LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Anne Lehmijoki Sari Koivunen Nro

2 2 (6) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS AINEISTO JA MENETELMÄT SÄÄ JA VIRTAAMAT TUTKIMUKSEN TULOKSET Tarkkailututkimuksen tulokset Talvi Kesä Ympäristöhallinnon tulokset TIIVISTELMÄ... 6 Liitteet Liite 1. Havaintopaikkakartta Liite 2. Vesinäytteiden tutkimustulokset (L-S vesi- ja ympäristötutkimus Oy) Liite 3. Vesinäytteiden tutkimustulokset (Varsinais-Suomen ELY-keskus) Jakelu Mynämäen kunta/kunnanhallitus Raision kaupunki/tekninen keskus/ympäristönvalvontapalvelut Varsinais-Suomen ELY-keskus/[email protected] Varsinais-Suomen ELY-keskus/[email protected] Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, TURKU puh , sähköp. [email protected]

3 LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) 3 (6) 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS Laajoen vedenlaadun tarkkailututkimus perustuu Mynämäen-Mietoisten ympäristönsuojelulautakunnan tekemään päätökseen. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa Laajoen vedenlaadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimus tehtiin vuonna 2015 kahdesti (3.2. ja 15.7.) yhteensä kolmesta havaintopaikasta: 8, 13 ja 24 (liite 1). Lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus otti joen alajuoksulta havaintopaikasta 24 näytteitä kahdeksan kertaa: 19.1., 16.3., 26.5., 18.8., 21.9., 9.11., ja Tutkimusten tulokset on esitetty liitteissä 2 ja 3. Tuloksia on verrattu vuosien vastaavan ajankohdan keski- ja ääriarvoihin. Luokittelussa on käytetty neliportaista likaantumisluokitusta. Vesinäytteiden otossa on sovellettu viranomaisten hyväksymiä menetelmiä. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. 3. SÄÄ JA VIRTAAMAT Talvi 2014/2015 alkoi Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan hyvin lauhana, sillä joulukuu 2014 oli lauha ja sateinen. Tammikuussa 2015 lämpötila vaihteli lauhasta kylmään, ja keskilämpötila oli selvästi korkeampi kuin normaalijaksolla (vuodet , taulukko 1). Sateet tulivat lumena, vetenä tai räntänä, ja lumitilanne vaihteli paljon; ajoittain maa oli lähes paljas, ja eniten lunta oli kuun puolivälissä. Myös helmi- ja maaliskuussa oli poikkeuksellisen lauhaa. Lämpötila vaihteli nollan tuntumassa, eikä ajoittainen pakkanen painunut alle -10 ºC. Sademäärä oli keskimääräistä suurempi, mutta lunta tuli vähän, ja jo helmimaaliskuun vaihteessa lumipeite hupeni. Huhtikuussakin oli keskimääräistä lauhempaa ja sademäärä tavallista suurempi. Toukokuu oli Turussa hieman keskimääräistä viileämpi mutta sademäärä kaksinkertainen, sillä ennen kuun puoliväliä oli hyvin sateinen päivä. Kesä- ja heinäkuussa sää oli viileää ja epävakaista. Ajoittain oli myös kesäisen lämpimiä jaksoja, mutta etenkin kesäkuussa kova tuuli sai ilman tuntumaan kolealta. Sekä kesä- että heinäkuu olivat Turun seudulla lämpötiloiltaan keskimääräistä viileämpiä. Sademäärä oli kesäkuussa lähellä keskimääräistä, mutta heinäkuu oli sateinen ja sademäärä tavanomaista suurempi. Elokuun alkupuolella säätyyppi vaihtui, jolloin ilma lämpeni ja poutaantui. Lämmin jakso kesti elokuun lopulle saakka, ja kuun puolivälin jälkeen oli useita hellepäiviä. Elokuu oli ajankohdan keskiarvoa hieman lämpimämpi ja selvästi vähäsateisempi. Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli lounaissaaristossa keskimääräinen, kun muualla keskilämpötila oli hieman tavallista alempi.

4 4 (6) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Syksy eli syys-, loka- ja marraskuu oli lauha. Syyskuussa sademäärä oli lähellä keskimääräistä, ja Turussa suuri osa sademäärästä kertyi kahtena sateisena päivänä. Lokakuussa oli ensimmäiset yöpakkaset ennen kuun puoliväliä, ja lämpötilan vuorokausivaihtelut olivat suuria, mutta kuun puolivälissä sää lauhtui uudelleen. Sademäärä oli poikkeuksellisen niukka. Marraskuu alkoi poikkeuksellisen lämpimänä, ja Kemiönsaaressa mitattiin Suomen mittaushistorian korkein marraskuun lämpötila (14,3 ºC). Myös loppukuu oli lauha, ja keskilämpötila oli selvästi tavanomaista korkeampi. Useimpina päivinä satoi, ja sadetta tuli keskimääräistä enemmän. Joulukuussa sää jatkui poikkeuksellisen lauhana, ja mittaushistorian korkein lämpötila rikottiin kahdesti. Pakkaspäiviä oli vain muutama, ja kuun keskilämpötila oli selvästi tavanomaista korkeampi. Sademäärä oli lähellä keskimääräistä, mutta sateet tulivat vetenä, ja maa oli lumeton vielä joulukuun lopussa. Laajoen virtaamaa ei seurata, mutta Lounais-Suomen muiden jokien virtaamaarvojen perusteella helmikuun näytteenottokerralla virtaamat olivat melko pieniä. Heinäkuun näytteenotto ajoittui lyhyen sadejakson jälkeen, jolloin virtaamat olivat hetkellisesti koholla. Tammikuussa mitattiin suuria virtaamahuippuja ja helmikuun puolivälistä maaliskuun puoleenväliin virtaamat olivat jatkuvasti suuria. Keväällä ei ollut havaittavissa selvää lumien sulamisen aiheuttamaa virtaamahuippua, koska lunta oli vain vähän. Kesäkuukausina suurimmat virtaamat jäivät puoleen kevään lukemista, ja koko syksyn ajan virtaamat olivat hyvin vähäisiä. Virtaamat olivat vuoden aikana suurimmillaan joulukuussa runsaiden sateiden seurauksena. TAULUKKO 1. Turun säätietoja vuodelta 2015 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos. Lämpötilat lokakuun 2010 alusta lähtien Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät heinäkuun 2006 alusta lähtien Artukaisista. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Lämpötila ,4 0,7 2,2 5,2 9,3 13,3 16,3 17,2 12,7 5,5 4,9 3,2 (ºC) ,4-5,2-1,6 4,0 10,2 14,5 17,5 16,0 10,9 5,9 0,8-2,6 Sademäärä * (mm) * * Sademäärien summa. 4. TUTKIMUKSEN TULOKSET 4.1. Tarkkailututkimuksen tulokset Talvi Helmikuun tutkimuskerralla ( ) kaikissa paikoissa näyte otettiin sulasta. Laajoen yläjuoksulla (8) kokonaistyppipitoisuus oli ajankohdan keskimääräistä suurempi, mutta pienempi kuin keski- ja alajuoksulla. Ammoniumtypen pitoisuus jäi tavanomaista pienemmäksi ja oli puhtaille jokivesille tyypillinen. Veden sameusarvo sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuus olivat pieniä, mutta vesi oli ruskeaa ja hapanta. Hygieeninen tila oli bakteerimäärän perusteella erinomainen ja vedessä oli runsaasti happea.

5 LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) 5 (6) Keskijuoksulla (13) Laajoen kokonaistyppipitoisuus oli edellistalvien keskimääräisiä lukemia suurempi, kun taas ammoniumtyppeä havaittiin tavanomaista vähemmän. Ammoniumtypen osalta vesi oli puhdasta ja hygieeninen tila oli hyvä. Vesi oli melko kirkasta mutta ruskeaa ja hapanta. Alajuoksulla (24) fosfori- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameusarvo olivat jonkin verran kasvaneet keskijuoksuun verrattuna. Kokonaistyppipitoisuus oli hieman keskimääräistä suurempi, kun taas ammoniumtypen ja fosforin pitoisuudet jäivät tavanomaista pienemmiksi. Ammoniumtypen pitoisuus oli puhtaille vesille tyypillinen ja hygieeninen tila oli hyvä. Veden ph-arvo oli hieman muita paikkoja suurempi, mutta vesi oli alajuoksullakin hapanta. Happitilanne oli hyvä Kesä Heinäkuussa ( ) Laajoen yläjuoksulla (8) kokonaistypen pitoisuus oli pienempi kuin keski- ja alajuoksulla. Myös fosforipitoisuus sekä sameus- ja sähkönjohtavuusarvot olivat jonkin verran muita paikkoja alhaisempia. Ammoniumtypen osalta vesi oli puhtaan ja lievästi likaantuneen rajalla. Hygieeninen tila oli välttävä ja vedessä oli lievää hapenvajausta. Tutkimuskerralla sameus- ja väriarvot sekä bakteerimäärät jäivät ajankohdan keskimääräistä pienemmiksi. Joen keskijuoksulla (13) ammoniumtypen pitoisuus oli lähinnä puhtaille vesille tyypillinen ja hygieeninen tila oli välttävä. Vedessä oli hapenvajausta. Kokonaistyppipitoisuus oli koholla ajankohdan keskimääräiseen verrattuna, kun taas sameusja väriarvot sekä bakteerimäärä jäivät yläjuoksun tavoin edelliskesäisiä lukemia pienemmiksi. Levärunsautta kuvaava a-klorofyllipitoisuus vastasi karuille järville tyypillisiä lukemia ja oli niin ikään tavanomaista pienempi. Laajoen alajuoksun havaintopaikassa (24) kokonaisravinnepitoisuudet ja sameusarvo olivat muita paikkoja suurempia. Ammoniumtypen ja bakteerien määrät olivat kuitenkin hieman muuta jokea alhaisempia; vesi oli ammoniumtypen osalta puhdasta ja hygieeninen tila oli tyydyttävä. Vedessä oli lievää hapenvajausta. A-klorofyllipitoisuus oli pieni ja karuille järville tyypillinen. Tutkimuskerralla väriarvo, bakteerimäärä ja a-klorofyllipitoisuus olivat ajankohdan keskimääräistä pienempiä Ympäristöhallinnon tulokset Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ottamien näytteiden perusteella Laajoen alajuoksun (24) vesi oli ammoniumtypen perusteella luokiteltavissa puhtaaksi kaikilla kahdeksalla tutkimuskerralla (<100 µg/l). Kokonais- ja mineraalityppipitoisuudet olivat suurimmat alku- ja loppuvuodesta. Kiintoainepitoisuus ja sähkönjohtavuus olivat suurimmillaan syyskuukausina (syys-marraskuu), jolloin sää oli lauhaa ja sateista. Samasta syystä Laajoen vesi oli myös erittäin sameaa tuolloin. Kokonaisfosforipitoisuus oli koholla jo elokuun näytteenotossa, mutta syksyn korkein pitoisuus, 140 µg/l, mitattiin syyskuussa. Veden ph-arvo vaihteli välillä 5,7 7,2. Alhaisimmat ph-arvot mitattiin talvikauden näytteistä (tammi-, maalis- ja joulukuu). Happitilanne oli hyvä kaikilla tutkimuskerroilla.

6 6 (6) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) 5. TIIVISTELMÄ Laajoen veden laatua tutkittiin vuonna 2015 kaksi kertaa kolmessa havaintopaikassa. Lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus otti joen alajuoksulta näytteitä kahdeksan kertaa vuoden aikana. Talven tutkimuskerralla Laajoen vedenlaatu oli joen yläjuoksulla muita paikkoja parempaa. Vesi oli ammoniumtypen osalta puhdasta kaikissa havaintopaikoissa. Veden hygieeninen tila oli yläjuoksulla erinomainen ja kahdessa muussa havaintopaikassa hyvä. Myös happitilanne oli kauttaaltaan hyvä. Veden ph-arvo oli välillä 5,5 6,0, joten vesi oli hapanta. Sameusarvo sekä kiintoainepitoisuus olivat Laajoen yläjuoksulla pienempiä kuin edellistalvina keskimäärin. Kesän tutkimuskerralla kokonaisravinnepitoisuudet ja sameusarvo olivat alajuoksulla muita paikkoja suurempia, mutta ammoniumtypen ja bakteerien määrät olivat kuitenkin hieman muuta jokea alhaisempia. Vesi oli ammoniumtypen osalta lähinnä puhdasta. Hygieeninen tila oli alajuoksulla tyydyttävä ja ylempänä välttävä. Veden ph-arvot olivat suurempia kuin talvella. Hapenvajaus oli voimakkainta keskijuoksulla. Tutkitut a-klorofyllipitoisuudet vastasivat karujen järvien lukemia. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vuoden aikana tekemissä tutkimuksissa alajuoksun vesi oli ammoniumtypen osalta puhdasta. Typpipitoisuudet olivat suurimmillaan alku- ja loppuvuodesta, ja kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameusarvo olivat suurimmillaan elo-syyskuulta marraskuulle. Vesi oli ajoittain hapanta ja happitilanne oli hyvä. Ajoittain alhaiset ph-arvot ja suuret typpipitoisuudet viittasivat valuma-alueen happamiin sulfaattimaihin. Turussa 7. marraskuuta 2016 Anne Lehmijoki biologi Sari Koivunen biologi

7

8 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Laajoen tarkkailututkimus (LAAJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri CODMn Kok.N NH4-N Kok.P Enterokok. Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l LAAJO / 08 Mynäm-Hinnerj mts 8 Kok.syv. 0,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. E; 0,3 0,5 12,9 89 2,9 1,0 6,7 5, < LAAJO / 13 Salavainen 13 Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:10; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. E; 0,6 0,1 12,0 82 5,6 2,1 10 5, LAAJO / 24 Tku-Kustavi mts 24 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:45; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. E; 1 0,1 13,7 93 9,9 3,6 11 6, LAAJO / 08 Mynäm-Hinnerj mts 8 Kok.syv. 0,30 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. W; 0,2 14,3 7,3 71 6,8 4,9 5,7 6, LAAJO / 13 Salavainen 13 Kok.syv. 0,40 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. W; 0,3 15,1 6, ,1 11 6, ,3 2, LAAJO / 24 Tku-Kustavi mts 24 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 15:45; Näytt.ottaja RM; 1,0 15,7 7, ,4 11 6, ,0 1,7 LIITE 2, sivu 1/1

9 Vesinäytteiden tutkimustuloksia VARELY:n seurantatutkimus (Laajoki) (LAA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht ph Väri CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l LAA_LOS / 24 Laa 24 Tku-Kustavi Klo 11:20; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 0,0 13, ,0 11,0 10,0 5, , ,0 17, LAA_LOS / 24 Laa 24 Tku-Kustavi Klo 8:40; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 0,4 14,3 99 8,4 7,7 10,0 5, , ,0 12, LAA_LOS / 24 Laa 24 Tku-Kustavi Klo 14:20; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 0,5 12,0 9,8 91 9,9 15,0 10,0 6, , ,0 15, LAA_LOS / 24 Laa 24 Tku-Kustavi Klo 13:40; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 0,2 15,3 8, ,0 14,0 13,0 6, , ,0 43, LAA_LOS / 24 Laa 24 Tku-Kustavi Klo 11:30; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 12,2 9, ,0 41,0 15,0 7, , ,0 65, LAA_LOS / 24 Laa 24 Tku-Kustavi Klo 8:40; Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 5,4 11, ,0 24,0 16,0 7, , ,0 32, LAA_LOS / 24 Laa 24 Tku-Kustavi Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 0,8 11, ,0 26,0 15,0 6, , ,0 35, LAA_LOS / 24 Laa 24 Tku-Kustavi Näytt.ottaja Varsinais-Suomen ELY-keskus; 1 1,9 12, ,0 17,0 11,0 5, , ,0 26,0 LIITE 3, sivu 1/1