LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen Nro

2 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS AINEISTO JA MENETELMÄT SÄÄ JA VIRTAAMAT KUORMITUS TUTKIMUSTEN TULOKSET Lapinjoki Talvi Kevät Kesä Syksy Narvijärvi Talvi Kevät Kesä Syksy TIIVISTELMÄ Liitteet Liite 1. Havaintopaikkakartta Liite 2. Lapinjoen vesinäytteiden tutkimustulokset Liite 3. Narvijärven vesinäytteiden tutkimustulokset Jakelu Rauman kaupunki/tekninen virasto/rauman vesi Rauman kaupunki/tekninen virasto/ympäristönsuojelu Rauman kaupunki/juha.hyvarinen@rauma.fi Rauman kaupunki/juho-pekka.erama@rauma.fi UPM-Kymmene Oyj/Seija Vatka UPM-Kymmene Oyj/eerik.ojala@upm.com Narvijärven suojeluyhdistys/rauli Antola Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/harri Helminen Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/asko Sydänoja Varsinais-Suomen ELY-keskus/harri.helminen@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/tapio.saario@ely-keskus.fi Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, 236 TURKU puh , sähköp. etunimi.sukunimi@lsvsy.fi

3 LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 3 (14) 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS on jatkanut vuonna 214 Rauman kaupungin ja UPM-Kymmene Oyj:n toimeksiannosta tehtävää Lapinjoen tarkkailututkimusta, joka on tuottanut tietoa Lapinjoen ja Narvijärven vedenlaadusta Rauman seudun vedenhankintaa varten. Vuoteen 2 asti jokeen johdettiin Lapin kunnan puhdistamolla käsitellyt jätevedet, jotka on alkaen pumpattu Raumalle puhdistettavaksi. Näytteet on pääosin otettu Turun vesipiirin vesitoimiston (hyv.kirje nro 14/5-75) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Lapinjoen tarkkailututkimus tehtiin vuonna 214 neljästi (1.3., 5.5., 3.7. ja 14.1.) yhteensä neljässä jokihavaintopaikassa (liite 1, liite 2). Narvijärven veden laatua tutkittiin kahdesti (1.3. ja 3.7., liite 3). Lisäksi Narvijärvestä lähtevää vettä tutkittiin 5.5. ja (liite 2, havaintopaikkatunnus 1). Tuloksia on verrattu vuosien vastaavan ajankohdan keski- ja ääriarvoihin. Veden laadun luokittelussa käytettiin jokivesistöjen likaantumisluokitusta, ja hygieenistä tilaa arvioitiin bakteerimäärien perusteella (taulukko 1). Lisäksi alajuoksun raakaveden käsittelytarve on luokiteltu valtioneuvoston päätöksen nro 366 ( ) laatuluokituksen mukaisesti. Luokituksessa on kolme vedenkäsittelytarvetta kuvaavaa laatuluokkaa: A1, A2 ja A3. Luokkaan A1 kuuluva vesi tarvitsee vähiten käsittelyä. Vesinäytteiden otossa ja analysoinnissa käytettiin vesiviranomaisten hyväksymiä menetelmiä, joista suurin osa on julkaistu SFS-standardeina ja akkreditoitu. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T11, joka täyttää standardin ISO/IEC 1725 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. TAULUKKO 1. Jokivesistöjen tilaluokitus (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys) ja hygieeninen tila (yleisen käyttökelpoisuuden mukainen luokittelu, SYKE). Jokivesistöjen tilaluokitus Hygieeninen tila Happikyllästys % Biologinen hapenkulutus mg/l NH 4 -N µg/l Enterokokit kpl/1 ml Puhdas < 1 Erinomainen <1 Lievästi likaantunut Hyvä 1-49 Likaantunut Tyydyttävä 5-99 Voimakkaasti likaantunut <4 >1 >1 Välttävä Huono >1

4 4 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 3. SÄÄ JA VIRTAAMAT Talvi 213/214 alkoi Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan hyvin lauhana. Joulukuu 213 ja tammikuun 214 alku olivat hyvin lauhoja ja sateisia, eikä vesistöjen jäätyminen päässyt alkuun. Tammikuun puolivälissä säätyyppi muuttui talviseksi hyvin nopeasti, mutta sademäärä oli pieni ja maa lumeton. Turussa tammikuun keskilämpötila oli pari astetta kylmempi kuin normaalijaksolla (vuodet , taulukko 2). Tammi-helmikuun vaihteessa ja helmikuun alkupuolella saatiin talven ainoat sankemmat lumisateet. Jo ennen helmikuun puoliväliä pakkaset väistyivät, ja vain ajoittain öisin lämpötila painui hieman pakkasen puolelle. Maaliskuun alkuun mennessä lumi oli pääosin sulanut. Ajankohtaan nähden sää oli hyvin keväinen, mutta kuun puolivälissä lämpötila painui pakkaselle ja ohut lumikerros peitti maan. Kuun keskilämpötila oli lähes neljä astetta lämpimämpi kuin normaalijaksolla. Myös huhtikuu oli keskimääräistä lämpimämpi, ja etenkin kuun lopulla oli päivisin kesäisen lämmintä. Toukokuun alussa sää viileni, mutta kuun puolivälin jälkeen oli jopa helteinen ajanjakso, kunnes kuun lopulla sää muuttui koleaksi. Toukokuussa keskilämpötila oli ajankohdalle tyypillinen. Sademäärä oli keskimääräistä pienempi sekä alkuvuonna että kevätkuukausina. Kesäkuun alussa sää oli kesäisen lämmin mutta loppupuolella poikkeuksellisen kolea, sillä päivälämpötilat olivat matalia, tuuli navakkaa ja sade tuli ajoittain rakeina. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla sää oli edelleen kolea mutta muuttui hyvin nopeasti helteiseksi, ja kuun puolivälissä oli kesäisen lämmintä. Heinäkuun lopusta elokuun puoliväliin oli poikkeuksellisen pitkä hellejakso, ja päivälämpötila oli useaan otteeseen jopa yli 3 ºC. Sitten lämpötila laski loppukesälle tyypillisiin lukemiin, ja samalla sää muuttui hyvin sateiseksi. Turussa elokuun keskilämpötila oli noin kaksi astetta ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa korkeampi. Sademäärä (116 mm) oli suurempi kuin vertailujakson keskiarvo (8 mm), ja paikalliset erot olivat suuria, sillä Kaarinassa Yltöissä sademäärä oli 216 mm (pitkäaikaiskeskiarvo 8 mm). Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli Lounais-Suomessa vain,5 2 ºC tavanomaista korkeampi, sillä kolea kesäkuu ja heinäkuun alku tasasi poikkeuksellisen pitkän hellejakson vaikutusta. Sademäärässä oli suuria eroja, ja Lounais- Suomessa itäosassa Salon seudulla satoi keskimääräistä enemmän kun taas lännessä Vakka-Suomessa sademäärä saattoi olla jopa tavanomaista pienempi. Syksy eli syys-, loka- ja marraskuu oli lauha ja vähäsateinen. Syyskuussa loppupuolelle asti ilma oli päivällä jopa kesäisen lämmin. Lokakuussa sää oli syksyinen mutta lauha; ensimmäiset pakkaspäivät tulivat kuun puolivälin jälkeen, mutta kuun loppupuolella lämpötila nousi ajankohtaan nähden yleisesti poikkeuksellisen korkeaksi. Marraskuun alussa ilma kylmeni mutta lauhtui jälleen pian. Turussa oli vain yksittäisiä pakkaspäiviä, ja pakkanen oli heikkoa. Kuun lopulla satanut lumi suli pois parissa päivässä. Pilvisyys oli runsasta, ja auringonpaistetuntien määrä oli maan eteläosassa harvinaisen pieni. Joulukuu oli lauha ja sateinen jouluun saakka. Juuri ennen joulua pakkanen kiristyi, ja vesistöt alkoivat jäätyä. Maahan satoi noin 1 cm lunta, mutta ennen vuodenvaihdetta sää lauhtui ja sulatti sekä lumen että jään.

5 LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 5 (14) TAULUKKO 2. Turun säätietoja vuodelta 214 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos. Lämpötilat lokakuun 21 alusta lähtien Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät heinäkuun 26 alusta lähtien Artukaisista. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Lämpötila 214-6,3,6 2,4 5,6 1,5 13,8 2,6 18, 12,7 7,3 3,2,1 (ºC) ,4-5,2-1,6 4, 1,2 14,5 17,5 16, 1,9 5,9,8-2,6 Sademäärä * (mm) * * Sademäärien summa. Vuonna 214 Lapinjoen keskivirtaama oli 2,4 m 3 /s, mikä oli pitkän ajan keskiarvoja pienempi (taulukko 3, kuva 1). Tammikuussa virtaamat olivat suuria lauhan vuodenvaihteen seurauksena, ja virtaama oli kuun puolivälissä koko vuoden suurin. Keväällä virtaamissa ei ollut lumien sulamisen aiheuttamaa tyypillistä virtaamahuippua, vaan vähäiset lumet sulivat jo helmi-maaliskuun aikana, jolloin virtaamat olivat hieman tavallista suurempia. Huhtikuusta lähtien virtaamat olivat pieniä aina lokakuun loppuun asti. Marraskuussa virtaamat kasvoivat hieman, mutta olivat vastaavan ajankohdan keskimääräisiä arvoja pienempiä. Joulukuun sateet nostivat virtaamat kuun puolivälissä suuriksi. Maaliskuun näytteenottokerralla virtaamat olivat kohtalaisia. Touko-, heinä- ja lokakuun tutkimuskerroilla virtaamat olivat pieniä, ja alajuoksulle johdettiin vettä Eurajoesta. TAULUKKO 3. Lapinjoen keskivirtaamat (m 3 /s, Ylinenkoski, Rauman vedenottopaikan alapuolella) tiedot puuttuvat. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I XII ,5 4,1 4,4 11,5 5,5 1,2,98 1,9 1,6 3,3 5,9 4,2 4, ,5 3,5 4,7 8,7 3,,83,74,81,93 2,5 4,7 4,8 3,3 26 1,9,34,13 11,7 4,9 1,2,15,4,4 3,6 14, 16,3 4,5 27 1,1 1,5 2,5 2,6,43,1,3,36,53,77 8,8 8,1 3, 28 13,3 9,1 6,7 4,3,13,8,28,46,78 5,8 11,7 1, 5,2 29 2,9,43,16 5,6,91,1,8,12,1,91 1,8 1,8 1,2 21,17,8,59 14,9 3,9 1,,43,38,9,38 5,7 1,1 2,5 211,32,28 1,5 15,8 1,1,21,38,33 3, 4,3 2, 13,5 3, ,2,63 6,7 8,9 2,9 1,8,14,1,25 12,7 8,9 1,9 4, ,8,8,34 1,2 2,9,17,35,14,16,49 4,7 5,5 2, ,8 5,7 5,2 1,1,4,13,17,28,39,59 2,5 5,9 2,4

6 6 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) KUVA 1. Lapinjoen Ylisenkosken virtaamat ja näytteenottoajankohdat (valkoiset neliöt) vuonna 214. Kuvaan on merkitty myös jaksot, jolloin Eurajoesta on johdettu Lapinjoen alajuoksulle vettä. 4. KUORMITUS Lapinjoen yläjuoksulle on vuoteen 25 asti johdettu Hinnerjoen pienpuhdistamossa käsitellyt jätevedet, joiden aiheuttama kuormitus oli viimeisinä vuosina ilmeisesti BHK 7 :n osalta vähemmän kuin 1 kg/vrk, fosforin osalta vähemmän kuin,1 kg/vrk ja typen osalta noin,5 kg/vrk. Hinnerjoen puhdistamo jäi pois käytöstä syksyn 25 aikana, jolloin alueen jätevedet johdettiin Euraan JVP Eura Oy:n puhdistamolle. Lapin kirkonkylän biologis-kemiallisessa puhdistamossa käsitellyt jätevedet on aikaisemmin johdettu joen keskijuoksulle (taulukko 4). Lapin jätevedenpuhdistamon toiminta päättyi 2.2.2, jonka jälkeen jätevedet on johdettu Rauman Maanpäänniemen puhdistamolle. Lapinjoen veden laatuun vaikuttavat merkittävästi hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma. Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman mukaan maatalouden osuus Lapinjokeen kohdistuvasta fosforikuormituksesta on 62 % ja typpikuormituksesta 56 % (Salmi & Kipinä-Salokannel 21). Lapinjoen ainevirtaama on toimenpideohjelmassa arvioitu olevan fosforin osalta 4 t/a ja typen osalta 177 t/a. Tiedot ovat vuosilta Hajakuormitus ja myös luonnonhuuhtouma vaihtelevat eri vuosina tuntuvasti. Lisäksi hajakuormituksen suuruudessa on merkittäviä eroja eri vuodenaikoina: suurimmat määrät huuhtoutuvat kevättulvien ja mahdollisten syystulvien aikana. Kesäisin ja talvisin hajakuormitus on yleensä pienempää. Tosin ajoittain talvet ovat olleet 2-luvulla tavallista leudompia ja talviaikaiset ravinnehuuhtoumat ovat olleet huomattavia. Lapinjoen valuma-alueella on happamia sulfaattimaita eli ns. alunamaita, joilta huuhtoutuu yleensä selvästi vähemmän fosforia kuin normaaleilta savimailta.

7 LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 7 (14) TAULUKKO 4. Lapin kirkonkylän biologis-kemiallisessa puhdistamossa käsitellyissä jätevesissä Lapinjokeen joutunut BHK- ja ravinnekuormitus vuosina (x = keskiarvo, s.d. = keskihajonta) (x, s.d.) (x, s.d.) (x, s.d.) (x, s.d.) BHK 7 kg/vrk 5,9(3,6) 12(2,2) 3(15) BHK 7ATU kg/vrk 8,4(3,3) 1,5(9,1) 6,9 2,9 5,7 5,1 4, Fosfori kg/vrk,45(,11),44(,1),78(,25),47(,24),53,2,38,28,37 Typpi kg/vrk 7,5(2,1) 6,5(,7) 15(1,6) 18,(12,1) 12 7, TUTKIMUSTEN TULOKSET 5.1. Lapinjoki Talvi Maaliskuun näytteenottopäivänä Lapinjoen havaintopaikoissa ei ollut jäätä, talvi oli poikkeuksellisen leuto. Kenttähavaintojen mukaan joessa oli runsas virtaama. Lapinjoen Ylisenkosken virtaama oli 7, m 3 /s, mikä olikin selvästi ajankohdan keskimääräistä suurempi. Maaliskuussa ( ) Lapinjoen yläjuoksun havaintopaikassa 8 veden ravinneja kiintoainepitoisuudet sekä sameusarvo olivat muita havaintopaikkoja pienempiä (kuva 2). Ammoniumtypen ja BOD 7 -arvojen perusteella Lapinjoen havaintopaikkojen vesi oli lähinnä lievästi likaantunutta. Enterokokkien kaltaisia bakteereita havaittiin eniten yläjuoksulla, jossa hygieeninen tila oli tyydyttävä. Muualla hygieeninen tila oli hyvä. Lapinjoen happitilanne oli hyvä kaikissa paikoissa, mikä poikkesi ajankohdalle tyypillisestä. Lapinjoen veden ph-arvo oli välillä 6, 6,1, joten vesi oli hapanta. Tutkimuskerralla havaintopaikkojen kokonaistypen ja kiintoaineen pitoisuudet sekä sameusarvot ja bakteerimäärät olivat suurempia kuin edellistalvina keskimäärin. Ammoniumtypen pitoisuudet jäivät sen sijaan tavanomaista pienemmiksi. Kokonaistyppipitoisuudet olivat suurempia kuin vuoden muilla tutkimuskerroilla alajuoksu pois lukien. Alajuoksun havaintopaikan 26 vesi sijoittui valtioneuvoston päätöksen nro 366 mukaisessa laatuluokituksessa happipitoisuuden sekä sähkönjohtavuus- ja BOD 7 - arvojen osalta laatuluokkaan A1(G). Ammoniumtyppipitoisuuden, enterokokkimäärän ja ph-arvon perusteella laatuluokaksi tuli A2(G). Rauta- ja mangaanipitoisuuksien osalta laatuluokka oli A3(G). Väriarvo ylitti luokan A3(G) raja-arvon.

8 8 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) HAPPIKYLL. % maalis heinä touko loka KIINTOAINE mg/l maalis heinä touko loka Vaaljärvi Hinnerjoki Narvioja Lappi Tl. Saarnijärvi Virtaus Vaaljärvi Hinnerjoki Narvioja Lappi Tl. Saarnijärvi Virtaus KOK.FOSFORI µg/l 8 maalis heinä touko loka KOK.TYPPI µg/l 3 maalis heinä touko loka Vaaljärvi Hinnerjoki Narvioja Lappi Tl. Saarnijärvi Virtaus Vaaljärvi Hinnerjoki Narvioja Lappi Tl. Saarnijärvi Virtaus AMMONIUMTYPPI µg/l Vaaljärvi Hinnerjoki Narvioja maalis heinä Lappi Tl. Saarnijärvi touko loka Virtaus ENTEROKOKIT pmy/1 ml Vaaljärvi Hinnerjoki Narvioja maalis heinä Lappi Tl. Saarnijärvi touko loka Virtaus KUVA 2. Lapinjoen veden laatu vuoden 214 eri tutkimuskerroilla. Havaintopaikkojen (8, 12, 16, 26) suhteellinen sijainti on merkitty vaaka-akselille vinoneliöin.

9 LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 9 (14) Kevät Näytteenottopäivänä Lapinjoen virtaama Ylisenkoskella oli vain,18 m 3 /s; virtaamat olivat selvästi tavanomaista alhaisempia huhti- ja toukokuussa. Toukokuun alussa ( ) Lapinjoen kokonaistyppipitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kaikissa havaintopaikoissa ja jäivät ajankohdan keskimääräistä pienemmiksi (kuva 2). Ammoniumtypen pitoisuuksien osalta Lapinjoen vesi oli puhdasta. Myös BOD 7 -arvot olivat puhtaille vesille tyypillisiä yläjuoksun (8) lievää likaantuneisuutta osoittavaa arvoa lukuun ottamatta. Yläjuoksun veden sameusarvo ja kiintoainepitoisuus olivat pienempiä ja väriarvo suurempi muuhun jokeen verrattuna. Saarnijärven alapuolisessa paikassa (16) fosfori- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameusarvo olivat muita paikkoja ja ajankohdan keskimääräistä suurempia. Alajuoksulla vedessä oli runsaasti rautaa ja alumiinia. Lapinjoen hygieeninen tila oli erinomainen tai hyvä. Veden ph-arvot olivat suurempia kuin edelliskeväinä yleensä vähäisten sulamisvesien ja valumien johdosta. Valtioneuvoston päätöksen nro 366 mukaisessa luokituksessa havaintopaikan 26 vesi sijoittui happitilanteen, sähkönjohtavuus-, ph- ja BOD 7 -arvojen sekä enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella luokkaan A1(G). Ammoniumtyppipitoisuuden osalta laatuluokaksi tuli A2(G). Rauta- ja mangaanipitoisuuksien perusteella vesi sijoittui laatuluokkaan A3(G). Väriarvo ylitti laatuluokan A3 ohjeellisen raja-arvon (G), mutta oli kuitenkin vaatimusarvoa (I) pienempi Kesä Lapinjoen virtaamat Ylisenkoskella olivat hyvin pieniä kesän aikana. Näytteenottopäivänä Ylisenkosken virtaama oli,22 m 3 /s. Heinäkuun lopulla ( ) Lapinjoen yläjuoksulla (8) havaittiin enterokokkien kaltaisia bakteereita muita havaintopaikkoja ja ajankohdan keskimääräistä runsaammin; hygieeninen tila oli välttävä (kuva 2). Ravinnepitoisuudet olivat kohtalaisia, ja ammoniumtypen pitoisuus oli puhtaille vesille ominaisen pieni. Vedessä oli selvää hapenvajausta. Sameusarvo ja kiintoainepitoisuus olivat ajankohdan keskimääräistä suurempia. Alempana havaintopaikassa 12 kokonaistyppipitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin yläjuoksullakin. Ammoniumtypen pitoisuus oli pieni ja puhtaille vesille tyypillinen, kun taas BOD 7 -arvo ilmensi lievää likaantuneisuutta. Fosforia havaittiin jonkin verran yläjuoksua vähemmän, ja sameusarvo ja kiintoainepitoisuus olivat kaikkia muita paikkoja pienempiä. Bakteerimäärän perusteella hygieeninen tila oli hyvä. Veden happitilanne oli kohtalainen. Saarnijärven alapuolisessa havaintopaikassa 16 veden kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet sekä mangaanipitoisuus olivat selvästi yläpuolisia havaintopaikkoja ja ajankohdan keskimääräistä suurempia. Myös sameusarvo ja kiintoainepitoisuus sekä sähkönjohtavuusarvo olivat edelliskesäisiä lukemia suurempia. Fosforipitoisuudet sekä väri- ja COD Mn -arvot olivat sen sijaan keskimääräistä alhaisempia. Ammo-

10 1 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) niumtypen osalta vesi oli lievästi likaantunutta BOD 7 -arvon ollessa puhtaille jokivesille tyypillinen. Vedessä oli selvää hapenvajausta; happitilanne oli huonompi kuin vuoden muilla tutkimuskerroilla. Hygieeninen tila oli erinomainen. Levämäärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus oli reheville järville tyypillisellä tasolla ja suurempi kuin edelliskesinä keskimäärin. Lapinjoen alajuoksun (26) veden laadussa näkyi Eurajoesta juoksutetun veden vaikutus. Kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat suurempia ja väri- ja COD Mn - arvot pienempiä muihin paikkoihin ja ajankohdan keskimääräiseen verrattuna. Myös fosforipitoisuus oli tavanomaista pienempi. Ammoniumtypen ja BOD 7 -arvon osalta vesi oli lievästi likaantunutta, ja hygieeninen tila oli tyydyttävä. Veden happitilanne oli kohtalainen. A-klorofyllipitoisuus vastasi reheville järville tyypillisiä lukemia. Alajuoksun havaintopaikan 26 vesi sijoittui valtioneuvoston päätöksen nro 366 mukaisessa laatuluokituksessa BOD 7 -, ph- ja sähkönjohtavuusarvojen osalta laatuluokkaan A1(G). Happitilanteen, väriarvon, ammoniumtyppi-, rauta- ja mangaanipitoisuuksien sekä enterokokkien kaltaisten bakteerien osalta laatuluokaksi tuli A2(G) Syksy Lapinjoen virtaamat Ylisenkoskella olivat syys-lokakuussa pieniä vähäisten sateiden seurauksena. Näytteenottopäivänä Ylisenkosken virtaama oli vain,42 m 3 /s, mikä oli selvästi ajankohdan keskimääräistä vähemmän. Lokakuussa ( ) Lapinjoen yläjuoksulla (8) vesi oli ammoniumtypen ja BOD 7 -arvon osalta luokiteltavissa puhtaaksi (kuva 2). Hygieeninen tila oli enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella erinomainen. Fosforipitoisuus oli kohtalaisen pieni, mutta vedessä oli typpeä melko runsaasti. Veden väriarvo oli suurempi kuin alemmissa paikoissa. Jokiveden happitilanne oli hyvä. Tutkimuskerralla ammoniumtypen pitoisuus ja enterokokkimäärät olivat ajankohdan keskimääräistä pienempiä. Alempana havaintopaikassa 12 vedenlaatu oli melko samanlaista kuin yläjuoksulla happipitoisuutta ja sameusarvoa lukuun ottamatta. Happipitoisuus oli yläjuoksua pienempi ja happitilanne oli välttävä. Vesi oli sameampaa kuin yläjuoksulla. Ammoniumtypen pitoisuus ja BOD 7 -arvo olivat puhtaille vesille tyypillisellä tasolla, ja hygieeninen tila oli hyvä. Ammoniumtypen ja bakteerien määrät olivat tavanomaista pienempiä. Saarnijärven alapuolisessa havaintopaikassa 16 veden kokonaistyppipitoisuus oli selvästi muita paikkoja alhaisempi. Väriarvo oli pienentynyt ylempiin paikkoihin verrattuna. Vedessä oli hapenvajausta. Vesi oli ammoniumtypen ja BOD 7 -arvon osalta puhdasta ja hygieeninen tila oli hyvä. Tutkimuskerralla ravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameus- ja väriarvot olivat pienempiä kuin edellissyksyinä keskimäärin.

11 LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 11 (14) Lapinjoen alajuoksun (26) veden laadussa näkyi Eurajoesta juoksutetun veden vaikutus; väri- ja COD Mn -arvot olivat pienempiä, kun taas ph-arvo oli suurempi kuin muissa paikoissa. Ammoniumtypen ja BOD 7 -arvon osalta vesi oli puhdasta, ja hygieeninen tila oli hyvä. Veden happitilanne oli kohtalaisen hyvä. Tutkimuskerralla typpi- ja kiintoainepitoisuudet, sameus-, väri- ja COD Mn -arvot sekä rauta-, mangaani- ja alumiinipitoisuudet olivat keskimääräistä pienempiä. Alajuoksun havaintopaikassa 26 Lapinjoen vesi sijoittui valtioneuvoston päätöksen nro 366 mukaisessa laatuluokituksessa happipitoisuuden, sähkönjohtavuus-, ph- ja BOD 7 -arvojen sekä ammoniumtyppipitoisuuden osalta laatuluokkaan A1(G). Väriarvon, enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän sekä rauta- ja mangaanipitoisuuksien osalta laatuluokaksi tuli A2(G) Narvijärvi Talvi Maaliskuun näytteenottokerralla ( ) Narvijärven havaintopaikassa oli jäätä 18 cm ja veden näkösyvyys oli 3,5 m. Pintavesi oli ajankohdan tavanomaista lämpimämpää, ja vedessä ei ollut havaittavissa lämpötilakerrostuneisuutta. Pintaveden happitilanne oli hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä oli lievää hapenvajausta (kuva 3). Pohjanläheisessä vedessä havaittiin hieman pintaa runsaammin kokonaistyppeä, mutta pääosin vesi oli melko tasalaatuista pinnasta pohjaan. Fosforipitoisuudet olivat pieniä, ja myös sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet jäivät alhaisiksi. Fosfori- ja ammoniumtyppipitoisuudet sekä sameusarvot olivatkin pienempiä kuin edellistalvina keskimäärin. Vedessä havaittujen enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella veden hygieeninen tila oli hyvä; bakteereita havaittiin tavanomaista runsaammin Kevät Toukokuussa ( ) Narvijärvestä virtaavan veden (havaintopaikka 1) ravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameus- ja väriarvot olivat selvästi pienempiä kuin Lapinjoen havaintopaikoissa. Ammoniumtyppipitoisuuden ja BOD 7 -arvon perusteella vesi oli luokiteltavissa puhtaaksi. Fosforipitoisuus oli lievästi reheville järville tyypillinen. Veden hygieeninen tila oli erinomainen Kesä Heinäkuun lopussa ( ) Narvijärven pintaveden lämpötila oli yli 25 ºC, ja pohjanläheinen vesi oli hieman pintaa viileämpää. Pohjanläheisessä vedessä oli selvää hapenvajausta; happitilanne oli huonompi kuin koskaan aikaisemmin kesinä (kuva 3). Vesi oli happitilannetta lukuun ottamatta melko tasalaatuista pinnasta pohjan lähelle. Havaintopaikan näkösyvyys oli 2,5 m, ja kiintoainepitoisuudet ja sameusarvot olivat pieniä. Veden hygieeninen tila oli erinomainen. Vesi

12 12 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) oli ph-arvon mukaan neutraalia, ja alkaliteettiarvon perusteella veden kyky vastustaa happamoitumista oli hyvä. Narvijärven fosforipitoisuudet olivat edelliskesien keskimääräistä pienempiä, kun taas kokonaistyppipitoisuudet olivat ajankohdalle tyypillisiä. Tuotantokerroksen fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella Narvijärven vesi oli lievästi reheville järville ominaista Syksy Lokakuussa ( ) Narvijärvestä Narviojaan laskevan veden (havaintopaikka 1) BOD 7 -arvo ja bakteerimäärä olivat poikkeuksellisen suuria. BOD 7 -arvo oli likaantuneille vesille ominainen ja veden hygieeninen tila oli välttävä. Myös kokonaisravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameusarvo olivat tavanomaista suurempia. Ammoniumtypen pitoisuus oli alhainen ja veden happitilanne oli hyvä. HAPPIKYLLÄSTYS % Narvijärvi Talvi Kesä KOK.FOSFORI µg/l Narvijärvi Talvi Kesä A-KLOROFYLLI- PITOISUUS µg/l Narvijärvi NÄKÖSYVYYS m Narvijärvi KUVA 3. Narvijärven pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne (talvella ja loppukesällä), koko vesipatsaan keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus (talvella ja loppukesällä) ja a-klorofyllipitoisuus (loppukesällä) sekä veden läpikuultavuus näkösyvyytenä (loppukesällä) vuosina

13 LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) 13 (14) 6. TIIVISTELMÄ Lapinjoen vedenlaadun tarkkailututkimus tehtiin vuonna 214 neljä kertaa ja Narvijärven ja Narviojan vedenlaatua tutkittiin kaksi kertaa. Vuoden 214 sademäärä jäi pitkän ajan keskiarvoa pienemmäksi, ja myös Lapinjoen keskivirtaama oli tavanomaista pienempi. Vuoden aikana virtaamat olivat suurimmillaan tammi- ja joulukuussa. Keväällä virtaamissa ei ollut tyypillistä virtaamahuippua lauhan talven ja aikaisen lumien sulamisen johdosta. Huhti lokakuussa virtaamat olivat pieniä. Lapinjoen alajuoksulle johdettiin muun muassa vähävirtaamaisina aikoina vettä Eurajoesta, mikä näkyi Lapinjoen alajuoksun vedenlaadussa. Lapinjoen kokonaistyppipitoisuudet ja sameusarvot olivat vuoden aikana suurimmillaan maalikuussa, jolloin virtaamat olivat muita tutkimuskertoja suurempia. Kokonaistypen pitoisuus oli pienimmillään heinäkuussa joen ylä- ja keskijuoksulla, mutta alempana joessa kokonais- ja myös ammoniumtyppeä havaittiin tällöin selvästi yläosaa runsaammin. Ammoniumtyppipitoisuudet olivatkin heinäkuussa alempana joessa muita tutkimuskertoja suurempia ja lievästi likaantuneille jokivesille tyypillisiä. Myös maaliskuussa joen alaosa oli ammoniumtypen osalta lievästi likaantunutta, mutta muuten pitoisuudet olivat puhtaille jokivesille tyypillisiä. BOD 7 -arvot vaihtelivat puhtaasta lievästi likaantuneisiin. Joen happitilanne oli vuoden aikana huonoimmillaan heinäkuussa, jolloin vedessä oli selvää hapenvajausta. Lapinjoen hygieeninen tila oli heikoimmillaan yläjuoksulla heinäkuussa, jolloin tila oli välttävä. Muuten hygieeninen tila vaihteli erinomaisesta tyydyttävään. Eurajoesta Lapinjoen alajuoksulle johdetun veden vaikutus näkyi heinä- ja lokakuussa alajuoksun muuta jokea pienempinä väriarvoina ja suurempina ph-arvoina. Lapinjoen alajuoksun vesi sijoittui vuoden 214 tulosten perusteella valtioneuvoston päätöksen nro 366 mukaisesti happitilanteen sekä sähkönjohtavuus-, ph- ja BOD 7 -arvojen osalta laatuluokkaan A1(G). Ammoniumtypen pitoisuuden ja enterokokkien kaltaisten bakteerien osalta vesi sijoittui luokkaan A2(G). Rauta- ja mangaanipitoisuuksien osalta vesi sijoittui kahdesti luokkaan A2(G) ja kahdesti luokkaan A3(G). Väriarvon perusteella vesi sijoittui kahdesti luokkaan A2(G), mutta kahdesti väriarvo ylitti laatuluokan A3(G) suositusarvon. Narvijärven pohjanläheisessä vedessä oli talvella lievää hapenvajausta. Kesällä pohjanläheisen veden happitilanne oli välttävä; happitilanne oli huonompi kuin yleensä kesäisin. Happitilannetta lukuun ottamatta Narvijärven vesi oli melko tasalaatuista pinnasta pohjaan sekä talvella että kesällä. Kokonaistyppipitoisuudet olivat talvella kesää suurempia. Fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat lievästi reheville järville tyypillisiä, ja kiintoainepitoisuudet ja sameusarvot olivat pieniä. Alkaliteettiarvon perusteella veden kyky vastustaa happamoitumista oli hyvä. Hygieeninen tila oli erinomainen hyvä. Turussa 3. joulukuuta 215 Sari Koivunen biologi

14 14 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Lähteet: Salmi. P. & Kipinä-Salokannel, S. (toim.). 21. Satakunnan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 215. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja. 7/21.

15

16 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Lapinjoki (LAPI) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P KokP.l Enterokok. Klorof. Fe Mn Al Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l µg/l µg/l µg/l LAPI / 8 Uki-Eura mts 8 (L 145) Kok.syv.,6 m; Näk.syv.,6 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 9:3; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW;,4 1,6 12, ,5 9,8 6, , LAPI / 12 Rauma-Lkylä mts 12(L372) Näk.syv.,7 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:3; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; 1. 1,1 12, , , LAPI / 16 Murtamo 16 (L 462) Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,5 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1.,8 12, , , LAPI / 26 R-R pato 26 (L 472) Näk.syv.,4 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1.,9 12, , , LAPI / 8 Uki-Eura mts 8 (L 145) Kok.syv.,4 m; Näk.syv.,4 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:55; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W;,2 6,7 11,2 92 9,5 5,7 12 7, , LAPI / 12 Rauma-Lkylä mts 12(L372) Kok.syv. 1,8 m; Näk.syv.,7 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W;.9 6,7 1, , , LAPI / 16 Murtamo 16 (L 462) Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv.,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. W;.6 7,4 9, , , LAPI / 26 R-R pato 26 (L 472) Kok.syv. 2,2 m; Näk.syv.,5 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:5; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1. 8,1 9, , , LAPI / 1 Narvinojan suu 1 (L147) Kok.syv.,6 m; Näk.syv.,6 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja JaLa; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. W;,3 8,1 11, 93 1, <1 7,4 7, , , LAPI / 8 Uki-Eura mts 8 (L 145) Kok.syv.,3 m; Klo 1:15; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s;,2 21,3 4, ,2 7,4 6, , LIITE 2, sivu 1/2

17 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Lapinjoki (LAPI) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri.s CODMn BOD 7 Kok.N NH4-N Kok.P KokP.l Enterokok. Klorof. Fe Mn Al Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l µg/l µg/l µg/l LAPI / 12 Rauma-Lkylä mts 12(L372) Kok.syv. 1, m; Klo 12:1; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 29 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S;,5 22,8 5,5 64 2,7 1,6 15 7, , LAPI / 16 Murtamo 16 (L 462) Kok.syv.,6 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 28 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S;,3 21,4 3,6 4 8, , , , LAPI / 26 R-R pato 26 (L 472) Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 28 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. S; 1, 23, 5,6 65 6,3 4, 19 7,2 35 8,3 2, LAPI / 8 Uki-Eura mts 8 (L 145) Kok.syv.,3 m; Näk.syv.,3 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:45; Näytt.ottaja HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE;,1 8,9 9,3 8 5,9 2,7 13 6, , < LAPI / 12 Rauma-Lkylä mts 12(L372) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv.,8 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:; Näytt.ottaja HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE;,75 8,6 7, 6 9,2 3,1 19 6, , LAPI / 16 Murtamo 16 (L 462) Kok.syv.,8 m; Näk.syv.,8 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE;,4 8,8 7,3 63 5, 1,4 19 6, , LAPI / 26 R-R pato 26 (L 472) Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:1; Näytt.ottaja HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1. 9,4 8,8 77 3,6 <1 19 7, , LAPI / 1 Narvinojan suu 1 (L147) Kok.syv.,8 m; Näk.syv.,8 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:2; Näytt.ottaja HnrH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE;,4 8,8 9,4 81 4,6 7,4 8,5 7, , LIITE 2, sivu 2/2

18 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Narvijärvi (NARJ) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Ka GF/C Sähk.joht ph Väri CODMn Kok.N NH4-N Kok.P Enterokok. Fek.k.44 C Klorof. Alkal. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml µg/l mmol/l NARJ / 12 Narvij kaak 12 (L 146) Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 3,5 m; Lumi cm; Jää 18 cm; Klo 11:; Näytt.ottaja RM; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW; 1, 3,2 11,9 89,6 <1 8,2 6, ,5 3,1 9, 67 1,5 <1 9,2 6, NARJ / 12 Narvij kaak 12 (L 146) Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 27 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1, 25,4 7,4 9 1,6 <1 8,3 7, , 23, 4, 46 2,3 <1 8,6 6, ,2 14 9,6,26 LIITE 3, sivu 1/1