siikajoen alaosalla on kaksi voimalaitosta (Pöyry ja Ruukinkoski). Siikajoen valuma-alueesta noin puolet on metsäisiä turvemaita ja avosoita. Fosforia sisältävää vivianiittia eli rautafosfaattia esiintyy yleisesti koko Siikajokilaakson alueella. Siikajoen vesistöalueen alaosilla on myös happamia sulfaattimaita, jotka ajoittain sadantaolosuhteista riippuen aiheuttavat voimakasta veden ph-arvojen laskua Siikajoen sivu-uomissa ja pääuomassakin. Viljeltyä peltopinta-alaa Siikajoen vesistöalueella on yhteensä noin 31 000 ha (PSV Maa ja Vesi Oy 2004). Maatalous on keskittynyt jokivarsille. Vesistöön kohdistuu pistemäistä kuormitusta taajamista, teollisuudesta ja turvetuotannosta sekä hajakuormitusta maa- ja metsätaloudesta ja jokivarren asutuksesta. Siikajoen vedenlaatuun vaikuttavat myös tekoaltaat. Siikajoen vesi on laadultaan erittäin rehevää ja humuspitoista. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskusten (nyk. ELY-keskus) 2009 laatimassa Oulujoen Iijoen vesienhoito-alueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 raportissa Siikajoen ja Lamujoen pääuomat on luokiteltu ekologisilta tiloiltaan tyydyttäviksi. Uljuan ja Kortteisen tekoaltaat (myös Siikajoen vanha uoma, Uljua yläkanava ja Lamujoen alaosa välillä Uljua-Siikajoki) on luokiteltu keinotekoisiksi ja voimakkaasti muutetuiksi vesistöiksi ja Iso-Lamujärvi ekologiselta tilaltaan hyväksi. Siikajoen sivu-uomista kaikki luokitellut vesistöt (Mulkuanjoki, Neittävänjoki, Kärsämänjoki, Vuolunoja) on luokiteltu ekologisilta tiloiltaan välttäviksi. Kemialliselta tilaltaan kaikki vesistöalueen luokitellut vesistöt on luokiteltu hyviksi. Uljuan ja Kortteisen tekoaltaat on nimetty keinotekoisiksi vesimuodostumiksi ja niiden tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan on tyydyttävä. Siikajoen vanha uoma, Uljuan yläkanava (Lämsänkoski-Uljua) ja Lamujoki välillä Uljua-Siikajoki on puolestaan nimetty välttäviksi. Vuosina 2009-2011 Siikajoen pääuomalla toteutettiin kalataloudellisia kunnostustöitä lukuisilla kohteilla. Vuoden 2009 kunnostukset kohdistuivat Ruukin ja jokisuun väliselle alueelle, sekä Siikajoen vanhalle uomalle Pulkkilassa. Vuoden 2010 kohteet sijaitsivat vastaavasti Rantsilassa välillä Lamujoki-Rantsilan kuntakeskus ja vuoden 2011 kohteet Rantsilan ja Paavolan välisellä jokialueella. Työt oli tarkoitus saattaa päätökseen kesällä 2012, mutta haasteellisesta vesitilanteesta johtuen viimeistelytyöt jouduttiin siirtämään vuodelle 2013.

3 3 HYDROLOGISET OLOSUHTEET Vuoden 2010 hydrologiset tiedot perustuvat Suomen ympäristökeskuksen hydrologisiin kuukausitiedotteisiin, Lamujoen ja Siikajoen virtaamahavaintoihin sekä Ilmatieteen laitoksen Siikajoen Revonlahden havaintoaseman (5402) lämpötila- ja sadantatietoihin (kuva 1). Virtaamatietoja oli alueelta käytettävissä Lamujoen alaosalta Jylhänrannasta, Uljuan juoksutuksista ja Lämsänkosken ohijuoksutuksesta sekä Siikajoen Harjunnivasta ja Länkelästä. Virtaamamittauspaikkojen sijainnit käyvät ilmi liitteestä 1 ja virtaamat kuvasta 2. Alkuvuoden 2012 sademäärä jäin Revonlahdella pitkän aikavälin keskimääräistä sademäärää pienemmäksi, mutta huhtikuusta aina lokakuulle asti vettä satoi alueella runsaasti. Marrasjoulukuussa sateet jäivät taas keskimääräistä vähäisemmiksi. Lämpötilaltaan kevät ja alkukesä (huhti-kesäkuu) oli viileä, mutta loppukesä ja syksy (heinä-lokakuu) jokseenkin tavanomainen. Marraskuun keskilämpötila jäi hieman nollan yläpuolelle, mutta joulukuu oli tavanomaista kylmempi. (Kuva 1.) Huhtikuun puolivälin tietämiltä alkaen sään lämpeneminen, lumien sulaminen ja sateet nostivat vedenpintoja ja virtaamia eri puolilla maata. Huhti-toukokuun vaihteessa vedenpinta ja virtaamat nousivat Pohjois-Pohjanmaalla huomattavasti keskimääräistä ylemmäs ja tulvavedet peittivät laajoja alueita, näin myös Siikajoella. Kevättulva ajoittui jokseenkin normaaliin aikaan, mutta virtaamapiikit olivat Siikajoen virtaamamittauspisteillä karkeasti kaksin- ja Lamujoen Jylhänrannalla jopa kolminkertaiset vuosien 1990-2012 keskimääräisiin kevättulvahuippuihin nähden. Sateisesta kesästä johtuen elokuussa seurasi toinen, kevään tulvahuipun suuruusluokkaa oleva virtaamahuippu ja edelleen loka-marraskuulla vielä normaalin kevättulvan suuruusluokkaa oleva tulvajakso. (Kuva 2.) Kokonaisuudessaan vuosi 2012 oli keväästä alkaen poikkeuksellisen sateinen, mikä näkyi myös Lamu- ja Siikajoen virtaamissa. Elokuun tulvahuippu aiheutti laajoja vahinkoja jokivarren viljelyksillä ja joen kuukauden virtaama oli lähes 6,5 kertainen vuosien 1971-2000 keskiarvoon verrattuna. Loka-marraskuullakin virtaama oli pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna noin kaksinkertainen. (Kuva 2.)

4 Sadanta 2009 (mm) Siikajoki, Revonlahti 2010 100 2011 2012 90 1981-2010 80 70 60 50 40 30 20 10 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Lämpötila 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20 (ºC) Siikajoki, Revonlahti 2009 2010 2011 2012 1981-2010 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1. Kuukauden sadanta ja keskilämpötila Ruukissa vuosina 2009 2012 sekä vertailujaksolla 1981 2010. Lähde: Ilmatieteenlaitos.

5 Lamujoki, Jylhänranta Virtaama (m3/s) 160 2010 140 1990-2009 2010-2012 2011 ka. 1990-2012 2012 120 100 80 60 40 20 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. 0 Uljua + Siikajoki 1990-2009 Virtaama (m3/s) 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2011 ka. 1990-2012 2012 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. 2010 2010-2012 Harjunniva 1990-2009 Virtaama (m3/s) 400 2010 350 2010-2012 2011 ka. 1990-2012 2012 300 250 200 150 100 50 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. 0 Länkelä 1990-2009 Virtaama (m3/s) 2010 2011 2010-2012 ka. 1990-2012 2012 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Kuva 2. Virtaamat Lamujoen Jylhänrannalla, Uljuan juoksutukset + Lämsänkosken ohijuoksutukset, virtaamat Siikajoen Harjunnivassa ja Länkelässä vuosina 1990-2012 sekä vuosien 1990-2012 virtaamien päivittäiset keskiarvot.

6 4 KUORMITUS Siikajoen vesistöalueen teollisuuden ja taajamien kuormitustarkkailun tulokset vuodelta 2012 raportoidaan erillisessä kuormitustarkkailuraportissa (Kaikkonen & Vaaramaa-Hiltunen 2013). Myös turvetuotannon kuormitustarkkailujen tulokset raportoidaan erikseen omassa raporttikokonaisuudessaan (Nikula 2013) ja kaatopaikkojen tarkkailujen tulokset omissa erillisissä yhteenvedoissaan. Näistä esitetään kuitenkin yhteenvedot myös em. Siikajoen yhteistarkkailun kuormitustarkkailuraportissa. Taulukkoon 1 on koottu yhteenveto Siikajoen vesistöalueen taajamien, teollisuuden ja turvetuotannon kuormituksesta. Alueen jätevesien puhdistusta on keskitetty voimakkaasti ja tästä syystä tarkkailussa on mukana enää kolme jätevedenpuhdistamoa. Teollisuuden osalta tarkkailussa on mukana Profood Oy:n (ent. Ravintoraisio Oy) Vihannin tehdas. Turvetuotannon osalta taulukossa esitetään nettokuormitus, jonka tarkemmat laskentaperusteet ilmenevät turvetuotannon yhteistarkkailuraportista (Nikula 2013). Taulukko 1. Siikajoen vesistöalueen pistemäisten kuormittajien aiheuttama vesistökuormitus vuonna 2012 (Kaikkonen & Vaaramaa-Hiltunen 2013). Kuormittaja Kuormitus, kg/d BOD 7 Kok.P Kok.N Ruukki jvp 3,2 0,2 16 Siikajoki jvp 0,7 0,03 5,6 Siikalatvan keskusp. 12 0,2 26 jvp yhteensä 15,9 0,43 47,6 Profood Oy, jvp 5,3 1,10 3,9 Profood Oy, lietekenttä 3,0 0,05 0,4 turvetuotanto - 0,52 30,1 Jätevedenpuhdistamoiden ja Profood Oy:n yhteenlaskettu kuormitus jatkui tarkastelujakson (1993-2012) keskimääräiseen tasoon nähden vähäisenä, osin Siikalatvan keskuspuhdistamon käyttöönotosta johtuen. Turvetuotannon osalta kuormitus riippuu merkittävästi vuoden sääoloista ja tuotantoalojen muutoksista. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa vuosille 2010-2015 (Osa 2 Vesienhoitoalueen eteläiset vesistöt) on esitetty arviot vuosien 2001-2006 keskimääräisistä haja-asutuksen, maa- ja metsätalouden, laskeuman sekä luonnonhuuhtouman aiheuttamista kuormituksista Siikajokeen. Fosforin osalta arvio on n. 87 t/a (n. 240 kg/d) ja typen osalta n. 1 100 t/a (n. 3 t/d). Tähän nähden pistekuormittajien kuormitus on häviävän vähäistä, joskin paikallista merkitystä niillä on. 5 TARKKAILUN TOTEUTUS Vuoden 2012 tarkkailu toteutettiin Siikajoella tarkkailuohjelman mukaisesti suppeamman, vuosittain toteutettavan tarkkailun muodossa. Tarkkailussa olivat mukana intensiivinen tarkkailu Uljuan ylä- ja alakanavissa ja Lamujoella, Siikalatvan keskuspuhdistamon vaikutustarkkailu, Uljuan ja Ohtuanojan tarkkailut, sekä Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toiminnallinen seuranta VHS havaintopaikoilla. Tarkkailuohjelman mukaisesti myös yhteistarkkailuun sisältymättömän viranomaisseurannan tulokset esitetään ja hyödynnetään tässä raportissa. Jokavuotisella intensiivisellä tarkkailulla tuotetaan muutamalta edustavalta havaintopaikalta tilastollisesti luotettavaa aineistoa, jonka perusteella arvioidaan vesistön veden laadun

7 kehitystä. Lisäksi intensiivisen tarkkailun tuottaman tiedon avulla arvioidaan Uljuan altaan vaikutuksia alapuolisen vesistön veden laatuun ja laajan tarkkailun vuosina myös Lamujoen ja Siikajoen ainevirtaamia ja Uljuan vaikutuksia niihin. Intensiivisen tarkkailun näytepisteet on esitetty taulukossa 2 ja liitteessä 1 ja näytteenottoajankohdat taulukossa 3. Vuonna 2012 tarkkailu toteutui tältä osin ohjelman mukaisesti. Taulukko 2. Intensiivisen tarkkailun havaintopaikat. havaintopaikka tunnus koordinaatit vesistö- (YK) alue kunta Uljuan yläkanava Uy1 713050-345782 57.023 Siikalatva Uljuan alakanava Ua0 713796-344560 57.022 Siikalatva Lamujoki, Piippola Lam45 712000-344975 57.062 Siikalatva Lamujoki, Jylhänranta Lam6 713737-344469 57.061 Siikalatva Taulukko 3. Intensiivisen tarkkailun havaintopaikkojen näytteenottoajankohdat. havaintopaikka tunnus I II III IV V VI VII VIII IX X XI yht. Uljuan yläkanava Uy1 1 1 1 2 1 1 1 1 9 Uljuan alakanava Ua0 1 1 1 2 1 1 1 1 9 Lamujoki, Piippola Lam45 1 1 1 2 1 1 1 1 9 Lamujoki, Jylhänranta Lam6 1 1 1 2 1 1 1 1 9 Uljuan tekoaltaan tarkkailua toteutettiin ylä- ja alakanavan lisäksi kolmelta näytepisteeltä, jotka on esitetty taulukossa 4 ja liitteessä 1. Uljuan pisteiden näytteenottoaikataulu on esitetty taulukossa 5. Tammikuun näyte päästiin vuonna 2012 ottamaan vasta maaliskuun ensimmäisenä päivänä ja maaliskuun loppupuolella (21.3.) otettiin myös maaliskuun näyte. Huhtikuun näyte jäi taas jäätilanteen vuoksi ottamatta. Myös syvännepisteen elokuun näytekerta jäi toteutumatta. Altaan säännöstely vaikuttaa voimakkaasti myös havaintopaikkakohtaisiin näytemääriin. Uljuan vedenkorkeuden vaihteluväli on keväällä allasta täytettäessä useita (5-6) metrejä. Taulukko 4. Vuosittain toteutettavan Uljuan tekoaltaan tarkkailun havaintopaikat. havaintopaikka tunnus koordinaatit vesistö- (YK) alue kunta Uljuan syvänne U3 713770-344600 57.023 Siikalatva Uljua, Mäntymäki 2 U4 U4 713520-344850 57.023 Siikalatva Uljua, Paakkurinkangas U5 U5 713320-345125 57.023 Siikalatva Taulukko 5. Vuosittain toteutettavan Uljuan tekoaltaan tarkkailun havaintopaikkojen näytteenottoajankohdat. havaintopaikka tunnus I II III IV V VI VII VIII IX X XI yht. Uljuan syvänne U3 1 1 1 1 1 5 Uljua, Mäntymäki 2 U4 1 1 1 3 Uljua, Paakkurinkangas U5 1 1 1 3 Ohtuanoja laskee etelästä Siikajokeen Ruukin ja Revonlahden välillä. Sen vedenlaatua tarkkaillaan vuosittain kolmelta havaintopaikalta liittyen sen yläosilla sijaitsevan Profood Oy:n tehtaan jätevedenpuhdistamon ja lietekentän tarkkailuun. Ohtuanojan näytepisteiden tiedot on esitetty taulukossa 6 ja vastaavat näytteenottoajankohdat taulukossa 7. Tarkkailu toteutui suunnitellusti.

8 Taulukko 6. Vuosittain toteutettavan Ohtuanojan (Profood Oy) tarkkailun havaintopaikat. havaintopaikka tunnus koordinaatit vesistö- (YK) alue kunta Ohtuanoja,Rukkisenp. Oh28 715922-340765 57.092 Vihanti Ohtuanoja, Kurikka Oh12 716897-341104 57.091 Siikajoki Vuolunoja 812 Oh2 717774-340691 57.091 Siikajoki Taulukko 7. Vuosittain toteutettavan Ohtuanojan (Profood Oy) tarkkailun havaintopaikkojen näytteenottoajankohdat. havaintopaikka tunnus I II III IV V VI VII VIII IX X XI yht. Ohtuanoja,Rukkisenp. Oh28 1 1 1 3 Ohtuanoja, Kurikka Oh12 1 1 1 3 Vuolunoja 812 Oh2 1 1 1 3 Siikalatvan keskuspuhdistamon tarkkailua toteutetaan kaikkiaan viidellä havaintopaikalla. Levänojan näytepiste sijaitsee puhdistamon vesienjohtamisreitillä ja loput neljä Siikajoen pääuomassa. Kaksi Siikajoen näytepisteistä sijaitsee virtaussuunnassa Levänojan yläpuolella ja kaksi sen alapuolella. Tarkkailupisteiden tiedot on esitetty taulukossa 8 ja näytteenottoajankohdat taulukossa 9. Vuonna 2012 tarkkailu toteutui muutoin suunnitellusti, mutta Hautalan näytepisteen lokakuun näyte otettiin vasta marraskuun alussa. Taulukko 8. Vuosittain toteutettavan Siikalatvan keskuspuhdistamon tarkkailun havaintopaikat. havaintopaikka tunnus koordinaatit vesistö- (YK) alue kunta Siikajoki Rantsila Si73 715697-343510 57.021 Siikalatva Siikajoki Rantsila ap 1,4 km Si72 715836-343462 57.021 Siikalatva Levänoja Alapää Lev0 715873-343460 57.021 Siikalatva Siikajoki Hautala Si71 715885-343394 57.021 Siikalatva Siikajoki Mehtälä Si69 715970-343288 57.021 Siikalatva Taulukko 9. Vuosittain toteutettavan Siikalatvan keskuspuhdistamon tarkkailun havaintopaikkojen näytteenottoajankohdat. havaintopaikka tunnus I II III IV V VI VII VIII IX X XI yht. Siikajoki Rantsila Si73 1 1 1 3 Siikajoki Rantsila ap 1,4 km Si72 1 1 1 3 Levänoja Alapää Lev0 1 1 1 3 Siikajoki Hautala Si71 1 1 1 1 4 Siikajoki Mehtälä Si69 1 1 1 3 Yhteistarkkailuraportissa hyödynnetään ohjelman mukaisesti myös Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toiminnallisen seurannan tulokset VHS-havaintopaikoilta. Tähän liittyen näytteitä otettiin yhdeltä Lamujoen ja kahdelta Siikajoen pääuoman havaintopaikalta (taulukko 10) kaikkiaan neljä kertaa vuoden 2010 aikana (taulukko 11). Tarkkailu toteutui tältä osin suunnitellusti.

9 Taulukko 10. Vuosittain toteutettavan Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toiminnallisen seurannan havaintopaikat. havaintopaikka tunnus koordinaatit vesistö- (YK) alue kunta Siikajoki Lämsänkoski Si111 713418-345935 57.031 Siikalatva Siikajoki 4-tien silta Si95 714115-344637 57.027 Siikalatva Lamujoki Pulkka p 2,5 km Lam11 713314-344446 57.061 Siikalatva Taulukko 11. Vuosittain toteutettavan Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toiminnallisen seurannan havaintopaikkojen näytteenottoajankohdat. havaintopaikka tunnus I II III IV V VI VII VIII IX X XI yht. Siikajoki Lämsänkoski Si111 1 1 1 1 4 Siikajoki 4-tien silta Si95 1 1 1 1 4 Lamujoki Pulkk ap 2,5 km Lam11 1 1 1 1 4 Tarkkailussa hyödynnetään myös ympäristöhallinnon ja muiden ympäristöalan konsulttiyritysten ottamien näytteiden tulokset. Tarkasteluun otettiin mukaan taulukon 12 mukaiset näytepisteet, joiden näytteenotto toteutui taulukon 13 mukaisina ajankohtina. Taulukko 12. Tarkasteluun mukaan otettujen viranomaisseurannan ja muiden tarkkailujen piirissä olevien näytepisteiden sijainnit. Taulukko 13. havaintopaikka koordinaatit (YK) vesistö - alue kunta Siikajoki 8-tien s 718157-340294 57.012 Siikajoki Siikajoki 86-tien silta 716954-341598 57.013 Siikajoki Siikajoki Saarikoski 717063-342349 57.013 Siikajoki Siikajoki Ruukki vanhas 717545-340961 57.013 Siikajoki Lamujoki, Kortteisen yp. 711408-345840 57.061 Pyhäntä Kortteinen 711965-345420 57.063 Siikalatva Lamujoki, Kortteisen ap 711960-345290 57.061 Siikalatva Lamujoki Pulkk yp 1,5 km 712988-344400 57.061 Siikalatva Luohuanjoki Mikkolan s 716268-341707 57.081 Siikajoki Viranomaisseurannan ja muiden tarkkailujen näytepisteiden toteutuneet näytteenottoajankohdat 2012. havaintopaikka I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Siikajoki 8-tien s 1 1 4 5 1 1 1 5 3 1 23 Siikajoki 86-tien silta 5 6 4 2 4 1 6 3 31 Siikajoki Saarikoski 1 2 2 2 7 Siikajoki Ruukki vanhas 1 1 Lamujoki, Kortteisen yp. 1 2 2 3 3 11 Kortteinen 1 1 1 1 4 Lamujoki, Kortteisen ap 1 1 1 1 4 Lamujoki Pulkk yp 1,5 km 1 2 2 2 7 Luohuanjoki Mikkolan s 1 4 5 1 1 1 2 5 3 23 Lamujoen Jylhänrannan vuoden 2012 näytteenotot eivät osuneet korkeimpiin virtaamahuippuihin. Kevättulvan aikaan näytteet otettiin virtaamien juuri lähtiessä nousuun ja niiden laskettua jo alle puoleen huipustaan. Elokuun tulvahuipun aikaan näytteet otettiin virtaamien pienessä suvantovaiheessa ennen tulvahuippua. Myöskään loka-marraskuun ylivirtaamakaudella näytteenotto ei osunut maksimivirtaamiin. Länkelässä kevättulvan

10 virtaamahuippu saatiin sen sijaan näytteenotoilla katettua varsin hyvin. Elokuussa näytteenotto ajoittui virtaamanousun aikaan loka-marraskuulla varsin tiheästi ylivirtaama-kauden eri osiin. (Kuva 3.) Virtaama (m 3 /s) 160 Lamujoki, Jylhänranta näytteenotto 140 120 100 80 60 40 20 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Virtaama (m 3 /s) 450 Uljua+Siikajoki Länkelä näytteenotto näytteenotto 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Kuva 3. Näytteenoton ajoittuminen virtaamatilanteeseen vuonna 2012 Lamujoen Jylhänrannalla, Uljuan alapuolella sekä Siikajoen Länkelässä. 6 TULOKSET Vuosi 2012 oli Siikajoen yhteistarkkailun osalta ns. suppean tarkkailun vuosi ja ohjelman mukaisesti tulokset esitetään pääsääntöisesti vain taulukko- ja kuvaajamuodoissa. Tulokset käsitellään pääsääntöisesti ylävirrasta alaspäin siirtyen. Toteutuneen tarkkailun analyysitulokset ovat kokonaisuudessaan raportin liitteinä 2-7.

11 6.1 Lamujoki Lamujoen vedenlaadun tarkasteluun on otettu mukaan intensiivisen tarkkailun näytepisteet Lam 45 (Piippola) ja Lam 6 (Jylhänranta). Näiden väliin jäävät Pulkkilan kuntakeskuksen yläja alapuoliset pisteet Lam 18 (n. 1,5 km Pulkkilan yläpuolella) ja Lam 11 (n. 2,5 km Pulkkilan alapuolella). Näistä piste Lam18 kuuluu Siikajoen alueen turvetuottajien tarkkailuun ja piste Lam 11 vesienhoitoalueen toiminnallisen seurannan näytepisteisiin. Tarkastelussa ovat mukana myös Kortteisen alueen näytepisteet, eli Kortteisen yläpuolinen ja alapuolinen piste, sekä itse Kortteisen näytepiste. Tarkkailutulokset on esitetty taulukoissa 14 ja 15 ja osin kuvissa 4-7. Happitilanne oli näytepisteillä virtavesille tyypillisen hyvä, joskin elokuussa pitoisuudet ja kyllästysasteet olivat jonkin verran alentuneet. Kortteisellakaan happiongelmia ei havaittu, mutta joen latvoilla Iso-Lamujärvellä syvännepisteen alusvesi oli maaliskuun puolivälissä käytännössä hapetonta ja tämän seurauksena myös alusveden yleinen pitoisuustaso oli koholla. Sameusarvojen osalta silmään pistää lähinnä Pulkkilan yläpuolisen näytepisteen Lam 18 heinäkuun kohonnut pitoisuus (34 FTU), joskin myös Pulkkilan alapuolisella näytepisteellä (Lam 11) ja Kortteisella määritettiin ajoittain lievästi kohonneita arvoja. Osaltaan kohonneisiin sameusarvot voivat yleisemminkin johtua mm. leväsamennuksesta, joka on perustuotantokauden loppupuolella varsin normaalia reheville vesialueille. Myös loppukesän runsaat sateet saattoivat nostaa sameusarvoja ja sateiden vaikutus on nähtävissä myös humuspitoisuuksissa. Lamujoen näytepisteiden väriluvut ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot viittasivat edelleen hyvin humuspitoiseen vedenlaatuun. Iso-Lamujärvellä humuspitoisuus on vielä selvästi vähäisempää. Humukseen usein sitoutuneen raudan pitoisuudet mukailivat jokseenkin värilukuja ja kemiallisen hapenkulutuksen arvoja. Poikkeuksina voidaan pitää näytepisteiden Lam 45 ja Lam 11 lokakuun pieniä rautapitoisuuksia. Humusvesille normaaliin tapaan Lamujoen vesi oli edelleen lievästi hapanta. Kevään ja elokuun tulvahuippujen aikaan ph-arvot laskivat paikoin alle kuuteen. Alkaliteettiarvot viittasivat pisteellä Lam 11 hyvään/erinomaiseen puskurikykyyn happamoitumista vastaan. Kortteisen alueella alkaliteetti laski heinä-elokuussa tyydyttävälle tasolle. Kiintoainepitoisuudet olivat ajoittain koholla lähes kaikilla Lamujoen alueen näytepisteillä osin kesän sateisuudesta ja valumien vaihteluista johtuen. Sähkönjohtavuuden arvoissa ei havaittu merkittäviä poikkeavuuksia. (Taulukko 14.)

12 Taulukko 14. Lamujoen näytepisteiden analyysituloksia vuodelta 2012. väri- sähk. alkali- kiintonäyte- pvm O 2 O 2 sameus ph COD luku joht. niteetti Mn Fe aine piste mg/l % FTU mgpt/l ms/m mmol/l mgo 2 /l mg/l µg/l Lam45 11.1. 10 70 210 3,4 6,27 22 2,5 1900 Lam6 11.1. 12 85 230 5,1 6,57 25 3,3 2600 Lam45 6.3. 8,2 57 160 3,3 6,55 17 2,3 1700 Lam11 6.3. 10 70 5,9 190 4,9 6,88 0,24 17 3,5 2600 Lam6 6.3. 12 82 200 4,8 6,99 17 4,5 2600 Kortteisen yp. 19.3. 13,4 92 1,4 90 2,8 6,6 0,116 14 3,6 840 Kortteinen 19.3. 10,8 75 3,0 120 3,0 6,1 0,129 16 3,9 2000 Kortteisen ap. 19.3. 9,0 63 3,8 140 3,0 6,0 0,142 16 9,3 2400 Kortteisen yp. 10.4. 12,7 90 1,3 200 2,77 6,8 13 3,5 650 Lam18 11.4. 10,9 75 4,6 150 3,95 6,6 14 3,2 2000 Kortteisen yp. 12.4. 12,7 91 2,3 90 2,7 6,6 0,122 15 6,3 1000 Kortteinen 12.4. 11,5 80 3,2 100 2,8 6,2 0,129 15 9,5 1400 Kortteisen ap. 12.4. 11,0 76 2,8 100 2,9 6,1 0,135 16 5,7 1700 Lam45 18.4. 10 71 130 3,7 6,37 19 2,3 1500 Lam6 18.4. 11 77 160 6,2 6,45 21 8,3 2200 Lam45 3.5. 9,6 70 230 2,2 5,76 25 7,6 1100 Lam6 3.5. 11 80 250 2,9 5,79 31 27 2100 Lam45 28.5. 8,3 82 190 2,3 6,39 17 2,4 1100 Lam6 28.5. 9,3 86 220 3,1 6,58 21 4,4 1700 Lam45 7.6. 10 91 210 3,5 6,58 24 16 2000 Lam6 7.6. 9,4 88 160 2,3 6,45 19 3,2 1200 Kortteisen yp. 11.6. 8,6 86 1,5 80 2,27 6,7 15 2,3 830 Lam18 13.6. 7,5 77 4,2 150 3,56 6,6 23 5,8 1900 Kortteisen yp. 2.7. 8,8 89 7,4 110 2,4 6,5 0,092 16 14 1400 Kortteinen 2.7. 9,0 92 3,0 180 2,2 6,5 0,072 21 8,0 1500 Kortteisen ap. 2.7. 9,0 91 2,6 160 2,3 6,5 0,072 20 8,3 1600 Lam45 4.7. 8,5 89 170 2,3 6,70 19 4,0 1500 Lam11 4.7. 8,6 89 7,0 230 3,3 6,88 0,12 25 8,0 2300 Lam6 4.7. 8,2 83 240 3,5 6,83 22 8,4 2400 Kortteisen yp. 12.7. 7,3 75 5,8 200 3,23 6,6 21 11 1900 Lam18 12.7. 7,0 71 34 275 4,43 6,5 46 49 3700 Kortteisen yp. 1.8. 7,8 84 3,3 140 2,4 6,3 0,092 20 6,4 1500 Kortteinen 1.8. 7,4 83 3,2 160 2,4 6,4 0,089 23 5,7 1900 Kortteisen ap. 1.8. 7,7 86 3,4 180 2,4 6,4 0,091 23 7,8 2000 Lam45 7.8. 6,9 70 240 2,6 6,45 27 6,3 2100 Lam11 7.8. 7,2 72 9,3 400 3,6 5,89 0,09 49 16 2800 Lam6 7.8. 6,7 67 400 3,7 5,98 50 15 3000 Lam18 13.8. 5,7 56 6,5 350 3,23 5,6 51 11 3400 Kortteisen yp. 15.8. 6,4 66 1,9 175 2,5 6,0 22 3,1 1400 Lam45 16.10. 10 82 250 2,8 6,24 26 6,7 220 Lam11 16.10. 12 90 7,1 240 4,1 6,32 0,12 31 6,0 140 Lam6 16.10. 11 83 280 4,2 6,37 32 8,0 2800

13 Kuva 4. Lamujoen ja Kortteisen tarkkailupisteiden veden väriluvut vuonna 2012. Kuva 5. Lamujoen ja Kortteisen tarkkailupisteiden veden ph-arvot vuonna 2012. Lamujoen kokonaisravinnepitoisuudet pääsääntöisesti kasvoivat Kortteiselta alavirtaan siirryttäessä. Kortteisen alueella keskimääräiset pitoisuudet viittasivat lievästi rehevään vedenlaatuun, alempana pitoisuustasot olivat aiempaan tapaan rehevällä tasolla. Iso- Lamujärvi oli kokonaistypen osalta niin ikään keskimäärin lievästi rehevä, mutta järven kokonaisfosforipitoisuudet olivat varsin pieniä, keskimäärin karun ja lievästi rehevän rehevyystasoluokan rajoilla. Kokonaisravinnepitoisuudet heilahtelivat etenkin joen alimmilla näytepisteillä näytteenottokaudella suhteellisen runsaastikin ja ajoittain myös epäorgaanisten ravinneyhdisteiden pitoisuudet olivat koholla. Ravinnepitoisuuksienkin heilahtelut ovat ainakin osin yhteydessä sateisiin ja kohonneisiin valumiin. Kesä-elokuussa määritetyt klorofyllipitoisuudet olivat pääosin lievästi rehevässä rehevyystasoluokassa tai rehevän luokan alarajoilla. Piippolan näytepisteellä pitoisuudet viittasivat kuitenkin heinä-elokuussa rehevään rehevyystasoon. Kortteisella tilanne oli samankaltainen, joskin elokuussa pitoisuus oli vieläkin

14 korkeampi (34 µg/l). Piippolan näytepisteen klorofyllipitoisuudet ovat myös aiempina vuosina olleet alempia näytepisteitä korkeampia ja mineraaliravinteiden pitoisuudet vastaavasti pienempiä, mistä päätellen ero perustuotannossa johtunee muista tekijöistä kuin ravinteiden saatavudesta. Pisteen Pisteen Lam 11 bakteerimäärät olivat myös vuonna 2012 ajoittain koholla ja veden hygieeninen taso tältä osin esimerkiksi elokuussa vain välttävä. (Taulukko 15, kuvat 6 ja 7.) Taulukko 15. Lamujoen näytepisteiden analyysituloksia vuodelta 2012. lämpökestoiset kolinäyte- pvm kok.n NO 2+3 NH 4 kok.p PO 4 chl-a formiset bakteerit piste µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml Lam45 11.1. 680 110 41 28 14 Lam6 11.1. 790 210 60 44 26 Lam45 6.3. 460 59 30 21 7,9 Lam11 6.3. 560 130 54 42 24 1 Lam6 6.3. 400 130 50 40 26 Kortteisen yp. 19.3. 470 68 17 14 5 Kortteinen 19.3. 490 52 23 18 8 Kortteisen ap. 19.3. 550 48 35 20 8 Kortteisen yp. 10.4. 440 48 32 17 3 Lam18 11.4. 630 84 77 26 16 Kortteisen yp. 12.4. 450 61 13 17 6 Kortteinen 12.4. 510 56 31 21 10 Kortteisen ap. 12.4. 500 51 41 22 10 Lam45 18.4. 770 280 36 32 13 Lam6 18.4. 1900 1100 120 69 35 Lam45 3.5. 650 180 28 50 13 Lam6 3.5. 930 410 55 96 14 Lam45 28.5. 520 <20 23 41 6,4 Lam6 28.5. 710 91 21 40 18 Lam45 7.6. 780 130 17 54 23 3,6 Lam6 7.6. 530 24 46 29 12 7,3 Kortteisen yp. 11.6. 440 17 29 20 4 2,6 Lam18 13.6. 630 29 27 36 14 4,6 Kortteisen yp. 2.7. 470 22 12 25 9 Kortteinen 2.7. 560 2,5 3 26 6 16 Kortteisen ap. 2.7. 530 2,5 3 29 7 Lam45 4.7. 530 <20 11 37 8,2 17 Lam11 4.7. 650 59 11 55 21 8,4 65 Lam6 4.7. 700 67 14 57 24 8,2 Kortteisen yp. 12.7. 670 17 49 52 15 2,7 Lam18 12.7. 1500 69 72 120 32 5,3 Kortteisen yp. 1.8. 710 15 10 29 8 Kortteinen 1.8. 650 2,5 4 40 6 34 Kortteisen ap. 1.8. 620 2,5 4 40 7 Lam45 7.8. 710 <20 16 49 14 17 Lam11 7.8. 1300 170 15 77 31 4,3 240 Lam6 7.8. 1100 190 16 81 33 4,6 Lam18 13.8. 1300 2,5 37 68 22 3,5 Kortteisen yp. 15.8. 600 2,5 16 34 14 5,4 Lam45 16.10. 680 100 20 40 17 Lam11 16.10. 570 190 25 53 28 22 Lam6 16.10. 600 200 27 57 32

15 Kuva 6. Lamujoen ja Kortteisen tarkkailupisteiden veden kokonaistyppipitoisuudet vuonna 2012. Kuva 7. Lamujoen ja Kortteisen tarkkailupisteiden veden kokonaisfosforipitoisuudet vuonna 2012. 6.2 Uljuan tekojärvi Uljuan tekojärven vedenlaadun tarkastelussa käytetään hyväksi järven ylä- ja alakanavan (Uy1 ja Ua0), sekä allasalueen kolmen havaintopaikan (Uljuan syvänne U3, Mäntymäki U4 ja Paakkurinkangas U5) tarkkailutuloksia. Ylä- ja alakanavan tarkkailupisteet kuuluvat vuosittaiseen intensiiviseen tarkkailuun ja allasalueen pisteet Uljuan erillistarkkailuun. Uljuan syvännepisteen tammikuun näyte päästiin ottamaan vasta maaliskuun alussa ja varsinaisen maaliskuun kierroksen näyte otettiin maaliskuun lopulla. Maaliskuun ensimmäisellä

16 näytekierroksella Uljualla seurattiin vain happitilannetta. Myös huhtikuussa oli tarkoitus toteuttaa happitilanteen seuranta, mutta näytteenotto jäi tuolloin vaikean jäätilanteen vuoksi toteutumatta. Myös elokuun näytekierros jäi syvännepisteen osalta toteutumatta. Uljuan tarkkailupisteiden happitilannetta on havainnollistettu kuvassa 8 ja väriarvoja kuvassa 9. Analyysitulokset on koottu taulukoihin 16 ja 17. Uljuan Mäntymäen näytepisteen happitilanne on ollut säännöllisesti kevättalvisin heikko, kuten myös maaliskuussa 2012. Edellisvuosien perusteella tilanne on ollut todennäköisesti heikko jo aiemminkin kevättalvella. Maaliskuussa jo näytepisteen pintavedenkin happitilanne oli selvästi heikentynyt. Näytepisteen pohjasedimentistä oli tuolloin sisäisen kuormituksen seurauksena liuennut vesipatsaaseen myös ravinteita ja muita aineksia, mikä näkyi mm. sameusarvoissa. Ammoniumtypen selvästi nitraatti-nitriittityppeä suurempi pitoisuus kertoo niin ikään hapen puutteesta. Uljuan syvännepisteellä happitilanne oli ainakin vielä helmi-maaliskuun vaihteessa suhteellisen hyvä. Huhtikuussa myös Uljuan alakanavan vesi oli lähes hapetonta ja ravinnepitoisuudet olivat selvästi koholla. Nitraatti-nitriittityppeä oli vedessä jo kuitenkin selvästi enemmän kuin ammoniumtyppeä. Muilta osin happitilanteissa ei ollut huomioitavaa. Uljuan vesi oli aiempaan tapaan erittäin humuspitoista (väriluvut ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot) ja rautapitoisuudet olivat humuksen myötä myös korkeita. Elokuun alun runsaat sateet näkyivät etenkin Uljuan yläkanavan veden humuksisuudessa ja valumat laskivat myös veden ph:n alle kuuteen. Muutoinkin veden ph-arvot olivat humusvesille tyypillisesti 6,5:n molemmin puolin. Kiintoainepitoisuudet olivat korkeimmillaan ylä- ja alakanavilla kevättulvan aikaan ja yläkanavalla myös elokuun tulvahuipun aikaan. Talviaikaan alakanavan vesi oli jonkin verran humuksisempaa kuin yläkanavan vesi, mutta kevättulvan ajoista lähtien tilanne kääntyi päinvastaiseksi. Typen osalta alakanavan vesi oli pääosin yläkanavan vettä rehevämpää, mutta fosforin osalta tilanne oli päinvastainen. Alapuolista jokialuetta ei voida luokitella selvästi fosfori- tai typpirajoitteiseksi, sillä pääosin molempia ravinteita on ollut epäorgaanisissa muodoissaan riittävästi tarjolla. Todennäköisesti perustuotantoa rajoittaakin lähinnä veden tumma väri ja virtaus. Uljuan kanavat ja allas voitiin kokonaisravinnepitoisuuksien perusteella luokitella reheviksi ja ajoittain jopa erittäin reheviksi. Kevään valumat nostivat pitoisuuksia etenkin ylä- ja alakanavilla, laajalla allasalueella ravinnepitoisten valumien vaikutukset eivät näy yhtä nopeasti ja voimakkaina piikkeinä. Kesäajan klorofyllipitoisuudet olivat pääosin suhteellisen pieniä viitaten lievästi rehevään rehevyystasoluokkaan. Heinäkuun alussa allasalueen syvännepisteen ja alakanavan pitoisuudet ilmensivät kuitenkin rehevää. Epäorgaanisia ravinneyhdisteitä oli runsaasti perustuotannon käytettävissä myös muulloin.

17 Taulukko 16. Uljuan tekojärven alueen havaintopisteiden analyysituloksia vuodelta 2012. väri- sähk. kiintonäyte- pvm syvyys O 2 O 2 sameus ph COD luku joht. Mn Fe aine piste m mg/ l % FTU mgpt/l ms/m mgo 2 /l mg/l µg/l Uy1 11.1. 0,2 12 86 210 4,4 6,63 21 3,6 2600 Ua0 11.1. 0,2 12 85 260 3,9 6,55 28 2,7 2700 U3 1.3. 1,0 9,9 71 U3 1.3. 2,5 9,0 65 U3 1.3. 4,0 5,9 42 Uy1 6.3. 0,1 9,5 65 230 6,9 6,76 14 4,0 4000 Ua0 6.3. 0,2 7,9 55 260 4,7 6,57 24 4,0 2900 U5 21.3. 1,0 8,9 61 20 300 6,7 6,51 17 13 6600 U4 21.3. 1,0 3,0 21 11 260 6,1 6,47 19 10 5500 U4 21.3. 2,5 1,3 9,3 11 320 5,5 6,38 26 7,2 24000 U4 21.3. 5,0 <0,2 1,0 43 890 7,9 6,47 30 110 6600 U3 21.3. 1,0 4,5 31 5,3 260 5,0 6,50 25 4,8 3700 Uy1 18.4. 0,8 11 78 210 7,2 6,74 18 6,8 3800 Ua0 18.4. 1,0 0,59 4,2 260 6,2 6,39 25 9,4 4700 Uy1 3.5. 0,8 11 84 230 2,5 6,14 23 22 2000 Ua0 3.5. 1,0 8,7 62 200 3,4 6,20 18 57 5500 Uy1 28.5. 0,7 9,2 89 230 3,1 6,56 25 8,3 2000 Ua0 28.5. 1,0 9,5 83 210 2,6 6,34 20 4,8 1400 Uy1 7.6. 0,5 10 91 200 3,9 6,73 24 12 2500 Ua0 7.6. 0,7 9,8 89 190 2,5 6,32 22 4,8 1100 Uy1 4.7. 0,5 8,4 87 260 3,7 6,92 22 10 3200 U3 4.7. 1,0 9,6 99 5,6 190 2,7 6,88 21 8,3 1500 U3 4.7. 4,0 8,8 89 5,7 190 2,7 6,80 21 8,0 1400 U3 4.7. 7,0 7,9 79 5,2 200 2,7 6,68 20 9,8 1600 Ua0 4.7. 0,6 7,9 79 220 3,8 6,73 21 12 2300 Uy1 7.8. 0,2 6,6 66 440 2,9 5,81 51 19 3200 Ua0 7.8. 0,2 8,8 94 230 2,9 6,61 24 3,6 2000 Uy1 16.10. 0,2 11 86 260 3,7 6,36 32 7,0 180 Ua0 16.10. 0,2 10 81 350 3,3 6,39 32 5,0 380 Kuva 8. Uljuan allasalueen havaintopisteiden happitilanteet vuonna 2012.

18 Kuva 9. Uljuan tekojärven alueen havaintopisteiden veden väriluvut vuonna 2012. Taulukko 17. Uljuan tekojärven alueen havaintopisteiden ravinne- ja klorofyllipitoisuudet vuonna 2012. näyte- pvm syvyys kok.n NO 3+2 NH 4 kok.p PO 4 chl-a piste m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Uy1 11.1. 0,2 690 60 69 46 34 Ua0 11.1. 0,2 1000 270 8,9 53 36 Uy1 6.3. 0,1 640 290 61 75 65 Ua0 6.3. 0,2 830 250 13 55 32 U5 21.3. 1,0 800 310 97 110 82 U4 21.3. 1,0 720 250 5,0 76 48 U4 21.3. 2,5 830 150 140 78 45 U4 21.3. 5,0 1700 <20 940 170 120 U3 21.3. 1,0 740 220 3,8 55 32 Uy1 18.4. 0,8 2300 990 210 120 81 Ua0 18.4. 1,0 750 80 17 85 42 Uy1 3.5. 0,8 750 250 51 88 24 Ua0 3.5. 1,0 1300 490 130 120 41 Uy1 28.5. 0,7 650 140 22 45 24 Ua0 28.5. 1,0 840 340 92 27 20 Uy1 7.6. 0,5 760 300 35 67 33 6,1 Ua0 7.6. 0,7 860 310 52 36 12 4,3 Uy1 4.7. 0,5 670 100 16 65 34 8,0 U3 4.7. 1,0 710 170 13 47 14 24 U3 4.7. 4,0 810 180 9,1 44 15 U3 4.7. 7,0 840 190 12 47 17 Ua0 4.7. 0,6 780 190 38 47 21 17 Uy1 7.8. 0,2 1000 92 13 85 39 2,6 Ua0 7.8. 0,2 800 130 36 52 22 11 Uy1 16.10. 0,2 640 150 32 64 40 Ua0 16.10. 0,2 670 200 36 85 53

19 Kuva 10. Uljuan tekojärven alueen havaintopisteiden veden kokonaistyppipitoisuudet vuonna 2012. Kuva 11. Uljuan tekojärven alueen havaintopisteiden veden kokonaisfosforipitoisuudet vuonna 2012. 6.3 Siikajoki Siikajoen pääuoman osalta vedenlaadun tarkasteluun otettiin mukaan Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toiminnallisen seurannan kaksi tarkkailupistettä, joista ylempi (Si 111) sijaitsee Uljuan yläkanavan suulla ja alempi (Si 95) Siikajoen vanhalla uomalla Terskanperällä ennen sen yhtymistä Uljuasta ja Lamujoesta virtaavaan veteen. Mukana olivat myös Siikalatvan keskuspuhdistamon neljä tarkkailupistettä (Si 73, Si 72, Si 71 ja Si 69), turvetuottajien tarkkailun piste Si50 (Saarikoski), sekä pisteet 86-tien silta (86-tien s), Ruukki vanha silta (Ru vs) ja ympäristöhallinnon seurantapiste 8-tien sillan kohdalla (11600). (Liite 1.)

20 Alkuvuoden ja kevättalven (ennen kevättulvia) aikaan Siikajoen vedenlaatua seurattiin tiheimmin joen alajuoksulla sijaitsevalla 8-tien sillan havaintopaikalla 11600. Maaliskuun alkupuolella näytteet otettiin myös vesienhoitoalueen toiminnallisen seurannan tarkkailupisteiltä Si 111 ja Si 95, sekä Siikalatvan keskuspuhdistamon tarkkailupisteiltä. Huhtikuun alusta alkaen myös 86-tien sillan näytepiste oli varsin tiheässä seurannassa. Happitilanne oli alkuvuonna kaikilla näytepisteillä hyvä, eikä varsinaisia ongelmia havaittu myöskään myöhemmin avovesikaudella. Siikajoen vesi oli totutun humuspitoista ja humusvesille tyypillisen hapanta ja rautapitoista. Kiintoainepitoisuudet ja sameusarvot olivat talvella suhteellisen pieniä nousten kuitenkin kevättulvan aikaan valumien seurauksena selvästi. Kevättulvan aikaan myös veden ph-arvot putosivat seurantapisteillä alle kuuteen. Sama tilanne oli havaittavissa myös elokuun alussa, jolloin happamat valumat jälleen nostivat kiintoaine- ja humuspitoisuuksia ja laskivat veden ph:ta. Myös myöhemmin syksyllä runsaat sateet aiheuttivat ajoittaisia pienempiä tulvahuippuja ja vedenlaadun edellä kuvatun suuntaisia vaihteluja. Siikajoen vedenlaatu vastasi em. vedenlaatuparametrien osalta jokseenkin Uljuan vedenlaatua. Siikajoen ylimpien näytepisteiden vedenlaatu ei merkittävästi eronnut alemmista pisteistä. (Kuva 12,taulukko 18.) Kuva 12. Siikajoen pääuoman havaintopisteiden veden väriluvut vuonna 2012.

21 Taulukko 18. Siikajoen pääuoman havaintopisteiden analyysituloksia vuodelta 2012. näytepiste pvm O 2 O 2 sameus väriluku sähk. joht. ph alkalini - teetti COD Mn kiintoaine mg/l % FTU/FNU mgpt/l ms/m mmol/l mgo 2 /l mg/l µg/l 11600 15.2. 11,4 79 7,2 200 5,2 6,3 0,181 24 3,6 3100 Si111 6.3. 9,8 69 8,4 230 8,1 6,82 0,36 14 4,6 4000 Si95 6.3. 12 81 9,0 250 7,2 6,86 0,33 17 4,4 4200 Si73 7.3. 10 70 5,9 250 4,7 6,56 4,0 2900 Si72 7.3. 10 70 5,6 240 4,6 6,54 4,2 3000 Si71 7.3. 9,5 66 5,6 250 4,8 6,62 0,20 <1,3 3100 Si69 7.3. 9,6 66 5,3 250 4,8 6,55 4,3 3200 11600 14.3. 10,5 72 7,7 200 5,6 6,4 0,236 21 7,1 3500 86-tien s 3.4. 100 7,2 6,5 0,309 19 14 4500 11600 3.4. 10,3 71 11 110 10,4 6,4 0,299 21 12 4300 86-tien s 10.4. 180 6,6 6,5 0,267 18 15 3800 11600 10.4. 11,4 79 12 220 9,8 6,4 0,307 20 16 4200 Si50 12.4. 10 69 9,0 150 6,5 6,7 16 3,6 3500 86-tien s 12.4. 10,9 75 9,0 140 6,7 6,5 17 2,5 3500 11600 16.4. 12,0 83 12 160 12,8 6,1 0,199 16 16 3000 86-tien s 18.4. 180 8,6 6,4 0,224 19 14 3400 86-tien s 24.4. 240 7,8 6,1 0,177 23 17 3600 11600 24.4. 11,1 77 30 240 8,6 6,1 0,169 26 49 5400 86-tien s 2.5. 210 3,5 5,7 0,048 30 31 2550 11600 2.5. 10,6 81 26 220 4,2 5,7 0,045 30 38 3200 86-tien s 9.5. 270 3,8 5,7 0,058 27 34 2500 11600 9.5. 11,0 87 18 270 4,6 5,9 0,065 26 33 2600 86-tien s 14.5. 160 4,0 5,6 0,053 29 16 2400 11600 14.5. 10,8 86 18 180 4,8 5,7 0,056 30 18 2600 86-tien s 21.5. 200 4,4 5,9 0,065 27 11 2300 11600 21.5. 200 5,6 5,9 0,066 29 17 2500 86-tien s 29.5. 160 3,6 6,2 0,080 25 27 2100 11600 29.5. 160 4,6 6,3 0,088 26 26 2200 Si50 13.6. 7,4 76 5,8 175 3,8 6,4 24 7,8 2000 86-tien s 13.6. 7,8 79 6,1 175 4,2 6,4 26 7,5 2100 86-tien s 19.6. 160 0,115 2200 86-tien s 25.6. 180 3,4 6,5 0,100 26 6,1 2200 11600 25.6. 200 4,0 6,6 0,117 26 3,4 2500 Si111 4.7. 7,9 81 6,9 270 3,7 6,87 0,16 28 9,3 3100 Si95 4.7. 8,2 84 6,2 280 3,4 6,75 0,13 29 8,7 2800 Si73 5.7. 7,1 76 6,5 250 3,9 6,69 11 2500 Si72 5.7. 8,1 87 5,9 240 3,8 6,72 9,5 2500 Si71 5.7. 8,3 90 6,2 240 3,7 6,76 0,12 6,7 2400 Si69 5.7. 8,6 93 6,2 230 3,6 6,70 6,0 2300 Si50 11.7. 7,0 76 6,5 225 4,5 6,6 38 5,4 3100 86-tien s 11.7. 6,4 66 5,9 225 4,9 6,6 24 5,8 3000 86-tien s 6.8. 250 4,0 5,9 0,088 43 42 3900 11600 6.8. 7,3 74 32 250 5,0 6,0 0,102 46 51 4900 Si111 7.8. 6,0 60 9,7 440 2,9 5,66 0,03 50 13 3200 Si95 7.8. 7,8 78 13 450 3,0 5,67 0,06 53 27 3800 Si50 14.8. 4,5 45 6,4 400 4,1 5,8 49 17 3400 86-tien s 14.8. 4,1 41 6,6 313 4,5 5,8 0,108 30 16 3300 Fe

22 näytepiste pvm O 2 O 2 sameus väriluku sähk. joht. ph alkalini - teetti COD Mn kiintoaine mg/l % FTU/FNU mgpt/l ms/m mmol/l mgo 2 /l mg/l µg/l Si73 16.8. 6,8 70 6,5 400 3,6 6,44 7,0 3200 Si72 16.8. 7,1 73 6,9 400 3,6 6,28 17 3600 Si71 16.8. 7,2 75 6,5 400 3,7 6,20 0,07 15 3500 Si69 16.8. 6,8 71 6,3 400 3,7 6,11 12 3400 86-tien s 5.9. 330 4,4 6,3 0,145 33 15 4900 11600 5.9. 330 4,7 6,4 0,143 33 22 4800 Ru vs 19.9. 6,2 56 9,2 260 4,4 7,0 0,146 24 7,5 4500 86-tien s 2.10. 270 4,8 6,5 0,149 34 7,6 4300 11600 2.10. 270 6,4 6,5 0,158 35 11 4400 86-tien s 10.10. 270 5,1 6,0 0,106 38 19 4850 11600 10.10. 240 6,6 6,0 0,113 39 18 4100 Si111 16.10. 11 89 9,0 260 3,7 6,31 0,15 32 8,0 190 Si95 16.10. 11 81 9,4 330 5,4 6,20 0,14 37 6,0 210 86-tien s 18.10. 270 5,6 6,2 0,146 35 15 4000 11600 18.10. 240 7,7 6,2 0,162 34 19 4400 86-tien s 23.10. 210 4,6 6,0 0,090 38 5 3400 11600 23.10. 11,9 89 10 270 5,8 6,0 0,098 39 12 3500 86-tien s 31.10. 270 4,2 6,3 0,107 34 3,7 3500 11600 31.10. 270 5,4 6,3 0,114 31 12 3600 Si71 6.11. 12 84 10,0 330 4,1 6,04 0,06 10 2900 86-tien s 7.11. 270 4,2 5,8 0,078 37 12 3200 11600 7.11. 270 5,2 6,1 0,078 38 15 3300 86-tien s 14.11. 220 4,8 6,1 0,099 32 5,7 3200 11600 14.11. 12,6 88 10 220 5,6 6,1 0,108 33 3,1 3300 86-tien s 21.11. 240 4,6 6,2 0,107 30 8,3 3300 11600 21.11. 240 5,8 6,2 0,112 30 4,8 3400 11600 12.12. 12,7 87 8,1 240 4,6 6,2 0,155 31 8,3 3600 Siikajoki voitiin kokonaisravinnepitoisuuksien perusteella luokitella reheväksi ja ajoittain, etenkin typen osalta, erittäin reheväksi vesistöksi. Myös ravinteiden osalta tuloksissa erottuvat tulvajaksojen runsaat valumat ja pitoisuushuiput ajoittuivat tulvan nousuun. Epäorgaanisia ravinneyhdisteitä oli perustuotannon käytettävissä läpi tarkkailukauden, eikä jokea voitu tämän perusteella edelleenkään luokitella selvästi typpi- tai fosforirajoitteiseksi. Tuotantoa rajoittanee lähinnä veden tumma väri ja virtaus. Kesäaikaan määritetyt klorofyllipitoisuudet olivat pääosin lievästi rehevällä tasolla. Heinäkuussa pitoisuudet viittasivat kuitenkin rehevään rehevyystasoon. Siikalatvan keskuspuhdistamon vaikutuksia Siikajoen vedenlaatuun ei voitu tarkkailutulosten perusteella juurikaan havaita. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät olivat avovesikaudella paikoin jonkin verran koholla ja esim. elokuun alussa veden hygieeninen laatu oli tarkastelun ylimmillä näytepisteillä Si 111 ja Si 95 vain välttävää. Ravinnepitoisuuksien osalta alimman 8-tien sillan näytepisteen pitoisuudet olivat pääosin korkeimpia, mutta muuten pitoisuudet eivät yksiselitteisesti kasvaneet alavirran suuntaan. Myös ylimpien näytepisteiden pitoisuustasot olivat etenkin fosforin osalta varsin korkeita. Näytteenottoajankohdat ja tiheys myös erosivat näytepisteiden kesken toisistaan, mikä vaikeuttaa vertailua. Esim. kevättulvan aikaan kattava näytteenotto toteutui ainoastaan 8-tien sillan näytepisteellä. (Taulukko 19 ja kuvat 13-14.) Fe

23 Taulukko 19. Siikajoen pääuoman havaintopisteiden ravinne- ja klorofyllipitoisuudet vuonna 2012. näytelämpökest. kolipvm kok.n NO 3+2 NH 4 kok.p PO 4 chl-a piste formiset bakteerit µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml 11600 15.2. 840 270 23 52 38 Si111 6.3. 680 270 77 80 60 25 Si95 6.3. 950 360 44 79 58 2 Si73 7.3. 680 230 17 50 33 1 Si72 7.3. 760 230 16 50 31 0 Si71 7.3. 810 230 44 51 31 2 Si69 7.3. 750 230 47 51 30 3 11600 14.3. 840 270 46 51 34 11600 3.4. 1200 500 180 61 40 11600 10.4. 1100 430 180 57 36 Si50 12.4. 880 180 140 48 35 86-tien s 12.4. 870 200 140 47 26 11600 16.4. 2200 1200 260 65 40 11600 24.4. 2700 1600 200 150 91 11600 2.5. 1700 770 110 100 52 11600 9.5. 1700 690 84 64 29 11600 14.5. 1500 640 81 65 29 Si50 13.6. 880 150 15 42 11 7,2 86-tien s 13.6. 880 160 19 42 17 5,0 Si111 4.7. 760 100 15 69 35 8,8 49 Si95 4.7. 870 150 18 67 35 6,3 51 Si73 5.7. 690 100 24 57 23 12 21 Si72 5.7. 710 110 24 54 22 14 17 Si71 5.7. 680 120 25 53 18 18 22 Si69 5.7. 700 130 29 57 18 17 24 Si50 11.7. 800 66 49 70 26 11 86-tien s 11.7. 840 76 82 70 25 10,9 11600 6.8. 1400 310 20 120 63 Si111 7.8. 1100 95 16 88 40 2,8 360 Si95 7.8. 1100 120 17 110 58 3,6 290 Si50 14.8. 1300 18 42 100 23 6,6 86-tien s 14.8. 1500 17 74 93 29 6,7 Si73 16.8. 880 110 20 73 30 7,4 72 Si72 16.8. 860 120 24 77 33 4,8 80 Si71 16.8. 850 120 22 76 37 5,4 78 Si69 16.8. 1000 130 26 77 30 4,5 30 Ru vs 19.9. 1100 220 53 74 17 Si111 16.10. 580 140 37 68 38 110 Si95 16.10. 1000 330 35 89 52 18 11600 23.10. 1300 380 67 63 36 Si71 6.11. 1100 380 32 76 40 68 11600 14.11. 1100 350 80 58 36 11600 12.12. 970 270 32 59 35

24 Kuva 13. Siikajoen pääuoman havaintopisteiden veden kokonaistyppipitoisuudet vuonna 2012. Kuva 14. Siikajoen pääuoman havaintopisteiden veden kokonaisfosforipitoisuudet vuonna 2012. 6.4 Ohtuanoja ja Luohuanjoki Ohtuanojan vedenlaatua tarkkaillaan pääosin Profood Oy:n jätevedenpuhdistamon ja lietekentän kuormituksiin perustuen. Näytepisteitä on kolme: joen latvaosilla Profoodin kuormituksen alapuolella (Oh 28), joen keskivaiheilla (Oh 12) ja alaosilla ennen sen laskua Siikajokeen (Oh 2). Tarkkailua toteutettiin vuonna 2012 kolmeen kertaan ja tarkkailutulokset on esitetty taulukossa 20. Luohuanjoen vedenlaatua tarkkailtiin Mikkolantien sillan

25 näytepisteeltä kaikkiaan 23 kertaa vuoden 2012 aikana ja tältä osin analyysitulokset on esitetty taulukossa 21. Maaliskuussa Ohtuanojan ylemmän näytepisteen happitilanne oli jonkin verran heikentynyt ja varsin selvästi heikompi kuin alempana ennen laskua Siikajokeen. Veden väriluvut ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot viittasivat erittäin humuspitoiseen vedenlaatuun, vaikka olivatkin pienempiä kuin myöhemmin kesällä. Veden ph-arvot olivat kuitenkin melko lähellä neutraalia. Sähkönjohtavuuden arvot olivat molemmilla näytepisteillä maaliskuussa koholla. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat ylemmällä näytepisteellä erittäin rehevällä tasolla ja karkeasti kaksinkertaiset alempaan näytepisteeseen verrattuna. Myös epäorgaanisten ravinneyhdisteiden pitoisuudet olivat vastaavasti korkeita. Pistekuormitus näkyy vedenlaadussa selvästi etenkin pienissä vesistöissä ja alivirtaamakaudella. Heinäkuun alussa happitilanne oli Ohtuanojan näytepisteillä varsin hyvä. Ylimmällä pisteellä veden humuksisuus oli samalla tasolla kuin maaliskuussa, mutta alempana väriluvut ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot olivat edelleen nousseet. Veden ph-arvot olivat yhä varsin lähellä neutraalia ja osin sen ylikin. Sähkönjohtavuuden arvot olivat jo laskeneet. Kiintoainepitoisuus oli ylimmällä näytepisteellä jonkin verran koholla, alempana pitoisuudet olivat maaliskuun tasolla. Heinäkuussa kaikki näytepisteet voitiin luokitella ravinnepitoisuuksien perusteella erittäin reheviksi. Kokonaistyppeä oli vähiten ylimmällä näytepisteellä, joskin merkittävä osa typestä oli ammoniumtypen muodossa. Kokonaisfosforipitoisuus taas oli ylimmällä näytepisteellä korkein ja kaikilla näytepisteillä suurin osa fosforista oli maaliskuun tapaan fosfaattifosforin muodossa. Elokuussa happitilanne oli kaikilla näytepisteillä jonkin verran heikentynyt, vaikkakaan varsinaisia happiongelmia ei voitu havaita. Vesi oli edelleen hyvin humuksista ja nyt myös veden ph-arvot olivat laskeneet kuuden tuntumaan ja joen keskivaiheilla sen allekin. Sähkönjohtavuuden arvot olivat edelleen pudonneet, mutta kiintoainepitoisuudet olivat nyt selvästi koholla kaikilla näytepisteillä ilmeisesti osin runsaiden sateiden ja valumien seurauksena. Ravinnepitoisuudet kuvastivat edelleen erittäin rehevää vedenlaatua. Fosforipitoisuudet kasvoivat alavirran suuntaan, kun taas typpipitoisuudet olivat etenkin epäorgaanisten yhdisteiden osalta suurimmat joen yläosilla. Vuoden 2012 tarkkailutulosten perusteella voidaan olettaa Profood Oy:n kuormituksen näkyneen aiempaan tapaan Ohtuanojan vedenlaadussa ajoittain selvästikin. Päästötarkkailun mukaan jätevedenpuhdistamon ja lietekentän kuormitus on kuitenkin ollut melko vähäistä ja pitoisuudet pieniä, joten vesistötarkkailun tuloksista ei voida vetää suoria johtopäätöksiä Profood Oy:n kuormituksesta. (Taulukko 20.) Taulukko 20. Ohtuanojan havaintopisteiden analyysitulokset vuodelta 2012. näyteväri- sähk. kiintoaine 3+2 NH 4 kok.p PO 4 pvm O 2 O 2 ph COD piste luku joht. Mn kok.n NO mg/l % mgpt/l ms/m mgo 2 /l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Oh 12 7.3. 5,3 36 250 22 6,82 16 7,0 2200 520 810 170 120 Oh 2 7.3. 9,0 62 270 16 6,80 16 8,7 1100 420 240 90 73 Oh 28 5.7. 8,7 86 240 13 7,16 16 20 1100 370 400 280 210 Oh 12 5.7. 8,3 83 410 11 6,92 38 9,0 1700 630 210 210 170 Oh 2 5.7. 7,7 79 340 10 7,02 33 8,0 1200 400 92 110 70 Oh 28 8.8. 6,4 59 340 5,6 6,17 37 45 2500 1000 170 140 63 Oh 12 8.8. 5,7 53 540 6,0 5,85 78 26 2100 370 53 150 100 Oh 2 8.8. 6,1 57 430 8,7 6,17 49 170 2300 650 93 300 170 Luohuanjoella ei muutamilla määrityskerroilla havaittu happiongelmia. Joen vesi oli aiempaan tapaan hyvin humuksista ja ajoittain myös kiintoainepitoisuudet olivat koholla ainakin osin kulloisestakin valumatilanteesta riippuen. Myös sähkönjohtavuuden arvot heilahtelivat jonkin verran, mutta mitään merkittäviä poikkeavuuksia ei kuitenkaan havaittu. Veden ph-arvo laski alimmillaan kevättulvan aikaan 5,5:een, mutta ilmeisesti pidempien kuivien jaksojen

26 puuttuminen esti laajamittaisemman ns. alunailmiön syntymisen. Luohuanjoen typpipitoisuudet viittasivat läpi näytteenottokauden erittäin rehevään vedenlaatuun. Fosforipitoisuudet olivat jonkin verran pienempiä, joskin heinä- ja syyskuun näytekerroilla nekin olivat hyvin rehevällä tasolla. Nitraatti-nitriittityppeä, ammoniumtyppeä ja fosfaattifosforia oli kaikilla näytekerroilla ylimäärin perustuotannon käytettävissä. (Taulukko 21.) Taulukko 21. Luohuanjoen Mikkolantien sillan näytepisteen analyysitulokset vuodelta 2012. näyteväri- sähk. kiintoaine 3+2 NH 4 kok.p PO 4 pvm O 2 O 2 ph COD piste luku joht. Mn kok.n NO mg/l % mgpt/l ms/m mgo 2 /l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Mikkolan s 20.3. 10 69 240 16 6,3 21 1400 420 420 64 51 Mikkolan s 3.4. 200 16 6,2 23 14 Mikkolan s 10.4. 300 16 6,2 21 14 Mikkolan s 18.4. 200 9,8 6,1 29 12 Mikkolan s 24.4. 300 7,4 5,9 34 35 Mikkolan s 2.5. 260 5,4 5,5 34 16 Mikkolan s 9.5. 10,7 85 270 6,2 6,1 31 17 1600 530 130 50 24 Mikkolan s 14.5. 330 6,4 5,8 35 6,5 Mikkolan s 21.5. 300 6,8 5,9 38 9,6 Mikkolan s 29.5. 300 7,8 6,6 40 28 Mikkolan s 25.6. 350 9,8 6,9 38 2,3 Mikkolan s 18.7. 7,5 75 450 7,9 6,8 19 1500 260 30 100 70 Mikkolan s 6.8. 350 6,5 5,7 62 26 Mikkolan s 5.9. 8,4 76 500 10,4 6,8 50 30 1800 230 70 200 150 Mikkolan s 24.9. 8,4 70 270 11,8 6,7 31 4,6 1600 320 140 84 34 Mikkolan s 2.10. 240 11,3 6,8 30 5,6 Mikkolan s 10.10. 300 8,0 6,1 48 16 Mikkolan s 18.10. 300 7,8 6,1 46 21 Mikkolan s 23.10. 270 7,4 6,1 43 13 Mikkolan s 31.10. 270 8,8 6,3 37 4,6 Mikkolan s 7.11. 11,5 83 300 6,6 5,8 46 9,5 1600 490 150 55 31 Mikkolan s 14.11. 300 7,6 6,1 42 11 Mikkolan s 21.11. 260 8,4 6,3 34 5,7 7 YHTEENVETO Siikajoen yhteistarkkailussa oli vuonna 2012 vuorossa ns. suppean tarkkailun vuosi. Vedenlaadun tarkkailu sisälsi Lamujoen ja Siikajoen pääuomien, Uljuan tekoaltaan, sekä Profood Oy:n (Ohtuanoja) tarkkailut. Näiden lisäksti tarkkailun raportoinnissa hyödynnettiin myös muutamien muiden näytepisteiden analyysituloksia. Vuosi 2012 oli Siikajoenkin alueella huhtikuulta aina loppusyksyyn saakka poikkeuksellisen sateinen. Kevättulva ja myös elokuun alkuun ajoittunut toinen tulvahuippu olivat suuruusluokaltaan selvästi keskimääräistä suurempia ja vielä loka-marraskuullakin havaittu tulvahuippu oli varsin suuri. Virtaamat aiheuttivat alueella laajoja vahinkoja myös viljelysmaille. Poikkeavat sääolot vaikuttivat luonnollisesti myös Siikajoen vesistöalueen vesistöjen vedenlaatuun, eikä vuotta voida pitää tältäkään osin tavanomaisena. Vaikka tarkkailutulosten mukainen vedenlaatu ei eronnutkaan erityisen merkittävästi aiemmista vuosista, muodostuivat esim. Siikajoen ainevirtaamat ja niiden ajoittuminen poikkeaviksi. Virtaamat myös estivät mm. Siikajoen kalataloudellisten kunnostusten loppuun saattamisen ja töitä jouduttiin mahdollisuuksien mukaan siirtämään vuodelle 2013. Lamujoki voitiin vuoden 2012 tarkkailutulosten perusteella luokitella Kortteisen alapuoliselta osaltaan aiempaan tapaan reheväksi. Kortteisen alueella ravinnepitoisuudet olivat jokseenkin lievästi rehevällä tasolla ja latvaosien Iso-Lamujärvi oli etenkin fosforin osalta ajoittain jopa