PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Transkriptio

1 PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojelulakia sovelletaan mm. toimintaan, joka saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista sekä toimintaan, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä. Lain mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa tulee noudattaa ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatetta, varovaisuus- ja huolellisuusperiaatetta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatetta sekä ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatetta. Maaperän pilaamiskiellon mukaan maahan ei saa jättää eikä päästää jätettä tai muuta ainetta, joka aiheuttaisi terveydelle tai ympäristölle haitallista tai vaarallista maaperän laadun huononemista, tai viihtyvyyden vähenemistä. Pohjaveden pilaamiskielto kieltää sellaiset toimenpiteet, joista voi aiheutua pohjaveden terveydelle vaaralliseksi muuttumista tai laadun oleellista huonontumista. Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Ympäristönsuojeluasetuksen mukaan vaarattomaksi käsitellyn jätevesi- ja sakokaivolietteen hyödyntäminen maanparannusaineena tai lannoitteena ei ole ympäristöluvanvaraista toimintaa. Valtioneuvoston päätös maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetuksella maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta pannaan täytäntöön EU-direktiivi (91/676/ETY) vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (ns. nitraattidirektiivi). Ympäristöministeriön mukaan tämän hetkinen käytäntö on nitraattidirektiivin soveltaminen suoraan myös puhdistamolietteisiin. Asetuksen mukaan lietteen kuten lannankin varastointitilan tulee olla riittävän suuri, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt liete. Lietteen varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lietteen varastointitilan tyhjennyksen ja lietteen siirron aikana tapahdu vuotoja. Työteknisistä ja hygieenisistä syistä kuivattua lietettä voidaan olosuhteiden niin vaatiessa varastoida asianmukaisella tavalla tehdyissä peitetyissä pattereissa. Vesien pilaantumisvaaraa ei saa aiheutua. Peltolohkolle levitettävä puhdistamoliete voidaan väliaikaisesti varastoida patteriin odottamaan levitystä. Lietepatteri sijoitetaan tasaisen peltolohkon keskelle tai loivasti kaltevalle pellolle lähelle pellon yläreunaa. Lietepatteria ei sijoiteta 100 metriä lähemmäksi vesistöä, valtaojaa tai talousvesikaivoa eikä viisi metriä lähemmäksi ojia. Perustettavan patterin pohjalle levitetään mutaa tai turvetta vähintään 15 cm:n kerros ravinnevalumien talteenottamiseksi. Talvella patterintekopaikalta poistetaan lumi. Liete patteroidaan yhdessä tai muutamassa suuremmassa aumassa. Varastoiminen erillisissä kasoissa pitkin peltoa lasketaan olevan lietteen levitystä ja siten kiellettyä. Yhteen patteriin sijoitetaan vähintään yhden peltohehtaarin tarvitsema lietemäärä. Lietepatterin tekoa vuosittain samaan paikkaan vältetään. Lietepatteri peitetään aina peitteellä tai vähintään 10 cm:n turve- tai muulla vastaavalla suojakerroksella, jotta ylimääräinen valunta ja haihdunta estetään. Syksyllä tehty patteri levitetään seuraavana keväänä sulaan maahan. Lantapatteria ei saa sijoittaa tulvanalaisille alueille eikä pohjavesialueille. Asetuksen mukaan typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan. Lietettä ei saa levittää välisenä aikana. Lietettä voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Syksyllä levitetty orgaaninen lannoite on aina välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa, mullattava tai pelto kynnettävä. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla typpilannoitus on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilan-

2 noitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on aina kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Lietettä saa levittää pellolle lannoitteeksi sellaisen määrän, joka vastaa enintään 170 kg/ha/vuosi typpeä, kuitenkin siten, että typpilannoitus mitoitetaan ja lannoitteet levitetään keskimääräisen satotason, viljelyvyöhykkeen ja viljelykiertojen perusteella siten, että tavoitteena on maan ravinnetasapainon säilyminen. Peltojen lannoitukseen typpeä voidaan vuosittain käyttää, sisältäen sekä väkilannoitteen että käytetyn karjanlannan ja orgaanisten lannoitteiden sisältämät typpimäärät, enintään taulukossa 1 esitetyt määrät. Karkeille hietamaille ja sitä karkeammille kivennäismaille vähennetään esitetyistä typpimääristä 10 kg/ha/vuosi. Turv la typen kokonaismääristä vähennetään viljoille ja sokerijuurikkaalle typpeä 40 kg/ha sekä nurmille 10 kg/ha. Jos sallitun typpilannoituksen määrä ylittää 170 kg/ha/vuosi, määrä on jaettava vähintään kahteen erään, joiden levittämisen välisen ajan on oltava vähintään kaksi viikkoa. Liete tulee levittää pellolle tasaisesti ja siten, että valumat vesiin estetään mahdollisimman tehokkaasti. Viljelijän on pidettävä kirjaa peltojen lannoitukseen käytetyistä typpilannoitemääristä ja satotasoista. Typpeä/ha Syysviljalle Syysviljalle, Kestotyppeä käytettäessä Heinälle ja laitumille, säilörehulle ja puutarhakasveille Kevätviljalle, sokerijuurikkaalle, öljykasveille ja muille 200 kg (30 kg syksyllä ja 170 kg keväällä) 200 kg (40 kg syksyllä ja 160 kg keväällä) 250 kg 170 kg Taulukko 1. Peltojen lannoitukseen käytettävät enimmäistyppimäärät. Terveydensuojelulaki (763/1994) Terveydensuojelulain mukaan jätteiden säilyttäminen, kerääminen, kuljettaminen, käsittely ja hyödyntäminen on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Jätelaki (1072/1993) Jätelain tavoite on kestävän kehityksen tukeminen luonnonvarojen järkevää käyttöä edistämällä sekä jätteistä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvaa haittaa ja vaaraa ehkäisemällä ja torjumalla. Lakia sovelletaan mm. jätteen hyödyntämisen edistämiseen. Jäte on hyödynnettävä sen ollessa teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muunlaisen jätehuollon järjestämiseen. Jätteestä on myös ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään sen sisältämä aine ja toissijaisesti energia. Jäte ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuolto on järjestettävä parasta taloudellista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää käyttäen. Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) Jätelain nojalla on annettu valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä. Päätös säätelee puhdistamolietteen käyttöä maanviljelyksessä lisäten sen asianmukaista käyttöä samalla estäen ympäristöön ja terveyteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Päätös koskee jätevesilietettä tai muuta vastaavaa lietettä tai siitä valmistettua lieteseosta.

3 Maanviljelyksessä käytettävä liete on käsiteltävä ennen sen käyttöä mädättämällä, kalkkistabiloimalla tai muulla vastaavalla tavalla, jolla taudinaiheuttajien määrää ja hajuhaittoja sekä lietteen käytöstä aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja voidaan merkittävästi vähentää. Mädätyksen on määritelty tarkoittavan lietteen käsittelyä vähintään C lämpötilassa hapettomissa oloissa muutaman viikon ajan ja kalkkistabiloinnin tarkoittavan kalkin sekoittamista tasaisesti koko lietemassaan siten, että sen ph-arvo on alkuvaiheessa yli 12. Maanviljelyksessä käytettävän lietteen ja lieteseoksen raskasmetallipitoisuudet eivät saa ylittää päätöksessä esitettyjä enimmäispitoisuuksia (Taulukko 2.). Lieteseoksen raaka-aineena käytettävän lietteen sallituille raskasmetallipitoisuuksille on myös esitetty päätöksessä enimmäispitoisuudet. Kasvinravinteiksi luokiteltavien kuparin ja sinkin pitoisuudet saavat lietteessä tai lieteseoksessa olla enintään kaksinkertaiset, jos näistä ravinteista on puutetta maaperässä, johon lietettä käytetään. Kadmiumpitoisuus saa lietteessä, lieteseoksessa tai lieteseoksen raaka-aineena käytettävässä lietteessä ylittyä tilapäisesti 20 %. Myös muiden raskasmetallien pitoisuudet saavat ylittyä tilapäisesti, mutta tällöin on ylitysten merkitys arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen. Liete tai lieteseos Lieteseoksen raaka-aineena käytettävä liete Kadmium (Cd) 3,0 (1,5) 5,0 (3,0) Kromi (Cr) (300) Kupari (Cu) (600) Elohopea (Hg) 2,0 (1,0) 25 (2,0) Nikkeli (Ni) (100) Lyijy (Pb) 150 (100) 1200 (150) Sinkki (Zn) (1500) Taulukko 2. Puhdistamolietteen sallitut raskasmetallien enimmäispitoisuudet (suluissa tavoitepitoisuudet). Lietettä ja lieteseosta saa käyttää vain viljelymaalla, jolla kasvatetaan viljaa, sokerijuurikasta, öljykasveja tai sellaisia kasveja, joita ei käytetä ihmisten ravinnoksi tai eläinten rehuksi. Nurmelle lietettä saa levittää vain, kun nurmi perustetaan suojaviljan kanssa ja multaamalla liete huolellisesti. Perunaa, juureksia ja vihanneksia saa viljellä sellaisella viljelymaalla, jossa on käytetty lietettä, aikaisintaan viiden vuoden kuluttua lietteen käytöstä. Lietteen käyttö on sallittua vain sellaisella viljelymaalla, jonka raskasmetallipitoisuudet eivät ylitä päätöksessä esitettyjä enimmäispitoisuuksia (Taulukko 3). Viljelymaan ph-arvon tulee olla yli 5,8, jotta lietettä saa käyttää. Kalkkistabiloidulle lietteelle arvon tulee olla yli 5,5. Lietteen ja lieteseoksen käyttömäärä valitaan maaperän laadun ja viljeltävien kasvien ravinnetarpeen perusteella. Päätöksessä on esitetty lietteen käytöstä aiheutuvalle keskimääräiselle vuotuiselle raskasmetallikuormitukselle enimmäiskuormitusrajat (Taulukko 4).

4 Viljelymaa Kadmium (Cd) 0,5 Kromi (Cr) 200 Kupari (Cu) 100 Elohopea (Hg) 0,2 Nikkeli (Ni) 60 Lyijy (Pb) 60 Sinkki (Zn) 150 Taulukko 3. Viljelymaan sallitut raskasmetallien enimmäispitoisuudet. Lietteestä aiheutuva keskimääräinen vuosittainen raskasmetallikuormitus (g/ha/vuosi) Kadmium (Cd) 3,0 (1,5) Kromi (Cr) 300 Kupari (Cu) 600 Elohopea (Hg) 2,0 (1,0) Nikkeli (Ni) 100 Lyijy (Pb) 150 (100) Sinkki (Zn) 1500 Taulukko 4. Lietteelle sallitut keskimääräiset vuosittaiset raskasmetallikuormitukset. Päätöksessä on säädetty lietteen ja viljelymaan analysoinnista. Lietenäytteiden on oltava ominaisuuksiltaan käyttäjälle toimitettavaa lietettä vastaavaa ja niiden tulee edustaa kyseisen jätevedenpuhdistamon lietetuotantoa. Näytteet suositellaan otettavaksi kokoomanäytteinä vähintään 3-5 päivän ajalta. Viranomaisen niin halutessa on näytteet otettava tämän läsnäollessa. Aluksi näytteitä otetaan lyhyin väliajoin ja jos määritystulokset eivät merkittävästi vaihtele ensimmäisen vuoden aikana, voidaan analysointikertoja vähentää (Taulukko 5). Analysointitiheyksiä on lisättävä aina vähintään ensimmäisen vuoden tasolle, jos tiedetään tulevan jäteveden laadun merkittävästi muuttuneen. Lieteseoksesta otetaan vähintään yksi riittävän edustava kokoomanäyte jokaista tuotettua 5000 m³ suuruista lieteseoserää kohti. Lie-

5 teseoksen raaka-aineena käytettävän lietteen laatu selvitetään kuten edellä on lietteelle edellytetty ja vaadittava analysointitiheys on puolet edellä esitetyistä vaatimuksista. Asukasvastineluku Analysointitiheys kertaa/vuosi Ensimmäinen vuosi Muut vuodet > >12 > >6 > >4 > >1 >1 <200 >1 Väh. joka 2. Vuosi Taulukko 5. Puhdistamon koon mukaan määräytyvät analysointitiheydet. Lietteestä ja lieteseoksesta analysoidaan luotettavassa laboratoriossa ainakin kuiva-aine ja hehkutushäviö, ph, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy, sinkki ja elohopea. Päätöksessä on mainittu suositeltavat määritysmenetelmät. Käytetty menetelmä on aina mainittava. Viljelymaan analysoinnissa on kultakin peltolohkolta viljelymaan muokkauskerroksesta (0-25 cm) otettava yksi kokoomanäyte kuten yleensä viljavuustutkimusta varten. Lohkon kultakin hehtaarilta otetaan lohkon kokoomanäytteeseen vähintään viisi näytettä. Maanäytteistä analysoidaan luotettavassa laboratoriossa ainakin ph, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy, sinkki ja elohopea. Päätöksessä on mainittu suositeltavat määritysmenetelmät. Käytetty menetelmä on aina mainittava. Jätevedenpuhdistamon haltijan on annettava lietetoimituksen yhteydessä lietteen käyttäjälle edellä määritetyt lietteen laatua koskevat tiedot ja muutkin tarpeelliset tiedot lietteen alkuperästä ja käsittelystä sekä ohjeet lietteen käytöstä. Jätevedenpuhdistamon haltijan on pidettävä kirjaa tuotetun ja maanviljelykseen toimitetun lietteen määrästä, analysoitavista lietteen laatua kuvaavista ominaisuuksista sekä lietteen käsittelystä. Näistä on myös laadittava vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan niille ympäristönsuojelulautakunnalle, terveyslautakunnalle sekä vesi- ja ympäristöpiirille ( lähtien alueellinen ympäristökeskus), joiden toimialueella kyseinen jätevedenpuhdistamo sijaitsee ja joiden toimialueella kyseisen yhteenvedon ajanjaksolla on lietettä käytetty. Lisäksi puhdistamoiden on pidettävä kirjaa lietteen vastaanottajista ja käyttäjistä sekä paikoista, joissa lietettä on käytetty tai on tarkoitus käyttää. Jäljennökset maaperän ja lietteen laadun analyysituloksista sekä mahdollisista maanviljelijöiden kanssa tehdyistä sopimuksista säilytetään jäteveden puhdistamoilla vähintään viisi vuotta. Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä (646/2000) Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä on säädetty peltokasvien peruslannoituksessa sallituista fosforimääristä. Sallitut fosforimäärät viljakasveille ja öljykasveille ovat 15 kg/ha/a ja sokerijuurikkaalle 30 kg/ha/a. Lieteanalyysin mukaisesta lietteen fosforimäärästä lasketaan kasveille käyttökelpoiseksi 75 % eli lietteen levitysmäärää laskettaessa on lietteen sallittu enimmäisfosforimäärä viljakasveille ja öljykasveille ovat 20 kg/ha/a ja sokerijuurikkaalle 40 kg/ha/a. Vesiensuojelullisista syistä on puhdistamolietteen käytössä maanviljelyssä päätetty noudattaa edellä mainittuja fosforimääriä.