LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2017 Anne Lehmijoki Sari Koivunen Nro

2 2 (7) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2017) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS AINEISTO JA MENETELMÄT SÄÄ JA VIRTAAMAT TUTKIMUKSEN TULOKSET Tarkkailututkimuksen tulokset Talvi Kesä Ympäristöhallinnon tulokset TIIVISTELMÄ... 7 Liitteet Liite 1. Havaintopaikkakartta Liite 2. Vesinäytteiden tutkimustulokset (L-S vesi- ja ympäristötutkimus Oy) Liite 3. Vesinäytteiden tutkimustulokset (Varsinais-Suomen ELY-keskus) Jakelu Mynämäen kunta/kunnanhallitus Raision kaupunki/tekninen keskus/ympäristönvalvontapalvelut Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, TURKU puh , sähköp. etunimi.sukunimi@lsvsy.fi

3 LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2017) 3 (7) 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS Laajoen vedenlaadun tarkkailututkimus perustuu Mynämäen-Mietoisten ympäristönsuojelulautakunnan tekemään päätökseen. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa Laajoen vedenlaadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimus tehtiin vuonna 2017 kahdesti (7.2. ja 2.8.) yhteensä kolmesta havaintopaikasta: 8, 13 ja 24 (liite 1). Lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus otti joen alajuoksulta havaintopaikasta 24 näytteitä viisi kertaa: 30.3., 17.5., 31.8., ja Tutkimusten tulokset on esitetty liitteissä 2 ja 3. Tuloksia on verrattu vuosien vastaavan ajankohdan keski- ja ääriarvoihin. Luokittelussa on käytetty neliportaista likaantumisluokitusta. Vesinäytteiden otossa on sovellettu viranomaisten hyväksymiä menetelmiä. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. 3. SÄÄ JA VIRTAAMAT Talvi 2016/2017 eli joulu-helmikuu oli Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan joulukuusta 2016 lähtien poikkeuksellisen lauha mutta vähäsateinen. Tammikuu 2017 oli poikkeuksellisen lauha (taulukko 1), sillä kuun alkupuolen jälkeen päivän ylin lämpötila pysytteli pääosin nollan yläpuolella. Tammikuu oli kuitenkin hyvin niukkasateinen. Helmikuussa lämpötila vaihteli paljon, ja pakkasjaksojen välissä oli päiviä, jolloin keskilämpötila jäi nollan yläpuolelle. Kuun puoliväliin saakka sadetta tuli niukalti, mutta kuun lopussa lumisateita tuli muutamana päivänä runsaammin. Sekä tammi- että helmikuussa lämpötila oli 2 3 astetta ajankohdan keskiarvoa korkeampi (vertailujakso ). Maaliskuussa sää jatkui lauhana: keskilämpötila jäi Turussa nollan yläpuolelle ja oli lähes kolme astetta pitkänajan keskiarvoa korkeampi, mutta sademäärä jäi hieman tavanomaista pienemmäksi. Lumet ja jää sulivat pääosin jo maaliskuussa. Huhtikuussa keskilämpötila oli asteen verran vertailuarvoa alempi, ja sademäärä oli lähellä ajankohdan keskiarvoa. Toukokuussa sademäärä oli vain noin puolet tavanomaisesta ja lämpötila edelleen asteen normaalia kylmempi. Vappuna satoi monin paikoin lunta, ja vielä toukokuun puolivälin tienoilla oli yöpakkasia. Kesäkuun alun sää oli varsin viileä. Vähän ennen kuun puoliväliä ilma lämpeni hieman, mutta juhannukseksi sää viileni uudelleen. Kuun viimeiset päivät olivat lämpimiä, mutta hellelukemiin ei päästy, ja Turussa kuukausikeskiarvo jäi hieman keskimääräistä alemmaksi. Noin puolet kesäkuun sademäärästä tuli muutamana päivänä puolenkuun tienoilla. Sademäärä vaihteli Turun seudulla: Turussa sademäärä oli lähellä keskimääräistä, mutta Kaarinan Yltöisten tietojen mukaan kesäkuu oli

4 4 (7) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2017) tavallista sateisempi. Heinäkuussa sää oli kesäisen lämmin, mutta lämpötila nousi hellerajan yli vain parina päivänä loppukuussa. Turun ja Yltöisten tietojen mukaan heinäkuu olikin keskimääräistä viileämpi, mutta sademäärä jäi alle kolmannekseen pitkänajan keskiarvosta. Elokuun lämpötila oli lähellä vertailujakson keskiarvoa, eikä hellepäiviä ollut lainkaan. Sademäärä oli hieman keskimääräistä suurempi, mikä johtui alkukuun yhden päivän runsaista sateista. Syyskuun keskilämpötila oli lähellä vertailujakson keskiarvoa. Kuun loppupuolella oli lämmin jakso, ja Turussa mitattiin ºC lämpötiloja; Yltöisissä korkein lämpötila oli jopa 19,6 ºC. Sademäärä jäi vertailujakson keskiarvoa pienemmäksi. Lokakuu oli lämpötilaltaan lähellä vertailujakson keskiarvoa. Kuun loppupuolella oli Turussa yöpakkasia, mutta päivällä oli yhä lämpöasteita. Maan etelä- ja länsiosassa oli tavanomaista sateisempaa, ja Turun seudulla satoi noin 30 mm tavallista enemmän. Marraskuu oli noin 3 ºC tavanomaista lämpimämpi mutta sademäärä varsin keskimääräinen. Kuun lopulla oli viileämpi jakso, ja Turun seudulla satoi hieman lunta, joka kuitenkin suli pois nopeasti. Joulukuu oli Turun seudulla selvästi tavanomaista lauhempi eikä kokonaisia pakkaspäiviä ollut, ja kuun keskilämpötila jäin nollan yläpuolelle. Joulukuun sademäärä oli noin 60 mm korkeampi kuin vertailujaksolla. Pääosa sateista tuli vetenä, ja muutamaan otteeseen kertynyt lumipeite suli pois nopeasti, ja vuoden päättyessä maaperä oli sula ja lumeton. Vuosi 2017 oli Turun säätietojen perusteella keskilämpötilaltaan tavallista lämpimämpi ja vähäsateisempi. Vaikka kesäkuukaudet olivat viileitä, sekä alku- että loppuvuosi olivat leutoja. Sademäärä jäi usean keskimääräistä vähäsateisemman kuukauden johdosta tavallista pienemmäksi, vaikka loka- ja joulukuussa satoi poikkeuksellisen paljon. TAULUKKO 1. Turun säätietoja vuodelta 2017 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos. Lämpötilat lokakuun 2010 alusta lähtien Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät heinäkuun 2006 alusta lähtien Artukaisista. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Lämpötila ,1-2,2 1,2 3,0 9,6 13,9 16,5 16,2 11,9 5,5 3,6 1,3 6,5* (ºC) ,4-5,2-1,6 4,0 10,2 14,5 17, ,9 5,9 0,8-2,6 5,5* Sademäärä # (mm) # * lämpötilojen keskiarvo, # sademäärien summa

5 LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2017) 5 (7) 4. TUTKIMUKSEN TULOKSET 4.1. Tarkkailututkimuksen tulokset Talvi Helmikuun tutkimuskerralla ( ) havaintopaikoista 8 ja 13 näytteet otettiin sulasta, mutta ympäristö oli jäässä. Havaintopaikka 24 oli jäässä. Helmikuussa Laajoen yläjuoksulla (8) kokonaisravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameusarvo olivat pienempiä kuin keski- ja alajuoksulla. Ammoniumtypen pitoisuus ilmensi lievää likaantuneisuutta hygieenisen tilan ollessa hyvä. Vedessä oli runsaasti happea. Vesi oli lievästi hapanta. Keskijuoksulla (13) ammoniumtypen pitoisuus oli lievästi likaantuneille vesille tyypillinen. Vedessä oli keskimääräistä enemmän enterokokkien kaltaisia bakteereita, joten hygieeninen tila oli välttävä. Vedessä oli lievää hapenvajausta. Alajuoksulla (24) kokonaisravinnepitoisuudet olivat jonkin verran kasvaneet ylä- ja keskijuoksuun verrattuna. Veden ph-arvo oli muuta jokea suurempi ja vesi oli neutraalia. Ammoniumtypen pitoisuus ilmensi lievää likaantuneisuutta. Bakteerimäärän perusteella hygieeninen tila oli hyvä. Helmikuun tutkimuskerralla Laajoen ph-arvot olivat korkeampia kuin edellistalvina keskimäärin. Lisäksi väri- ja COD Mn -arvot jäivät tavanomaista pienemmiksi. Talvi oli vähäsateinen, joten jokeen tulevat valumat olivat pieniä, mikä näkyi jokiveden laadussa Kesä Elokuussa ( ) Laajoen yläjuoksulla (8) ammoniumtyppipitoisuus oli koholla ja vesi oli lievästi likaantunutta. Hygieeninen tila oli enterokokkibakteerien perusteella välttävä. Vedessä oli hapenvajausta. Joen keskijuoksulla (13) kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat pienempiä kuin ylä- ja alajuoksulla. Ammoniumtypen osalta vesi oli puhtaille jokivesille tyypillistä. Hygieeninen tila oli tyydyttävä. Vedessä oli lievää hapenvajausta. Levärunsautta kuvaava a-klorofyllipitoisuus vastasi lievästi reheville järville tyypillisiä lukemia. Laajoen alajuoksun havaintopaikassa (24) sähkönjohtavuusarvo oli suuri, mikä viittasi jokeen nousseeseen meriveteen. Vesi oli ammoniumtypen osalta lievästi likaantunutta. Bakteerimäärä oli muita paikkoja pienempi ja hygieeninen tila oli hyvä. Vedessä oli selvää hapenvajausta. A-klorofyllipitoisuus oli pieni ja karuille järville tyypillinen. Elokuun tutkimuskerralla Laajoen ph-arvo oli ajankohdalle tyypillisesti 6,7-6,9. Bakteerimäärät sekä a-klorofyllipitoisuudet olivat keskimääräistä pienempiä.

6 6 (7) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2017) 4.2. Ympäristöhallinnon tulokset Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ottamien näytteiden perusteella Laajoen alajuoksun (24) vesi oli ammoniumtypen osalta puhtaille jokivesille tyypillistä (<100 µg/l) kaikilla tutkimuskerroilla. Kokonais- ja nitriitti/nitraattityppipitoisuudet olivat suurimmat loka- ja joulukuussa. Kiintoainepitoisuus ja sameusarvo olivat myös suurimmillaan lokakuussa. Elokuussa todennäköisesti jokeen noussut merivesi nosti sähkönjohtavuutta ja lisäksi kokonaisfosforipitoisuus oli loppukesällä muita tutkimuskertoja korkeampi. Veden ph-arvo vaihteli välillä 5,8 7, ja alhaisin pharvo mitattiin joulukuussa. Happitilanne oli elokuussa heikentynyt, mutta muiden tutkimuskertojen välillä happitilanne ei merkittävästi vaihdellut.

7 LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2017) 7 (7) 5. TIIVISTELMÄ Laajoen veden laatua tutkittiin vuonna 2017 kaksi kertaa kolmessa havaintopaikassa. Lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus otti joen alajuoksulta näytteitä viisi kertaa vuoden aikana. Talven tutkimuskerralla Laajoen vedenlaatu oli joen yläjuoksulla pääosin muita paikkoja parempaa. Vesi oli ammoniumtypen osalta lievästi likaantunutta kaikissa havaintopaikoissa, ja yläjuoksulla pitoisuus oli ajankohdan keskiarvoa suurempi. Veden hygieeninen tila oli ylä- sekä alajuoksulla hyvä ja keskijuoksulla, missä bakteerimäärä oli poikkeuksellisen korkea, tila oli välttävä. Happitilanne oli enimmäkseen hyvä. Veden ph-arvo oli 6,6 7,1, joten arvot olivat korkeampia kuin edellistalvina keskimäärin. Väri- ja COD Mn -arvot jäivät tavanomaista pienemmiksi. Talvi oli vähäsateinen, ja jokeen tulevat valumat olivat pieniä, mikä näkyi jokiveden laadussa. Kesän tutkimuskerralla kokonaisravinnepitoisuudet olivat alajuoksulla muita paikkoja suurempia, mutta ammoniumtyppipitoisuus ja bakteerien pesäkemäärät olivat suurimmat yläjuoksulla. Sameus- ja väriarvo olivat korkeimmat keskijuoksulla. Vesi oli ammoniumtypen osalta ylä- sekä alajuoksulla lievästi likaantunutta ja keskijuoksulla puhtaille jokivesille tyypillistä. Hygieeninen tila oli yläjuoksulla välttävä, keskijuoksulla tyydyttävä ja alajuoksulla hyvä. Veden ph-arvo oli 6,7 6,9, joten vaihtelu oli pienempää kuin talvella. Hapenvajausta esiintyi kaikissa paikoissa ja voimakkainta se oli alajuoksulla. Keskijuoksulla a-klorofyllipitoisuus vastasi lievästi rehevien järvien tasoa ja alajuoksulla karujen järvien tasoa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vuoden aikana tekemissä tutkimuksissa alajuoksun vesi oli ammoniumtypen osalta puhtaille jokivesille tyypillistä kaikilla tutkimuskerroilla. Typpipitoisuudet olivat suurimmillaan loka- ja joulukuussa. Elokuussa todennäköisesti jokeen noussut merivesi nosti sähkönjohtavuutta ja lisäksi kokonaisfosforipitoisuus oli loppukesällä muita tutkimuskertoja korkeampi. Veden pharvo vaihteli lievästi happaman ja neutraalin välillä, ja happitilanne oli elokuussa heikentynyt. Ajoittain alhaiset ph-arvot ja suuret typpipitoisuudet viittasivat valuma-alueen happamiin sulfaattimaihin. Turussa 30. tammikuuta 2018 Anne Lehmijoki biologi Sari Koivunen biologi

8

9

10 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Laajoen tarkkailututkimus (LAAJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri CODMn Kok.N NH4-N Kok.P Enterokok. Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l LAAJO / 08 Mynäm-Hinnerj mts 8 Kok.syv. 0,5 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. -15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; 0,2 0,0 12,1 82 6,3 1,5 8,7 6, LAAJO / 13 Salavainen 13 Kok.syv. 0,30 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:45; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. -13 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. E; 0,2 0,0 10, ,8 14 6, LAAJO / 24 Tku-Kustavi mts 24 Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv. 0,4 m; Lumi 1 cm; Jää 17 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. -12 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 0,6 0,0 12, ,8 18 7, LAAJO / 08 Mynäm-Hinnerj mts 8 Kok.syv. 0,15 m; Näk.syv. 0,15 m; Klo 11:01; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström,Kivimäki; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,05 15,8 5, ,2 11 6, LAAJO / 13 Salavainen 13 Kok.syv. 0,40 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström,Kivimäki; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,2 17,4 6, ,7 14 6, ,2 5, LAAJO / 24 Tku-Kustavi mts 24 Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,2 m; Klo 9:26; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström,Kivimäki; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 0,7 18,5 4, , , ,7 LIITE 2, sivu 1/1

11 Vesinäytteiden tutkimustuloksia VARELY:n seurantatutkimus (Laajoki) (LAA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht ph Väri CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P PO4-P.Liuk Fe Gran alk TOC Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l mg/l LAA_LOS / 24 Laa 24 Tku-Kustavi Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 1,0 0,4 12, , , , LAA_LOS / 24 Laa 24 Tku-Kustavi Klo 10:30; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 1,0 10,5 9, , , LAA_LOS / 24 Laa 24 Tku-Kustavi Klo 9:00; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 0,5 15 6, , , LAA_LOS / 24 Laa 24 Tku-Kustavi Klo 9:15; Näytt.ottaja Eurofins Environment Testing F; 1,0 3,1 11, , , , LAA_LOS / 24 Laa 24 Tku-Kustavi Klo 17:00; Näytt.ottaja Ahma Group, R:niemi (ent. Lapi; 1,0 0, , , , LIITE 3, sivu 1/1