Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa



Samankaltaiset tiedostot
LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

Kunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta. Koordinaatio

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI

Varhainen avoin yhteistyö

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

Avoin yhteistyö kuntakulttuurina

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Varhainen puuttuminen koko kunnan tasolla

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN DIALOGIT PÄIVI VISURI MUKAILTU LÄHTEESTÄ: KOSKIMIES, M., PYHÄJOKI, J. ARNKIL, T.E. (2012): HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN DIALOGIT

Yhteiskehittämällä kohti toimintakulttuurin muutosta

Tavoitteena turvallisuus

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Ongelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy TERVETULOA!

Varhainen avoin yhteistyö Keski-Pohjanmaan kunnissa

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus. Neljän tuulen risteyksessä Porvoo Susanna Leimio

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi

Moniammatillinen yhteistyön perusteet

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?!

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Rovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Varhainen avoin yhteistyö Keski-pohjanmaan kuntien peruspalveluissa

KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10. Aika klo Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia Peruspalvelukeskus Aava

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Khall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

Lapset puheeksi -menetelmä

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v

Kehrä II -kehittämishanke. Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki


Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Rovaniemen lapset ja perheet

ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Moniammatillisten toimintatapojen juurtuminen lasten ja nuorten suojelussa

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Sosiaalialan AMK -verkosto

HUOLEN PUHEEKSIOTTAMISEN MENETELMÄ YHTEISTYÖHÖN VANHEMPIEN KANSSA. Olli Laiho Toimiala-asiantuntija(verkostotyö) Nurmijärven kunta

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

HOLLOLAN VALTUUSTO ON VUOSILLE KUNNAN UUSI VISIO ON JUUREVA ARVONA ON VASTUULLISUUS, JOKA TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät Keva Sanna Pesonen

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Monitoimijainen perhevalmennus

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Ohjelmateoria, arviointikriteeri(t), mittarit, mittaaminen ja arvio

Asumispalveluiden visio. Asumispalveluiden johtoryhmä

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

PK Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Transkriptio:

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

Sisällys 1. Varhaisesta puuttumisesta varhaiseen avoimeen yhteistyöhön 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen osana kuntastrategiaa 3. Puheeksiottamisen toimintatapa esimiestyössä ja työyhteisöjen vuorovaikutuksessa 4. Varhainen avoin yhteistyö ja sen rakenne 4.1 Huolen vyöhykkeistö 4.2 Varhaisen avoimen yhteistyön rakenne kunnassa 5. Varhaisen avoimen yhteistyön eettiset periaatteet 6. Varhaisen avoimen yhteistyön menetelmät 6.1 Huolen puheeksiottaminen 6.2 Dialoginen verkostoneuvonpito 6.3 Läheisneuvonpito (LNP) 6.4 Seurantaneuvonpito 6.5 Hyvien käytäntöjen dialogi ja Puimala 6.6 Työyhteisön kriisikoulutus 7. Varhaisen avoimen yhteistyön seuranta 2

1. Varhaisesta puuttumisesta varhaiseen avoimeen yhteistyöhön Nurmijärvellä on jo useita vuosia kehitetty kunnan palvelujärjestelmän kykyä vastata lasten ja perheiden tuen tarpeisiin aiempaa varhaisemmassa vaiheessa ja perheen osallisuutta tukien. Tavoitteena on ollut synnyttää asiakkaiden ja eri työntekijöiden välille avointa yhteistyötä jo siinä vaiheessa, kun toimintamahdollisuuksia on vielä paljon. Kuntastrategian ja sen tavoitteiden mukaan on pyritty ehkäisemään syrjäytymistä ja tukemaan vanhemmuutta, verkottumista ja yhteisöllisyyttä. Kunnan sosiaalipalvelualue toimi vastuullisena vetäjänä valtion rahoituksella ja yhteistyössä THL:n (ent. Stakes) kanssa vuosina 2003 2005 toteutetussa varhaisen puuttumisen kehittämishankkeessa. THL:ssa oli kehitetty huolen vyöhykkeistöön perustuva VARPU-toimintamalli ja Nurmijärven hankkeen tavoitteena oli luoda vyöhykkeistön pohjalta käytäntöön soveltuva toimintamalli Nurmijärven kunnan lasten ja perheiden palveluihin. Varhainen puuttuminen Nurmijärven peruspalveluissa, Varpu toimintamalli, valmistui v.2005. Se ohjaa työntekijöitä asiakaslähtöiseen ja verkostomaiseen yhteistyöhön. Jatkorahoituksella toteutettiin vuosina 2006 2007 hanke Varpumallin ja sen menetelmien juurruttamiseksi peruspalvelutoimintaan. Näille kehittämishankkeille nimettiin monialainen ohjausryhmä. Varhaisen puuttumisen kehittämishankkeiden sekä muutamien muiden hankkeiden aikana kuntaan koulutettiin dialogisten verkostomenetelmien osaajia, verkostokonsultteja, huolen puheeksioton Hupu - kouluttajia, läheisneuvonpidon (LNP) koollekutsujia ja kriisikouluttajia. Kaikkien näiden dialogiosaajien työskentelyä kunnan organisaatiossa koordinoi hankkeiden ajan verkostotyön koordinaattori. Kun varhaisen puuttumisen hankkeet vuonna 2007 päättyivät, kunta halusi turvata Varpu-mallin pysyvyyden peruspalvelujen toimintamallina. Vuonna 2008 verkostotyön koordinaattorin tehtävä vakinaistettiin ja ennaltaehkäisevän työn poikkihallinnollisesta ohjausryhmästä tuli kunnanjohtajan päätöksellä pysyvä. Tällä hetkellä kunnassa toimii 14 koulutettua verkostokonsulttia, 6 huolen puheeksioton Hupu -kouluttajaa, yhteensä 4 läheisneuvonpidon koollekutsujaa, joista kaksi on kunnan ja kaksi seurakunnan palveluksessa sekä kaksi kriisikouluttajaa. Uudistettu varhaisen avoimen yhteistyön malli otetaan käyttöön vuoden 2011 alussa. Uudessa mallissa asiakkaan osallisuuteen perustuvasta verkostodialogisesta toiminnasta käytetään varhaisen puuttumisen sijasta ilmaisua varhainen avoin yhteistyö. Mallin mukaista varhaista avointa yhteistyötä ohjaavat valtakunnallisen Varpu-verkoston muotoilemat eettiset toimintaperiaatteet. Uudistettu varhaisen avoimen yhteistyön malli on toimintamallina käytössä kaikissa Nurmijärven kunnan lasten/nuorten ja perheiden palveluissa. Se on myös yksi kunnan työhyvinvoinnin tukemisen malli ja parhaillaan sen käyttöönottoa suunnitellaan myös ikäihmisten palveluissa. 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen osana kuntastrategiaa Nurmijärven kuntastrategian arvot ovat vastuullisuus, avoimuus, uudistumiskyky, yhteistyö ja palveluhenkisyys. Varhaisella avoimella yhteistyöllä ja sen eettisillä toimintaperiaatteilla edistetään näiden arvojen mukaista toimintaa. Sillä myös tuetaan talousarvion tavoitteiden sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kehittämisehdotusten toteutumista. Näiden asioiden välisiä yhteyksiä havainnollistaa seuraavalla sivulla oleva kuvio. 3

Nurmijärven varhaisen avoimen yhteistyön Varpumalli ja sen eettiset periaatteet KUNTASTRATEGIA 2010-2020 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Työhyvinvoinnin edistäminen Talousarvion tavoitteet Vuosittaiset ohjelmat Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on hyväksytty seuraavat lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämisen päälinjaukset: lisätään osallisuutta autetaan lasta omassa toimintaympäristössään turvataan toimivat peruspalvelut pidetään asuinympäristö viihtyisänä ja turvallisena lisätään lastensuojelun avopalveluja kasvatetaan perhehoidon osuutta lasten sijoituksissa Varhaisella avoimella yhteistyöllä tuetaan erityisesti seuraavia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman osioita: Osallisuuden lisääminen toimitaan varhain ja avoimessa vuorovaikutuksessa kuntalaisen kanssa tuetaan vanhemmuutta etsimällä dialogisia toteuttamistapoja päivähoidon ja koulujen vanhempainiltoihin lisätään vertaisryhmätoimintaa kehitetään nuorten yhteistoimintaa tavoitteena esimerkiksi toimivat oppilaskunnat ja nuorisovaltuusto huomioidaan kuntalaisen näkökulma palveluprosessien kuvauksissa lisätään yhteistyötä yhteisöjen kanssa Lapsen auttaminen hänen omassa toimintaympäristössään kehitetään hyviä käytäntöjä (Hykä:t) eri palvelujen nivelvaiheisiin kehitetään oppilashuollon laatua ja palvelurakennetta, palvelu-rakenteen kehittämishankkeessa käsitellään prosessit ja rakenteet -tehdään kehittämissuunnitelma tuetaan kolmatta sektoria lasten ja nuorten hyväksi tehtävässä työssä luodaan matalan kynnyksen palveluja nuorille kehitetään lapsiperheiden kotipalvelua turvataan nuorille monipuoliset vapaa-ajan palvelut Toimivista peruspalveluista huolehtiminen turvataan pätevän henkilöstön saanti ja pysyminen sekä huolehditaan työhyvinvoinnista kehitetään työ- ja toimintatavat sujuviksi 4

turvataan resurssit, esimerkiksi toimiva yleisopetus, sopivat ryhmäkoot ja muut mitoitukset, monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut ja sopiva asiakasmäärä/työntekijä 3. Puheeksiottamisen toimintatapa esimiestyössä ja työyhteisöjen vuorovaikutuksessa Nurmijärven kuntastrategiassa painotetaan osaavan henkilöstön saatavuutta ja aktiivisen toimintakulttuurin merkitystä työhyvinvoinnin turvaamisessa. Varhaisen avoimen yhteistyön mallilla ja sen eettisillä toimintaperiaatteilla edistetään kunnan arvojen, vastuullisuuden, avoimuuden, uudistumiskyvyn, yhteistyön ja palveluhenkisyyden mukaista toimintaa myös työhyvinvoinnissa. Työpaikan arvostus ja työyhteisön hyvinvointi edellyttävät aktiivista esimiestyötä ja työyhteisön vuorovaikutusta. Avoin vuorovaikutus ja yhteistyö ovat edellytyksiä organisaation uudistumiskyvylle ja jatkuvalle oppimiselle. Puheeksiottamisen toimintatapa varmistaa sen, että kaikki kantavat vastuuta työyhteisön hyvinvoinnista. Asioita otetaan avoimesti puheeksi työyhteisössä jo silloin, kun huolet ovat pieniä. Puheeksiottaminen ei ole esimiehen yksinoikeus, vaan aloitteen voi tehdä jokainen, joka huomaa ympäristössään huolestuttavia asioita. Periaatteina puheeksiottamisessa ovat avoimuus, vastuunotto työyhteisöstä sekä toisen arvostus ja välittäminen. Työntekijöiden tulee työpaikalla kertoa avoimesti myös toisilleen, mikäli he ovat huolestuneita toisen työkyvystä tai työskentelyedellytyksistä. Pelkästään esimiehen, työsuojelun tai työterveyshuollon kautta keskustelu ei ole välttämättä toimivin tapa välittää työyhteisön hyvinvoinnista. Puheeksiotto on parhaimmillaan sitä, että henkilö itse ottaa asian puheeksi esimiehen ja työkavereiden kanssa. Puheeksiottamisella pyritään siihen, että muun muassa pitkiä sairauspoissaoloja, uudelleensijoitteluja ja päihteiden käyttöä olisi vastaisuudessa vähemmän ja asioihin tartuttaisiin arvostavalla tavalla jo siinä vaiheessa, kun toimintavaihtoehtoja on vielä paljon. Vaihtoehtojen kaventuessa sairauspoissaolot lisääntyvät ja työssä jatkamisen edellytykset vähentyvät. Työstä poissaolot vaikeuttavat työyhteisön selviytymistä työtehtävistä ja tuovat pitkittyessään epävarmuutta sairastuneen työntekijän elämään. Työkykyprosessia kehitetään ennakoivaan suuntaan. Tavoitteena on tukea työssä jaksamista, ja työkyvyn säilymistä sekä lyhentää sairauslomien pituutta, tukea töihin palaamista pitkältä sairauspoissaololta ja ehkäistä täyden työkyvyttömyyden vaaraa. Nurmijärven kunnassa edistetään ja ylläpidetään sellaista työpaikan toimintakulttuuria, jossa töihin on kiva tulla ja jossa jokainen kokee työnsä tärkeäksi sekä arvostetuksi. Työpaikan ihmissuhteet pyritään pitämään toimivina ja jokaisen toivotaan saavan onnistumisen kokemuksia omassa työssään. Onnistumisen mittarina on muun muassa sairauspoissaolojen määrä. Esimiesten työ on usein kuormittavaa ihmissuhdetyötä. Esimiehet tarvitsevat keinoja, vertaistukea ja ns. perälautaa vaikeilta tuntuvien asioiden puheeksiottamisessa. Vaikeiltakin tuntuvien asioiden puheeksiottaminen on kuitenkin toimivin tapa varjella työpaikan hyvää arkea ja ennaltaehkäistä huolien syntymistä. Siksi kaikkien esimiesten on tärkeää harjaantua siinä. 5

4. Varhainen avoin yhteistyö ja sen rakenne Varhaisen avoimen yhteistyön keskeinen elementti on asiakkaan osallisuus. Myös Nurmijärven kuntastrategian mukaisesti kunnan kaikissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa osallisuus turvataan siten, että asiakas/perhe on aina alusta lähtien mukana oman asiansa käsittelyssä. Osallisuuden varmistamisessa käytetään Nurmijärvellä huolen vyöhykkeistöön perustuvaa varhaisen avoimen yhteistyön toimintatapaa. Sen mukaan jokainen työntekijä, joka on huolissaan lapsen tai nuoren tilanteesta, hakeutuu avoimeen yhteistyöhön lapsen ja perheen kanssa jo varhaisessa vaiheessa, kun huolet ovat vielä pieniä. On huolehdittava siitä, että huolet eivät pääse kasvamaan, vaan niitä hälvennetään antamalla lapselle tai nuorelle ja hänen perheelleen kaikki mahdollinen ennaltaehkäisevä apu ja tuki. Huolissaan oleva työntekijä voi asiakkaan nimeä mainitsematta milloin tahansa myös konsultoida kaikkia kunnan lasten, nuorten ja perheiden palveluissa toimivia työntekijöitä. On tärkeää, että työntekijä saa selkiytettyä omaa vastuutaan lapsen, perheen ja heidän läheistensä sekä viranomaisten yhteisessä tukiverkostossa. 4.1 Huolen vyöhykkeistö Nurmijärvellä THL:n (Arnkil & Eriksson) kehittämä huolen vyöhykkeistö on muunneltu alla olevan kuvan mukaiseksi kunnan omaan käyttöön soveltuvaksi huolen arvioinnin apuvälineeksi. HUOLEN VYÖHYKKEISTÖ Tom Arnkil & Esa Eriksson, THL EI HUOLTA PIENI HUOLI TUNTUVA HUOLI SUURI HUOLI 1 2 3 4 Ei huolta lainkaan. Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä. Huoli kasvaa ja on tuntuvaa. Huolta on paljon ja jatkuvasti, huoli on erittäin suuri. Luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Omat voimavarat ehtymässä. Omat keinot loppumassa tai lopussa. Lisävoimavaroja, kontrollia ja muutos tilanteeseen saatava heti. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin *) lisäämisen tarve. * kontrollilla tarkoitetaan tilanteen hallinnan lisäämistä rajoittamalla jotakin epätoivottavaa asiaa esim. päihteiden käyttöä 2009 Arnkil & Eriksson / THL 1 Varhaisessa avoimessa yhteistyössä työntekijä jäsentää ensin omaa huoltaan huolen vyöhykkeistön avulla. Hän asettaa huolensa vyöhykkeistölle sen mukaan, miten suurena hän itse sen kokee. Vyöhykkeet kertovat työntekijälle tilanteesta seuraavaa: 1) ei huolta - tilanne, jossa työntekijä kokee, että asiakkaan ja perheen asiat ovat kunnossa, 2) pieni huoli - työntekijällä voi olla pientä huolta tai ihmettelyä tilanteesta, mutta hän kokee voivansa itse auttaa siinä, 3) harmaa vyöhyke - työntekijä kokee, etteivät hänen omat auttamiskeinonsa riitä, vaan tilanteeseen tarvitaan lisää tukea ja/tai kontrollia, 4) suuri huoli - on kyse kriisitilanteista, jotka pakottavat nopeaan toimintaan. (Lähde: Arnkil, Eriksson, Rautava, Verkostokonsultin käsikirja, 2006) 6

4.2 Varhaisen avoimen yhteistyö rakenne kunnassa Nurmijärven kunnassa varhaisen avoimen yhteistyön rakenne on seuraavanlainen: Kunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta Koordinaatio Ennaltaehkäisevän työn poikkihallinnollinen ohjausryhmä - Kehittää, seuraa ja arvioi varhaista avointa yhteistyötä kuntastrategian sekä Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman näkökulmasta - Seuraa ja arvioi varhaisen avoimen yhteistyön vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta - Raportoi toiminnasta kunnan johtoryhmälle Verkostotyön koordinaattori -- Vastaanottaa verkostodialogisten neuvonpitojen, läheisneuvonpitojen, Hupu- ja kriisikoulutusten tilaukset ja koordinoi niiden järjestämisen - Kokoaa palautteet - Raportoi varhaisesta avoimesta yhteistyöstä ylisektoriselle johdolle Vaikuttavuuden arviointi - Välittömät palautteet neuvonpidoista ja koulutuksista - Tilaaja ja - varhaisen avoimen yhteistyön eettiset suuntaviivat Nurmijärvellä ovat sosiaali- asiakashaastattelut ja terveysministeriön Tarjonta koordinoiman Kysyntä Varpu-verkoston hyväksymät - Työyhteisöjen varhaisen eettisten puuttumisen eettiset periaatteet. Ne toimivat varhaista avointa periaatteiden yhteistyötä keskustelut ohjaavina periaatteina ja niiden pohjalta tätä yhteistoimintaa kehitetään - Jatkuva arviointi ja säännöllisesti Menetelmät arvioidaan. Kehittäminen ja kouluttaminen VARHAISEN - Huolen jäsentäminen AVOIMEN ja puheeksiotto - Varhaisen avoimen yhteistyön mallista YHTEISTYÖN EETTISET TOIMINTAPERIAATTEET - Ennakointidialogit asiakastyössä, tiedottaminen ja tapa toimia: suunnittelussa ja työyhteisöjen -Moniammatillisten ja työyhteisökohtaisten Huoli kehittämisessä puheeksi koulutusten järjestäminen - Läheisneuvonpito (LNP) - Työyhteisöjen kriisikoulutukset - Lapset puheeksi -lokikirja - Asiakasta osallistavien menetelmien osaajien - Hykä-dialogi ja Puimala seudullinen kehittäminen ja yhteistyö Varhaista avointa yhteistyötä Nurmijärvellä ohjaa, johtaa ja seuraa kunnanjohtajan nimeämä ennaltaehkäisevän työn poikkihallinnollinen ohjausryhmä. Toiminnan kehittymistä sekä asiakkaan osallisuuteen perustuvien dialogisten verkostotyön työtapojen ja menetelmien käyttöä ja kehittämistä koordinoi verkostotyön koordinaattori. Hän myös antaa lisätietoja myöhemmin esiteltävistä varhaisen avoimen yhteistyön menetelmistä ottaa vastaan niitä koskevat tilaukset. 5. Varhaisen avoimen yhteistyön eettiset periaatteet Valtakunnallinen Varpu-verkosto on määritellyt v.2008 varhaiselle puuttumiselle seuraavat 10 eettistä periaatetta, jotka ohjaavat varhaista avointa yhteistyötä myös Nurmijärvellä: 1. Yhteisten palvelujen turvaaminen, sisältyy myös Nurmijärven kuntastrategiaan. Sen mukaan kaikille tarkoitetut palvelut ehkäisevät ongelmia ja siksi palveluiden toimivuutta on vaalittava. Varhaisen puuttumisen korostaminen ei saa astua palveluista huolehtimisen sijaan. Toimivat yhteiset palvelut ovat varhaisen puuttumisen kivijalka. 2. Jokaisella on inhimillinen vastuu sekä itsestään että lähimmäisistään ja jokaisen kuuluu myös tämä vastuu ottaa. Heräävään huoleen on puututtava varhain, omaa vastuuta ei tule sysätä toisille, vaan vastuu varhaiseen puuttumiseen on sillä, jonka huoli herää. 7

3. Jokaisella on velvollisuus ottaa huolet kunnioittavasti puheeksi siellä, missä ne ilmenevät ja silloin kun ne ilmenevät on kolmas periaate. Kunnioittava puheeksi ottaminen tähtää yhteistyöhön, syyttely sen sijaan ei sitä edistä. 4. Arjen tärkeimmät tukijat ovat läheiset perheenjäsenet, sukulaiset ja ystävät, joten on toimittava yhteistyössä läheisverkostojen kanssa. Ammatillinen apu parhaimmillaan täydentää niitä. Varhainen puuttuminen tähtää läheisverkostojen ja ammattilaisten hyvään yhteistyöhön. 5. Osallisuutta tuetaan. Yhteistyö edellyttää vuoropuhelua, joten on tärkeää kuunnella ja tulla kuulluksi. On myös vältettävä asiantuntijakeskeisyyttä, joka sivuuttaa valtaa vailla olevien äänet. Yhdessä laadittu suunnitelma kantaa. 6. Toimitaan avoimesti ja yhdessä. Palvelun käyttäjän tai perheen asioita käsitellään heidän luvallaan ja läsnä ollessaan. Kohtaamisten tulee olla kunnioittavia ja edistää vuoropuhelua. Ammatillista neuvoa kysyttäessä ei käytetä asian-osaisten nimitä tai muita tunnistetietoja. 7. Varhainen puuttuminen tähtää asianosaisten itsenäisyyden ja elämänhallinnan kasvuun. On vältettävä sellaista rajoittamista, joka perustuu vain ulkoiseen pakkoon. Tuki ja ohjaus yhdistetään ja vältetään sellaista tukea, joka tekee riippuvaiseksi tuen antajasta. 8. On tärkeää vaalia mahdollisuuksia jatkaa vuoropuhelu ja yhteistoimintaa huolenaiheiden selvittämiseksi ja huolten hälventämiseksi. Ketään ei tule jättää yksin, väliinputoamista tulee välttää ja oma vastuu yhteistyön jatkumisesta tulee kantaa. 9. Varhainen puuttuminen/varhainen avoin yhteistyö ei oikeuta ihmisten luokittelua toimenpiteiden kohteiksi. Varhaisen puuttumisen nimissä ei saa laatia rekistereitä, jotka loukkaavat tietosuojaa ja avoimuuden eettisiä peri-aatteita. Varhaisen puuttumisen tulee tapahtua avoimessa yhteistyössä, joka tukee osallisuutta. 10. Syrjäytymisvaaraa, joka aiheutuu rakenteellisista tekijöistä, taloudellisista syistä tai uloslyövistä toimintakulttuureista, ei tule yksilöllistää henkilöiden tai perheiden ominaisuuksiksi. On puututtava varhain sellaisiin yhteiskunnallisiin tekijöihin, jotka asettavat yksilöt alttiiksi ongelmien kasautumiselle. 6. Varhaisen avoimen yhteistyön menetelmät 6.1 Huolen puheeksiottaminen Kun työntekijä on jäsentänyt oman huolensa ja arvioinut sen määrän kappaleessa 4.1. kuvatun huolen hyvöhykkeistön avulla, hän valmistautuu ottamaan huolensa puheeksi niiden kanssa, joita se koskee. Työntekijä voi pyytää tässä vaiheessa keskusteluapua ja tukea esimieheltään. Tärkeintä on, että huolitilanteita ei katsota läpi sormien, vaan että ne otetaan varhain ja viipymättä puheeksi niiden kanssa, joita ne koskevat. Puheeksiottaminen avaa tietä nopealle auttamiselle. Varhaisessa avoimessa yhteistyössä on keskeistä se, että huoli otetaan puheeksi asianosaisten kanssa kunnioittavasti. Asiakasta ei aleta syytellä eikä neuvoa, vaan häneltä pyydetään itselle apua huolia huojentavan toiminnan käynnistämisessä. Vaikeakin asia, esimerkiksi koulunkäyntiin liittyvä 8

huoli, voidaan ottaa vanhempien kanssa puheeksi vaikkapa sanomalla: Haluaisin pyytää apua teiltä vanhemmilta, kun olen nyt vähän ymmälläni Liisan suhteen. Olen nimittäin viime aikoina alkanut huolestua hänestä täällä koulussa. Liisahan on etevä tyttö, nyt hänellä vain on jostain syystä ollut myöhästymisiä ja kotitehtävät ovat olleet monesti tekemättä. Te vanhemmat voisitte varmasti auttaa minua ymmärtämään, mistä tässä voisi olla kysymys ja miten minä opettajana osaisin tukea häntä parhaalla mahdollisella tavalla täällä koulussa. Työntekijä ei siis ala määritellä tilannetta mitenkään, vaan hän pyytää vanhempien apua, jotta osaisi olla paremmin lapsen tukena. Ohjeita ja tukea huolen puheeksi ottamistilanteisiin saa huolen puheeksioton Hupu -koulutuksesta, jota kunnassa järjestetään pitkin vuotta kaikille työntekijöille ja esimiehille. Koulutuksiin voi ilmoittautua Myllyn kautta Hupu -koulutuksia järjestetään kaikille henkilöstöryhmille, myös esimiehille. Koulutusryhmä voi olla moniammatillinen tai koulutus voidaan haluttaessa suunnata jollekin tietylle ammattiryhmälle tai työyhteisölle. Koulutuksen kesto on 2 x 2,5 tuntia. Koulutuskertojen välissä olevien 2-3 viikon aikana koulutukseen osallistujat tekevät puheeksi ottamisen harjoituksen omalla työpaikallaan. Koulutuksen sisältöalueita ovat: varhaisen puuttumisen valtakunnallinen viitekehys Nurmijärven varhaisen avoimen yhteistyön malli tietoinen ennakointi, puheeksioton ennakointilomakkeen käyttö subjektiivisuus, omaan huoleen tarttuminen intuitio tilanteen voimavarat dialoginen kohtaaminen konkretisointi tukitarjoukset, mitä tarjota tilanteeseen tueksi oman toiminnan muuntelu puheeksioton jälkeiset dialogit 6.2 Dialoginen verkostoneuvonpito Kun työntekijä on ottanut huolensa puheeksi, hän alkaa pohtia yhdessä asiakkaan/perheen kanssa, miten avoimessa yhteistyössä voitaisiin edetä ja ketä muita läheisiä ja/tai ammattilaisia olisi tarpeellista kutsua mukaan. Lapsen, perheen ja sille läheisten ihmisten sekä työntekijöiden yhteisen suunnitelman laatimista varten voidaan järjestää verkoston yhteiskokoontuminen. Tällaisessa, ulkopuolisten verkostokonsulttien vetämässä dialogisessa verkostoneuvonpidossa, esimerkiksi ns. tulevaisuudenmuistelussa, luodaan kuvaa perheen hyvästä tulevaisuudesta ja suunnitellaan siitä käsin verkostoyhteistyötä sekä tarvittavia tukitoimia. Neuvonpidossa ei haeta syyllisiä tai vajavuuksia, vaan pyritään yhdistämään voimavaroja ja ihmisiä ja saamaan aikaan lasta/nuorta/perhettä tukeva yhteinen suunnitelma. Käytäntö sekä monet seurantatutkimukset ovat osoittaneet, että tämäntyyppinen 2-3 tuntia kestävä verkostodialoginen neuvonpito auttaa moniammatillista verkostoa toimimaan tehokkaasti asiakkaan tukena. (lisätietoa osoitteessa: http://groups.stakes.fi/verk/fi/tutkimus/index.htm) Dialogisen verkostoneuvonpidon organisointia ja ohjausta varten tilataan verkostotyön koordinoimasta ns. verkostokonsulttipankista koulutetut verkostokonsultit. Mikäli asiakas/perhe on suostuvainen verkostoneuvonpidon järjestämiseen, työntekijä tekee ennakointidialogin tilauksen kunnan verkostotyön koordinaattorille. Koordinaattoriin voi myös olla ensin yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse ja neuvotella siitä, millainen verkostoneuvonpito tai -menetelmä mihinkin tilanteeseen voisi sopia. 9

Verkostokonsultit työskentelevät neuvonpidoissa työparina, toinen ohjaa keskustelua ja toinen kirjaa sitä muistiin. He huolehtivat siitä, että jokainen neuvonpitoon osallistuja saa tilaisuuden kuulla muiden ajatuksia ja puhua omasta näkökulmastaan. Työntekijä, esimerkiksi opettaja, joka on tilannut neuvonpidon, vapautuu näin kuuntelemaan ja puhumaan omassa roolissaan ilman, että hänen tarvitsee toimia puheenjohtajana ja tehdä muistiinpanoja. Verkostokonsultteja voi tilata asiakasneuvonpitojen lisäksi myös alue- ja teemaneuvonpitoihin sekä suunnittelukokouksiin. Alueneuvonpidossa voidaan selvittää, miten tietyn alueen lapset/nuoret voivat. Niissä tarkastellaan alueen yhteisiä kehittämiskohteita, kuten esimerkiksi Rajamäen Kyläyhdistyksen toimeen panemissa lasten ja nuorten varhaisen puuttumisen alueneuvonpidoissa on vuosittain tehty. Teemaneuvonpitoja järjestetään, kun halutaan tarkastella jotain, esimerkiksi luokassa, päiväkotiryhmässä pulmalliseksi koettua tilannetta, useista näkökulmista. Varhainen avoin yhteistyö voidaan käynnistää myös työyhteisössä silloin, kun siellä on havaittu joku huolen aihe. Varhainen avoin yhteistyö voi alkaa joko huolissaan olevan esimiehen tai työntekijän aloitteesta. Ennakointidialogit soveltuvat myös työyhteisöjen huolien käsittelyyn. 6.3 Läheisneuvonpito (LNP) Läheisneuvonpito (LNP) on myös yksi asiakkaan osallisuuteen perustuva sosiaalityön menetelmä, jonka tavoitteena on lapsen asian ratkaiseminen. Siinä asiakas ja hänen läheisverkostonsa ovat mukana tilanteen arvioinnissa ja päätöksenteossa. Hän saa yhdessä läheistensä kanssa omista tarpeistaan ja voimavaroistaan lähtien ja viranomaisverkoston tuella etsiä ratkaisua omaan tilanteeseensa. Läheisneuvon perustuu kaikkien osapuolten vapaaehtoisuuteen. Päätarkoituksena on vahvistaa lapsen ja hänen läheistensä osallistumista sellaisen heitä koskettavan asian ratkomiseen, jossa viranomaisen on velvollisuus toimia. Läheisneuvonpidossa on kolme vaihetta, valmisteluvaihe, läheisneuvonpito- ja seurantavaihe. Työntekijä voi pohtia läheisneuvonpidon järjestämistä lapsen tai nuoren asiassa yhdessä verkostotyön koordinaattorin kanssa. Mikäli LNP päätetään järjestää, siitä tehdään tilaus verkostotyön koordinaattorille ja neuvonpidon koollekutsumisesta huolehtivat koulutetut koollekutsujat. (Lisätietoja osoitteessa: http://info.stakes.fi/laheisneuvonpito/fi/index.htm). 6.4 Seurantaneuvonpito Dialogisten verkostomenetelmien ja läheisneuvonpidon käyttö lisäävät asiakkaan osallisuutta hänen omassa asiassaan. Se ottaa dialogisesti mukaan myös asiakkaan ja/tai perheen oman lähiverkoston. Näin saadaan aikaan suunnitelma, johon kaikki osalliset sitoutuvat. Suunnitelman toteutumista seurataan ja ennakointidialogeissa ja läheisneuvonpidoissa sovitaan jo ensimmäisen kokoontumisen yhteydessä seurantaneuvonpidon järjestämisestä muutaman kuukauden kuluttua. Siinä arvioidaan suunnitelman toteutumista ja tarvittaessa muutetaan sitä. Seurantaneuvonpito voidaan järjestää useammankin kerran sen varmistamiseksi, että suunnitelmalle asetetut tavoitteet saavutetaan. 6.5 Hyvien käytäntöjen dialogi ja Puimala Hyvien käytäntöjen Hykä -dialogi ja Puimala ovat menetelmiä, jotka avaavat keskustelun ja toinen toiselta oppimisen mahdollisuuksia. Hykä-dialogeissa ja Puimaloissa lapsen/nuoren kasvua ja kehitystä tukevia eettisiä käytäntöjä voidaan tarkastella työyhteisön sisällä, sektoreiden välillä sekä yhdessä lasten/nuorten ja vanhempien kanssa. Työntekijät voivat niissä pohtia ja jakaa yhdessä ei huolta tilanteiden ja huolta aiheuttavien työskentelytilanteiden avulla sellaisia työkäytäntöjä, 10

jotka pitävät huolia loitolla ja huojentavat niitä. Työntekijät tulevat näin tietoisemmiksi omasta ja yhteisönsä hiljaisesta tiedosta, työkäytäntöjensä toimivista puolista ja kehittävät käytäntöjä yhdessä. Hykä-dialogeja ja Puimaloita ohjaavat niihin koulutetut verkostokonsultit. Hykä-dialogien vetäjiksi voidaan kouluttaa myös esimies-alainen, esimerkiksi rehtori-opettaja työpareja, kuten Nurmijärvellä on jo tehtykin. Kun joku työyksikön käytäntö osoittautuu hyväksi ja toimivaksi, voidaan järjestää Hykä-dialogi tai Puimala sen levittämiseksi myös muualle. Tavoitteena on luoda uusia tapoja kehittää työtä ja työhyvinvointia, kehittää välineitä lasten ja vanhempien sekä työntekijöiden osallisuuden lisäämiseen ja avoimeen yhteistyöhön sekä edistää dialogista ja verkostomaista työkulttuuria. http://info.stakes.fi/verkostomenetelmat/fi/tyokaytannot/index.htm) Verkostodialogisilla menetelmillä työyksiköt rakentavat omat eettiset hyvät käytäntönsä. Ensin hyviä käytäntöjä pohditaan omissa työyksikkökohtaisissa keskusteluissa ja niitä voidaan myös mahdollisuuksien mukaan tarkastella työyksiköiden välisissä Hykä-dialogeissa ja/tai Puimaloissa. Sen jälkeen hyvät käytännöt kirjataan huolen vyöhykkeille, jolloin niistä muodostuu yksikön oma hyvien käytäntöjen kokonaisuus. Tätä kokonaisuutta voidaan tarkastella yhdessä asiakkaiden kanssa esimerkiksi päiväkotien ja koulujen vanhempainilloissa. Asiakkaiden, esimerkiksi lasten ja vanhempien osallistuminen jo työyksikkökohtaisiin keskusteluihin on suositeltavaa. 6.6 Työyhteisön kriisikoulutus Nurmijärvellä on kaksi kriisikouluttajaa, jotka järjestävät puolen päivän pituisia kriisikoulutuksia kunnan työyhteisöille. Niiden tarkoituksena on lisätä työyhteisöjen kykyä varhaiseen avoimeen yhteistyöhön antamalla henkilöstölle valmiuksia kohdata kriisejä asiakasperheissä tai työyhteisöissä. Koulutus antaa myös valmiuksia ohjata apua tarvitsevia varsinaisen kriisiavun ja tuen piiriin. 7. Varhaisen avoimen yhteistyön seuranta Poikkihallinnollinen ohjausryhmä ja verkostotyön koordinaattori seuraavat ja arvioivat avoimen yhteistyön etenemistä ja raportoivat niistä kunnan johtoryhmälle. Seurantaa ja arviointia varten kerätään palautteet kaikilta verkostoneuvonpitoihin osallistuneilta asiakkailta, työntekijöiltä ja työyhteisöjen jäseniltä. Palautetta kerätään myös verkostokonsulteilta ja muilta dialogisten menetelmien osaajilta sekä verkostotyön koordinaattorilta. Jatkuvan seurannan välineitä ja mittareita etsitään ja kehitetään sekä kunnassa että yhteistyössä THL:n kanssa. 11

Säännöllinen arviointi on tärkeää varhaisen avoimen yhteistyön jatkuvaa kehittämistä ja vakiinnuttamista ajatellen. Huomiota kiinnitetään seuraaviin tasoihin: Toiminnan vakiinnuttaminen, seuranta ja arviointi Tunnetuksi tekeminen vastuutettua ja jatkuvaa Koulutus pysyvä osa henkilöstökoulutusta Johtaminen vakiintuneissa ylisektorisissa rakenteissa Koordinaatio Työskentely ja generointi toteutus viety toimenkuviin ja generointia tuetaan S euranta ja arviointi osa kunnallista päätöksentekoa Palaute palautetta säännöllisesti osallisuudesta Varhaisessa avoimessa yhteistyössä on hyvä muistaa, että Koskaan ei liene liian aikaista olla avoin, koskaan ei liene liian aikaista suuntautua yhteistoimintaan, koskaan ei liene liian aikaista ryhtyä dialogiin. (Tom Arnkil, THL) 12