Rovaniemen ammattikorkeakoulun virtuaaliopintojen tukipalvelut kysely 2009

Rovaniemen ammattikorkeakoulun virtuaaliopintojen tukipalvelut kysely 2009 Pia Pitkänen KKAS3007 Työharjoittelu Kasvatustieteiden tiedekunta, mediakasvatus Harjoittelua ohjaava opettaja: Leo Pekkala

Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Virtuaaliopintojen tukipalvelut RAMKissa... 5 3 Kysely ja sen tulokset... 8 3.1 Tuen tarpeellisuus ja tukimuodot... 9 3.2 Optimatuki... 11 3.3 LearnLinc-tuki... 15 3.4 Tiedottaminen... 21 4 Johtopäätökset... 25 4.1 Tuen tarpeellisuus... 25 4.2 Oikea-aikainen tuki... 26 4.3 Koulutus ja vertaistuki... 27 4.4 Tukityöntekijän rooli pedagogisena tukena... 28 4.5 Tiedottaminen... 32 5 Lopuksi... 33 Lähteet... 34 Liite 1.... 36

1 Johdanto Tämä raportti on osa työharjoitteluani, joka kuuluu mediakasvatuksen maisteriopintoihin Lapin yliopistossa. Suoritan harjoittelun Rovaniemen ammattikorkeakoulussa (RAMK), jossa toimin virtuaaliopintojen tukena. Teen harjoittelussa selvityksen virtuaaliopintojen tuen toimivuudesta. Haen vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Kokevatko Rovaniemen ammattikorkeakoulun opettajat virtuaaliopintojen tuen tarpeelliseksi? Miten tukipalvelut ovat onnistuneet tehtävässään ja miten tukipalveluita voitaisiin kehittää? Vastauksen saamiseksi tein RAMKin opettajille keväällä 2009 kyselyn, jonka tulokset ovat tässä raportissa. Raportin johtopäätöksissä pohdin, millaisin toimenpitein virtuaaliopintojen tukea voitaisiin parantaa. Työskentelen RAMKin virtuaaliopintojen tukipalvelussa. Työhöni kuuluu opetusmateriaalin muuttamista digitaaliseen muotoon, opiskelijoiden ja opettajien tukemista virtuaaliopinnoissa ja erilaisiin kehitysprojekteihin osallistuminen. Työni antoi minulle kimmokkeen tässä harjoittelussa tekemääni kyselyyn. Saan työssäni sanallista palautetta tukityöstä, mutta on mielenkiintoista nähdä, miten opettajat kokevat tukipalveluiden toimivuuden kyselyn perusteella ja millaisia toiveita heillä on sen kehittämisestä. Etä-, virtuaali- ja aikuisopiskelun kehittäminen on yksi Rovaniemen ammattikorkeakoulun pedagogisen kehittämisen painopiste. Virtuaaliopintojen tukipalveluiden tehtävänä on tukea verkkopohjaista monimuoto-opetusta. Tukipalvelut ovat teknistä ja pedagogista tukea opettajille ja opiskelijoille. Edellisen lisäksi tukipalveluihin kuuluu joustavan opiskelijaliikkuvuuden ja verkostoyhteistyön edistäminen ammattikorkeakoulujen välillä. (Virtuaaliopintojen tukipalvelut - toimintasuunnitelma 2009). Virtuaaliopintojen kehittämisellä, toteuttamisella ja niiden tukemisella vastataan Lapin alueen korkeakoulutasoisen opetuksen ja osaamisen tarpeisiin mutta myös laajemmin aikuiskoulutuksen haasteisiin (Virtuaaliopintojen tukipalvelut - toimintasuunnitelma 2009). Lapin pitkät välimatkat haastavat kehittämään opetusmenetelmiä, joiden avulla 3

erilaisissa elämäntilanteissa olevat oppijat, kuten esimerkiksi työssä käyvät perheelliset voisivat osallistua opetukseen kotipaikkakunniltaan. Näenkin etä- ja virtuaaliopetuksella olevan yksilöiden koulutusmahdollisuuksia tasa-arvoistava vaikutus. Lapin yliopistolla toteutettiin vuonna 2008 kysely tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tukipalveluiden toimivuudesta (Suopajärvi-Puttonen & Syrjäkari 2008). Kyselyn taustalla oli yliopiston uusi verkko-opetuksen tukipalvelumalli, jossa tukipalvelu oli hajautettu opetuksen kehittämispalveluiden (OPKE) lisäksi atk-palveluihin sekä tiedekuntiin ja yksiköihin, joihin oli nimetty omat verkko-opetuksen lähitukihenkilöt. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa Virtuaaliopintojen tukipalvelut hoidetaan keskitetysti. Tällä hetkellä virtuaaliopintojen tukipalveluissa toimii kaksi tukihenkilöä ja yksi suunnittelija. Lisäksi RAMKilla on oma e-opintosihteeri, joka hallinnoi opiskelijoiden virtuaaliammattikorkeakouluverkoston opintoihin liittyviä asioita. Optiman pääkäyttäjän ja ATK-tuen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Käytän Suopajärvi-Puttosen ja Syrjäkarin 2008 tekemän tutkimuksen rakennetta pohjana tässä kyselyssä, näin tuloksia voidaan halutessa verrata toisiinsa. Tämä voi olla tulevaisuudessa mielenkiintoista Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun muodostaman Lapin korkeakoulukonsernin yhteistyön edetessä. 4

2 Virtuaaliopintojen tukipalvelut RAMKissa Virtuaaliopinnot termillä käsitetään tässä raportissa opintoja, jotka tapahtuvat kokonaan tai osittain Internetin välityksellä. Virtuaaliopinnot voivat sisältää perinteistä lähiopetusta luokassa tai ne voivat olla täysin Internetin välityksellä suoritettavia toteutuksesta riippuen. Virtuaaliopinnot suoritetaan RAMKissa käyttäen hyväksi Optima verkkooppimisympäristöä ja LearnLinc etäopetusjärjestelmää. Monimuoto-opiskelulla tarkoitetaan opiskelua, jossa yhdistyvät lähi-, etä- ja itseopiskelu (Mäki-Komsi 1999, 32). RAMKissa käytössä on kaksi pääasiallista etäopetuksen ja opiskelun työvälinettä; Optima verkko-oppimisympäristö ja LearnLinc etäopetusjärjestelmä. Optima on verkkooppimisympäristö, joka mahdollistaa erilaisten dokumenttien jakamisen ja ryhmätyöskentelyn sekä vuorovaikutuksen Internetin välityksellä. Optima on ns. asynkroninen eli ei reaaliaikainen järjestelmä, jossa vuorovaikutus on mahdollista keskustelualueelle kirjoitettavien viestien kautta. Tulevaisuudessa Optimaa kehitetään kuitenkin yhä synkronisempaan suuntaan mm. prosessikirjoittamisen työkalun yhteyteen liitettävän chatin kautta (ominaisuus tulossa käyttöön syksyllä 2009). LearnLinc on Internet-pohjainen ja reaaliaikainen (synkroninen) järjestelmä, joka mahdollistaa oppituntien pitämisen ja ryhmätyöskentelyn äänen, videoyhteyden ja virtuaalisen luokkahuoneen kautta. Virtuaalisessa luokkahuoneessa opettaja voi luennoida perinteiseen tapaan ja opiskelijat voivat viitata ja opettaja antaa heille puheenvuoron. LearnLinc mahdollistaa myös reaaliaikaisen ryhmätöiden tekemisen. LearnLincin kautta voidaan pitää seminaareja ja hankekokouksia ja näin sen käytön mahdollisuudet ovat moninaiset. Sekä Optimaan että LearnLinciin kirjaudutaan henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Verkkopohjaisen monimuoto-opetuksen myötä opettajalta vaaditaan erilaisten tieto- ja viestintäteknisten välineiden osaamisen lisäksi erityisesti oppimisprosessin suunnittelun taitoja (Pruikkonen & Rautiainen 2009, 113). Tuki on pyritty järjestämään niin, että virtuaaliopintojen tukipalvelut vastaavat RAMKissa opettajien teknisen ja pedagogisen tuen 5

tarpeeseen. Tuki sisältää opetusta edeltävää, sen aikaista ja opetuksen jälkeistä pedagogista ja teknistä tukea. Etä- ja virtuaaliopetuksen ja -opiskelun tukipalvelut Opetuksen kehittäminen Käytönaikainentuki Työvälineiden (opettajat ja opiskelijat) opetuskäytön -ohjaus suunnittelu -tallenteet ja niiden opettajan jakelu kanssa Työvälineiden Työvälinekoulutukset Opintojaksokohtai koulutus ja testit (opiskelijat) set ympäristöt (opettajat) Palaute ja sen Virtuaaliluokat hyödyntäminen Käyttäjätunnukset Käyttäjätunnukset (opiskelijat) Opetus-/opiskeluprosessi Suunnittelu Toteutus Päätös Toteutusta edeltävä tuki Koulutustyyppinen tuki Toteutuksen Aikainen tuki Kehitystyö Kuva 1. RAMKin virtuaaliopintojen tukipalvelu osana opetus- ja opiskeluprosessia. Pyrkimyksenä on jo etukäteen ennakoida haastavia tilanteita virtuaalisesti toteutettavien opintojen suunnittelussa tai esimerkiksi uuden opettajan aloittaessa opetuksensa LearnLincin kautta. Opintojaksototeutusta edeltävää tukea on opintojakso- ja ryhmäkohtaisten työtilojen luonti Optimaan ja virtuaaliluokkatilojen luonti LearnLinciin ja Learn- Linc-tunnusten luonti. Tukityöntekijät hoitavat RAMKin opettajien Optima ja LearnLinc työvälinekoulutukset sekä toimivat apuna työvälineiden opetuskäytön suunnittelussa. Ennen LearnLinc luentojen alkamista tukityöntekijät kouluttavat opiskelijat ja järjestävät yhteyksien ja äänilaitteiden testauksen sekä kouluttavat aikuisryhmien opiskelijat Optiman käyttöön. Opintojaksototeutusten aikana Optima-tukea annetaan tarvelähtöisesti sähköpostilla, puhelimitse ja tarpeen tullen myös ns. vierihoitona. LearnLinc-tukea annetaan sähköpostin ja puhelimen lisäksi luentojen aikana On line verkon välityksellä. Opetuksen alkaessa tuki ilmoittaa tukinumeron LearnLincin chatissa ja tekee nauhoituksen. Tuki on 6

saatavilla puhelimitse koko luentojen ajan. Luentojen päätyttyä tukihenkilö siirtää nauhoitteet Optima-oppimisympäristöön opiskelijoiden saataville. Tukea on saatavilla myös Optimatenttien aikana, mikäli näin sovitaan. Opintojakson päätyttyä opettajaa autetaan tarvittaessa palautteen teossa ja sen hyödyntämisessä opintojakson kehittämisessä. Tukipalvelut ovat näin mukana opetus- ja opiskeluprosessin kaikissa vaiheissa tarpeen mukaan. Syksystä 2006 alkaen opettajille on tarjottu työpajatyyppistä henkilöstökoulutusta, jossa tavoitteena on, että osallistuvat opettajat suunnittelevat opetusalaansa liittyvän monimuotoisen opetusprosessin ja valmistavat tähän liittyvää verkkomateriaalia. Koulutus on suunniteltu tukipalveluissa ja se sisältää sekä teoriaa että opintojakson ohjattua työstämistä ja työvälineohjausta. Kuitenkin painotuksena on keskittyä oppimisprosessin pedagogiseen suunnitteluun. Koulutus on kolmen päivän mittainen ja neljäntenä päivänä koulutukseen osallistujat ovat tuoneet koulutuksessa työstämänsä suunnitelmat ja opintojaksot ns. katselmuksiin, joissa nämä on esitelty ja arvioitu yhdessä muiden osallistujien kanssa. Koulutuksesta ja sen palautteista on tehty opettajan pedagogisten opintojen harjoitteluraportti vuonna 2007 (Rautiainen 2007). Syksylle 2009 on suunniteltu Ohjattu opintojakson rakentaminen 2.2 -koulutus, joka on jatkoa aiemmalle koulutukselle. Koulutukseen kuuluu kaksi lähipäivää, jonka jälkeen pidetään kuukausittain koulutuskahvit. Kahvien tarkoitus on opetuksen jatkuva kehittäminen ja ongelmakohtiin avun saaminen. Näin tukihenkilöt kulkevat opettajan rinnalla opintojen suunnittelusta sen toteutukseen ja arviointiin. Koulutus on suunniteltu niin, että osallistujat saavat aloiltaan työaikaresurssin, jonka puitteissa koulutus käydään. Etä- ja monimuoto-opiskelu ja opetus vaativat useimmiten monen ammattiryhmän yhteistyötä onnistuakseen sujuvasti. Virtuaaliopintojen tukipalvelut ovat yksi osa tässä yhteistyössä. Tukipalveluiden työhön kuuluu jatkuva yhteistyö eri koulutusalojen opettajien, opintosihteerien, opetustoimen kehitysjohtajan, aikuiskoulutuksen kehittämispäällikön, atk-tuen, muiden koulutusorganisaatioiden tukityöntekijöiden ja informaatikkojen kanssa. Pruikkonen ja Rautiainen (2009, 113 114) toteavatkin, että: Onnistuneen oppimisprosessin toteutuksen taustalla ovat opettajien ja opiskelijoiden lisäksi hallintohen- 7

kilöstö, koulutussuunnittelijat, tukihenkilöt, kirjastohenkilöstö, henkilöstön kouluttajat ja tutkijat. 3 Kysely ja sen tulokset Opettajille tehdyn virtuaaliopintojen tukipalvelut kyselyn avulla halusin selvittää tukipalveluiden toimivuutta RAMKin opettajien näkökulmasta. Kyselyn avulla hain vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Kokevatko Rovaniemen ammattikorkeakoulun opettajat virtuaaliopintojen tuen tarpeelliseksi, miten tukipalvelut ovat onnistuneet tehtävässään ja miten tukipalveluita voitaisiin kehittää? Vastauksen saamiseksi lähetin RAMKin opettajille keväällä 2009 kyselyn, jonka tulokset ovat tässä raportissa. Opettajien vastausten ja kirjallisuuden perusteella pohdin myös, millaisin toimenpitein virtuaaliopintojen tukea voitaisiin kehittää. Toteutin kyselyn Internet-pohjaisella Webropol-ohjelmalla. Lähetin kyselyn kaikille RAMKin opettajille sähköpostilla. Sähköpostin mukana oli saatekirje, josta oli linkki kyselyyn. Koska päivittäinen työni koostuu sähköpostitse, puhelimitse ja kasvokkain annettavasta tuesta, on todella mielenkiintoista saada opettajilta palautetta ja kehittämisehdotuksia työhöni. Opettajille keväällä 2009 tekemääni Virtuaaliopintojen tukipalvelu kyselyyn vastasi 53 opettajaa (N=53). Kyselyssä vastauksia haettiin väittämien ja avovastausten avulla. RAMKissa työskentelee noin 150 opettajaa, joten vastausprosentti on noin 35 %. Näin ollen vastausprosentti ei ole suuren suuri, mutta siitä voitaneen tehdä suuntaa antavia johtopäätöksiä. Huomioin kyselyyn vastanneiden henkilöllisyyden suojauksesta ja vas- 8

taukset voitiin antaa nimettöminä. Vastaajia oli joka kampukselta; 24,5 % hyvinvointialoilta, 30,2 % palvelualoilta ja 47,2 % tuotantoaloilta. 3.1 Tuen tarpeellisuus ja tukimuodot Ensimmäisellä väittämällä halusin selvittää, onko virtuaaliopintojen tuki yleensäkään tarpeellista opettajien mielestä. Opettajista suurin osa (81,1 %) oli täysin samaa mieltä väittämän Virtuaaliopintojen tuki on tarpeellista kanssa. Vain yksi henkilö (1,9 %) vastaajista oli täysin eri mieltä tuen tarpeellisuudesta. Kuvio 1. Virtuaaliopintojen tuen tarpeellisuus. Kysyttäessä tukimuodoista ja tukitarpeesta tulevaisuudessa 90 % opettajista vastasi tarvinneensa teknistä tukea ja suurin osa (noin 77 %) vastasi tarvitsevansa tukea myös jatkossa. Suuntaus näyttäisi olevan hyvä, sillä näin ollen opettajat kokevat ilmeisesti taitojensa karttuneen, vaikkakaan muutos ei ole kovin suuri. Silti jatkossakin tukea selvästi tarvitaan. Pedagogista tukea on tarvinnut hieman yli puolet ja sitä tarvitsee jatkossa muutama vastaaja enemmän. Olisiko niin, että ensin vastaajat ovat hankkineet teknistä osaamista ja taitojen karttuessa huomanneet pedagogisen tuen ja lisätiedon tarpeen? Hallinnollista tukea (tuki esimieheltä) on tarvinnut noin 30 % vastaajista ja melkein puolet vastaajista kokee tarvitsevansa sitä jatkossa. Hallinnollisella tuella tarkoitetaan tässä esimieheltä saatavaa tukea työaikaresurssin ja koulutuksen muodossa. 9

Avoimissa vastauksissa opetuksen pedagoginen kehittäminen ja ajan puute nähdään haasteena. Opettajat kokevat tarvitsevansa tukea työhönsä työaikaresurssin ja koulutuksen muodossa. Tukipalveluilta toivottiin myös tiedotteita työvälineiden kuten Optiman uusista ominaisuuksista. Toivottiin myös atk-tukipalveluiden resurssien saattamista ajan tasalle, mutta tätä ei ollut selitetty tarkemmin, joten voidaan ainoastaan arvailla kohdistuisiko kritiikki viime keväänä ilmenneisiin tietoverkkoyhteyksien ongelmiin? Taulukko 1. Käytetyt tukimuodot ja tulevaisuuden tukitarpeet. Olen tarvinnut Tekninen tuki 90,4 % 47 Pedagoginen tuki 51,9 % 27 Hallinnollinen tuki 30,8 % (= tuki esimieheltä) 16 Tarvitsen jatkossa 76,9 % 40 55,8 % 29 46,2 % 24 Tärkeimmät tukimuodot Vastanneet opettajat kokivat virtuaaliopintojen tukipalvelut tärkeimpänä tukimuotona, mutta melkein 60 % vastaajista piti myös muiden opettajien antamaa vertaistukea tärkeänä. ATK-palvelujen tukea piti tärkeänä yli puolet vastanneista. Lisäksi tärkeäksi tukimuodoksi oli nimetty avoimeen kenttään hallinnollinen tuki ja erityisesti koulutus. Kuvio 2. Tärkeimmät tukimuodot. 10

Seuraavissa kyselyn osioissa kartoitin Optimaan ja LearnLinciin liittyviä asioita. Kuinka paljon opettajat käyttävät opetuksessaan Optimaa ja LearnLinciä ja miten opettajat kokevat tukipalvelun toimivan kyseisiin järjestelmiin liittyvissä kysymyksissä? Entä onko tukipalvelu ollut heidän mielestään nopeaa, palvelualtista ja asiantuntevaa? Halusin myös tietää, mitä Optiman ja LearnLincin ominaisuuksia opettajat kokivat osaavansa tehdä? Lopuksi pyydettiin ehdotuksia Optima ja LearnLinc tuen parantamiseen. 3.2 Optimatuki Optima on RAMKin virallinen tuettu verkko-oppimisympäristö. Kyselyn avulla halusin tietää, kuinka paljon opettajat käyttävät Optimaa opetuksessaan. Kyselyyn vastanneista opettajista suurin osa (81,1 %). käyttää Optimaa kaikissa tai useimmissa opintojaksoissaan. Kuvio 3. Optiman käyttäminen opetuksen tukena. Tuen saatavuus Seuraavan väittämän avulla halusin selvittää, onko tuki ollut saatavilla ja pystynyt palvelemaan opettajia silloin kun heillä on ollut siihen tarve. Väittämään olen saanut tukea Optiman käyttöön silloin kun olen sitä pyytänyt aina tai useimmiten tukea saaneita oli yhteensä 92,5 %. Harvoin tukea saaneita oli yksi vastaajista. 11

Kuvio 4. Optimatuen saatavuus. Tuen nopeus Seuraavaksi kartoitin, kokevatko opettajat saaneensa Optima-tuen nopeasti? Myös tällä kysymyksellä halusin selvittää tuen toimivuutta. Samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä tuen nopeudesta oli 88,2 %. Vastanneista opettajista 9,8 % vastasi, ettei osaa sanoa, oliko saanut tuen nopeasti. Yksi vastaajista oli jokseenkin eri mieltä tuen nopeudesta. Kuvio 5. Optimatuen nopeus. Tuen palvelualttius Tukityöntekijät työskentelevät tiiviisti opettajien kanssa ja on tärkeää, että opettajat kokevat heidät palvelualttiiksi, jolloin tukea on helppo lähestyä. Suurin osa opettajista (86,5 %) oli täysin samaa mieltä väittämän Tukihenkilöstö on palvelualtista kanssa. Suurin osa opettajista piti tukihenkilöstöä palvelualttiina. 12

Kuvio 6. Optimatuen palvelualttius. Tuen ammattitaito Tukipalvelut avustavat osaltaan opetuksen toteutumista mahdollisimman laadukkaasti ja sujuvasti. Tämän vuoksi on tärkeää tietää, kokevatko opettajat saavansa ammattitaitoista tukea tukipalveluista. Väittämään tukihenkilöstö on osaavaa ja asiantuntevaa 96,3 % vastasi olevansa täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä. Yksi vastaaja oli täysin eri mieltä väittämän kanssa. Kuvio 7. Optimatuen ammattitaito. Opettajien tekninen osaaminen Kyselyssä opettajia pyydettiin arvioimaan teknistä osaamistaan konkreettisilla asioilla, joita he osaavat tehdä Optimassa. 13

Suurin osa (98 %) opettajista osaa kertomansa mukaan lisätä Word tai muita tiedostoja Optimaan. Melkein kaikki (96,1 %) osaavat lisätä kansioita Optiman työtiloihin. Hyvin osataan myös opiskelijoiden lisääminen työtilaan (94,1 %) ja luku- ja kirjoitusoikeuksien tarkistaminen (94,1 %). Seuraavaksi eniten prosentteja saivat työtilan aukioloajan ajastus 92,2 % ja keskustelualueelle viestin kirjoittaminen 92,2 %. Edellisten taitojen avulla opettaja pystyykin jo käyttämään Optimaa hyvin opetuksensa tukena. Optima toimii tällöin varmasti materiaalin ja tehtävien ja keskustelukanavan käyttö mahdollistaa opettajalle opiskelijoiden ohjauksen. Keskustelualueella on myös mahdollista käydä opiskelijoiden keskinäistä pohdintaa. Lisäksi keskustelukanavalle voidaan palauttaa valmiita tai keskeneräisiä töitä, joita muut voivat kommentoida. Näin ollen Optima ei välttämättä ole pelkkä materiaalinjakokanava, vaan sitä voidaan käyttää jo kohtalaisen pienillä taidoilla vuorovaikutukselliseen opiskeluun. Kuvio 8. Opettajien tekninen osaaminen Optimassa. Vastanneista opettajista 82,4 % osaa lisätä Optimaan tehtävän palautuslaatikon kertomansa mukaan, 76,5 % osaa lähettää ilmoituksen Optiman kautta opiskelijoille, 74,5 % osaa lisätä keskustelualueen ja samoin 74,5 % osaa ajastaa tehtävän palautuslaatikon. Huonoiten osataan kyselyn mukaan käyttää Optiman kevyt web-editoria (70,6 % vastanneista). 14

Ehdotuksia Optima-tuen parantamiseen Kysyttäessä ehdotuksia Optima-tuen parantamiseen selvästi eniten tuli pyyntöjä lyhyiden päivityskoulutusten järjestämiseen: uusien ominaisuuksien nopeita päivityskoulutuksia, kesto 1-2 h ja teemoittaisia lyhyitä kursseja uusista asioista tai Optiman hienouksista. Vastaajat toivoivat keskinäistä ideoiden kertomista ja käyttöesimerkkejä jotka käsitän hyvien käytänteiden levittämiseksi. Toivottiin myös tiivistelmämuotoista tietoa Optiman uusista ominaisuuksista esimerkiksi Optiman kautta. Ehdotettiin lisää tukihenkilöstöä ja vertaisohjaajien kouluttamista osaavista opettajista aloille. Vastauksissa tuotiin esille myös henkilöstökoulutuksen ja oman opetuksen päällekkäisyyden ongelma. Kävi ilmi, että kaikki opettajat eivät tiedät, anonyymi palautteenanto on mahdollista. Asia tulee huomioida Optima -perehdytyksissä ja asiasta tulee tiedottaa opettajia. Yksi vastaaja vaati opettajilta turhat aikaa vievät rutiinit pois. 3.3 LearnLinc-tuki LearnLinc on RAMKin toinen virallinen tuettu etäopetusjärjestelmä. Halusin tietää, kuinka paljon opettajat käyttävät LearnLinciä opetuksessaan. Vastanneista opettajista kaikissa tai useimmissa opintojaksoissaan LearnLinciä käyttävien osuus on 7,6 %. ja 13,2 % puolessa opintojaksoistaan. Harvoin LearnLinciä käyttävien osuus oli 49,1 % ja ei koskaan LearnLinciä opetuksensa tukena käyttäviä oli 30,2 %. Kuvio 9. LearnLincin käyttäminen opetuksen tukena. 15

Tuen saatavuus Seuraava väittämä selvitti, onko tuki ollut saatavilla ja pystynyt palvelemaan opettajia silloin, kun heillä on ollut siihen tarve. Väittämään olen saanut tukea LearnLincin käyttöön silloin kun olen sitä pyytänyt aina tai useimmiten vastanneita oli yhteensä 85,4 %. Kuvio 10. LearnLinc-tuen saatavuus. Tuen nopeus Seuraavaksi kartoitin, kokevatko opettajat saaneensa LearnLinc-tuen nopeasti? Samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä tuen nopeudesta oli 90,7 %. Jokseenkin eri mieltä oli 4,7 % väittämän kanssa ja yksi vastaajista (2,3 %) oli täysin eri mieltä tuen nopeudesta. Tuki on saatu opettajien mielestä enimmäkseen nopeasti. Kuvio 11. LearnLinc-tuen nopeus. 16

Tuen ammattitaito Aivan samoin kuin Optima tuen kohdalla myös LearnLinc tuki avustaa osaltaan opetuksen toteutumista mahdollisimman laadukkaasti ja sujuvasti. Väittämään tukihenkilöstö on osaavaa ja asiantuntevaa 95,2 % vastasi olevansa täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä ja 4,8 % ei osannut sanoa, onko tukihenkilöstö osaavaa. Kuvio 12. LearnLinc-tuen ammattitaito. Tuen palvelualttius Halusin tietää myös kokevatko opettajat tukihenkilöstön palvelualttiina? Tukityöntekijät työskentelevät tiiviisti opettajien kanssa ja on tärkeää, että opettajat kokevat heidät palvelualttiiksi, jolloin tukea on helppo lähestyä. Suurin osa opettajista eli 78 % oli täysin samaa mieltä väittämän Tukihenkilöstö on palvelualtista kanssa, 17,1 % oli jokseenkin samaa mieltä, 2,4 % vastasi, ettei osaa sanoa ja 2,4 % (yksi henkilö) oli jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa. Kuvio 13. LearnLinc-tuen palvelualttius. 17

Opettajien osaaminen Opettajia pyydettiin arvioimaan teknistä osaamistaan konkreettisilla asioilla, joita he osaavat tehdä LearnLincissä. Tämän kysymyksen avulla tukea voidaan kohdentaa myöhemmin oikeisiin asioihin. Kuvio 14. LearnLincin työkalujen tekninen osaaminen. Vastanneista kaikki (100 %) osaavat jakaa opiskelijoille puheenvuoroja LearnLincissä. Seuraavaksi parhaiten osataan jakaa opiskelijoille sovellus (esim. Word tai Optima) LearnLincin kautta (71,8 %) ja tuoda LearnLincin sisälle PowerPoint esityksiä (71,8 %). Yli puolet vastaajista (56,4 %) osaa käyttää feedback työkalua saadakseen nopeasti vastauksen kysymyksiin. Nämä ovat perustyökaluja, joilla opettaja voi luennoida ja näyttää opiskelijoille opintomateriaaliaan. Edellä mainitut taidot mahdollistavat myös keskustelut ja yhteisen työskentelyn esimerkiksi dokumenttien muokkauksen LearnLincin kautta. Oman valokuvan osaa lisätä 46,2 % ja salasanan vaihtaa 43,6 %. Mikäli kertauskoulutuksia pidetään, edellä mainitut asiat tulisi varmasti ottaa esiin. Valokuva personoi puhujan niin opettajan kuin opiskelijankin. Olemme joskus laittaneet valokuvia yhdessä opettajan kanssa LearnLinciin, joten voi olla, että tämä taito ei siten ole jäänyt mieleen. Salasanan vaihto taas on perustaitoja, joka olisi hyvä osata. 18

Vastaajista 35,9 % osaa jakaa opiskelijat pienryhmiin LearnLincissä ja 30,8 % osaa käydä pienryhmissä seuraamassa opiskelijoiden toimintaa. Pienryhmiin jakaminen mahdollistaa monipuolisemman ja opiskelijan kannalta aktiivisemman opiskelun. Koska LearnLinc on uusi väline useille opettajille, on ymmärrettävää, että ensin opetellaan perustyökalut ja myöhemmin lisäherkut. Huonoiten osataan tehdä Q&A (question and answer) tyyppisiä tehtäviä (23,1 % vastaajista). Ehdotuksia LearnLinc tuen parantamiseen Kun avoimessa kysymyskentässä kysyttiin ehdotuksia LearnLinc-tuen parantamiseen, selvästi eniten tuli pyyntöjä koulutusten ja lyhyiden päivityskoulutusten järjestämiseen aivan samoin kuin kysyttäessä parannuksia Optima-tukeen: Tarvitsen kertauskoulutusta, kun olen käyttänyt vähän, niin kaikki tahtoo unohtua ja kynnys käyttää nousee taas. Tähän mennessä läpi käymieni vastausten valossa keskitetty tukipalvelun malli näyttäisi toimivan hyvin, mutta on myös vastaaja, joka kokee lähituen olevan tarpeellista. Yksi vastaajista toivoi (aivan samoin kuin Optima-tuen yhteydessä) lisää tukihenkilöstöä ja vertaisohjaajien kouluttamista aloille. Tuotiin esiin DigiMemon kynien hankkiminen. Lisävarusteiden kuten kuulokkeiden ja DigiMemojen (digitaalisia muistilehtiöitä, joihin voidaan kirjoittaa tai laskea käsin ja lehtiön sivu voidaan jakaa LearnLincin kautta opiskelijoiden nähtäväksi) hankinnat tehdään koulutusaloilla. Sekä LearnLinc- että Optimatuen kohdalla tukipalveluita oli vastauksissa myös kiitetty: eip juuri parannettavaa, mahtava apu ollut aina ja olen ollut erittäin tyytyväinen nykyiseen systeemiin. Tavoitteena etäopetuksen välineiden oppiminen Tukipalvelujen muodot kohdan lopuksi kysyttiin vielä, onko vastaaja asettanut itselleen oppia käyttämään etäopetuksen välineitä. Tällä kysymyksellä halusin tietää millainen 19

asenne opettajilla on etäopetuksen välineitä kohtaan. Vastaajista suurin osa (91,7 %) vastasi kysymykseen myöntävästi ja vain 8,3 % kieltävästi. Kuvio 15. Tavoitteena etäopetuksen välineiden oppiminen. Virtuaaliopintojen tukipalveluiden yleisarvosana Yleisarvosanaksi RAMKin virtuaaliopintojen tukipalveluille vastaajista antoi viisi 66,7 %, neljä 29,4 % ja kolme 3,9 %. Arvonsana-asteikko oli 1-5, jossa 1=heikko ja 5=erinomainen. Kukaan vastaajista ei arvioinut tukipalveluja arvosanan kaksi tai yksi arvoiseksi. Kuvio 16. Virtuaaliopintojen tukipalveluiden yleisarvosana. Näin ollen keskitetty tukipalvelun malli ja tarjotut tukipalvelumuodot näyttäisivät palvelevan erinomaisesti tai kiitettävästi suurinta osaa vastanneista opettajista, vaikka toki parannettavaakin löytyy aina mm. päivityskoulutusten muodossa. 20

3.4 Tiedottaminen Viimeisenä kohtana halusin tietää virtuaaliopintojen tiedottamiseen liittyviä asioita. Ensin kysyin Tiedotetaanko virtuaaliopintojen tukipalveluista tarpeeksi?. Suurimman osan (68 %) mielestä tiedotusta on tarpeeksi. Noin kolmannes (32 %) vastaajista vastasi kysymykseen kuitenkin kieltävästi. Näin ollen tiedottamisessa on parantamisen varaa. Kuvio 17. Tiedottamisen määrä. Seuraava kysymys oli: Mitä kautta haluaisit saada tietoa virtuaaliopintojen tarjoamasta tukipalvelusta?. Parhaimmiksi välineiksi vastaajat valitsivat sähköpostin (78 %) ja vaihtoehdon ottamalla itse yhteyttä tukipalveluun tarvittaessa, jonka oli valinnut 64 %. Yleensä opettajat ottavat yhteyden tukipalveluihin joko sähköpostilla tai puhelimitse ja siten tämä vaihtoehto menee osittain päällekkäin sähköposti vaihtoehdon kanssa. Kolmanneksi eniten toivottiin tietoa saatavan Internet-sivujen kautta (32 %). Ohjattu opintojakson rakentaminen verkkoon koulutuksissa tietoa haluaisi saada 26 % vastaajista, RAMK-uutisista tietoa haluaisi saada 16 % ja esimieheltä 8 %. Kuvio 18. Tiedottamiskanavat. 21

Suurin osa (98 %) vastaa tietävänsä keneen ottaa yhteys, mikäli tarvitsee virtuaaliopintoihin liittyvää teknistä tai pedagogista tukea. Yksi vastaaja (2 %) ei sen sijaan tiedä keneen ottaa yhteys edellä mainituissa tilanteissa. Kuvio 19. Tukihenkilöiden tunnettavuus. Virtuaaliopintojen tukipalveluiden Internet-sivut Vaikka kolmannes halusi saada tietoa tukipalveluista Internet-sivujen kautta, silti 73,1 % vastaajista ei tiennyt, että virtuaaliopintojen tukipalveluilla on omat Internet-sivut! Vain 26,9 % tiesi Internet-sivujen olemassaolosta. Kuvio 20. Internet-sivujen tunnettavuus. Kysyttäessä käyttävätkö vastaajat virtuaaliopintojen tukipalveluiden Internet-sivuja, ei ole yllättävää, että vain 17,3 % vastaajista vastasi myöntävästi. Vastaajista 82,7 % ei käytä Internet-sivuja, joilta löytyy ohjeistuksia ja tietoa virtuaaliopintojen tukipalveluista. Virtuaaliopintojen tukipalveluiden Internet-sivut näyttävät olevan tuntemattomat suurimmalle osalle opettajista. 22

Kuvio 21. Internet-sivujen käyttäminen. Niistäkin jotka tietävät sivujen olemassaolon, sivustoa käyttää noin 10 % vähemmän opettajista. Ilmeisesti sivut eivät palvele opettajia tai he muutoin saavat tarvitsemansa tiedon esimerkiksi sähköpostilla ja puhelimitse. 24 % eli noin neljännes vastaajista opettajista tietää, että tukipalvelun sivuilta löytyy perusohjeet Optiman ja LearnLincin käyttöön. Kuvio 22. Ohjeiden sijainnin tunnettavuus. Tukipalvelun Internet-sivujen jatkokehitystä ajatellen kysyttiin: Olisiko koulutuskalenteri yleisillä Internet-sivuilla mielestäsi hyvä koulutusten tiedottamisen keino?. Vastaajista 83 % vastasi kysymykseen myöntävästi ja Internet-sivujen uudistamisen yhteydessä kesällä 2009 olemmekin suunnitelleet toteuttavamme koulutuskalenterin. Kuvio 23. Koulutuskalenteri tiedotuskanavana. 23

Kysyttäessä mitä opettajat haluaisivat Internet-sivuille, tai mitä sieltä puuttuu, saatiin vastaukseksi linkkejä hyväksi havaittuihin tukimateriaaleihin. Vastauksissa toivottiin myös kerran kuukaudessa ilmestyvää virtuaalituki tiedottaa ilmoitusta. Vastaajat toivat myös esiin tietotulvan ongelmallisuuden tietoa tulee nyt joka tuutista. Virtuaaliopintojen Internet-sivujen uudistus toivottavasti osaltaan selkiyttää tiedottamista. Sana on vapaa -osiossa opettajat antoivat kiitosta tukipalveluista. Kiitosta saatiin mm. siitä, että tukipalveuiden olemassaolo mahdollistaa opettajalle yksilöllisen tahdin kehittää työtään tuettuna. Vastaajat toivoivat jälleen koulutusta, mutta myös etäkoulutuspalveluiden kehittämistä. Optiman käyttöliittymän toivottiin yhdessä kommentissa olevan joustavampi. 24

4 Johtopäätökset Kyselystä nousi seuraavia asioita: 1) Suurin osa opettajista kokee virtuaaliopintojen tukipalvelut tarpeellisiksi ja oli niihin tyytyväinen. Tyytyväisyyttä herätti mm. tuen mahdollistama yksilöllinen tahti kehittää työtään. 2) Tuki on tehokasta kun se on oikea-aikaista. 3) Eniten tulevaisuudessa toivottiin koulutuksia: Optimaan ja LearnLinciin liittyviä lyhyitä päivityskoulutuksia, joiden avulla pysyttäisiin ajan tasalla niiden ominaisuuksista. Kyselyn perusteella toivottiin myös pedagogista koulutusta ja foorumeita etäopetuksen hyvien käytänteiden vaihtamiseen. 4) Kysely herätti myös pohdintaa tukityöntekijän roolista ohjaajana. 5) Virtuaaliopintojen tukipalveluiden tiedottamista on tehostettava. Noin kolmannes (32 %) vastaajista oli sitä mieltä, ettei virtuaaliopintojen tukipalveluista tiedoteta tarpeeksi. Virtuaaliopintojen tukipalveluiden Internet-sivut ovat kyselyn mukaan tuntemattomat suurelle osalle vastaajia. Näiden tunnettavuutta on lisättävä ja ohjaamalla opettajia ja opiskelijoita hakemaan sivuilta tietoa. Toivottiin myös joka kuukausi julkaistavaa ajankohtaistiedotetta. 4.1 Tuen tarpeellisuus Suurin osa opettajista kokee virtuaaliopintojen tuen tarpeelliseksi. Asenteet virtuaaliopetusta kohtaan ovat positiivisia, sillä kyselyyn vastanneista opettajista 91,7 % on asettanut itselleen tavoitteen oppia käyttämään etäopetuksen välineitä. Määrällisesti Optimaverkko-oppimisympäristöä käytetään paljon opetuksen tukena. Optimaa kaikissa tai useimmissa opintojaksoissaan käyttäviä opettajia oli 81,1 % vastaajista. Luku kertoo siitä, että RAMKilla on ollut tarve kehittää monimuotoista verkkotuettua koulutusta. Uskon virtuaaliopintojen tukipalvelujen saatavuudella olleen suuri vaikutus verkko-oppimisympäristön käyttöönottoon. 25