Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Transkriptio

1 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015

2 Sisällys 1 JOHDANTO KAATOPAIKKA KAATOPAIKAN TARKKAILU Pohjaveden tarkkailu Pintavesien tarkkailu Suotovesien tarkkailu Kaatopaikkakaasujen tarkkailu Vuoden 2014 sää Vuoden 2014 velvoitetarkkailun tulokset Pintavedet Pohjavedet Suotovedet Kaatopaikkakaasut Tulosten tarkastelu Pintaveden laatu Pohjaveden laatu Kaatopaikkakaasun koostumus Yhteenveto Liitteet

3 1 JOHDANTO Pietarsaaren keskustan käytöstä poistettu kaatopaikka sijaitsee Pietarsaaren kaupungin rajan läheisyydessä, pääosin Pedersören kunnan alueella. Jätteiden sijoitus kaatopaikalle on aloitettu vuonna 1958 ja toiminta on jatkunut vuoteen 1993 saakka. Kyseisenä aikana kaatopaikalle on toimitettu jätteitä yhteensä noin tonnia. Kaatopaikalle sijoitettu jäte on pääosin yhdyskunta-, rakennus-, muovi- ja tupakkateollisuuden jätettä, kuivattuja ja märkiä jätevesilietteitä sekä vaarallista jätettä (ent. ongelmajäte). Kaatopaikan siirryttyä Oy Ekorosk Ab:n hoidettavaksi vuonna 1993, on alueelle toimitettu ainoastaan hyödyntämiseen soveltumattomia jätteitä ja lietteitä. Vuodesta 1994 lähtien ovat toimitetut lietteet kuivattu ja kompostoitu jätepenkereen päällä. Jätteiden ja lietteiden vastaanotto on lopetettu vuoden 2001 lopulla. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (dnro LSU-2004-Y-100) kaatopaikan sulkemiselle, ohjaa kaatopaikan käytöstä poistamista sekä sen jälkihoitoa. Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt antamallaan päätöksellä (Dnro LSSAVI/170/04.08/2010) jatkoaikaa Pietarsaaren kaatopaikan sulkemiselle sekä päivittänyt ja muuttanut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan (LSU-2004-Y-00/ ) lupaehtoja mm. tarkkailuvelvoitteiden osalta. Kaatopaikalla tapahtuneesta näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista on vastannut Ahma ympäristö Oy. Suotovesien analysoinnin on toteuttanut NabLabs Oy. Pietarsaaren suljetun kaatopaikan velvoitetarkkailuraportoinnin on laatinut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 2 KAATOPAIKKA Pietarsaaren käytöstä poistetun kaatopaikan kunnostustyöt on aloitettu talvella Sulkemiselle on haettu jatkoaikaa useamman kerran. Aluehallintoviraston vuoden 2012 päätöksen mukaisesti (LSSAVI/170/04.08/2010) kaatopaikan tiivistys- ja kuivatuskerrosten tulee olla valmiit viimeistään , minkä jälkeen kaatopaikka on suojattava eroosiolta ja maisemoitava. Lopullisesti muotoiltuna kaatopaikan on oltava vuoden 2020 loppuun mennessä. Tällä hetkellä kaatopaikan sulkemistoimet ovat edenneet vaiheeseen, jossa kaatopaikan lakiosan pintaa muotoillaan valmiiksi Oy Alholmens Kraftin Ab:n lentotuhkalla. Samalla kaasunpoistokaivoja korotetaan muotoilun vaatimalla korkeudella. Kyseinen vaihe jatkuu vielä vuoden 2015 aikana. Lakiosan muotoilun jälkeen aloitetaan tiivistys- ja kuivatuskerroksen teko ja pintamaalla peittäminen, minkä odotetaan kestävän ainakin kaksi vuotta. Suotovesien syntymistä ehkäistään tiiviillä pintarakenteilla. Tiiviistä pintarakenteista huolimatta, kaatopaikan sisältä suotautuu vesiä. Muodostuneet suotovedet kerätään yhteensä 765 m pitkään reunasalaojaan, josta ne pumpataan kokoojakaivon kautta pumppukaivoon ja edelleen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Kaatopaikalla muodostuvat pintavalumavedet kerätään alueen ympäröivään ojaan josta ne johdetaan niskasalaojan kautta Pirilönlahteen laskevaan ojaan. Kaatopaikan etäisyys Pirilönlahteen on noin puolitoista kilometriä. Kaatopaikka-alueen länsi- ja pohjoispuolella on niskaoja, joka estää ulkopuolisten valumavesien pääsyn kaatopaikka-alueelle. 3

4 Jätetäytössä syntyvät kaatopaikkakaasut käsitellään biologisesti jätetäytön korkeimpiin kohtiin rakennettujen biosuodattimien (kaasukaivojen) avulla. Kaatopaikan yhdeksän kaasukaivoa on asennettu niin että ne ylettyvät tuhkatäytön alapuolelle ja yhdistyvät jätetäyttöön asennettuihin vaakaojastoihin. 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU Pietarsaaren kaupunki huolehtii kaatopaikan jälkihoidosta ja sen tarkkailusta, mukaan lukien myös rakenteiden ja laitteiden toiminnan tarkkailusta ja niiden kunnossapidosta. Kaatopaikan velvoitetarkkailu pitää sisällään pinta- ja pohjavesien, suotovesien sekä kaatopaikkakaasujen tarkkailun. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston antaman päätöksen seurauksena velvoitetarkkailun laajuus ja sisältö ovat muuttuneet vuodesta Kuva 1. Velvoitetarkkailun pinta- ja pohjavesien tarkkailupisteet. 3.1 Pohjaveden tarkkailu Pohjavesitarkkailu koostuu kolmesta havaintopisteestä (PT43, PT63 ja Milkan meijerin kaivo). Pohjavesien tarkkailu kattaa jokaisesta putkesta kerran vuodessa määritettävät perusanalyysit, joiden lisäksi joka viides vuosi tulee määrittää erikoisanalyysit. Pohjavesinäytteiden perusanalyysejä ovat pinnankorkeus, lämpötila, ulkonäkö, ph, happi, sähkönjohtavuus, COD Cr, kok-n, NH 4 -N, kloridi, ja fekaaliset enterokokit. Lisäksi on analysoitava liukoinen kok-p, rauta, sinkki, kromi ja lyijy. Edellä mainittujen parametrien lisäksi on pohjavedestä tarkkailtava kerran vuodessa 4

5 barium-, molybdeeni-, seleeni-, vanadiini- sekä sulfaattipitoisuuksia, sillä kyseisiä metalleja esiintyy yleisesti lentotuhkassa ja pohjatuhkassa. Joka viides vuosi määritettäviin erikoisanalyyseihin kuuluvat alumiini, sinkki, kromi, lyijy, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. Myös kloorifenolit tulee analysoida yhden kerran töiden aikana sekä toisena vuotena töiden päätyttyä. Seuraavan kerran erikoisanalyysit sekä kloorifenolit analysoidaan vuonna Pintavesien tarkkailu Kaatopaikan alueella muodostuvia pintavesiä tarkkaillaan kolmesta havaintopisteestä (A, E ja B). Pisteet A sekä E havainnollistavat kaatopaikan yläpuolisen veden laatua ja piste B kuvastaa kaatopaikan alapuolisen veden laatua (kuva 1). Pintavesien määrää ja laatua tarkkaillaan kahdesti vuodessa toistuvin perusanalyysein. Joka viides vuosi määritetään jokaisesta pisteestä Erikoisanalyysit. Perusanalyysin määrityksiin kuuluvat pintaveden lämpötila, haju, väri, sähkönjohtavuus, ph, happi, kiintoainepitoisuus, COD Cr, kok-n, kok-p, NH 4 -N, rauta, ja fekaaliset enterokokit. Erikoisanalyysien parametreja ovat alumiini, sinkki, kromi, lyijy, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. Seuraavan kerran erikoisanalyysit analysoidaan vuonna Suotovesien tarkkailu Suotovesien tarkkailu koostuu jätevedenpuhdistamolle johdetun veden määrän tarkkailun lisäksi kolmesti vuodessa määritettävistä analyyseistä. Suotovedestä on määritettävä ph, johtokyky, kiintoaineet,, BOD 7ATU, COD Cr, kok-p, kok-n, NH 4 -N, kloridi, rauta, mangaani, alumiini, sinkki, elohopea, kadmium, kupari, nikkeli, kromi (kok.), lyijy, tina ja arseeni sekä fekaaliset enterokokit. Edellä mainittujen lisäksi jätevedenpuhdistamolle johdetusta vedestä on tarkkailtava kolmesti vuodessa seuraavien metallien pitoisuuksia: barium, molybdeeni, seleeni, vanadiini sekä sulfaatti. 3.4 Kaatopaikkakaasujen tarkkailu Jätetäytössä muodostuvan ja kaasukaivojen kautta purkautuvan kaasun määrää on tarkkailtava alueen kahdeksasta putkesta vuosittain. Vuosittain toistuva tarkkailu kattaa kaatopaikkakaasun paineen sekä kaasun aineosat; metaani (CH 4 ), hiilidioksidi (CO 2 ) ja happi (O 2 ). Mikäli tarkkailun tuloksilla kyetään osoittamaan että myös pidemmällä mittausvälillä kyetään saamaan riittävän luotettava tieto kaasun määrästä ja laadusta, voidaan mittauksia mukauttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. 5

6 4 Vuoden 2014 sää Vuoden 2014 kuukausittaiset keskilämpötilat Kruunupyyssä sekä kuukausittainen sadanta Kokkolan Korplaxissa on esitetty kuvassa 2. Vuoden 2014 koko vuoden sadanta 576 mm/a oli noin 6 % vertailuaikavälin (Korplax ) sadantaa suurempi. Vuoden 2014 huhti- ja kesäkuun sekä elo- ja syyskuun sademäärät olivat kuitenkin vertailuarvon sadantaa huomattavasti pienempiä, mikä on havaittavissa myös pohjaveden pintojen laskussa. Vuosi 2014 Kruunupyyssä mitatut lämpötilat poikkeavat vuosien keskilämpötiloista, etenkin huomattavasti vertailuarvoa lauhempana alkuvuotena (helmi maaliskuun) sekä loppukesän lämpimien kuukausien osalta. Kuva 2. Vuoden 2014 sadanta mitattuna Korplaxissa, sekä vuoden kuukausittaiset keskilämpötilat mitattuna Kruunupyyssä. 6

7 5 Vuoden 2014 velvoitetarkkailun tulokset Vuoden 2014 Pietarsaaren kaupungin käytöstä poistetun kaatopaikan näytteenotosta ja tulosten analysoinnista vastasi Ahma Ympäristö Oy. Pietarsaaren Alhedan jätevedenpuhdistamolle johdettujen suotovesien analysoinnista on vastannut NabLabs Oy. 5.1 Pintavedet Vuoden 2014 kiintoainepitoisuudet ovat edellisvuosien tuloksia pienempiä. Näytepäivien virtaamat havaintopaikoilla ovat olleet myös edellisiä kertoja pienempiä. Kiintoainepitoisuudet vaihtelevat jaksolla välillä 2,4-200 mg/l, eikä tuloksista ole havaittavissa merkittäviä eroavaisuuksia kaatopaikan yläpuolisten ja alapuolisten tulosten välillä. Pintaveden sähkönjohtavuus kohoaa kaatopaikan alapuolisessa näytepisteessä. Vuosien sähkönjohtavuuden tulokset ovat vaihdelleet välillä ms/m. Muutokset sähkönjohtavuudessa ovat yleisesti merkki kaatopaikan vaikutuksista pintaveden laatuun. Pintaveden typpipitoisuudet ovat huomattavasti korkeampia kaatopaikan alapuolisissa näytteissä, mikä osoittaa kaatopaikan vaikututtavan pintaveden laatuun. Vuosien määritysten kokonaistyppipitoisuudet vaihtelevat välillä µg/l. Pintaveden ammoniumtypen pitoisuudet seuraavat melko tarkasti kokonaistypen tuloksia ja pitoisuudet kasvavat samoin alapuolisessa havaintopisteessä. Kaatopaikan yläpuolisten pisteiden NH 4 -N-pitoisuudet ovat vaihdelleet vuosina välillä < µg/l. Alapuolisen pisteen pitoisuudet ovat olleet ( ja pieniä tuloksia lukuun ottamatta) välillä µg/l. Kaatopaikan alapuolisen pisteen COD cr pitoisuudet ovat näytekertaa lukuun ottamatta hieman yläpuolisia pisteitä korkeampia. Huomattavan korkeita tuloksia ( ja ) lukuun ottamatta, näytepisteiden erot eivät ole kuitenkaan kovin suuria. COD cr pitoisuudet vaihtelevat välillä < mgo 2 /l. Kohonneet COD cr -pitoisuudet osoittavat kaatopaikan vaikuttavan pintaveden laatuun. Valtaosassa vuosien näytekerroista ovat pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet hieman korkeampia kaatopaikan alapuolisessa vedessä. Pisteiden väliset erot ovat olleet kuitenkin vähäisiä. Lokakuun 2013 näytteessä ilmeni poikkeavan korkea fosforipitoisuus (510 µg/l) kaatopaikan alapuolisessa pisteessä. Kyseisellä näytekerralla myös raudan ja kiintoaineen pitoisuudet olivat suuria. Lokakuun 2013 korkeaa tulosta lukuun ottamatta kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä µg/l. Raudan pitoisuuksia on määritetty vaihtelevasti vuosina Keväästä 2013 alkaen on rautamääritykset tehty kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Raudan pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä µg/l. Vuoden 2014 pitoisuudet laskivat huomattavasti edellisvuosien arvoista. Raudan pitoisuuksissa ei ole havaittavissa kaatopaikan vaikutuksia. Pintaveden bakteerimäärityksissä (fekaaliset enterokokit) ei ole havaittavissa kaatopaikan vaikutuksia. Vuosien tulokset vaihtelevat suuresti (1 510 pmy/100ml) ja kohonneita pitoisuuksia ilmenee usein myös yläpuolissa näytteissä. Vuosien kaikki pintaveden analyysitulokset ovat koottuna liitteen 1 tarkkailutulokset taulukossa. 7

8 Kuva 3. Pintaveden kiintoaine-, sähkönjohtavuus-, COD cr -, Kok-N-, Kok-P-, NH 4 -N-, rauta- sekä enterokokkipitoisuudet vuosina

9 5.2 Pohjavedet Kerran vuodessa toistuvan pohjaveden tarkkailun tarkkailutulosten ph on pysynyt hyvin tasaisena vuosien aikana. ph:n arvot ovat korkeammat putkessa P63 ja hieman alhaisemmat putkessa P43. Pohjaveden sähkönjohtavuuden tulokset ovat hyvin tasaisia putkessa P63 ja havaintopisteessä Milkan kaivo. Kaatopaikan vaikutukset näkyvät pohjavesiputken P43 sähkönjohtavuuksissa, jotka ovat huomattavasti muita tarkkailupisteitä korkeampia. Pohjaveden sähkönjohtavuuden tulokset vaihtelevat välillä ms/m. Putken P63 ja Milkan kaivon kloridipitoisuudet ovat olleet tasaisia ja pieniä. Pienimmät kloridipitoisuudet ovat olleet Milkan kaivon tarkkailupisteessä ja suurimmat putkessa P43. Putken P43 kloridipitoisuus on ollut lievässä nousussa vuodesta 2010 lähtien ja kohonnut huomattavasti vuosien 2013 ja 2014 tuloksessa. Kohonneet pitoisuudet ovat merkki kaatopaikan vaikutuksista pohjaveden laatuun. Pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 4,2 140 mg/l. Putken P63 sekä havaintopisteen Milkan kaivo happipitoisuudet ovat laskeneet vuoden 2010 tuloksesta. Vuoden 2014 näytteessä kohosi happipitoisuus jälleen havaintopaikalla Milkan kaivo. Tulokset ovat tarkkailujakson aikana vaihdelleet havaintopisteissä välillä 1 7,7 mg/l. Putken P43 pohjavesi on ollut hapetonta vuosina Vuoden 2014 tulos on alle määritysrajan (< 0,1 mg/l), eli käytännössä hapetonta. COD cr -pitoisuus on muita putkia huomattavasti korkeampi ( mg/l) putkessa P43, mikä ilmentää kaatopaikan vaikutusta. Vuosien aikaiset pitoisuudet muissa putkissa ovat välillä mg/l ja pitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina. Putken P63 ja Milkan kaivon kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet melko tasaisia vuosien aikana. Kaatopaikan vaikutukset ovat havaittavissa putken P43 kokonaistyppipitoisuudessa, joka on huomattavasti muita putkia korkeampi. Myös näytekertojen väliset pitoisuuksien vaihtelut ovat olleet suuria. Tarkkailupisteiden kok-n pitoisuudet ovat olleet välillä µg/l. Kokonaisfosforin määritys on tehty keväästä 2013 lähtien suodatetusta näytteestä. Fosforipitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina vuosina , mutta laskeneet hieman suodatetuissa näytteissä. Fosforipitoisuudet ovat huomattavasti korkeammat putkessa P63 ja matalimmat pisteessä Milkan kaivo. Pitoisuudet vaihtelevat välillä µg/l. Pohjaveden rautapitoisuus on keväästä 2013 lähtien määritetty suodatetusta näytteestä, mikä näkyy myös kuvan 4.1 tuloksissa. Liukoisen raudan pitoisuudet ovat tarkkailupisteissä P43 ja Milkan kaivo olleet välillä µg/l. Aiemmat suodattamattomien näytteiden pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä µg/l. Pohjavesiputken P63 vuoden raudan liukoiset pitoisuudet ovat olleet hyvin pieni (19 28 µg/l). Raudan tavoin myös sinkin pitoisuuksia on ryhdytty määrittämään suodatetusta näytteestä. Sinkin pitoisuudet ovat olleet pisteessä P43 huomattavasti muita pisteitä korkeampia läpi tarkkailujakson. Liukoisen sinkin pitoisuudet ovat tarkkailupisteissä välillä 9,2 287 µg/l. Myös kromin pitoisuudet ovat korkeammat putkessa P43. Havaintopisteiden erot kromin liukoisissa pitoisuuksissa eivät ole kuitenkaan aivan yhtä suuria ja tulokset vaihtelevat välillä 0,23 3,8 µg/l. 9

10 Vuosien kaikki pohjaveden analyysitulokset ovat koottuna liitteen 2 tarkkailutulokset taulukossa. Kuva 4.1 Pohjaveden ph, sähkönjohtavuus-, happi-, COD cr -, Kok-P-, Kok-N-, sekä kloridi- ja rautapitoisuudet vuosina

11 Kuva 4.2 Pohjaveden sinkki- ja kromipitoisuudet vuosina Suotovedet Kaatopaikan suotovesien (jätevesien) laadun tarkkailu sisältyy Alheldan jätevedenpuhdistamon tulokuormituksen tarkkailuun. Puhdistamolle pumpattujen suotovesien määrä on ollut vuodesta 2009 lähtien noin m 3 vuodessa. Taulukkoon 1 on kerätty kaatopaikan suotovesien muodostaman tulokuormituksen tarkkailutulokset vuosilta Kesäkuun 2013 poikkeuksellisen korkeat tulokset osoittavat että suotovesien puhdistamolle muodostava kuormitus voi vaihdella merkittävästi. Taulukko 1. Alhedan jätevedenpuhdistamolle viemäröidyn suotoveden tarkkailutulokset. (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan, jolloin tulos puolitettu) T Enterok. ph Sähkönj. SS Kok-N NH 4 -N Kok-P BOD 7-ATU COD cr Cl Al Hg Mn Fe Zn As Cd Cr Cu Pb Ni Sn Pvm (pmy/100ml ( c) ) < 1 7, ,12 3, ,158 0,025 0,48 4,78 0,009 2,5 0,2 17,3 11,8 2,5 8, , ,24 6, ,025 0,025 1,39 0,08 0,02 1 0,15 5,00 9,84 0,55 18,7 2, ,5 7, ,2 0, , ,9 7, , , ,8 7, , , , , , ,28 0,025 0,48 7,6 0,07 3, , , , ,1 0,025 0,57 8,1 0, , , ,36 5, ,1 0,025 0, ,012 3,13 0, , ~4 7, , ,27 0,025 0,6 11 0,012 3,13 0, , , ,8 2 7, , ,1 0,025 0, ,04 3 0, , ,7 4 7, , ,1 0,025 0,5 8,2 0,03 3,13 0,63 3, , ,8 0 7, ,35 3, ,1 0,025 0, , , , ,7 > , , ,42 0,025 0, ,08 2,4 1,7 8, ,88 8,1 1, ,4 ~6 7, , ,1 0,025 0,53 6,5 0, ,6 7,4 1, ,1 1 7, , ,025 0,49 4,9 0,013 1,2 0,11 3,7 24 0,25 7,9 0, ,3 24 7, , , ,076 0,025 0,31 1,9 0,021 0,73 0, ,73 4,6 0, , , ,16 0,005 1,25 0,021 0,021 1,2 0,19 2,7 34 2,5 5,7 0, , , , ,029 0,002 0,4 0,87 0,026 0,4 0,01 2,8 16 0,03 4,5 0,05 0,19 ka. 7,8 26,8 7,5 289,0 31,3 43,3 36,5 0,4 18,2 121, ,9 0,025 0,6 7,6 0,028 2,4 0,7 7,2 68,5 2,8 9,7 7,

12 5.4 Kaatopaikkakaasut Jätetäytössä muodostuneita kaatopaikkakaasuja on tarkkailtu vuodesta 2012 alkaen kerran vuodessa. Erot vuosien kaasun mittaustuloksissa ovat vähäisiä. Vuoden 2014 mittauksissa on havaittavissa sekä metaanin että hiilidioksidin pitoisuuksien laskeneen. Metaanin osuus laski kaikissa tarkkailun putkissa. Muutokset olivat suuria etenkin kaasuputkien 2, 3, 8, sekä 9 osalta. Pitoisuudet vaihtelevat vuonna 2014 välillä 0 18,1 %. Vastaavasti kaasuputkien hiilidioksidipitoisuudet ovat laskeneet lähes jokaisen tarkkailupisteen osalta tarkkailuvuoden 2014 aikana. Muutokset edellisvuoteen verrattuna ovat suhteessa pienempiä kuin metaanilla. Pitoisuudet vaihtelevat vuonna 2014 välillä 0 20,3 %. Kaasuputkien happipitoisuudet ovat nousseet lievästi vuonna Hapen osuudet ovat melko yhteneviä putkien 1, 6, 7, 8, sekä 9 osalta (n. 10 %). Pitoisuudet vaihtelevat vuonna 2014 välillä 2,5 11,8 %. Vuosien kaikki kaatopaikkakaasujen mittaustulokset ovat koottuna liitteen 3 tarkkailutulokset taulukossa. Kuva 5. Kaatopaikkakaasun CH 4 -, CO 2 - ja happipitoisuudet vuosina

13 6 Tulosten tarkastelu Vuoden 2014 tarkkailun tulokset ovat koottuna tarkkailuraporttiin liitteinä (liitteet 1-3). Pohja-, pinta-, ja suotovesien osalta tulosten vertailuarvoja on käytettävissä jo usean vuoden ajalta, joihin vuoden 2014 tuloksia on vertailtu raportin kuvaajissa 3 5. Kaatopaikkakaasun osalta vertailutuloksia on saatavissa vuosilta 2012 sekä Pintaveden laatu Kaatopaikan vaikutukset pintaveden laatuun ovat havaittavissa etenkin alapuolisen havaintopaikan kohonneiden typpiyhdisteiden (kokonaistyppi ja ammoniumtyppi) sekä sähkönjohtavuuden pitoisuuksissa. Ammoniumtypen osuus kokonaistypestä on huomattava. Pintavedessä on ollut ajoittain havaittavissa kohonneita suolistoperäisten enterokokkien määriä. ( pmy/100ml). Kohonneet pitoisuudet ovat pääsääntöisesti olleet kaatopaikan yläpuolisilla tarkkailupisteillä, joten vaikutukset veden hygieeniseen laatuun ei pitäisi aiheutua kaatopaikalta. 6.2 Pohjaveden laatu Pohjaveden laadun vaihtelu vuosien aikana on ollut melko maltillista putkessa P63 sekä Milkan kaivo. Pohjaveden laatu on selvästi heikompaa putkessa P43, missä myös vuosien välinen vaihtelu on ollut merkittävämpää. Putken P43 sähkönjohtavuus-, COD cr -, Kok-P-, Kok-N-, sekä kloridipitoisuudet ovat moninkertaiset kahden muun tarkkailupisteen tuloksiin nähden, johtuen kaatopaikan vaikutuksista. Milkan kaivon tarkkailupisteessä on vuosien tuloksissa ilmennyt suolistoperäisiä enterokokkeja ( pmy/100 ml). Muuten pohjavedet ovat olleet hygieenisesti hyvälaatuisia. Vuoden 2015 analyyseistä jäivät puuttumaan yleisesti lento- ja pohjatuhkassa esiintyvien metallien Bariumin, Molybdeenin, Seleenin, Vanadiinin sekä Sulfaatin määritykset. Toteuttamatta jääneet analyysit varmistetaan tehtäväksi pohjavesien seuraavalla näytekierroksella. 6.3 Kaatopaikkakaasun koostumus Kaatopaikan ympäristölupa (LSSAVI/170/04.08/2010) edellyttää että muodostuvan kaasun kertymistä ja purkautumista on tarkkailtava vuosittain kahdeksasta pisteestä. Tämän seurauksena on vuonna 2014 päätetty jättää yksi metaanin sekä hiilidioksidin osalta toistuvasti nollatuloksen antanut kaasuputki (putki 4) pois tarkkailusta. Kaatopaikalle asennetuista kahdeksasta kaasuputkesta on määritetty metaanin, hiilidioksidin ja hapen tilavuusprosentit kenttäkäyttöisellä kaasuanalysaattorilla. Yleisesti ottaen vuosien tarkkailujakson aikana havaitut CO 2 :n sekä CH 4 :n osuudet kaatopaikalle asennetuissa kaasuputkissa ovat vähäisiä. Vuoden 2014 tulokset laskivat edellisen vuoden määrityksistä etenkin metaanin osalta. Korkeimmat metaanin osuudet ilmenivät vuosien tavoin kaasuputkesta 3 (18,1 %) sekä kaasuputkesta 5 (16,1 %). Muiden putkien osalta metaanin osuudet olivat vuonna 2014 alle 2,2 %. Myös hiilidioksidin osuudet laskevat vuoden 2014 mittauksissa. Muutokset edellisvuosien tasoihin eivät kuitenkaan ole yhtä suuria kuin metaanin osalta. Hiilidioksidin osuudet vaihtelevat vuoden 2014 mittauksissa välillä 0 20,3 %. 13

14 7 Yhteenveto Pietarsaaren keskustan käytöstä poistetun kaatopaikan vuoden 2014 velvoitetarkkailut pinta-, pohja- ja suotovesien sekä kaatopaikkakaasun osalta on toteutettu aluehallintoviraston (LSSAVI/170/04.08/2010) päätöksen mukaisesti sekä luvan edellyttämässä laajuudessa. Poikkeuksena yleisesti lento- ja pohjatuhkassa esiintyvien metallien Bariumin, Molybdeenin, Seleenin, Vanadiinin sekä Sulfaatin analyysit, jotka jäivät virheellisesti pois vuoden 2015 pohjaveden määrityksistä. Keväästä 2013 alkaen pintavesien määrää ja laatua on tarkkailtu alueen kolmesta havaintopisteestä (A, E ja B) kahdesti vuodessa. Kaatopaikka-alueen pohjavesiputkien (PT43, PT63 sekä Milkan kaivo) tarkkailu on jatkunut edellisvuosien tavoin kerran vuodessa toistuvan näytteenoton avulla. Kaatopaikkakaasun tarkkailua on jatkettu siten, että tiedot syntyvän kaasun ainesosista sekä paineesta (Liite 3) on määritetty alueen kahdeksasta kaasuputkesta kertaalleen vuoden 2014 aikana. Alhedan jätevedenpuhdistamolle pumpatun suotoveden määrää sekä viemäröidun veden laatua on tarkkailtu kolmesti vuodessa. Kaatopaikan vaikutukset ovat havaittavissa etenkin alapuolisen pintavesipisteen (oja, B) sekä kaatopaikan välittömässä läheisyydessä olevan pohjavesiputken (P 43) kohonneina kok-n ja COD cr -pitoisuuksina sekä kohonneena sähkönjohtavuutena. Lisäksi putken P43 pohjavedessä on havaittu huomattavia kloridipitoisuuksia ja kaatopaikan alapuolisessa pintavedessä (havaintopiste B) toistuvasti korkeita ammoniumtyppipitoisuuksia. 8 Liitteet Liite 1 Pintavesipisteiden tarkkailutulokset vuosilta Liite 2 Pohjavesipisteiden tarkkailutulokset vuosilta Liite 3 Kaatopaikkakaasun tarkkailutulokset, vuodet

15 Liite 1.1 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pintavesi Vuosi 2010 Piste Pvm Syvyys Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph BOD7 Kok P NH4 N NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp ,1 8,6 ei hajua , , ,5 2,5 0,5 2,5 11 0, ,5 A, yp ,07 10,9 ei hajua 130 3,6 34 7,2 11, , , A, yp ,14 0,3 ei hajua ,8 10, , ka. 0,1 6,6 58,3 14,5 35,0 6,2 10,1 82,7 30,0 1,5 1700,0 33,0 473,7 640,0 34,0 2,3 33,2 23,0 3700,0 67,3 1,5 2,5 0,5 2,5 11,0 0,5 1600,0 0,5 E, yp ,08 9,2 ei hajua 75 4,3 21 6, , , ,5 0, , ,5 E, yp ,15 10,6 ei hajua 130 4,4 29 7, , ,3 E, yp ,09 0,6 ei hajua 130 6,8 30 6,5 10, , ,9 ka. 0,11 6,8 111,7 5,2 26,7 6,8 10,2 83,7 37,3 1,5 790,0 55,3 68,0 174,3 30,7 8,7 1,1 36,0 2100,0 39,0 15,0 2,5 0,5 6,0 5,0 0,5 430,0 0,5 B, ap ,1 9,7 ei hajua ,4 9, , ,5 2,5 0,5 2,5 5 0, ,5 B, ap ,11 9,9 ei hajua 130 2,4 76 7,2 5, , ,4 B, ap ,14 0,2 ei hajua ,5 10, , ka. 0,12 6,6 82,7 22,8 57,7 6,7 8,4 67,3 55,3 3, ,7 68, ,0 910,0 55,7 5,7 15,1 32,0 5200,0 83,0 1,5 2,5 0,5 2,5 5,0 0,5 2400,0 0,5 Vuosi 2011 Piste Pvm Syvyys Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph BOD7 Kok P NH4 N NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp ,10 11,4 ei hajua ,4 8, , , ,5 0,5 2,5 5 0, ,5 A, yp ,02 12,5 ei hajua 190 7, , , ,7 A, yp ,07 6,3 ei hajua ,2 7, , ka. 0,06 10,1 155,0 66,9 33,3 6,5 6,9 61,0 51,7 1,5 2100,0 59,7 946,7 390,0 31,3 11,3 20,4 27,0 5100,0 50,0 4,0 2,5 0,5 2,5 5,0 0,5 920,0 0,5 E, yp ,05 12,1 ei hajua ,7 9, , ,5 1,5 2,5 1 2,5 5 0, ,5 E, yp ,07 12,8 ei hajua , , , E, yp ,08 6,2 ei hajua ,4 7, , ,6 ka. 0,07 10,4 163,3 21,3 30,7 6,4 8,0 71,7 43,7 2,4 916,7 118,0 84,8 101,0 25,3 175,3 5,5 39,0 4300,0 12,5 1,5 2,5 1,0 2,5 5,0 0,5 610,0 0,5 B, ap ,12 12 ei hajua ,7 8, , ,5 2,5 0,5 2,5 5 0, ,5 B, ap ,04 12,4 ei hajua , , ,4 B, ap ,1 6,3 ei hajua ,8 7, , ,2 ka. 0,09 10,2 633,3 59,3 38,7 6,8 5,2 45,7 93,0 4,0 5966,7 101,7 4669,7 315,0 40,7 6,7 30,5 33,0 5800,0 46,0 1,5 2,5 0,5 2,5 5,0 0,5 1400,0 0,5 Vuosi 2012 Piste Pvm Syvyys Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph BOD7 Kok P NH4 N NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp ,2 4,3 ei hajua ,8 8, , ,5 2, , ,5 A, yp ,19 12,9 ei hajua ,2 4, , ,5 A, yp ,1 10,2 ei hajua ,6 5, , ka. 0,2 9,1 396,7 25,0 27,0 6,2 6,1 52,3 69,0 1,1 2300,0 113,3 450,0 596,7 28,7 65,3 62,2 63,0 5800,0 61,0 1,5 2,5 1,0 6,0 12,0 0,5 1800,0 0,5 E, yp ,15 5,3 ei hajua ,5 9, , , ,4 2,5 1, , ,5 E, yp ,19 12,6 ei hajua ,4 8, , , E, yp ,06 10,5 ei hajua ,7 8, , ,2 ka. 0,13 9,5 270,0 124,0 19,7 6,5 8,6 75,3 47,7 0,2 1126,7 188,7 86,0 193,3 19,8 178,7 54,9 87,0 3700,0 44,0 5,4 2,5 1,1 8,0 5,0 0,5 3400,0 0,5 B, ap ,17 5 ei hajua ,3 8, , ,3 9 0, , ,5 B, ap ,21 13,7 ei hajua , , , B, ap ,08 10,5 ei hajua ,1 5, , ,8 ka. 0,15 9,7 326,7 99,7 45,3 5,6 4,7 39,0 141,0 1,6 9000,0 233,3 5915,3 587,5 38,7 5,7 62,9 77,0 3400,0 80,0 5,3 9,0 0,5 8,0 12,0 0,5 3300,0 0,5 Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan = tulos puolitettu)

16 Liite 1.2 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pintavesi Vuosi 2013 Piste Pvm Syvyys Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph BOD7 Kok P NH4 N NO3 N Virtaama (l/s) Fe A, yp ,15 2,1 maatunut ,9 6, A, yp ,20 0,7 ei hajua ,7 10, ka. 0,175 1, ,5 19 6,3 8,8 62, , ,5 40, E, yp ,13 2,6 maatunut ,4 9, , E, yp ,15 3,4 ei hajua ,1 11, , ka. 0, ,5 6,25 10,7 79, ,5 65,5 11, B, ap ,17 2,5 maatunut ,5 7, , B, ap ,10 1,5 ei hajua ,8 9, , ka. 0, , ,5 6,65 8, , , Vuosi 2014 Piste Pvm Syvyys Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph BOD7 Kok P NH4 N NO3 N Virtaama (l/s) Fe A, yp ,1 10,5 ei hajua 130 5, , A, yp ,1 5,4 ei hajua , , ka. 0,1 7, ,3 31,5 7 8,45 71,5 61, , ,5 12, E, yp ,04 10 ei hajua ,9 7, ,6 E, yp ,05 6,9 ei hajua ,8 9, , ka. 0,045 8, ,5 26 6,85 8,65 73, ,5 31 1, B, ap ,03 10,8 ei hajua 190 7,2 68 7,3 8, , ,2 B, ap ,05 5,6 ei hajua ,3 9, ka. 0,04 8, ,6 63 7,3 8, , ,5 8, Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan = tulos puolitettu) Zn Zn Cr Cr Pb Pb As As cu cu Ni Ni Cd Cd Al Al Hg Hg

17 Liite 2 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pohjavesi Vuosi 2010 Näytepiste Pvm ph Sähkönjoht. Kok P P , , , >10 P ,8 7,8 55 3, ,5 2, ,5 6,3 4,9 Milkan kaivo , , , , ,5 NO3 N Rauta Sinkki Kromi Lyijy Vesipinta Kiintoaine BOD7 Vuosi 2011 Näytepiste Pvm ph Sähkönjoht. Kok P P ,5 6, , , P ,9 7,7 45 1,1 8, , ,51 5,6 1,5 Milkan kaivo ,5 7, , , ,5 3 2, ,5 NO3 N Rauta Sinkki Kromi Lyijy Vesipinta Kiintoaine BOD7 Vuosi 2012 Näytepiste Pvm ph Sähkönjoht. Kok P P ,7 6, , ,5 0 1, P ,8 7,9 46 2, ,6 2, , ,8 Milkan kaivo ,4 7,3 30 1, ,5 2, ,5 NO3 N Rauta Sinkki Kromi Lyijy Vesipinta Kiintoaine BOD7 Vuosi 2013 Näytepiste Pvm ulkonäkö ph Sähkönjoht. Liuk.Kok P NH4 N Liuk. Fe Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb P T ,8 6, ,8 0, ,86 PT ,8 49 1,1 9, ,3 0,23 0, ,81 Milkan kaivo ,8 6,8 21 1,6 13, ,5 7, ,4 1,9 0, Vesipinta Vuosi 2014 Näytepiste Pvm ulkonäkö ph Sähkönjoht. Liuk.Kok P NH4 N Liuk. Fe Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb P T ,4 samea 6, , ,7 0, ,08 PT ,9 kirkas 7,9 50 0,74 5, ,1 10,2 0,23 0, ,97 Milkan kaivo ,5 kirkas 7,1 16 6, , ,2 1,8 2, Vesipinta Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan = tulos puolitettu)

18 Liite 3 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan mittaustulokset, Kaatopaikkakaasut Vuosi 2012 Näytepiste Pvm CH4 % CO2 % % Ilmanpaine mb C Kaasuputki ,0 0,1 10, ,7 Kaasuputki ,4 17,7 2, ,7 Kaasuputki ,2 26,7 0, ,1 Kaasuputki ,0 0,8 9, ,0 Kaasuputki ,4 23,6 1, ,1 Kaasuputki ,0 3,0 8, ,1 Kaasuputki ,0 3,7 7, ,8 Kaasuputki ,0 2,3 8, ,9 Kaasuputki ,2 7,2 4, ,9 Vuosi 2013 Näytepiste Pvm CH4 % CO2 % % Ilmanpaine mb C Kaasuputki ,3 6,9 984 Kaasuputki ,2 22,2 0,5 983 Kaasuputki ,7 29,4 3,2 983 Kaasuputki ,1 6,8 983 Kaasuputki ,7 24,2 1,1 983 Kaasuputki ,6 8,1 6,2 983 Kaasuputki ,8 6,5 983 Kaasuputki ,6 13,5 2,1 983 Kaasuputki ,3 10,5 3,2 984 Vuosi 2013 Näytepiste Pvm CH4 % CO2 % % Ilmanpaine mb C Kaasuputki ,9 10,8 991 Kaasuputki ,2 5,8 6,3 992 Kaasuputki ,1 20,3 2,5 992 Kaasuputki ,1 15, Kaasuputki ,1 11,8 992 Kaasuputki ,5 2,2 10,4 992 Kaasuputki ,1 1,3 11,1 992 Kaasuputki ,5 992 Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle)