Kurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Suoritusmuodot. Kurssin tavoitteet. Filosofian kysymykset. Luentorunko
|
|
- Albert Jokinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ontologia ja tietoteoria FILP340 (4 op) luennot + oheismateriaali (18 h) Pessi Lyyra Ontologia ja tietoteoria Yksilöoliot ja ominaisuudet Mieli ruumis-ongelma Persoonuuden/substanssin ongelma Kurssitiedot Luennot (18 h) + oheismateriaali korvaa 4 op Tentti klo 9-12 (MaA103), uusintatentti klo 9-12 Osiot ja oheismateriaalit: 1. Ontologia: Luennot (3 h x 6 h = 18 h) = 2 op ja 2. Lammenranta: Tietoteoria/ Pritchard: What Is This Thing Called Knowledge?/ Morton: A Guide through the Theory of Knowledge = 2 op Kurssin tavoitteet 1. Opiskelija tunnistaa ontologian ja tietoteorian tutkimuskohteet 2. Opiskelija hallitsee peruskäsitteet ja tuntee keskeiset teoriat ja niiden perustelut 3. Opiskelija tuntee tieteenalan historiallisen kehityskulun Suoritusmuodot 1. Luentopäiväkirja (Ontologia) 1. Lukemispäiväkirja (Tietoteoria) ILP340.pdf 1. Käsitekarttatentti (Ontologia ja/tai tietoteoria) Luentorunko Ontologian ja tietoteorian status ja identiteetti filosofian osa-alueina 2. Historiallista taustaa 3. Tietoteoria: pikainen ekskursio 4. Tietoteorian klassisia kantoja: rationalismi ja empirismi Tietoteorian haaste ontologialle Filosofian kysymykset Aluksi filosofian piiriin kuuluivat kaikki todellisuutta koskevat kysymykset Tieteiden äiti Nykyisin filosofia tutkii erityistieteiden itsestään selvinä pitämiä teoreettisia perusteita 1
2 Filosofian erityisalat Filosofian kysymyksiä: mitä ovat arvot? etiikka, aksiologia mitä on merkitys? semantiikka, kielifilosofia mitä on totuus? totuusteoriat, kielifilosofia, tietoteoria mitä on kauneus? estetiikka mitä on vapaus? yhteiskuntafilosofia, etiikka, ontologia.. mitä on oikeus? oikeusfilosofia, yhteiskuntafilosofia ym. Mitä ontologia tutkii? Kysymykset olevan ja tiedon luonteesta ovat filosofian perustavimpia (ensimmäisiä ja viimeisiä) kysymyksiä Yleinen metafysiikka (metaphysica generalis) tutkii olevaa olevana = ontologia Metafysiikka Erityinen metafysikka (metaphysica specialis) tutkii erityisiä olevia ja niiden olemisen tapaa: (Jumalaa, sielua, maailmaa teologia, psykologia, kosmologia) Metafysiikan peruskysymykset Riku Juti (Johdatus metafysiikkaan, 2001): metafysiikalla muutama peruskysymys: Mitä tarkoittaa olla (olemassa)? Mikä on olemisen mieli? Mikä on oleva olevana? Mitkä ovat olevan tavat tai lajit (ja niitä koskevat lait)? Mitä tässä luentosalissa on? 2
3 Ontologia ja kategoriat Kategorisointi (taksonomia), olevan jakaminen perustavimpiin luokkiin (kategorioihin) Mitkä ovat olevan (olevana) peruskategoriat ja miksi? Miten? "Metafyysiset uskomukset tulee oikeuttaa pätevän päättelyn, kokemuksen tai terveen järjen keinoin. Oikeutusprosessin tulee olla julkinen ja siinä esiintyvien päättelyketjujen kenen tahansa riittävän harjaantuneen ajattelijan toistettavissa. Metafysiikassa ei siis pidä vedota mystiseen kokemukseen, jumalalliseen ilmoitukseen tai muihin julkisuuden, toistettavuuden ja arkiajattelun periaatteet rikkoviin menetelmiin. Metafysiikka pyrkii puolueettomaan tietoon tutkimuskohteestaan. (Juti 2001) Olevan yleisimmät kategoriat Mitä kaikkea olevaa siis on? Konkreettiset oliot alkeishiukkaset luonnontieteiden kuvaamat oliot arkipäivän asiat teknologiset esineet olioiden ominaisuuksia olioiden välisiä suhteita abstrakteja olioita tapahtumia mahdollisuuksia sieluainesta yhteiskunnallisia instituutioita taruolentoja ym.? Esiontologiset teoriat todellisuudesta Ennen ontologiaa oltiin kiinnostuneita todellisuuden rakenteesta Animismi (henkiuskonto): kaikella on mieli tai sielu Todellisuutta voi selittää psykologisin käsittein: puu haluaa kasvaa jne. Monistinen materialistinen (hylozoistinen, hyle = aine) teoria Antiikin ontologiset teoriat Antiikissa alettiin muodostaa tieteellisiä teorioita todellisuuden luonteesta Thales (n eaa., ensimmäinen filosofi): kaikki on vettä Anaksimandros (n. 609 eaa.-n. 546 eaa.): kaikki on ikuista, määrittämätöntä alkusubstanssia (apeiron). Evoluutioteoria; ihminen kehittynyt vesieläimistä Anaksimenes (n eaa.): kaikki on ilmaa eri tiheysasteissa 3
4 Parmenides ( eaa.) Herakleitos ( eaa.) Ensimmäinen metafyysikko: hän otti ensimmäisenä tutkimuskohteeksi itse olevan olevana (τό όν) Miletolaiset selittivät luonnon (fysis) rakennetta ottaen sen olemisen itsestään selvänä Parmenides: Kaikki olevat ensi sijassa ovat (koostuvat olemisesta) Mikään ei muutu. Muuten joudutaan ristiriitoihin Oleva on yksi, pysyvä ja pallonmuotoinen Parmenides erotti toisistaan todellisuuden ja ilmentymän. Aistit tuottivat doxaa, luuloa/mielipidettä (= sotkuinen ja sekava ilmenevä maailma) Järjen avulla päästiin tietoon olevasta (aletheia) (= täydellinen oleva maailma) Herakleitos (Hämärä): kaikki on tulta. vastakohtien jännite Sota on kaiken isä ja kuningas Kaikki tulee yhdestä ja yksi tulee kaikesta. Kaikki vaihtuu tuleksi ja tuli kaikeksi, Kaikki virtaa Sielu on tulta ja vettä: Kuiva sielu on viisain ja paras Herakleitos näyttää olevan täysin vastakkaisilla linjoilla Parmenideen kanssa Kuitenkin hän ajatteli, että järki (nous/logos) on yksi ja sama kaikilla ja se on yhteydessä olevaan: Kaikki on yksi. Antiikin ontologiset teoriat Empedokles ( eaa.): oleva pallonmuotoinen sekoitus neljä elementistä Anaksagoras: πανσπερµία, kaikki sisältää kaiken idun Atomistit Platon ja Aristoteles Platon ( eaa.)(<parmenides <Pythagoras <orfilaisuus) Ihana ideamaailma vs sekava aineellinen maailma Vain ideat ovat todellisia, aistien kautta tiedetty on mielipidettä ja uskomusta (ilmentymää) Tietäminen mahdollista, koska sielu ennen ihmiseen tuloa on nähnyt ideoita Aristoteles ( eaa.) : ideat ovat aineellisten olioiden muotoja Termien historiaa ja etymologiaa Fysiikka tarkoitti Aristoteleella oppia luonnosta (φυσισ/fysis) Fysiikan jälkeen viittasi keskiaikaiseen kirjastoluokitukseen, Nimi viittaa osuvasti oppiin luonnontieteiden tuolla puolen Ensimmäinen filosofia Termien historiaa ja etymologiaa Rudolf Göckel (lat. Goclenius, 1500-luku): termi ontologia Ontologia sanan ών/ουσα/όν sanavartalosta οντο- oleva ja λογος oppi, kirjaimellisesti oppi olevasta Metafysiikka-termi tulee sanoista τα µετά ταφυσικά, mikä tarkoittaa fysiikan jälkeen 4
5 Huomion kääntäminen itseen: tietoteoria René Descartes ( ) ja Immanuel Kant ( ): Ensin on kysyttävä: mitä voimme tietää? Vasta sitten voimme vastata todellisuuden rakennetta koskeviin kysymyksiin Descartes: Meditationes de prima filosofiae (Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta) käsitteli tietoteoriaa (vrt. Aristoteles) Refleksiivinen filosofia Tämä on refleksiivistä filosofiaa Refleksiivisessä filosofiassa on käännetty huomio maailmasta itseen, subjektiin Kysytään tiedon mahdollisuutta transsendentaalifilosofia kysyy mahdollisuuksien ehtoja Descartes, Kant, fenomenologia, hermeneutiikka, subjektifilosofiat Mitä on tieto? Platon: perinteinen tiedon analyysi: Tieto on perusteltu tosi uskomus Analyysi voidaan jakaa kolmeen osaan: 1) mitä on perustelu? 2) mitä on totuus? 3) mitä on uskomus? Vastaesimerkki Titta tarkkailee sorsia syksyisellä järven rannalla. Vedessä ui kymmenen sorsaa. Äkkiä luuluu laukaus, ja yhdeksän sorsaa räpiköi lentoon. Yksi sorsa jää lillumaan veteen. Titta ajattelee: yksi sorsa ei pelästynyt laukausta. Vedessä näkyvä sorsa ei olekaan oikea vaan metsästäjän tuoma täytetty houkutuslintu, jota Titta luulee oikeaksi sorsaksi. Mutta kaislojen seassa piilossa on yksi sorsa, joka ei halunnut lähteä mukaan. Siispä Titalla on perusteltu tosi uskomus Se ei kuitenkaan ole tietoa Perinteinen tiedon analyysi ei olekaan riittävä Kattava tiedon analyysi odottaa vielä tekijäänsä (onko mahdollinen?) Perusteltuus Perustelu/oikeutus on tietoteorian kannalta merkittävä (välttämätön) asia Perustelut liittyvät usein tiedon lähteeseen Eri tapoja perustella tai oikeuttaa tieto on ainakin: 1. Koherenssi muun tiedon tai joidenkin peruslähtökohtien kanssa: rationalismi 2. Kokemus: empirismi 3. Ym. Rationalismi Järki on merkittävä tiedonlähde: rationalismi. Rationalistit tavoittelivat absoluuttista, täysin varmaa tietoa. Geometrian, matematiikan ja logiikan totuudet näyttävät ikuisilta, pysyviltä ja järjen avulla saavutettavilta. Seuraavien lauseiden totuus ei riipu kokemuksesta: Kolmion kulmien summa on 180 o., = 4., Sorsa on lintu, poikamies on naimaton ym. Nämä totuudet ovat analyyttisiä totuuksia. Ne ovat välttämättä totta Rationalistit: järjen avulla päättelemällä voimme päästä selville todellisuuden luonteesta sellaisena kuin se on 5
6 Menetelmällinen epäily Mutta miten saavutamme perustan, jonka pohjalta päättelemme? René Descartes ( ): epäilyn menetelmä Kun löydämme jotain, mitä emme voi epäillä, sille voimme perustaa tietomme Melkeinpä kaikkea voimme epäillä Aistiperäistä tietoa Matematiikkaakin! Tarkkaamattomuussokeus ja muutossokeus Kenties kaikki on unta? Kenties ilkeä demoni tuottaa havaintomme? Onko aistien tuottama kokemus on suuri illuusio? Näyte tarkkaamattomuussokeudesta Näyte muutossokeudesta Cogito-argumentti Voin epäillä tietoisuuteni kohteita. Mutta voinko epäillä omaa epäilyäni? En ainakaan voi epäillä sitä, ettenkö epäillessäni ole tässä ja ajattelen Cogito ergo sum., suom. Ajattelen, siis olen. Kahdenlaista perusainesta Descartes: on olemassa kahdenlaista todellisuuden perusainesta Dualismi: Aine on ulottuvaa ja konkreettista (res extensa), ajattelu (res cogitans) ei ole Aivojen käpyrauhasessa on näiden eri ainesten välisen vaikutuksen välityskeskus Muita rationalistisia teorioita Rationalistit päätyivät erilaisiin näkemyksiin. Baruch Spinoza ( ): on vain yksi perusaines, Jumala eli Luonto Monismi Gottfried Wilhelm Leibniz ( ): on olemassa loputtomasti todellisuuden perustekijöitä Pluralismi Maailmankuvan muutos Maailmankuva muuttui Uuden ajan alussa (Galilei, Newton) Aristotelinen finalistinen materialistinen maailmankuva korvautui uudenlaisella deterministisellä materialistisella maailmankatsomuksella. 6
Kurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Filosofian kysymykset. Luentorunko Ontologian ja tietoteorian status. Filosofian erityisalat
Ontologia ja tietoteoria FILP340 (6 op/4 ov) luennot + oheismateriaali 31.10.-4.12.2007 (18 h) Pessi Lyyra Ontologia ja tietoteoria Yksilöoliot ja ominaisuudet Mieli ruumis-ongelma Persoonuuden/substanssin
LisätiedotVastaesimerkki. Luentorunko Perusteltuus. Rationalismi. Menetelmällinen epäily. Tarkkaamattomuussokeus ja muutossokeus
Luentorunko 25.3.2009 1. Tietoteoria jatkuu..empirismi 2. Kant 3. Tietoteorian haaste metafysiikalle 4. Ontologian oikeutus 5. Muoto, sisältö ja kategoriat Yksilöoliot ja ominaisuudet (2.4.2009) Vastaesimerkki
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
Lisätiedot1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)
FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen
LisätiedotOlemisen mieli. Luentorunko Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset
Luentorunko 13.11.2007 1. Olemisen mieli 2. Olevan kategoriat 3. Yksilöoliot ja ominaisuudet 4. Yleinen-yksityinen vs abstrakti-konkreettinen 5. Universalia-kiista 6. Realismi 7. Realismin muodot 8. Realismin
LisätiedotMETAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ
METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ Onko Aku Ankka olemassa? Asterix? Spiderman? Matrixin Neo? Miten ne ovat olemassa? miten ihminen on olemassa? Miten ihminen määritellään? Pilkkokaa ihminen mielessänne ominaisuuksiin
LisätiedotFI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun
FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun 1. Mitä filosofia on? 2. Metafysiikka 3. Tietoteoria 4. Etiikka 5. Mitä muuta filosofia on? * Filosofian tutkielma 1. MITÄ FILOSOFIA ON? Filosofia (kr.) = viisauden
LisätiedotLuentorunko Järki aisoihin. Empirismi. Piispa George Berkeley. Empirismi, ideat ja järki. Rationalismin kritiikki
Luentorunko 6.11.2007 1. Tietoteoria jatkuu..empirismi 2. Kant 3. Tietoteorian haaste metafysiikalle 4. Ontologian oikeutus 5. Muoto, sisältö ja kategoriat Yksilöoliot ja ominaisuudet (13.11.2007) Järki
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
Lisätiedoto Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta.
YK10 FILOSOFIAN LUENNOT, osa 2. 4. METAFYSIIKKA o Metafysiikka (kr. meta ta fysika) o Ensimmäinen filosofia, "oppi olevasta olevana" (Aristoteles) o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä
LisätiedotMiina ja Ville etiikkaa etsimässä
Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8
LisätiedotMitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada
LisätiedotMITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009
MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 KIRJALLISUUTTA I.N. Johdatus tieteenfilosofiaan (1980) Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983) Tiede, filosofia ja maailmankatsomus
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen
Farmaseuttinen etiikka Luento 1. Farmasian tdk. 29.10. VTM Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Keskustelutehtävä 2 Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin Etiikka 1.
LisätiedotMihin teoreettista filosofiaa tarvitaan?
Mihin teoreettista filosofiaa tarvitaan? Puhe virtaa virtaavassa maailmassa, puhe virtaa virtaavassa maailmassa ja sinun täytyy itse tietää miltei kaikki. Paavo Haavikko TIETÄMISEN HAASTEET TIETOYHTEISKUNNASSA
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotMuoto.. Luentorunko Olemisen mieli. Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset
Luentorunko 1.4.2009 1. Olemisen mieli 2. Olevan kategoriat 3. Yksilöoliot ja ominaisuudet 4. Yleinen-yksityinen vs abstrakti-konkreettinen 5. Universalia-kiista 6. Realismi 7. Realismin muodot 8. Realismin
Lisätiedot4. Ilmoitus. Room. 1:19-23
4. Persoonallinen Jumala ja kristinuskon totuusvaatimus ihminen oppii tuntemaan Jumalan vasta kun Jumala itse kertoo itsestään ihmisen osuus? ilmoituksen käsite Raamatun asema ilmoituksessa kokemus ja
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotTietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15
Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
Lisätiedot6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet
6.9 Filosofia Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään
LisätiedotKirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma
Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.
LisätiedotIhmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin
Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista
Lisätiedotjuhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan
juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan 3 Copyright 2019 Kirjoittaja & Gaudeamus Kansi: Jukka Aalto Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi KL 11.3 UDK 17, 11/12 ISBN 978-952-345-017-2 Painopaikka: Tallinna Raamatutrükikoja
LisätiedotUUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, FILOSOFIAN OPINTOSUUNTA. 60 op
1 VASTAAVUUSTAULUKOT FILOSOFIA AINEOPINNOT UUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, FILOSOFIAN OPINTOSUUNTA OPS 2017-2020 OPS 2014-2017 Yhteiskuntatieteiden
Lisätiedot5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET
5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
Lisätiedot2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
LisätiedotJari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET
Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET OPETTAJAN AINEISTO Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2011 OPETTAJALLE: Tietämisen haasteet -kirjan opettajan aineisto sisältää dioja ja pohdintatehtäviä
LisätiedotMEKANISTINEN FILOSOFIA. 2. Natura -- ars. 3. Kello metafoora Aristoteelinen fysiikka ja sen kritiikki
MEKANISTINEN FILOSOFIA 1. Aristoteleen fysiikka ja sen kritiikki 2. Natura ars 3. Kello metafoora 4. Mekanistinen filosofia ja renessanssin naturalismi 5. Mekanistinen filosofia: aine & liike 6. Materian
LisätiedotFILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo
1 Juha Eerolainen, Olli Hakala, Arno Kotro ja Hanna Vanhanen FILOSOFIAN AINEREAALIIN VALMISTAUTUMINEN Kokeeseen valmentautuminen Yksi ohje on ylitse muiden: Lue hyvin - ja mielellään paljon! Tärppejä on
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
LisätiedotSisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala
LisätiedotKonkreettiset yksilöoliot. Luentorunko Teoriat konkreettisista yksilöolioista. Teoriat konkreettisista yksilöolioista
Luentorunko 27112007 1 Teoriat konkreettisista 2 3 Ryvästeoria 4 Substanssiteoria 5 Essentialismi ja ajassa pysyvyys Mieli ruumis -ongelma (04122007) Konkreettiset Konkreettiset : Konkreettinen = avaruus-ajallinen,
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
LisätiedotTieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 1/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio
LisätiedotIslamilainen filosofia
Islamilainen filosofia Kreikkalaisen filosofian opiskelijat Antiikki ja Lähi-itä Filosofia Falsafa Platon Aistei"a havaittava maailma on vääristynyt ja täynnä virheitä On olemassa tode"isempi ja täyde"isempi
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
LisätiedotPauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä
Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä Termin nimi Kausaalisuus A posteriori A priori Absoluutti Agentti Analyysi Analyyttinen filosofia Analyyttinen väite Antropomorfismi
LisätiedotFORSSAN YHTEISLYSEON OPPIKIRJAT lv
FORSSAN YHTEISLYSEON OPPIKIRJAT lv. 2019 2020 HUOM! Oppikirjalistan kirjoista hyväksytään myös saman kustantajan sähköinen materiaali ellei muuta mainita. Äidinkieli Äidinkieli Kurssit 1-9: Särmä suomen
LisätiedotTietämisestä ja uskomisesta
Tietämisestä ja uskomisesta MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly 23112016 Kasper Apajalahti Sisältö Johdanto Tietämys Arvoitus: mutaiset lapset Partitiomalli (partition model) Mutaiset
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotLyhyet kurssikuvaukset
Uskonto, evankelis-luterilainen Pakolliset 1-2, syventävät 3-6, soveltava 7 Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. UE01 Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä
LisätiedotFI 3. Metafysiikka ja tieto-oppi
FI 3 Metafysiikka ja tieto-oppi Tieto ja maailma s.7-16 Tiedon ja maailman suhde voidaan selittää tieteen, taiteen tai uskontojen avulla Tieto ei perustu uskoon tai arvaukseen Tieteellinen tieto pyrkii
LisätiedotTiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980
Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden
LisätiedotYK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)
YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 6.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet
LisätiedotFilosofia 1. Peruskalvot
Filosofia 1 Peruskalvot 1 Mitä filosofia on? Filosofi (kreikk) = viisauden ystävä (Pythagoras 500-l) Käsitteiden pohdintaa ja määrittelyä Paradigmat = eri tieteiden filosofiset perusoletukset Filosofian
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotTodistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?
Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Todistus on looginen päättelyketju, jossa oletuksista, määritelmistä, aksioomeista sekä aiemmin todistetuista tuloksista lähtien
LisätiedotSovittelu.TL Turku 2018 Timo Leinonen
Runomuotoon kirjoitettu kooste filosofi J. E. Salomaan ajatuksista totuudesta ja arvosta Sovittelu.TL Turku 2018 Timo Leinonen timo.a.leinonen@gmail.com 2 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 KAKSI MIELTÄ...
LisätiedotNominalismi: motivaatio. Luentorunko Karu nominalismi. Nominalismin muodot. Karu nominalismi: ominaisuustermit. Karu (strutsi-)nominalismi
Luentorunko 1542009 1 Nominalismi 2 Trooppiteoria 3 Teoriat Nominalismi: motivaatio Universaaleilla ei ole yhtä selviä identiteettikriteereitä kuin yksilöolioilla Realismi on ongelmallinen Nominalismi
LisätiedotMahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys
Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys (Fte264/265, Kf330n) FT Ilpo Halonen to klo 12-14 S20A sh 303 2. luento 27.1.2005 Aikataulu (luennot: 10 x 2 t) (aiheet alustavia) 20.1. Luento 1 (johdanto)
LisätiedotMetafysiikka Kokemuksen tavoittamattomissa olevien todellisuuden piirteiden tutkimista
Filosofia 3 Tiedon ja todellisuuden filosofia Kurssin sisältö Maailma ja olemassaolo olemassaolo ja sen tutkiminen oliot ja ominaisuudet Kieli ja totuus kieli, totuus ja merkitys päättely Kurssin sisältö
Lisätiedot1.1 Mitä tiede on? Tieteenfilosofia. Tieteiden luokittelu 1. Tieteiden luokittelu 3. Tieteiden luokittelu 2. Kolme näkökulmaa tieteeseen
1.1 Mitä tiede on? Tieteenfilosofia 1 Tieteen synty ja tuntomerkit 2009 Ilpo Halonen, Tieteellä tarkoitetaan yhteiskunnallisesti institutionalisoitunutta, järjestelmällistä ja kriittistä, luontoa, ihmistä
LisätiedotENSIMMÄINEN FILOSOFIA JOHDATUS METAFYSIIKKAAN
Seppo Sajama ja Maija Aalto-Heinilä ENSIMMÄINEN FILOSOFIA JOHDATUS METAFYSIIKKAAN Sisältö Esipuhe... 2 1 Metafysiikan luonne... 3 2 Parmenides... 7 3 Aristoteles... 17 4 Tuomas Akvinolainen... 26 5 Hume...
LisätiedotKonsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa
Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat
Lisätiedot4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)
4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)
LisätiedotII Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa
Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen
LisätiedotEettisten teorioiden tasot
Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona
Lisätiedotkirjalista 1 / 5 Haapala ym. Särmä - Suomen kieli ja kirjallisuus (OTAVA) ja Särmä Tehtäviä 1
kirjalista 1 / 5 n lukio OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2018 2019 HUOM: Kaikista kirjoista uusin painos ja suositellaan ehdottomasti hankkimaan e-kirja! Aine, tekijät, kirjan nimi (kustantaja) Äidinkieli Särmä
LisätiedotOPPIKIRJAT LUKUVUONNA HUOM:
kirjalista 1 / 5 n lukio OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2017 2018 HUOM: Kaikista kirjoista uusin painos ja suositellaan ehdottomasti hankkimaan e-kirja! Aine, tekijät, kirjan nimi (kustantaja) Äidinkieli Särmä
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia
FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia 1. Tietoteoria (epistemologia) 2. Tieteenfilosofian perusteet 3. Metafysiikka 1. TIETOTEORIA (EPISTEMOLOGIA) A. Tiedon käsite ja määritelmä Tieto (vrt. tie) vie perille
LisätiedotSokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr
Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:
LisätiedotYstävyyden filosofia
Ystävyyden filosofia Aristoteles, Kant, Montaigne Erilaisia ystävyyden käsityksiä Aristoteles Platonin oppilas Nikomakhoksen etiikka Retoriikka ja runousoppi Kommentaari: Pangle 2003: Aristotle on the
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotEsa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly
Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly Teknillinen korkeakoulu kevät 2007 luento II, unplugged S ystems Analysis Laboratory Helsinki University of Technology Raphael: School of
LisätiedotFilosofian opinnot. Filosofian opinnot
99 Hallintotieteiden tiedekunnassa voi suorittaa sivuaineena filosofian perusopinnot (25 op) tai perus- ja aineopinnot (65 op). Filosofiasta voi suorittaa myös yksittäisiä opintojaksoja oman kiinnostuksen
LisätiedotSchulcurriculum Ethik
Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100
LisätiedotIdentiteetti identifikaatio - ja valinta
Heikki Mäki-Kulmala (Tay) Identiteetti identifikaatio - ja valinta Kenneth Burken mukaan Uuden retoriikan edustajia Stephen Toulmin 1922-2009 CHAIM PERELMAN (1912-1984) Kenneth Burke 1897-1993 Aristoteles
LisätiedotLukuvuosi 2011 12 / päiv. 19.4.2011. Filosofia
Filosofia Filosofisessa tiedekunnassa voi suorittaa sivuaineena filosofian perusopinnot (25 op) tai perusopinnot ja aineopintoja (yhteensä 65 op). Filosofiasta voi suorittaa myös yksittäisiä opintojaksoja
LisätiedotTieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja
LisätiedotRajoitettu/rajoittamaton realismi. Luentorunko Rajoitettu/rajoittamaton realismi
Luentorunko 20.11.2007 1. Realismin ongelmat 2. Nominalismi 3. Trooppiteoria 4. Realismi ja nominalismi: lyhyt tiivistys 5. Teoriat konkreettisista yksilöolioista..(27.11.2007) Rajoitettu/rajoittamaton
LisätiedotFysiikan historia. Kevät 2013 Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto
Fysiikan historia Kevät 2013 Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Fysiikan historia Luento 1 Rafael: Ateenan koulu Milloin fysiikka alkoi? Ensimmäiset järjestäytyneet yhteiskunnat syntyivät
LisätiedotHallintotieteiden opinto-opas lkv 2014 15 / Opintojaksot oppiaineittain ok 16.4.14
HTK 180 op / ALUETIEDE Aluetieteen pääaineopinnot 73 op: ALUE2021 Aluetalous ja liikennejärjestelmät 5 op ALUE2017 Aluekehittämisen ammatilliset käytännöt 5 op ALUE2018 Luonto, yhteiskunta ja ympäristönsuojelu
LisätiedotHallintotieteiden opinto-opas lkv / Opintojaksot oppiaineittain ok
HTK 180 op / ALUETIEDE Aluetieteen pääaineopinnot 73 op: ALUE2021 Aluetalous ja liikennejärjestelmät 5 op ALUE2017 Aluekehittämisen ammatilliset käytännöt 5 op ALUE2018 Luonto, yhteiskunta ja ympäristönsuojelu
LisätiedotLUKIO Tilauslista ja hinnasto 2019
Hinnat ovat 1.1.2019 voimaan tulleita kustantajan hintoja. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. TILAUKSET: www.oppinet.fi, asiakaspalvelu.publishing@edita.fi, p. 020 450 010 PALAUTUKSET: Tilatuilla tuotteilla
LisätiedotHeikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?
Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset
LisätiedotStudia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!
Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS Tervetuloa! 10.11.2011 1 Onko koko todellisuus ainetta? 10.11.2011 2 Todellisuus on se, mikä on totta. Että jos vaikka uskoo, että mörköjä on olemassa, niin
LisätiedotLukuvuosi 2012 13 / ok 3.4.2012. Filosofia
Filosofia Filosofisessa tiedekunnassa voi suorittaa sivuaineena filosofian perusopinnot (25 op) tai perusopinnot ja aineopintoja (yhteensä 65 op). Filosofiasta voi suorittaa myös yksittäisiä opintojaksoja
LisätiedotMieli ja ruumis. Luentorunko Mieli-ruumis -ongelma. Ongelman historiallinen tausta. Ongelman historiallinen tausta
Luentorunko 4.12.2007 1. Mieli ruumis-ongelma: taustaa ja yleistä ihmettelyä 2. Peruskannat: monismi dualismi pluralismi/idealismi materialismi 3. Mitä mieli tarkoittaa? 4. Ensimmäisen ja kolmannen persoonan
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotFORSSAN YHTEISLYSEON OPPIKIRJAT lv /UUSI OPETUSSUUNNITELMA (OPS2016)
FORSSAN YHTEISLYSEON OPPIKIRJAT lv. 2018 2019 /UUSI OPETUSSUUNNITELMA (OPS2016) 27.9.2018 HUOM! Oppikirjalistan kirjoista hyväksytään myös saman kustantajan sähköinen materiaali ellei muuta mainita. Äidinkieli
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Luento 8 Kieli merkitys ja logiikka Luento 8: Merkitys ja logiikka Luku 10: Luennon 7 kertaus: propositiologiikka predikaattilogiikka Kvanttorit ja looginen muoto Määritelmät, analyyttisyys ja synteettisyys
LisätiedotIlpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia.
11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka. Sofistiset kumoamiset.
LisätiedotJohdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)
Suoritus ja kurssimateriaalit Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Tomi Kokkonen tomi.kokkonen@helsinki.fi Puhelin: 191 29669 Työhuone: 628 (Unioninkatu 40 A, 6. krs) Oheislukemisto Panu
Lisätiedot1. a) Teoreettisten termien viittaamisen ongelma tieteenfilosofiassa. (10 p.)
TAMPEREEN YLIOPISTO Informaatiotieteiden tiedekunta FILOSOFIAN VALINTAKOE 2007 Kirja: Määttänen, Pentti: Filosofia johdatus peruskysymyksiin. Gaudeamus 1995. Vastaa jokaiseen kolmeen tehtävään. Kirjoita
LisätiedotFilosofian opinnot. Perusopintojaksot suoritetaan luento- ja kirjallisuuskuulusteluina.
Filosofi an opinnot 97 Filosofian opinnot Hallintotieteiden tiedekunnassa voi suorittaa sivuaineena fi losofi an perusopinnot (25 op) tai perus- ja aineopinnot (65 op). Filosofi asta voi suorittaa myös
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA
TIETEEN ETIIKKA 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia 2011 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Ahlman
LisätiedotKOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15
KURSSIKUVAUS 1 / 5 KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: FI1 KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 FILOSOFIA JUSSI SAARELA SALON LUKIO 5. JAKSO/2014-2015
LisätiedotPlatonin kappaleet. Avainsanat: geometria, matematiikan historia. Luokkataso: 6-9, lukio. Välineet: Polydron-rakennussarja, kynä, paperia.
Tero Suokas OuLUMA, sivu 1 Platonin kappaleet Avainsanat: geometria, matematiikan historia Luokkataso: 6-9, lukio Välineet: Polydron-rakennussarja, kynä, paperia Tavoitteet: Tehtävässä tutustutaan matematiikan
LisätiedotKäytettyjen lukiokikirjojen ostohinnasto
22.5.2018 Käytettyjen lukiokikirjojen ostohinnasto Tarkista aina omasta kirjastasi, että siinä on vastaava ISBN-numero kuin listalla. Se kertoo, että kirja on edelleen käytössä ja myyntikelpoinen. Lopullinen
LisätiedotKarteesinen skeptisismi
Karteesinen skeptisismi Markus Lammenranta Karteesinen skeptisismi kieltää sen, että meillä olisi havaintokokemukseen perustuvaa tietoa mielemme ulkopuolella olevasta maailmasta eli ulkomaailmasta. Ensimmäisessä
LisätiedotMYYTIT Totta vai tarua?
MYYTIT Totta vai tarua? MYYTTI ON TARINA Arkikielessä myytti merkitsee usein epätotta, satua, juttua vain. Tämä on myytin todellisen olemuksen sivuuttamista ja vähättelyä! Maailmassa on muitakin totuuksia
LisätiedotOPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN. BIOLOGIA 1 BIOS1, Eliömaailma (Uusin painos 2014) Sanoma Pro 978-952- 63-1349-8
Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 01-016 Huomaa, että muutokset ovat vielä mahdollisia! OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN BIOLOGIA 1 BIOS1, Eliömaailma (Uusin painos 01) Sanoma Pro 6-19-8 BIOS,
LisätiedotLeikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla
Leikki-ikä kognitiivinen kehitys KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla kaksi teoriaa ajattelun kehityksestä: A Jean Piaget: ajattelu
LisätiedotHaminan lukion oppikirjat lukuvuonna 2014-2015
Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 01-015 OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN BIOLOGIA 1 BIOS1, Eliömaailma (Uusin painos 01) Sanoma Pro 6-19-8 BIOLOGIA, Elämä (uusi OPS) BI BIOLOGIA, Ympäristöekologia
LisätiedotKeskustelu Simo Knuuttilan kanssa Jumalasta, logiikasta ja rakkaudesta
Keskustelu Simo Knuuttilan kanssa Jumalasta, logiikasta ja rakkaudesta Miten käyttämämme käsitteet ovat muuttuneet historian saatossa? Entä onko käsityksemme tunteista pysynyt samana halki vuosisatojen?
Lisätiedot