Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008



Samankaltaiset tiedostot
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03

Ympäristökorvauksen lannoitus

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Ympäristösitoumus 2015

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen

Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa Vanhat ehdot

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Karjanlannan käyttö nurmelle

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Maatalouden ympäristötukijärjestelmä OSA I. Markku Mäkelä AGROTAITO Oy

Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset

Ympäristösitoumus. Tukiehtoihin muutoksia 2016 Tilakohtaiset toimenpiteet Lohkokohtaiset toimenpiteet

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN MUKAINEN LANNOITUS JA KATSAUS TÄYDENTÄVISTÄ EHDOISTA

Tuet ja valvonta Janika Hinders ja Rune Forsman

Viljelysuunnittelu. MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat

Lohkokirjanpito ja viljelysuunnittelu

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Ympäristösitoumus. Kaikilla uudet sitoumukset ja ehdot Täydentävät ehdot Tilakohtaiset toimenpiteet Lohkokohtaiset toimenpiteet Kohdentamisalueet

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Ohjeet fosforilaskurin käyttöön

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta

Ympäristökorvaus 2016

Viherryttäminen, luonnonhaittakorvaus, täydentävät ehdot ja nitraattiasetus

Lannoiteopas

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

5 LANNOITUKSEN JA RAVINNEHUOLLON SUUNNITTELU (Lomakkeet 5.1.-)

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Ympäristökorvaus ja valvonta

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE

Ympäristökorvaus ja valvonta

Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015

Ympäristökorvaus ohjelmaluonnos

Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljelijätuki-infot kevät Maaseutuyksikkö

Sitoumukseen voidaan suoraan sisällyttää sitoutuneelta tulevaa alaa.

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

SISÄLLYS. N:o 502. Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus. kauppa- ja teollisuusministeriön työjärjestyksen muuttamisesta

LANNOITEOPAS

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Eu-tukien muutoksia marjatiloille Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset

Ravinnetaseet TEHO-tiloilla

Myllyvehnän lannoitus AK

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Kaura vaatii ravinteita

1 Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma-alueen

Ajankohtaista maatalouspolitiikan rintamalta

1 (30) VILJELIJÄTUKIHAKUKOULUTUS YMPÄRISTÖSITOUMUKSET. Työpaja 3: Ympäristösitoumukset

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Kaikki oikein mitä ilmoitat. MTK Pohjois-Savo Jari Kajan

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

Nurmien fosforilannoitus

Fosforilannoitus nurmituotannossa

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Peltovalvonnan havaintoja 2015

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

erikseen mainitut lohkot

Transkriptio:

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen lannoitukseen ts. lannoitus tarpeen mukaan - > ympäristöhyödyt - > parempi tulos - Lannoitustasoihin vaikuttavat viljeltävä kasvi, maalaji, viljavuusluokka, satotaso ja maantieteellinen sijainti - Ei enää siirtymäsäännöksiä voimassa, kuitenkin kevään kylvöissä viljavuustutkimusten huomiointi poikkeaa ohjelmakauden loppuosan käytännöstä. -Toimivatko vanhan ohjelman perustason mukaiset lannoitteet edelleen?

Vanha sitoumus: -Vanhan ympäristötuen piirissä oleva (vuonna 2004-2006 tehty sitoumus) lannoitus vanhan ympäristötuen ehtojen mukaan

Peltokasvien lannoitus Typpilannoitus: - viljojen, öljykasvien ja palkokasvien enimmäistyppimäärät (taulukko 1) - perustuvat viljeltävään kasviin, satotasoon, maalajiin ja viljelyvyöhykkeeseen - satotaso = 4000 kg/ha viljoilla (3000 kg rukiilla), rypsillä 1750 kg/ha - saavutettuun satotasoon liittyvä lisätyppi (sitoumusehtojen taulukko 2) - saavutettu satotaso määritetään jakamalla koko tilalta saatu kyseisen viljelykasvin sato niille lohkoille, joilla kyseistä kasvia on viljelty tai osoittamalla satotaso muulla tavalla - nurmien ja muiden kasvien enimmäistyppimäärät (taulukko 3)

Peltokasvien lannoitus Fosforilannoitus: - viljavuustutkimuksen tuloksen ja kasvilajin perusteella (taulukko 4) - satotasokorjaus lohkolla saavutetun satotason perusteella ( +25 % - > +3 kg/ha ja +50 % -> +6 kg/ha) - saavutettu satotaso määritellään samoin kuin typessä Karjanlanta: - ravinteet lasketaan taulukkoarvojen tai lanta-analyysin perusteella - karjanlannan liukoisesta typestä otetaan huomioon 100 %, syksyllä levitetyn osalta 75% - karjanlannan fosforista 85 % huomioon, turkiseläinlannan ja jätevesilietteen fosforista 40 %, muiden orgaanisten lannoitteiden liukoinen fosfori huomioidaan tuoteselosteen mukaisesti - fosforintasaus 5 vuotta Perunan soluneste: - typen osalta poikkeus syksyyn 2008, kunnes tutkimustulokset saatu - Standardimenetelmällä (SFS EN 13652) tehdyn perunan solunesteen liukoisen typen mittaustulos korjataan kertoimella 0,45 vuonna 2007 puristetun solunesteen osalta

Peltokasvien lannoitus Karjanlantapoikkeus: - jos fosforilannoitteena on pelkästään karjanlanta - taulukoista poiketen saa käyttää 15 kg/ha/v (ei kuitenkaan arveluttavan korkeassa viljavuusluokassa) - monivuotisilla nurmilla saa käyttää 30 kg/ha/v huonossa, 20 kg/ha/v hyvässä ja korkeassa luokassa - poikkeusta ei saa käyttää 25 metriä lähempänä rantaa - avo- ja sänkikesannon sekä 1-vuotisen viherkesannon lannoitus kielletty - jos kesannolla sallittu satokasvi tai syysviljan kylvö, näiden mukainen lannoitus sallittu

Puutarhakasvien lannoitus koskee 1- ja 2-ryhmän puutarhakasveja sekä siemenmausteita - vuotuinen viljelysuunnitelma - viljavuustutkimus vähintään 3 vuoden välein - monivuotisilla kasveilla perustamisvaiheessa ei saa käyttää yli 2 vuotta vanhaa viljavuustutkimusta fosforin ja typen käytölle enimmäismäärät (taulukot) - karjanlannan käyttö sekä lantapoikkeus ja fosforintasaus kuten peltokasveilla

Viljavuustutkimuksen tulkinta ja lannoitus ympäristötuen perustoimenpiteessä - Kevään 2008 koulutuksissa havaittuja ongelmia - Kevään 2008 lannoitusten tulkinta - Satotasotarkennusten tulkinta

Viljavuusanalyysien käyttö typen enimmäiskäytön määrityksessä (1/4) -Typpilannoituksen maksimimäärä lohkolla määritetään siten, että viljavuusanalyyseistä otetaan keskiarvo, ja sen mukaan voi lannoittaa. - On mahdollista jakaa myös lohko erillisiin kasvulohkoihin, jos ei halua käyttää keskiarvon antamaa typpilannoituksen maksimimäärää koko lohkolla.

Viljavuusanalyysien käyttö typen ja fosforin enimmäiskäytön määrityksessä (2/4) -Esim. 12 hehtaarin lohko, joka on yhden kasvin (Kauran) viljelyssä. Lohkolta on otettu kolme näytettä. 1. näyte (n. 2 ha) liejusavi, P arveluttavan korkea, 2. näyte (n. 5 ha) liejuinen multamaa, P huononlainen ja 3. näyte (n. 5 ha) multamaa, P huononlainen. -Jos lohkoa viljellään yhtenä kasvulohkona, lasketaan maksimityppimäärä suorana keskiarvona; -> tällöin saadaan kaava (savi+eloperäinen+eloperäinen)/3 = (100kg/ha+60kg/ha+60kg/ha)/3 = 73 kg/ha Jos samaa lohkoa viljellään siten, että liejusaviosa erotetaan erilliseksi kasvulohkoksi, 2 ha:n liejusaviosalla voidaan käyttää maksimityppimääränä 100 kg/ha ja lopulla osalla pellosta (60kg/ha+60kg/ha)/2 = 60 kg/ha

Viljavuusanalyysien käyttö typen ja fosforin enimmäiskäytön määrityksessä (3/4) -Fosforilannoituksen osalta sama käytäntö, viljavuusanalyyseistä otetaan keskiarvo, ja sen mukaan voi lannoittaa. Jos fosforille ei ole sitoumusehtojen taulukossa 4 arvoa, ei saa käyttää fosforilannoitusta. -Lohko voidaan jakaa erillisiin kasvulohkoihin, jos haluaa eriyttää lannoitusta. Esim. eriyttämällä sellaisessa viljavuusluokassa oleva lohkon osa, jossa ei saa käyttää fosforilannoitusta, voidaan loppuosaa lohkosta viljellä fosforilannoitteita käyttäen.

Viljavuusanalyysien käyttö fosforin enimmäiskäytön määrityksessä (4/4) -Esim. 12 hehtaarin lohko, joka on yhden kasvin (Kauran) viljelyssä. Lohkolta on otettu kolme näytettä. 1. näyte (n. 2 ha) liejusavi, P arveluttavan korkea, 2. näyte (n. 5 ha) liejuinen multamaa, P huononlainen ja 3. näyte (n. 5 ha) multamaa, P huononlainen. Liejusavea olevalle lohkon osalle on levitetty lantaa. - Jos lohkoa viljellään yhtenä kasvulohkona, ei koko lohkolle saa levittää fosforia - Jos samaa lohkoa viljellään siten, että liejusaviosa erotetaan erilliseksi kasvulohkoksi, 2 ha:n liejusaviosaa ei lannoiteta fosforilla ja lopulla osalla pellosta fosforia voidaan käyttää (20kg/ha+20 kg/ha)/2 = 20 kg/ha

Suunnitteluohjelmien tulkinta - Ohjelmissa voidaan käyttää myös painotettuja keskiarvoja - Ohjelmien antamien tulosten mukaan fosforilannoitteita saa käyttää koko lohkolla lohkolta otettujen viljavuusnäytteiden keskiarvon mukaisesti. - Ohjelmien tulosten mukaan fosforia saa käyttää myös siinä tapauksessa, että lohkon yhden tai useamman viljavuusnäytteen mukaan fosforilannoituksen käyttö on kielletty korkean fosforin takia.

Kevään 2008 lannoitusten tulkinta - Vuoden 2008 kevätkylvöjen yhteydessä hyväksytään koko peruslohkon lannoitus keskiarvoa käyttäen ja täten jo tilattujen lannoitevalmisteiden käyttäminen. - Kevätkylvöjen jälkeen kesällä ja syksyllä tehtävissä lannoituksissa on noudatettava tukihakukoulutuksissa esitettyjä linjauksia. - Painotetun keskiarvon käyttö viljavuusanalyysin tulkinnassa ei ole vesiensuojelun kannalta ongelmallista ja se voidaan hyväksyä jatkossakin kuitenkin niin, että ne lohkon osat joille lannoitustaulukon mukaan ei saa antaa fosforia ovat keskiarvolaskennan ulkopuolella.

Satotasokorjaus - Ympäristötuen sitoumusehtojen ja Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 503/2007 11 3 momentin mukaan on lohkolta saadusta satotasosta riippumatta mahdollista käyttää aina sitoumusehtojen lannoitustaulukoissa 1 ja 4 esitettyä typpi- ja fosforilannoitusmäärää. - Jos viljelijä haluaa käyttää tätä suurempaa lannoitusta, lannoitusmäärän perusteena olevan satotason on oltava sellainen, että se on saatu lohkolta jonain viidestä aiemmasta satovuodesta. - Lohkokohtainen satotaso määritetään jakamalla koko maatilalta saatu kyseisen viljelykasvin sato niille lohkoille, joilla kyseistä kasvia on viljelty, tai osoittamalla muulla tavalla, että ko. satomäärä on saatu kyseiseltä lohkolta.

Satotasokorjaus - Hallinnon tulkinnan mukaan tämä sitoumusehtojen ja asetuksen kohta tarkoittaa, että lohkokohtainen satotaso voidaan määrittää jakamalla ko. kasvista tilalla saatu kokonaissato ko. kasvin viljelyalalla kyseisenä vuonna. - Saavutettuun satotasoon liittyvä satotasokorjaus voidaan käyttää vain, jos kyseinen satotaso on saavutettu kyseisellä viljelykasvilla.

Satotasokorjaus -Hallinnon tulkinta perustuu tavoiteltavien ympäristövaikutusten saavuttamiseen. -Samassa ryhmässä olevat ohra ja kaura ovat ravinteiden käytöltään ja vaateliaisuudeltaan toisistaan poikkeavia ja niiden rinnastaminen voi johtaa epätarkkaan lannoitukseen. Tämä haittaisi ympäristötavoitteiden saavuttamista. -Tänä keväänä ja jatkossa satotasokorjausta voidaan käyttää vain, jos kyseinen satotaso on saavutettu kyseisellä viljelykasvilla. - Hallinnon tulkinta ei aiheuttane ongelmia viljelijöille tänäkään keväänä, koska tilattuja lannoitteita voidaan käyttää. Ainoastaan käytettävät lannoitemäärät voivat olla vähän alkuperäistä suunnitelmaa pienempiä.