SAVONLINNAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, EHDOTUS ASEMAKAAVAN MUUTOS KERIMÄKI, KIRKONSEUTU Asemakaavan muutos korttelin 32 eteläpuolen puistoalueella (VP) tilalla 740-565-1-211 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 25.1.2017
2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE TAMMIKUUN 25. PÄIVÄNÄ 2017 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA. SAVONLINNA; KERIMÄKI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVA PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava laaditaan: Puistoalueelle (VP) osalle tilasta 740-565-1-211 Asemakaavalla muodostuvat: Energiahuollon korttelialue (EN). Laatija: Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Savonniemenkatu 3B1 57100 Savonlinna puh. 0400 139 077 Vireille tulo: Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta. Ilmoitus Itä-Savo -lehdessä 16.3.2017 sekä kaavaluonnoksen nähtävillä olosta ilmoitetaan lehtikuulutuksella. Toispaikkakuntalaisille asiasta tiedotetaan kirjeitse. Lisäksi aineisto on nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla Olavinkatu 27, kaupunkisuunnittelu 3. krs ja Kerimäen yhteispalvelupisteessä, Kerimäentie 10 sekä kaupungin kotisivuilla (www.savonlinna.fi) / asukas / kaavoitus -sivustolla. Hyväksytty: KV xx.xx. 2017 Suunnittelualueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Suunnittelualue sijaitsee koulukeskuksen korttelin 32 eteläpuolella ja läntisen hautausmaa-alueen pohjoispuolella. Kaavan virallinen nimi: Kerimäki, kirkonseutu asemakaavan muutos. Tarkoitus: Tarkoitus on muuttaa puistoalueen (VP) asemakaavaa siten, että sinne voidaan sijoittaa lämpökeskus. Kaavamerkinnäksi tulisi energiahuollon korttelialue (EN).
3 Laajuustiedot: Kokonaispinta-ala on n. 1,00 ha. Muutosalueen kaavamerkintä on energiahuollon korttelialue (EN) ja rakennusoikeus tehokkuusluvulla e= 0,25 on n. 210 kem². Selostuksen liiteasiakirjat: Tämän asemakaavaselostuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 2. Voimassa oleva asemakaava määräyksineen 3. Asemakaavan seurantalomake 4. Luonnosvaiheen vastineraportti
4 SISÄLLYSLUETTELO PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1 TIIVISTELMÄ 5 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet 5 1.2 Asemakaava 5 1.3 Asemakaavan toteuttaminen 5 2 LÄHTÖKOHDAT 6 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 6 2.1.2 Luonnonympäristö 6 2.3 Maanomistus 6 2.4 Suunnittelutilanne 7 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 10 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet 10 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 10 3.3 Asemakaavan tavoitteet 10 3.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 10 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 11 4.1 Kaavan rakenne 11 4.2 Korttelialue 11 4.3 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto 11 4.4. Asemakaavamerkinnät ja määräykset 11 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 12 5.1 Tutkimukset ja selvitykset 12 5.2 Vaikutukset rakentamiseen ja mitoitus 12 5.3 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon 12 5.4 Vaikutukset luonnonympäristöön ja viheralueisiin 12 5.5 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 12 5.6 Vaikutukset elinympäristöön 12 5.7 Vaikutukset luonnonmaisemaan ja luonnon monimuotoisuuteen 12 6 ASEMAKAAVAAN TOTEUTTAMINEN 13
5 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet Kaavatyö on käynnistynyt kaavoituspäällikön päätöksellä 20.12.2016 (25 ) allekirjoitetun kaavoitussopimuksen jälkeen. Kaavoituspäällikön päätöksellä 6.3.2017 (10 ) kaavaluonnos asetettiin nähtäville 17.3.- 18.4.2017. Kaavoituspäällikön päätöksellä 4.5.2017 (17 ) kaavaehdotus asetetaan nähtäville 11.5.- 12.6.2017. Kaavaa on valmisteltu kaupungin, maanomistajan ja konsultin välisillä neuvotteluilla. Suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset, maakunnalliset ja Savonlinnan kaupungin suunnitelmat sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. 1.2 Asemakaava Suunnittelualueen muodostaa puistoalue (VP), josta osa muutetaan energiahuollon korttelialueeksi (EN). Asemakaavoituksen tarkoituksena on mahdollistaa lämpökeskuksen siirtäminen muutosalueelle. 1.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen tapahtuu kun kaavamuutos on saanut lainvoiman.
6 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee korttelin 32 eteläpuolella ja läntisen hautausmaa-alueen pohjoispuolella. Läheisimmät alueet ovat pohjoispuolella koulukeskuksen korttelialue 32, idänpuolella pysäköintialue, etelässä hautausmaa-alue ja lännessä liikuntahallin sekä puiston alueet. 2.1.2 Luonnonympäristö Alue on metsämaata. Alueille ei ole laadittu luontoselvitystä. Maisema ja pinnanmuodostus Maisemakuvaltaan alue on metsäistä tasamaata. Kasvillisuus Alueen puusto on varttunutta mäntymetsää. 2.3 Maanomistus Kaavoitettava alue on Suur-Savon Sähkö Oy:n omistamaa.
7 2.4 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntakaava, jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut 4.10.2010. Maakuntakaavassa alue on Paikalliskeskuksen keskustoimintojenalue (ca). Kaavamuutoksen tavoitteet ovat maakuntakaavan mukaiset.
8 Yleiskaava Alueella on voimassa Etelä-Savon ympäristökeskuksen 22.11.1996 vahvistama Kerimäen kirkonkylän osayleiskaava. Osayleiskaavassa kaavamuutosalue on merkitty Julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY).
9 Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa 24.1.1990 vahvistettu asemakaava. Kaavamuutosalueet on merkitty voimassa olevassa kaavassa Puistoalueeksi (VP). Rakennusjärjestys Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2014. Pohjakartta Pohjakartta on hyväksytty 16.2.2017 (2 ).
10 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet Asemakaavaa joudutaan muuttamaan koska lämpökeskuksen nykyisen sijoituspaikan vuokrasopimus päättyy. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetettiin nähtäville 17.3.2017 Kaavaluonnos oli nähtävillä 17.3.- 18.4.2017. Kaavaehdotus oli nähtävillä 11.5.- 12.6.2017. Kaavaluonnosta on valmisteltu maanomistajan, kaupungin ja kaavoittajan muodostamassa työryhmässä. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavaan liittyvää osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on lueteltu kaavatyössä osallisena olevat maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot. Suunnittelualueeseen rajautuvia maanomistajia informoidaan tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumisja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta (MRA 30 ) lehtikuulutuksella Itä-Savossa. Kaikista keskeisistä suunnitteluvaiheista tiedotetaan lehti-ilmoituksin (Itä-Savossa), Savonlinnan kaupungin ilmoitustaululla ja internet sivulla. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä kaupungin kaavoituspalvelussa ja Kerimäen yhteispalvelupisteessä. 3.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoite on turvata lämpökeskuksen sijoittuminen Kerimäen taajamaan. 3.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtoisia ratkaisuja ei ole.
11 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Muutosalue on puistoaluetta (VP), joka muutetaan siten, että sinne voidaan sijoittaa lämpökeskus. Alueen kaavamerkinnäksi tulee energiahuollon korttelialue (EN). 4.2 Korttelialue Energiahuollon korttelialue (EN). Korttelialueen kerrosluku on I ja rakennusoikeus n. 210 kem². 4.3 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto Alueelle johtava tie on Koulutie. Lämpökeskus liitetään kunnallistekniseen verkostoon. Jätteiden keräilyssä ja käsittelyssä noudatetaan Savonlinnan alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräyksiä. 4.4 Asemakaavamerkinnät ja määräykset: EN Energiahuollon korttelialue. 3 metriä kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelin osan ja alueen raja. 325 e = 0,25 I Korttelin numero. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun.
12 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 5.1 Tutkimukset ja selvitykset Tässä vaikutusarvioinnissa on arvioitu kaavan toteuttamisen ekologisia vaikutuksia 25.1.2017 päivätyn kaavaluonnoksen perusteella. Perusteena arvioinnille on maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan suunnittelun tulee edistää ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä (MRL 1 ja 5 ). Kaavalla tulee vaalia rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää (MRL 54 ). Vaikutukset on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: - vaikutukset rakentamiseen ja mitoitus - vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon - vaikutukset luonnonympäristöön ja viheralueeseen - vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin - vaikutukset elinympäristöön. 5.2 Vaikutukset rakentamiseen ja mitoitus Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Muutosalueen läheisyyteen ei ole suunnitteilla asuinrakentamista. 5.3 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Liikenneverkkoon ja yhdyskuntatekniseen verkostoon kaavamuutoksella ei ole vaikutusta. 5.4 Vaikutukset luonnonympäristöön ja viheralueisiin Kaavamuutos on vaikutukseltaan vähäinen ja paikallinen eikä katkaise yhteyttä VL -alueelle (Lähivirkistysalue). 5.5 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta seudullisiin tai valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. 5.6 Vaikutukset elinympäristöön Rakentaminen tulee muuttamaan maisema- ja taajamakuvaa katunäkymässä. Lähimpiin asuintaloihin on matkaa 150 metriä. 5.7 Vaikutukset luonnonmaisemaan ja luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset luonnonmaisemaan ja luonnon monimuotoisuuteen ovat paikallisia ja alueen koosta johtuen pieniä.
13 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteutus tapahtuu kaavan vahvistumisen jälkeen. ARKKITEHTOIMISTO KEIJO TOLPPA Keijo Tolppa