FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen filosofi oli Thales n. 600 ekr. Filosofia sana on peräisin Sokrateelta tai Platonilta Filosofia on ihmisen kykyä ihmetellä ja kyseenalaistaa Filosofia käyttää argumentoinnin, analysoinnin ja rationalisoinnin menetelmiä Filosofia voi kysyä ESIM: Mitä on oikea tieto? Voiko mistään tietää mitään? Mitä on pätevä päättely? Mitä ihminen voi tehdä? Mikä on filosofinen ongelma?
2. Filosofinen ajattelu ja ongelmanratkaisu Filosofian eri alueet vastaavat erilaisiin kysymyksiin Ei anna suoria vastauksia, vaan esittää kysymyksiä! Filosofian erityisluonne ja ongelmanratkaisuvälineet 1. Tieteiden tiede tutkii muiden tieteiden perusteita 2. Tiede ihmisestä pyrkii ihmiselämän tärkeiden asioiden juurille 3. Kriittistä analyysiä - arvioi ja vertailee 4. Argumentaatiotaitoa
- perustelee väitteensä 5. Logiikan perusta - pätevää päättelyä Filosofia on tiede tai oppiala: Ei perustu uskoon, tunteeseen tai henkilökohtaiseen mieltymykseen Kreikkalainen filosofia: 1) Sokrates (469-399 ekr) - Länsimaisen filosofian isä - Ei kirjallisia lähteitä - sokraattinen metodi = asioiden kyseenalaistaminen keskustelemalla ja kyselemällä (dialogi) - Ihmisen pitää pyrkiä kohti hyvää elämää 2) Platon (423-347 ekr) Sokrateen oppilas Kirjasi omia ja Sokrateen opetuksia ylös dialogeissaan (suom. Platonin teokset 1-7) Perusti Platonin akatemian Platonin Luolavertaus on kuuluisimpia antiikin metaforia 3) Aristoteles (384-322 ekr) Platonin oppilas
Perusti oman koulunsa (Lykeion /Peripateettinen koulu) Aleksanteri Suuren kotiopettaja Laati tarkan oppirakennelman ja kirjoitti teoksia kaikista tieteenalueista 3. Olemassaolon ongelma Mitä on olemassa? Metafysiikka tutkii olemassaoloa (Kr. Meta ta fysika) = Luonnon olioiden/ilmiöiden jälkeen = Kirjoitukset fysiikan jälkeen (Aristoteleen käyttämä sana, Fysiikan jälkeen tuli Metafysiikka ) Metafysiikka tutkii: Ontologiaa (Olevaa ja olemassaoloa) Kosmologiaa (Maailman rakenne) Teologiaa (Uskonnonfilosofiaa)
Metafysiikan kysymyksiä: Mitä on olemassa? Mitä substanssi on? Substanssi = perusoleva, jokin, mistä olio ensisijassa koostuu Ontologisia vaihtoehtoja olemassaolon selittämiselle ovat: A) Idealismi - Olemassaolo on henkistä/ perustuu käsitteisiin Idealismin muodot: - Subjektiivinen idealismi = yksilön näkemys olemassaolosta - Objektiivinen idealismi = yleispätevä näkemys olemassaolosta Kuuluisia idealisteja - Pythagoras, Platon, George Berkeley ja G.W.F Hegel
Platonin idealismi/ Platonin luolavertaus: - aistien varassa oleva tieto olemassaolosta on harhaa, ideamaailma sen takana on totta Materialismi ja rationalismi: Materialismi: - todellisuus on ainetta (esim. Demokritos, Epikuros, Thomas Hobbes, Karl Marx) - Hobbesin materialismi: kaiken pohjana on tasapainotilaan pyrkivä liikkeessä oleva materia myös yhteiskunnan ja yksilön elämä pyrkii tasapainotilaan - Marxilainen materialismi: Metafyysinen realismi - Maailma on olemassa ihmisen havainnosta huolimatta (esim. aineen olemassaolo, vrt. materialismi) Metafyysinen antirealismi - Maailma on ihmisen mielen ja kokemusten muokkaamaa (esim. värien näkeminen) Kuinka monta substanssia on? Dualismin mukaan substansseja on kaksi: henki ja aine (sielu ja ruumis) René Descartesin dualismi; kartesiolaisuus henki ja aine ovat toisistaan irrallaan
Monismi: substansseja on vain yksi, esim. monistinen idealismi tai monistinen materialismi Baruch Spinozan monismi: substanssi on luonto (eli jumala) pyrkii yhdistämään idealismin ja materialismin Pluralismi: Substansseja on enemmän kuin kaksi - Leibnizin pluralismin mukaan todellisuus koostuu pienistä sielullisista yksiköistä ns. monadeista (Leibniz oli myös idealisti) Miten Descartes, Spinoza ja Leibniz liittyvät metafysiikkaan? Kosmologian kysymyksiä 1. Onko maailma tiettyjen lakien alainen? - DETERMINISMIN mukaan on (esim. Hobbes, Spinoza) - INDETERMINISMIN mukaan ei ole 2. Miten tapahtumat määräytyvät? - KAUSAALISESTI = tapahtumalle löytyy vaikuttava syy - TELEOLOGISESTI = tapahtumalla on päämäärä
4. Tiedon luonne EPISTEMOLOGIA = tieto-oppi = tietoteoria 1. Mitä on tieto? Hyvin perusteltu tosi uskomus (Platon) Tiedon sisältö: a. Tietäminen (1+1=2) b. Osaaminen (pyörällä ajo) c. Tunteminen (Musti on koira) 2. Miten tietoon voi suhtautua? Skeptismi epäilee ja kyseenalaistaa tiedon (Descartes) Dogmatismi uskoo tiettyihin opinkappaleisiin tai uskontoihin Agnostismi kyseenalaistaa koko tiedon mahdollisuuden Relativismi Tieto on suhteellista ja vaihtuvaa Kriittinen realismi arvioi, vertailee ja analysoi tietoa Rationalismi: - Tietoa on ilman kokemustakin (esim. Platon, Descartes) - Tietäminen sisältää jo olemassaolevan tiedon mieleenpalauttamista (esim. puhetaito/äidinkieli) Ongelma: Tieto ilman havaintoa ei kuvaa maailmaa riittävän hyvin
Empirismi: - tietoon tarvitaan aina kokemus (esim. Hume, Locke, Berkeley) Ongelma: pelkkä kokemus voi johtaa virheisiin - Immanuel Kant oli sekä empiristi, että rationalisti! Kantin tiedon lajit Kahdenlaista tietoa: 1) Apriori - tieto - tietoa ennen kokemusta (2 + 2=4) - Descartes: Ajattelen, siis olen ( s. 85/83, ns. Cogito-argumentti) 2) Aposteriori - tieto - tietoa kokemuksen jälkeen ( Kahvi on kuumaa ) Kahdenlaisia väitteitä: 1) Analyyttinen väitelause - esittää toistaen jonkin asian ( Kolmio on kolmisivuinen ) 2) Synteettinen väitelause - esittää lauseen, joka tuo lisätietoa asiasta ( Kolmio on punainen )
5. Tiede ja tieteellinen ajattelu Mikä tieto on tiedettä, mikä pseudotiedettä? - Tieteellinen tieto perustuu havaintoihin, kokeisiin ja teorioihin - Tiede eroaa arkitiedosta, ei-tieteestä ja pseudotieteestä (=näennäistiede) - Tiede on objektiivista, yleistettävää, toistettavaa ja käyttää tieteellisiä käsitteitä (oma sanasto) - Tieteenfilosofia tutkii tieteen perusteita - Tiede ja tieteenteoriat muuttuvat ja erehtyvätkin 6. Kieli, logiikka ja päättely - Keskeinen osa ajattelusta on sidoksissa kieleen (vrt. Chomskyn kieliteoria äidinkieli on sisäsyntyinen kyky) - Kieli on riippuvainen kulttuurista ja ympäristöstä - Kielen käyttämät käsitteet ovat epätarkkoja esim. ironia, metaforat ( ei-kirjalliset kielen välineet) Logiikka: - Logiikka on pätevää päättelyä - Logiikan sanastoa: argumentti (päätelmä), premissi (väite/oletus), johtopäätös (seuraa premisseistä) esim. 1. Kaikki filosofit ovat ihmisiä
2. Sokrates on filosofi siis: Sokrates on ihminen Deduktiivinen päättely - Totuuden säilyttävää päättelyä, johtopäätös tuotetaan premisseistä (Aristoteles: syllogismit) Kaikki linnut ovat imettäväisiä Kaikki varpuset ovat lintuja Siis: Kaikki varpuset ovat imettäväisiä Induktiivinen päättely - Totuutta muokkaavaa päättelyä, premissit tuottavat johtopäätöksen Lintu 1 on siivekäs Lintu 2 on siivekäs Lintu 3 on siivekäs Lintu 4 ei ole siivekäs Siis: Linnut yleensä ovat siivekkäitä (tai sitten eivät)
Jumalatodistukset MIKÄ TODISTUKSEN ONGELMA ON? Esim. Ontologinen todistus - Jumala on täydellinen olento, joten sen tulee olla myös olemassa (muutoin olisi jokin vielä täydellisempi) - Mikä päätelmässä menee vikaan? - Millaiseksi todistuksen voisi muuttaa, jotta se olisi pätevää päättelyä? 7. Etiikka = moraalifilosofia Miten on hyvä elää? Eettisen ja moraalisen pohdinnan taustalla on arvoja ja normeja Eettinen dilemma on etiikan kysymys, johon löytyy enemmän kuin yksi vastaus Etiikka jakautuu: A) Metaetiikkaan (= etiikan takana, oppia etiikasta, esim. Humen giljotiini) B) Normatiiviseen etiikkaan ( = etiikan teoriat, ehdotuksia eettisten ongelmien ratkaisuun)
C) Deskriptiiviseen eli kuvailevaan etiikkaan (= jonkin eettisen ilmiön kuvaileminen) Metaetiikka Metaetiikka on filosofista etiikkaa, joka tutkii: 1. Moraalista velvollisuutta 2. Moraalista arvoa 3. Ei-moraalisia arvoja Normatiivisen etiikan teorioita: 1. Seurausetiikka eli teleologinen etiikka eli konsekventialismi - tarkastelee teon seurauksia Utilitarismi: (sääntö- ja tekoutilitarismi s. 135/s.135) teko on oikein, jos siitä seuraa mahdollisimman paljon hyvää/hyötyä mahdollisimman monelle (J.S. Mill, J. Bentham) Egoismi: teko on oikein, jos seuraukset edistävät omaa hyvää Altruismi: teko on oikein, jos seuraukset edistävät toisten hyvää Hedonismi: teko on oikein, jos siitä seuraa nautintoa
2. Velvollisuusetiikka eli deontologinen etiikka eli sääntöetiikka - keskeistä teon suhde moraaliperiaatteeseen Kantin velvollisuusetiikka: Kategorinen imperatiivi toimi niin, että noudattamasi sääntö voisi tulla yleiseksi laiksi, äläkä koskaan käytä toista ihmistä vain välineenä (vrt. Kultainen sääntö) 3. Hyve-etiikka: - pohja Aristoteleen ajattelussa (eudaimonismi eli onnellisuusetiikka) - teon tekijän hyveet määrittävät myös teon - esim. tuomarin oikeudenmukaisuus 8. Yhteiskuntafilosofian malleja Platonin ihannevaltio-oppi perustuu hyveisiin ja luokkajakoon: 1. Viisaus hallitsijat 2. Rohkeus sotilaat
3. Maltti elinkeinonharjoittajat vrt. J. Rawlsin yhteiskuntamalli 1970-l. : - reilu peli, heikoimpien oikeudet turvattava Yhteiskuntafilosofia Tutkii yksilön ja yhteisön välisiä suhteita sekä niihin liittyviä kysymyksiä Keskeisiä käsitteitä esim. oikeudenmukaisuus, vapaus, tasa-arvo, velvollisuus Lisätietoa: Totuusteoriat 1) Korrespondenssi- teoria = vastaavuusteoria - väite on tosi silloin, kun se vastaa todellisuutta ONGELMA: - Mitä on todellisuus? 2) Koherenssiteoria = yhteensopivuusteoria - väite on tosi, jos se sopii yhteen aikaisemman tiedon kanssa ONGELMA: - johtaa helposti dogmatismiin
- vanha tieto voi olla virheellistä - tieto on unohtunut tai sitä ei ole 3) Pragmaattinen teoria = käytännöllisyys/hyötyteoria - jos väite toimii hyvin käytännössä ja siitä on hyötyä, se on totta ONGELMA: - kaikkien väitteiden hyötyä tai käytännöllisyyttä ei voi mitata