Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös 2011 1. Tilinpäätös 2014

Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös 2011 1 Tilinpäätös 2014

KYMENLAAKSON LIITTO Tilinpäätös 2014 Julkaisija: Kymenlaakson Liitto Karhulantie 36 B, PL 35, 48601 Kotka Faksi 05 230 8910 etunimi.sukunimi@kymenlaakso.fi virasto@kymenlaakso.fi www.kymenlaakso.fi Julkaisu: Tilinpäätös 2014 C:95 ISBN 978 952 5987 40 9 ISBN 978 952 5987 41 6 (Sähköinen versio) Maakuntahallitus 23.2.2015 ISSN 1237 8259 Tilintarkastus 12.3.2015, sivut 30 33 Hallintolaki 51 :n mukainen Kotka 2015 täydennys, sivu 20, 23.3.2015 Tarkastuslautakunta 26.3.2015 Maakuntavaltuusto 8.6.2015

Sisältö 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 2014... 4 1.1. Maakuntajohtajan katsaus... 4 1.4. Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 6 1.5. Olennaiset muutokset Liiton toiminnassa ja taloudessa... 12 1.6. Henkilöstö... 13 1.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 13 2. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 14 3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 16 4. Rahoitusasema ja sen muutokset... 18 5. Kokonaistulot ja menot... 19 6. Tilikauden tuloksen käsittely... 20 7. Talousarvion toteutuminen... 20 7.1. Tehtäväalueille asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 20 7.1.1. Johto ja edunvalvonta... 20 7.1.2. Aluekehityksen edistäminen... 21 7.1.3. Aluesuunnittelu... 23 7.1.4. Hallinto ja talous... 25 7.1.5. Kesäyliopisto... 26 7.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 30 8. Tilinpäätöslaskelmat... 36 9. Tilinpäätöksen liitetiedot... 39 9.1. Tuloslaskelman liitetiedot... 40 9.2 Tasetta koskevat liitetiedot... 41 9.2.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 41 9.2.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 42 9.2.3 Luettelot ja selvitykset... 46

Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös 2014 4 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 2014 1.1. Maakuntajohtajan katsaus Kansainvälinen taloustilanne on vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ollut edelleen vaikea ja näkymät ovat hyvin epävarmat. Julkinen talous on länsimaissa raskaasti velkaantunut. Suomessakin julkinen talous velkaantui edelleen kestämättömällä vauhdilla. Euroopan keskuspankki EKP julkaisi erittäin suuren arvopaperien osto ohjelman vauhdittaakseen euroalueen kasvua ja estääkseen euroaluetta joutumasta deflaatioon. Euroalue on hitaassa kasvussa, jota on edesauttanut erityisesti raakaöljyn hinnan voimakas lasku ja USA:n talouden hyvä tilanne. Euro on heikentynyt dollariin nähden selvästi. Öljyn hinnan lasku on johtanut yhdessä Ukrainan kriisin kanssa Venäjän talouden voimakkaaseen alamäkeen. Venäläisten ostovoima on heikentynyt nopeasti, mikä on Suomessa näkynyt erityisesti Kaakkois Suomen kaupan ja matkailun kehityksessä. Myös venäläisten investoinnit Suomeen ovat vähentyneet ja mm. Vaalimaan hankkeet ovat viivästyneet. EU:n talouspakotteet Ukrainan tilanteen johdosta ovat vähentäneet vientiä Venäjälle. HaminaKotkan sataman liikenteen volyymi on kuitenkin vähentynyt vain n 4 % vuoteen 2013 verrattuna. Maakunnassa jatketaan kuitenkin ponnisteluja Venäjän ja Itämeren alueen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Samalla tehostetaan Invest in toimintaa investointien saamiseksi länsimaista. Metsäteollisuuden monta vuotta kestäneen rakennemuutoksen vaikutukset näkyvät aluetaloudessa sekä kuntien verokertymässä. Verotulojen kasvu on erittäin vaatimatonta ja maakunnan bruttokansantuotteen kehitys on maan heikoimpia ja maakunnan työttömyysaste on korkeammalla kuin koko maassa. Viimeisimpien vuosien 2012 2014 tietojen mukaan maakunnan bruttokansantuotteen kehitys on ollut kasvussa, mutta on selvää, että suuria työpaikkojen kertamenetyksiä on vaikea korvata nopeasti. Tulevaisuuden alat kuten uusiutuvan energian tuotantoteknologia, biopohjaiset uudet tuotteet, digitaaliset sisällöt ja pelimaailma ovat jo synnyttäneet korvaavia työpaikkoja metsäteollisuudesta menetettyjen tilalle. Googlen 800 M :n investointi Haminan palvelinkeskuksen laajentamiseen on menossa. Google on tullut myös mukaan Kotkan Haminan seudun ITC alan kehittämisprojekteihin. Merkittävää on, että myös metsäteollisuus on investoimassa. Stora Enso rakentaa Sunilan tehtaalle 32 M maksavan ligniinilinjan. UPM Kymmene Oyj:llä on menossa 160 M :n investointi Kuusankoskella. Myllykosken paperitehtaan tilat ovat muuttumassa toisen sukupolven bioetanolin tuotantoon. Työ ja elinkeinoministeriö myönsi bioetanolitehtaalle 30 M :n tuen. Koko investoinnin arvo on 150 M. Haminan Energia Oy:n suunnitteleman LNG terminaalin rakentaminen sai ministeriöltä 28 M : tuen. Suomen Yrittäjien jäsenlehti Yrittäjäsanomat teki numerossaan 1/2015 selvityksen suurien investointien, tekeillä jo olevien tai suunnitteilla olevien, kohdistumisesta lähivuosina maakunnittain. Tie ja ratahankkeet eivät olleet mukana. Varmasti monellekin yllätyksenä Kymenlaaksoon kohdistuu tämän selvityksen mukaan pääkaupunkiseudun, Pirkanmaan ja Pohjois Pohjanmaan jälkeen neljänneksi eniten investointeja. Maakunta on näiden tietojen valossa siis paljon elinvoimaisempi kuin voi päätellä julkisesta keskustelusta ja erilaisista imago kyselyistä. E 18 moottoritie välillä Koskenkylä Kotka avattiin liikenteelle syyskuussa 2014 ja Haminan kiertotie joulukuussa. Rakentaminen jatkuu Haminasta Itään niin, että tie on valmis Vaalimalle asti vuosina 2017 2018. Myös VT12 ja VT15 parannukset ovat ensiarvoisen

Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös 2014 5 tärkeitä. Näiden teiden liikenne todennäköisesti kasvaa entisestään, kun E 18 tie valmistuu. Erittäin keskeinen asia logistiikkamaakunnalle on EU:n päätös ydinverkkokäytäviksi. Keskeinen edunvalvontakysymys on, että Suomen valtio sitoutuu ydinverkon kehittämisen vaatimaan kansalliseen rahoitukseen. Ilman omaa rahoitusta EU:n tuki jää saamatta. Venäjän uusiessa rataverkkoaan ratayhteys Imatralta HaminaKotkan satamaan on saatava kuntoon radan kapasiteettiongelmien takia. Nopean Helsinki Kouvola Pietari junayhteyden matkustajaliikenne on kasvanut nopeasti, mutta notkahti loppuvuodesta. Yhteydet Tampereen suuntaan paranevat Riihimäen rataoikaisun jälkeen. 1.2. Euroopan Unionin rakennerahastokausi 2014 2020 alkoi EU:n rakennerahasto ohjelmien (EAKR ja ESR) ensimmäinen hakukierros vietiin läpi viime vuoden syksyllä, sisärajaohjelmien (Interreg) haut käynnistyivät loppuvuodesta 2014. Ulkorajaohjelmien (CBC) valmistelu jatkuu v 2015 puolelle. Kymenlaakson on mukana kaikissa näissä ohjelmissa ja niiden valmisteluprosesseissa, mikä on vaatinut suuren työpanoksen. EAKR ja ESR ohjelmien ensimmäisessä haussa Kymenlaakson toimijat olivat erittäin aktiivisia. Tiivis ohjelmatyö ja rakennemuutoksen seurausten hoito vaativat yhteistyön parantamista edelleen Etelä ja Länsi Suomen maakuntien kanssa, koska rakennerahasto ohjelma kattaa Etelä ja Länsi Suomen maakunnat, n. 2/3 osaa Suomesta, ja Interreg ohjelma Etelä Suomen. ENI ohjelman ohjelma alue Suomen puolella on Kaakkois Suomi. Ohjelmien hankerahoittajina jatkavat edelleen maakuntien liitot ja ELY keskukset. Rahoituspäätökset tehdään maakunnissa ja vain poikkeustapauksissa valtion keskushallinnossa. Maakunnan yhteistyöryhmien asema rakennerahastovarojen ohjaamisessa ja hankevalinnassa vahvistui. Kehittämistyölle on siis saatava entistä leveämmät hartiat. Alueelliset kehittämisvarat on ohjattava vaikuttavampiin kohteisiin. Varojen suuntaaminen on entistä tärkeämpää, kun rakennerahasto ohjelman rahoituksen määrä supistui huomattavasti. Yhteistyön tiivistäminen ei ole aina helppoa ja intressit monissa asioissa ovat erisuuntaisia, mutta paluuta yksin toimimiseen ei ole. Yhteistyötä Päijät Hämeen ja Uudenmaan liittojen kanssa on tiivistettävä yksinomaan jo siksikin, että ne ovat kehitystyössään suuntautumassa aikaisempaa vahvemmin Venäjän mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Maakunnan toimijoiden on entistä tarmokkaammin suuntauduttava kansainväliseen yhteistyöhön ja hyödyntämään mm. EU:n laajuisia rahoitusmahdollisuuksia. 1.3. Maakuntakaavatyö tiivistä Ympäristöministeriö vahvisti Kymenlaaksoon vuonna 2014 kaksi vaihemaakuntakaavaa, Energiamaakuntakaavan keväällä ja Kauppa ja meri kaavan joulun alla. Liiton kaavoitustyön tiivistymistä kuvaa se, että aiemmin useampia kaavoja ei ole saman vuoden aikana vahvistettu. Kummatkin kaavat vahvistettiin Liiton esitysten mukaisesti. Vuoden 2014 aikana ympäristöministeriö teki selvityksen maakuntien liittojen esityksestä vahvistusmenettelyn uudistamisesta tai kokonaan siitä luopumisesta. Selvitys tulee lausuntokierrokselle alkuvuodesta 2015. Maakuntakaavoitus on Kymenlaaksossa sidottu tiukasti elinkeinojen kehittämiseen. Keskeinen haaste on tehdä entistä tiiviimmin maankäytön suunnittelua Kaakkois Suomessa

Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös 2014 6 ja ulottaa yhteistyötä myös naapurimaakuntiin sekä Venäjälle ja Viroon EU:n Itämeripolitiikan hengen mukaisesti. Maakuntaohjelmaan liittyen on arvioitu aluerakenteen pidemmän aikavälin vaihtoehtoja ja niissä erityisesti E 18 kehityskäytävän ja Salpausselkä kehityskäytävän vaikutuksia rakenteeseen. On syytä myös edelleen syventää ja tarkentaa maakuntakaavan aluerakenteen ja kaavavarausten ajantasaisuutta sekä laajentaa yhteistyöprosessia etenkin elinkeinoelämän suuntaan. 1.4. Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Maakuntavaltuusto Tarkastuslautakunta Kymenlaakson ja Etelä Karjalan yhteistoimintaryhmä Maakuntahallitus Virasto Maakuntajohtaja Kesäyliopiston johtokunta Kunnat Maakunnan yhteistyöryhmä Valtion aluehallintoviranomaiset Työmarkkina ja elinkeinoelämän järjestöt Maaseutujaosto Toisen asteen ammatillisen koulutuksen jaosto Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmässä edustetut tahot Vuonna 2014 maakuntahallitus nimesi maakunnan yhteistyöryhmään yhteistyökumppaneiden nimeämät edustajat valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi eli vuoteen 2016 saakka. Maakunnan yhteistyöryhmä asetti maaseutujaoston, jonka työskentelyä koordinoi Kaakkois Suomen ELY keskus, sekä ammatillisen koulutuksen jaoston. Muita muutoksia hallinto organisaatiossa ei tapahtunut. Uudenmaan liiton kanssa tehtiin sopimus Euroopan unionin rakennerahastojen välittävän toimielimen tehtävien ja eräiden muiden tehtävien hoidosta Etelä Suomen maakuntien liitoissa ohjelmakaudella 2014 2020. Muodollisen EAKR rahoituspäätökset tekee Uudenmaan maakuntajohtaja Kymenlaakson maakuntahallituksen tosiasiallisen päätöksen mukaisesti. Uudella ohjelmakaudella maksatuksen hoitaa Uudenmaan liitto. Maakuntavaltuusto kokoontui kaksi kertaa ja käsitteli 26 pykälää. Maakuntahallitus kokoontui 11 kertaa ja käsitteli 154 pykälää. Tarkastuslautakunta kokoontui 4 kertaa ja käsitteli 26 pykälää. Maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui 3 kertaa ja käsitteli 40 pykälää. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 160 pykälää.

Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös 2014 7 Etelä Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoimintaryhmä kokoontui 3 kertaa ja käsitteli 31 pykälää. Yhteistoimintaryhmän puheenjohtajana toimi vuosina 2013 2014 Kymenlaakson edustaja Kai Holmberg ja esittelijänä toimi Kymenlaakson liiton maakuntajohtaja. Maakuntavaltuusto 2013 2016 Hamina Inkeroinen Elina Joffel Nina Porkka Matti Talsi Timo Jussi Iitti Salonen Jarkko Lehtinen Eemeli Kotka Bohm Tarja Kilpeläinen Veijo Kirjavainen Marika Paatero Sirpa, II varapuheenjohtaja Piipponen Pekkola Seija Pitko Eeva Riitta Posti Pekka Rajantie Irma Ristiniemi Sami Voutilainen Emmi Kouvola Airaksinen Katja Helkala Maarit Hyttinen Jyrki, puheenjohtaja Kaarlampi Vesa Karvonen Tapio Kasurinen Outi Korpivaara Pekka, I varapuheenjohtaja Käki Jari Laine Raimo Liukkonen Jorma Paloranta Pertti Rouvari Sinikka Sorvali Ritva Valkeapää Reijo Vainio Vesa Varjola Liisa Miehikkälä Heinonen Jari Pyhtää Liimatainen Mervi KOK PS SDP KOK KESK SDP VAS KD KOK SDP VAS PS SDP SDP KOK PS SDP KOK KOK SIT KOK SDP PS PS SDP VAS PS KOK VIHR KESK KD KESK KESK KOK

Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös 2014 8 Virolahti Hellä Marjaana KESK Maakuntahallitus 2013 2016 Hamina Pakkanen Antti Rautamaa Eeva Uski Mirja Iitti Lehtinen Esa Kotka Holmberg Kai, I varapuheenjohtaja Tinkanen Maritta Tiusanen Pentti Kouvola Helminen Harri, puheenjohtaja Lehtola Leila Leppänen Jouko Lindström Jari, II varapuheenjohtaja Lonka Mirja Palm Sari KESK KOK SDP SDP KOK PS VAS SDP KOK KOK PS KESK KD Etelä Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoimintaryhmä Etelä Karjalan liitto Berg Ari Kärnä Jukka, varapuheenjohtaja Leppänen Marja Leena Urpalainen Anu Kymenlaakson Liitto Helminen Harri Holmberg Kai, puheenjohtaja Lonka Mirja Tinkanen Maritta Maakunnan yhteistyöryhmä 2014 2016 Kuntasektori: Kymenlaakson Liitto Helminen Harri, puheenjohtaja Holmberg Kai, III varapuheenjohtaja Lonka Mirja Tinkanen Maritta Kouvolan seutu Koivisto Antti Pasila Olli

Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös 2014 9 Kotkan Haminan seutu Lindholm Terhi Hasu Rami Valtion viranomaiset: Kaakkois Suomen elinkeino liikenne ja ympäristökeskus Gunnar Leena, I varapuheenjohtaja Mäkelä Satu Karhula Jyrki Rinta Porkkunen Antti Etelä Suomen aluehallintovirasto Kouvolan yksikkö Hjelt Hansson Ullrike Hämeen elinkeino liikenne ja ympäristökeskus, ELY Kauranen Sinikka Järjestöt: Kymenlaakson kauppakamari Lehtoranta Jouko, II varapuheenjohtaja Elinkeinoelämän keskusliitto Väyrynen Jaakko Kymen Yrittäjät Klami Juha SAK:n Kymen aluepalvelukeskus Laitinen Sonja AKAVA, Kaakkois Suomi Vilén Heta STTK Muukka Eeva MTK Kymenlaakso Dahlman Tuula Pysyvät asiantuntijajäsenet: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ikonen Petteri Kymenlaakson toisen asteen ammatilliset oppilaitokset Tikkanen Sami (ajalle 1.8.2014 31.7.2015) Kaakkois Suomen työ ja elinkeinotoimisto Kouvo Juha

Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös 2014 10 Helsingin yliopisto, koulutus ja kehittämiskeskus, Kouvola Silfversten Pirjo Suomen metsäkeskus, Kaakkois Suomi Vainikka Pekka Uudenmaan liitto Kuparinen Mari Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 2014 2016 Varsinainen jäsen: Kaakkois Suomen ELY keskus Lankinen Jouko Linden Juha Pitkänen Jyrki Kymenlaakson Liitto Haapaniemi Juha, puheenjohtaja Lehtinen Jussi, varapuheenjohtaja Kallström Riitta, sihteeri Pysyvät asiantuntijajäsenet: Hämeen ELY keskus Kauranen Sinikka Uudenmaan liitto Veijalainen Petri Kouvolan seutu Kivelä Harri Kotkan Haminan seutuvaliokunta Perttunen Mika Tarkastuslautakunta 2013 2016 Talsi Timo Jussi, puheenjohtaja Porkka Matti, varapuheenjohtaja Pitko Eeva Riitta BDO Audiator Oy:n nimeämänä tilintarkastajana toimi JHTT Ilpo Malinen. Kesäyliopiston johtokunta 2013 2016 Holmberg Kai, puheenjohtaja Karvonen Tapio, varapuheenjohtaja Kimpanpää Hilppa Korpivaara Pekka Kuokka Vappu Lindeman Ari

Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös 2014 11 Rantamo Tuula Turtola Martti Ivakko Elina Ammatillisen koulutuksen jaosto 2014 2016 Harjun Oppimiskeskus Kunnaala Mikko Kotkan Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Tikkanen Sami Kouvolan aikuiskoulutussäätiö (Aikuiskoulutuskeskus) Kaivola Leena Kouvolan kaupunki Niemi Veikko Olli Timo Kaakkois Suomen ELY keskus Paananen Tarja Etelä Suomen aluehallintovirasto Mitts Ann Christin Kymenlaakson Liitto Silmäri Ulla Etelä Karjalan ja Kymenlaakson maaseutujaosto MTK Kaakkois Suomi Dahlman Tuula Kinno Oy Gardemeister Leena Socom Oy Kaljunen Leena Suomen 4H liitto ry Herttuainen Helena Kaakkois Suomen ELY Pitkänen Jyrki Pöllönen Pirjo Niittyniemi Visa Pro Agria Etelä Suomi Parkkonen Antero Kymenlaakson Kylät ry Porkka Sami

Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös 2014 12 Suomen Metsäkeskus, Kaakkois Suomi Repo Seppo Saimaan ammattiopisto Karoniemi Mervi Kymenlaakson LEADER ryhmät Tolvanen Marjo Etelä Karjalan LEADER ryhmät Bagge Riitta Etelä Karjalan Kylät ry Kivinen Terttu Kymenlaakson Liitto Kallström Riitta Etelä Karjalan Liitto Berg Ari Lantta Jari Etelä Kymenlaakson ammattiopisto Jaskari Ulla Kymen ja Etelä Karjalan Yrittäjät Heinonen Hannu Cursor Oy Kuusela Pirjo Kymenlaakson AMK Ikonen Petteri Saimaan AMK Härkönen Mari Tilivelvollisuus Tilivelvollisia ovat liiton toimielinten jäsenet ja johtavat viranhaltijat (maakuntajohtaja, aluekehitysjohtaja, suunnittelujohtaja, hallintopäällikkö ja kesäyliopiston rehtori). 1.5. Olennaiset muutokset Liiton toiminnassa ja taloudessa Uudenmaan liiton kanssa tehtiin sopimus Euroopan unionin rakennerahastojen välittävän toimielimen tehtävien ja eräiden muiden tehtävien hoidosta Etelä Suomen maakuntien liitoissa ohjelmakaudella 2014 2020. Muodolliset EAKR rahoituspäätökset tekee Uudenmaan maakuntajohtaja Kymenlaakson maakuntahallituksen tosiasiallisen päätöksen mukaisesti. Uudella ohjelmakaudella maksatukset hoitaa Uudenmaan liitto.

Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös 2014 13 Uudella ohjelmakaudella rakennerahastovarojen määrä vähenee edelliseen ohjelmakauteen verrattuna lähes 40 %. Ns. teknistä tukea on käytettävissä vain maakunnan yhteistyöryhmän kokouskuluihin noin 7 000 vuodessa. Valtion vuoden 2015 budjetissa maakunnan kehittämisrahaa ei ole lainkaan. Toimintavuonna kesäyliopiston taloudelliset edellytykset heikkenivät ja toimintaa jouduttiin sopeuttamaan henkilöstö ja toimitilakulujen osalta. 1.6. Henkilöstö Henkilöstön lukumäärä v. 2014 v. 2013 Kymenlaakson Liiton virasto vakinaiset 18 19 määräaikaiset 2 2 hankkeet ja projektit/määräaikaiset 1 1 Kesäyliopisto vakinaiset 5 5 Yhteensä 26 27 Viraston tehtävissä työskenteli 20 henkilöä kokoaikaisessa virka tai työsuhteessa ja kesäyliopiston palveluksessa 5 kokoaikaista vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan henkilöä. Yksi henkilö työskenteli hankkeessa, joka päättyi 31.12.2014. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli kolme henkilöä, joista kaksi rakennerahastotehtävissä ja yksi projektissa. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 1 362 982,80 ja henkilösivukulujen määrä oli 350 014,50. Henkilöstökulut olivat yhteensä 1 694 185,10. Kahden aluekehityssihteerin ja yhden maksatustarkastajan palkkakustannukset katettiin EAKR rakennerahaston teknisestä tuesta. 1.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Riskien hallinta on osa kaikkea kuntayhtymän toimintaa ja se on osa Kymenlaakson Liiton johtamisjärjestelmää. Riskienhallinnan kokonaisuus muodostuu riskianalyysistä (riskien tunnistaminen, arviointi ja hallintatoimet) sekä sisäisestä valvonnasta. Riskianalyysissä on määritelty merkittävimmät strategiset, taloudelliset, operatiiviset ja vahinkoriskit, niiden todennäköisyys ja merkittävyys sekä hallintatoimenpiteet ja vastuuhenkilö.

Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös 2014 14 Viraston johtoryhmän valmistelema riskianalyysi vuosille 2014 2015 on tilinpäätöksen yhteydessä esitelty maakuntahallitukselle. Kymenlaakson maakunnassa tapahtuvat muutokset edellyttävät organisaatiolta nopeaa reagointikykyä. Merkittävimmäksi strategiseksi riskiksi arvioidaan Venäjän talouskehityksen heikkenemistä, johon varaudutaan mm. maakuntaohjelman mukaisin toimenpitein. Maakuntahallituksen linjauksen mukaisesti Kymenlaakson suuntautumista Etelä Suomeen vahvistetaan syventämällä yhteistyötä Uudenmaan, Hämeen ja Päijät Hämeen liittojen kanssa. Kymenlaakson Kesäyliopiston tulevaisuuden toimintaedellytyksiä vahvistetaan laatimalla kehittämissuunnitelma 30.4.2015 mennessä. Jos työ ja elinkeinoministeriön ylläpitämä täysin sähköinen EURA2014 tietojärjestelmä on poissa käytöstä, keskeytyy EAKR rahoitusprosessi täysin aiheuttaen myös asiakaspalvelun keskeytymisen. Taloudellisista riskeistä merkittävin on kuntayhtymän toimintamenojen sopeuttaminen niukkenevan kuntatalouden mukaisiksi sekä viraston että kesäyliopiston toiminnan osalta. Kesäyliopiston henkilöstö ja toimitilakuluja jouduttiin toimintavuonna sopeuttamaan vähenevien oppilasmaksutuottojen mukaisiksi. Ohjelmakaudella 2007 2013 maakuntahallituksessa on tehty rahoitusasetuksen 4 :n mukaisesti alueen elinkeinotoiminnan kehittämistä koskevia sekä kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskevia rahoituspäätöksiä, joissa on toimialakohtaisesti myös yrityksiä mukana. VM:n controller toiminnot ovat suorittamassaan järjestelmätarkastuksessa 21. 22.1.2014 kiinnittäneet huomiota asetuksen soveltamista koskeviin tulkintoihin. Tarkastaja ei ole toimittanut tarkastusraporttia. Ohjelmakaudella 2014 2020 vastuuta päätösten lainmukaisuuden tulkinnasta on myös Uudenmaan liitolla. Operatiivisia riskejä ovat henkilöstön osaamisen keskittyminen yhdelle henkilölle ja sähköisissä tiedonhallintaprosesseissa paikkatietojärjestelmän osaamisen varmistamisen. Vahinkoriskeissä merkittävimmät ovat henkilöriskit liikenneonnettomuuksissa sekä väkivallan uhka yleisötilaisuuksissa ja asiakastapaamisissa. Tietojärjestelmäriskejä ei pidetä merkittävinä, koska palvelimet on hajautettu ja varmuuskopiointi on kunnossa. 2. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan 16.6.2014 hallintosäännön 26 :n 1. kohtaan muutoksen, jonka mukaan maakuntahallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa koskevat ohjeet sekä valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisesti ja tuloksellisesti. Maakuntavaltuusto myös hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskinhallinnan perusteet. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa ei ole ollut virheitä tai rikkomuksia.

Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös 2014 15 Ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahastovarojen käyttöön liittyvät tehtävät hoidetaan maakuntahallituksen hyväksymän hallinto ja valvontajärjestelmän kuvauksen mukaisesti. Rahoittajan ja maksajan toiminnot sekä takaisinperintä on sisäisesti eriytetty ohjeiden edellyttämällä tavalla. Rr rahoituksella ei ole rahoitettu oman tuotannon hankkeita. Teknisen tuen käytöstä on tehty asianmukaiset rahoitus ja maksatuspäätökset. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talousarvion toteutuma raportoidaan maakuntahallitukselle neljännesvuosittain. Tavoitteiden toteuma raportoidaan vuosittain toimintakertomuksessa. Talousarviossa asetetut tavoitteet on saavutettu. Maakuntahallitukselle 19.1.2015 esitellyssä katsauksessa Kymenlaakson Liiton rahoittamista EAKR hankkeista ohjelmakaudella 2007 2013 arvioidaan, että 31.12.2014 mennessä päättyneiden hankkeiden myötävaikutuksella on syntynyt 1087 uutta työpaikkaa ja 85 uutta yritystä. EAKR rahoitusta on hankkeisiin sidottu n. 28,02 M. Kymenlaakson Liiton rahoittamien hankkeiden tulokset ovat olleet Etelä Suomen maakuntien parhaat ja käytettävissä olevaan rahoitukseen suhteutettuna koko maan parhaat. Katsaus päivitetään ohjelmakauden päättyessä. Toimintavuonna ympäristöministeriö vahvisti kaksi maakuntakaavaa; energiamaakuntakaavan sekä kauppa ja merialue vaihemaakuntakaavan. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinta järjestetään vuosittain päivitettävän riskianalyysin pohjalta. Riskienhallintaa koordinoi hallintopäällikkö. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Liiton omaisuus on irtainta omaisuutta (koneet, kalusteet ja ohjelmistot), joka on vakuutettu Pohjola yhtiöissä. Toimintavuonna ei tehty muutoksia. Sopimustoiminta Sopimukset on muutamaksi vuodeksi kerrallaan tehtyjä vuokra, leasing ja ylläpitosopimuksia. Tarvittaessa tehdään asiantuntijapalveluista tiettyä tehtävää varten yksittäisiä hankintasopimuksia. Toimintavuonna uusittiin Dna yritys ja mobiilidatasopimus ajalle 1.10.2014 30.9.2016 (24kk). Propentus IGM Ylläpito ja tukisopimus 700 /kk uusittiin.

Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös 2014 16 3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 2013 1 000 1000 Toimintatuotot 2 831 2 779 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 2 686 2 786 Toimintakate 145 7 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 0 0 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate 145 7 Poistoto ja arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset tuotot Satuunnaiset kulut Tilikauden tulos 145 7 Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 145 7 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 105,4 % 99,7 % Vuosikate/Poistot, % Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus. Kuntayhtymässä, jossa verorahoitusta ei ole, toimintakatteen on oltava ylijäämäinen. Kun tulorahoitusprosentti oli 105,4 %, oli tulorahoitus riittävä. Toimintatuotot muodostuivat seuraavista tuloeristä: % Jäsenkuntien maksuosuudet 2 052 100,00 72 Muut myyntituotot 14 259,14 Maksutuotot kesäyliopistolle 223 763,23 8 Tuet ja avustukset 540 559,00 20 Muut toimintatuotot Yhteensä 2 830 681,37 100

Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös 2014 17 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 2013 1000 1000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 145 7 Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät 8 Investointien rahavirta Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 10 Toiminnan ja investointien rahavirta 145 5 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiudet muutokset 84 143 Rahoituksen rahavirta 84 143 Rahavarojen muutos 229 148 Rahavarat 31.12. 604 375 Rahavarat 1.1. 375 523 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate * Kassan riittävyys, pv 82 49 Investointeja ei ole tehty eikä kuntayhtymällä ole lainaa. Maksuvalmius parani vuoteen 2013 verrattuna ja oli vuoden lopussa 82 päivää.

Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös 2014 18 4. Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2014 2013 VASTATTAVAA 2014 2013 1 000 1000 1000 1000 A PYSYVÄT VASTAAVAT 0 0 A OMA PÄÄOMA 415 270 I Aineettomat hyödykkeet 0 0 I Peruspääoma 50 50 II Muut omat rahastot 5 5 1. Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 III Edell. tilikauden yli /alijäämä 215 222 IV Tilikauden yli /alijäämä 145 7 II Aineelliset hyödykkeet 0 0 1. Koneet ja kalusto 0 0 C TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1083 926 1. Valtion toimeksiannot 1083 926 III Sijoitukset 0 0 1. Osakkeet ja osuudet D VIERAS PÄÄOMA II Lyhytaikainen 402 381 B TOIMEKSAINTOJEN VARAT 1095 1039 1. Saadut ennakot 0 0 1. Valtion toimenksiannot 1095 1039 2. Ostovelat 57 46 3. Liittymismaksut ja muut velat 0 3 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 805 538 4. Siirtovelat 345 332 I Vaihto omaisuus 6 3 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1900 1577 1. Muu vaihto omaisuus 6 3 TASEEN TUNNUSLUVUT: II Saamiset 194 160 Omavaraisuusaste, % 21,8 % 17,1 % Lyhytaikaiset saamiset 194 160 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 14,2 % 13,7 % 1. Myyntisaamiset 2 2 Kertynyt yli /alijäämä, 1000 360 215 2. Muut saamiset 186 152 Lainakanta 31.12., 1000 0 0 3. Siirtosaamiset 6 6 Lainasaamiset, 1000 0 0 III Rahat ja pankkisaamiset 604 375 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1900 1577 Omavaraisuusaste. % ilman valtion toim.antojen pääomia 50,77 % 41,50 % Kuntataloudessa omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää 70 %. Kuntayhtymässä, jossa on alhainen oman pääoman määrä (0,4 milj. ) ja runsaasti välitettäviä varoja (1 milj. ), omavaraisuusaste muodostuu paljon alhaisemmaksi ollen 21,8 % vuonna 2014. Omavaraisuusaste on parantunut vuoteen 2013 verrattuna johtuen tilikauden ylijäämästä. Suhteellinen velkaantuneisuus % on alhaisella tasolla ollen 14,2 %. Tunnusluku kertoo, että vieraan pääoman takaisinmaksuun tarvittaisiin 14,2 % käyttötuloista. Vieras pääoma muodostuu siirto ja ostoveloista. Edellisiltä vuosilta kertynyttä ylijäämää on 214 780,81. Tilikaudelta kertyi ylijäämää + 144 601,51.

Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös 2014 19 5. Kokonaistulot ja menot TULOT 1 000 MENOT 1 000 Toiminta Toiminta Toimintatuotot 2831 Toimintakulut 2686 Korkotuotot * Valmistus omaan käyttöön Muut rahoitustuotot Korkokulut Satunnaiset tuotot Muut rahoituskulut Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset kulut Pysyvien vastaavien Tulorahoituksen korjauserät hyödykkeiden luovutusvoitot 0 Pakollisten varausten muutos Investoinnit * Pakollisten varausten lis. (+), väh ( ) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden * Pysyvien vastaavien luovutustulot 0 hyödykkeiden luovutustappiot Rahoitustoiminta Investoinnit Antolainasaamisten vähennykset Investoinitmenot Pitkäkaikaisten lainojen lisäys Rahoitustoiminta Lyhytaikaisten lainojen lisäys Antolainasaamisten lisäykset Oman pääoman lisäykset Pitkäkaikaisten lainojen vähennys Kokonaistulot yhteensä 2831 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä 2686 Täsmäytys 2831 2686 = 145 Muut maks.valm.muutokset 84 Rahavarojen muutos 229 145

Kymenlaakson Liitto Tilinpäätös 2014 20 6. Tilikauden tuloksen käsittely Maakuntahallitus esittää, että maakuntavaltuusto päättää siirtää tilikaudelta syntyneen ylijäämäisen tuloksen 144 601,51 taseen yli /alijäämätilille. 7. Talousarvion toteutuminen 7.1. Tehtäväalueille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 7.1.1. Johto ja edunvalvonta Tulostavoitteet 2014 1. Uuden rakennerahastokauden ratkaisujen onnistuminen Kymenlaakson näkökulmasta. Rakennerahastokauden rahoituskehys laski lähes 40 % verrattuna edelliseen kauteen. Kymenlaakson edustajat olivat mukana ohjelman laatimisessa ja ohjelman sisältö vastaa hyvin Kymenlaakson tavoitteita. Kymenlaakso oli mukana kirjoittamassa Keskisen Itämeren Interreg ohjelmaa sekä Suomi Venäjä ENI CBC ohjelmaa. ENI CBC ohjelman valmistelu venyi vuodelle 2015. RR ohjelmat ja Interreg ohjelmat ovat käynnistyneet loppuvuodesta 2014. 2. Kymenlaakson imagomarkkinoinnin vaikuttavuuden varmistaminen. Liitto rahoitti KyAmk Oy:n vetämää Kymenlaakson vetovoima projektia, joka päättyy v. 2015. Kertomusvuonna käynnistettiin seminaarimuotoinen Kymenlaakson asioiden esittely sidos ja kohderyhmille. 3. Henkilökunnan kehityskeskusteluissa esille nousseiden tarpeiden johdosta tehtävät muutokset työprosesseihin ja olosuhteisiin. Henkilöstön kehittämiskeskustelut on käyty. Kehittämiskeskusteluissa käynnistettiin maksatustehtävien siirtymisestä Uudenmaan liitolle aiheutuvat muutokset työprosesseihin. 4. Seuraavan hallituskauden aluehallinnon rakennemuutoksiin valmistautuminen. Kymenlaakson Liitto on ottanut kantaa yhteistyösuuntiin tulevia aluehallinnon ratkaisuja varten. Parhaillaan valmistellaan selvitystä yhteistyön tiivistämisestä Päijät Hämeen liiton kanssa. Kymenlaakson Liito on hyväksynyt maakuntahallitusten puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteisen kannanoton aluehallinnon kehittämiseksi. Lisäksi liitto on hyväksynyt omat hallitusohjelmatavoitteet sekä ollut mukana Etelä Suomen liittouman hallitusohjelmakannanotossa. 5. Aktiivinen osallistuminen CPMR ja Helsinki EU toimiston työhön. Osallistuttiin kaikkiin Kymenlaaksoa koskeviin CPMR:n kokouksiin ja lausumien valmisteluihin. Kymenlaaksolaiset toimijat ovat aktiivisesti käyttäneet EU toimiston palveluja.