PEDAGOGINEN JOHTAMINEN JA LAADUNHALLINTA OSANA ESIMIESTYÖN KOKONAISUUTTA 12.10 ja 16.10.2015

443192S Johtajuus, työyhteisöt ja organisaatiot (7 op) 443192S -01 ORIENTOITUMINEN JOHTAJUUTEEN (4 op) KT Sanna Parrila p. 040-5043678, sanna.parrila@ediva.fi www.ediva.fi PEDAGOGINEN JOHTAMINEN JA LAADUNHALLINTA OSANA ESIMIESTYÖN KOKONAISUUTTA 12.10 ja 16.10.2015

Pedagoginen johtaminen; mitä se on? pedagogiikka käsitteen kautta pedagoginen johtaminen on liitetty perinteisesti kasvatus/opetustoimintaan nykyään käsitteet otettu käyttöön myös yritysmaailmassa => pedagoginen johtaminen nähdään tavoitteellisena ja suunnitelmallisena henkilöstön oppimisen johtamisena, mikä on tärkeä tulostekijä kaikilla toimialoilla pedagoginen johtaminen on suunnitelmallista ja tavoitteellista henkilöstön oppimisen ja pedagogiikan kehittämisen johtamista (Parrila 2011) käsitteen merkityssisältö on vahvasti toiminnallinen ja sosiaalinen miten esimies johtamistoiminnallaan mahdollistaa ja edistää henkilöstön oppimista ja toiminnan kehittymistä perustehtävän suunnassa? keskeistä vahva ymmärrys siitä, mistä mihin varhaiskasvatus on kehittymässä (palvelukonseptien kehitys, pedagoginen kehitys) taustalla esimiehen oma oppimiskäsitys (vrt. sosio-konstruktivismi) proaktiivista reaktiivisen johtamisen sijaan (Pennanen 2007)

PEDAGOGISEN JOHTAJAN MONINAISET ROOLIT SUUNNAN NÄYTTÄJÄ - taito tehdä työn tarkoitus, periaatteet ja tavoitteet näkyviksi, tiedottaa, pitää laiva kurssissa, tehdä päätöksiä ARVIOIJA - kyky reflektoida, kyseenalaistaa, antaa palautetta, toimia peilinä Hyvät vuorovaikutustaidot VALMENTAJA - kyky innostaa, synnyttää tahtotila, ohjata oppimaan TUKIJA - ryhmädynamiikan hallinta, emotionaalinen kyvykkyys, kyky ratkoa ristiriitatilanteita

PEDAGOGISEN JOHTAMISEN TEOREETTINEN JA MENETELMÄLLINEN VIITEKEHYS - lähtökohtana sosio-konstruktivismi pedagoginen johtaminen on henkilöstön oppimisen johtamista, sen toteuttamista määrittelee kunkin esimiehen oma oppimiskäsitys nykyisissä ohjaus/oppimismenetelmissä yleisimmin taustalla sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys sosio-konstruktivismin perusta on sosiokulttuurisissa teorioissa ja keskeinen oppi-isä Vygostsky (vrt. kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria) sosio-konstruktivismissa tietoa pidetään kollektiivisena, kulttuurisena tuotteena, jonka muodostumisessa kieli on merkittävässä roolissa korostaa sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä, yhteistoiminnassa oppimista, keskustelua, merkityksistä neuvottelua sekä merkitysten rakentamista käytännöllisissä yhteyksissä

PEDAGOGISEN JOHTAMISEN TEOREETTINEN JA MENETELMÄLLINEN VIITEKEHYS - lähtökohtana sosio-konstruktivismi PERIAATE 1: oppiminen perustuu aina ohjattavan aikaisempiin tietoihin, taitoihin ja kokemuksiin Mitä merkitsee pedagogisen johtamisen näkökulmasta? pedagogisen johtajan tulisi tuntea henkilöstönsä ja oltava tietoinen kunkin työntekijän (+ tiimin) osaamisen tasosta ja oppimisen haasteista => miten ko. tieto saadaan? pedagogisen johtamisen pitkän- ja lyhyen tähtäimen suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus ja dokumentointi keskeistä => nykyiset käytännöt? pedagogisen johtamisen menetelmien looginen kytkeytyminen toisiinsa; eri menetelmin kuljetaan kohti tavoitetta

PEDAGOGISEN JOHTAMISEN MENETELMÄLLINEN NELIKENTTÄ YKSILÖOHJAUS Erilaiset oppimistehtävät (oman työn havainnointi, arviointi ) Kehityskeskustelut, yksilökohtaiset pedagogisen keskustelut. ETÄOHJAUS LÄHIOHJAUS Erilaiset tiimikohtaiset oppimistehtävät (oman työn havainnointi, arviointi, ryhmävasun laatiminen ) Koulutukset, ryhmäkehityskeskustelut, ryhmähavainnoinnit ja niihin liittyvät palautekeskustelu RYHMÄOHJAUS

PEDAGOGISEN JOHTAMISEN TEOREETTINEN JA MENETELMÄLLINEN VIITEKEHYS - lähtökohtana sosio-konstruktivismi Sanna Parrila 2013 PERIAATE 2: oppiminen on ohjattavan oman toiminnan tulos, jolloin oppimistilanteen merkityksellisyys ohjattavalle itselleen korostuu Mitä merkitsee pedagogisen johtamisen näkökulmasta? oppimaan ei voi pakottaa, mutta houkutella voi => sopivasti säröjä, jatkuvaan oppimiseen kannustavat rakenteet ja työvälineet ongelmaperustainen ohjaus, arkityön reflektointi yhteisten havaintojen pohjalta => tiimin kyky reflektoida on oppivan tiimin keskeinen elementti, oppimisessa keskeistä esimieheltä saatu palaute pedagoginen johtaja pohtii ja arvioi arjen tilanteita yhdessä yksittäisten kasvattajien ja tiimien kanssa => keskeisempää kyky oikeiden kysymysten esittämiseen, kuin vastausten antamiseen eri tason vasut suunnan näyttäjinä ja peileinä, jonka suhteen havainnoidaan ja arvioidaan omaa osaamista, asenteita ja toimintaa

PEDAGOGISEN JOHTAMISEN TEOREETTINEN JA MENETELMÄLLINEN VIITEKEHYS - lähtökohtana sosio-konstruktivismi Sanna Parrila 2013 PERIAATE 3-4: tavoitteena asioiden ymmärtäminen ja sisäistäminen jossa sosiaalisella vuorovaikutuksella keskeinen merkitys Mitä merkitsee pedagogisen johtamisen näkökulmasta? pedagoginen johtaja linkkinä arkikäytäntöjen, yhteisen vision ja yhteisten päämäärien välillä keskeistä yhteinen työkäytäntöjen havainnointi, arviointi, palaute ja keskustelu => toimimmeko niin kuin kuvittelemme toimivamme, vasu arvioinnin perustana!!! tiimioppimisessa kohteen rajaus tärkeää, pysytään saman oppimisen kohteen äärellä riittävän kauan, että opittu sisäistyy ja vakiintuu toiminnan tasolle pedagogisen dialogin tavoitteena vastavuoroisen ymmärryksen asteittainen rakentaminen, joka auttaa osallistujia tarkastelemaan ja arvioimaan omia käsityksiään uudenlaisista perspektiiveistä ja vie näin oppimista eteenpäin => haasteena kunkin lähikehityksen hahmottaminen

VASU PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SISÄLLÖLLISENÄ PERUSTANA Sanna Parrila 2015 1. TAVOITTEENA HYVINVOIVA LAPSI 2. HOIDON, KASVATUKSEN JA OPETUKSEN KOKONAISUUS 3. KASVATTAJA VARHAISKASVATUKSESSA 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN MERKITYS 7. LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA 8. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT 9. VANHEMPIEN OSALLISUUS 10. ERITYISEN TUEN PERIAATTEET 11. KIELI JA KULTTUURI NÄKÖKULMAT Toteutuvatko kaikki periaatteet oman henkilöstöni työssä? Missä oma henkilöstöni menee suhteessa muutokseen, tunnistammeko yhteisöllisiä ja yksilöllisiä oppimisen paikkoja?

HAASTEENA VASUPROSESSIN MONITASOISUUS Sanna Parrila 2015 T U L K I N T A Valtakunnallinen vasu Sisältö: varhaiskasvatuksen määrittely, arvopohja, päämäärät ja Kuntavasut toteuttamisen periaatteet KONKRETISOINTI / TULKINTA Kuntavasut Kuntavasut KONKRETISOINTI / TULKINTA Yksikkövasut Yksikkövasut Yksikkövasut Yksikkövasut Yksikkövasut Yksikkövasut Yksikkövasu Lapsen Lapsen vasu Lapsen vasu Lapsen vasu Lapsen vasu Lapsen RYHMÄ vasu Lapsen Lapsen vasu VASU vasu Lapsen vasu Lapsen vasu vasu (noin 300 kpl?) - eri kunnilla hyvin erilaisia lapsen vasu lomakkeita - lomakkeen laatimiseen ei selkää sisällöllistä oheistusta - lomakkeen sisältö määrittää vahvasti käytyä keskustelua - onko sisällöllinen yhteys? VALTAKUNNAN TASO KUNTATASO YKSIKKÖTASO RYHMÄTASO LAPSENTASO

VARHAISKASVATUKSEN MUUTOS JOHTAMISEN HAASTEET TALOUDELLISUUS, TUOTTAVUUS - RYHMÄKOKOJEN KASVU - HLÖSTÖRESURSSIEN VÄHENTÄMINEN - TUKIPALVELUJEN ULKOISTAMINEN HAVAINNOINTI, SUUNNITTELU, ARVIOINTI, DOKUMENTOINTI VARHAISKASVATUKSEN KONSEPTIMUUTOS edellyttää työajan uusjakoa ja yhteensovitusta - ammatillisuuden uudelleen jäsentämistä => mikä on keskeisintä hyvässä varhaiskasvatuksessa, minkälaisia uusia osaamisen haasteita jne. RYHMÄMUOTOINEN PÄIVÄHOITO VASUPOHJAINEN VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyön ydin tarkoituksena on edistää jokaisen lapsen oppimista ja hyvinvointia huomioiden lasten yksilölliset tarpeet! (Lähde: Parrila ja Alila 2011, mukaillen Ahonen 2011)

PEDAGOGISEN JOHTAMISEN PROSESSI P E R U S T A ARVIOINTI Yhteisen vision kirkastaminen - palvelun ydintarkoitus ja päämäärät Vision konkretisointi arkityötä ohjaaviksi periaatteiksi ja toimintastrategiaksi (VASU) Arviointimenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto - tämän hetkisen osaamisen ja toiminnan arviointi SUUNNITELMA TOIMINTA Henkilö- ja tiimikohtaisten oppimis-/ kehittämissuunnitelmien laadinta Suunnitelmien toteutus ja seuranta - tiimien ja yksilöiden oppimisen ohjaus ja tukeminen

Sanna Parrila 2015 Yhteisen vision kirkastaminen - varhaiskasvatuspalvelun ydintarkoitus ja päämäärät johtajan tehtävänä on kirkastaa yhdessä henkilön kanssa, mikä on varhaiskasvatuspalvelun ydintarkoitus ja päämäärät + mikä on vasun merkitys ammatillisen varhaiskasvatuksen määrittäjänä!!! Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää jokaisen lapsen hyvinvointia, oppimista ja kehitystä => työn ensisijainen kohde on lapsi viime kädessä palvelun sisältö määritellään yhdessä vanhempien kanssa => vanhempien osallisuus työn muutoksen auki puhuminen: rajapinnat varhaiskasvatuksen ja muun lapsi- ja perhetyön kanssa, kehityskulku ryhmämuotoisena päivähoidosta vasupohjaiseen varhaiskasvatukseen

Sanna Parrila 2015 Vision konkretisointi arkityötä ohjaaviksi periaatteiksi ja toimintastrategiaksi (VASU) tavoitteena yhdenmukaistaa => valtakunnallisen vasun periaatteiden tulisi näkyä jokaisen ammatillista varhaiskasvatusta toteuttavan henkilön työssä vasu antaa perustan sille, miten varhaiskasvatustyötä tulisi toteuttaa, jotta se edistäisi lapsen hyvinvointia ja oppimista valtakunnallisen vasun periaatteet tulee konkretisoida => mitä kukin periaate tarkoittaa varhaiskasvatustoiminnassa, miten periaatteen tulisi konkretisoitua juuri tämän yksikön/ ryhmän toiminnassa ja toimintaympäristössä valtakunnallisen vasun konkretisoinnin prosessi ja työvälineet: KUNTAVASU, YKSIKKÖVASU, RYHMÄVASU, LAPSEN VASU RYHMÄVASUN näin me sen teemme -taso tukee sanojen sisäistymistä teoiksi ja mahdollistaa samalla arvioinnin

VASUPOHJAINEN SUUNNITTELUPROSESSI - pedagoginen johtaminen on vasuprosessien johtamista Sanna Parrila 2015 PÄIVÄHOIDON ALOITUS LAPSIKOHTAINEN HAVAINNOINTI LAPSIKOHTAISTEN VASUJEN LAATIMINEN KUUKAUSI/ VIIKKOTASON SUUNNITELU JATKUVA ARVIOINTI, HAVAINNOINTI RYHMÄ VASUN LAATIMINEN RYHMÄN LASTEN VASUISTA NOUSEVIEN VAHVUUKSIEN JA TARPEIDEN KOONTI YKSIKKÖ VASU KUNTA VASU VALTAKUNNAN VASU

Arviointimenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto - tämän hetkisen osaamisen ja toiminnan arviointi varhaiskasvatusta ohjaavat asiakirjat luovat ammatilliset velvoitteet laadunhallintaan ja jatkuvaan arviointiin sekä esimiehelle että henkilöstölle ainoastaan arvioinnin kautta saamme selville toimimmeko niin kuin lupaamme tai luulemme toimivamme => toiminnan vahvuudet ja kehittämiskohteet vasu luo perustan arvioinnille => edellyttää vasun konkretisoimista arvioitavaan muotoon arviointilausekkeiden on oltava erottamiskykyisiä: riittävä konkreettisuus mitä tämä tarkoittaa meillä? miten näkyy arkityössämme? mitä tarkoittaa konkreettisina tekoina? vanhempien ja lasten osallisuus arvioinnissa!! Arviointi = sanoista tekoihin Arviointi = oppimisen ja kehittymisen perusta Arviointi = vasun sisäistymisen edellytys Arvioinnin muotoja: Itsearviointi, sisäinen arviointi, ulkoinen arviointi, vertaisarviointi, monitahoarviointi

Arviointimenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto - tämän hetkisen osaamisen ja toiminnan arviointi HENKILÖSTÖN toteuttaman arvioinnin tulisi olla sekä jatkuvaa että systemaattista jatkuva arviointi: arjessa todentuva prosessi jossa arviointi ja suunnittelu kytkeytyvät erottamattomasti yhteen: toimimmeko niin kuin olemme eri tason vasuissa luvanneet toimivamme, missä tilanteissa vasun periaatteet toteutuvat, mitä pitäisi muuttaa ja kehittää? jatkuvassakin arvioinnissa mielekäs rajaaminen ja kohdentaminen tärkeää: esim. kuukausittain vaihtuva vasuagentti, joka keskittyy aina yhden vasun periaatteen toteutumisen havainnointiin kerrallaan arvioinnin perustana mm. RYHMÄVASU systemaattinen arviointi: suunniteltu arvioinnin kokonaisuus (miksi, kuka, mitä, miten, milloin ja mitä siitä seuraa) jolla todennetaan vasun toteutumista ja nostetaan esiin kehittämistarpeita, keskeinen osa laadunhallintaa esim. lapsen osallisuus yhteisenä arvioinnin kohteena

Arviointimenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto - tämän hetkisen osaamisen ja toiminnan arviointi Arviointiin sitoutuminen edellyttää: - Arviointi koetaan mielekkääksi tavaksi kasvaa ja kehittyä sekä oppia ammattilaisena, yksilönä ja yhteisön jäsenenä - Kaikkien tulee voida osallistua ja tehdä yhteistyötä, arvioitavien kohteiden valinta ja avaaminen, hyvästä ja tavoiteltavasta tietoiseksi tuleminen (yhteinen reflektoiva kehittämistyö) - Arvioinnin on johdettava asioiden kehittymiseen => ei arviointia arvioinnin vuoksi! - Painopiste yhteisön positiivisten voimavarojen esiin saamisessa jaksamisen ja kehittämisen tueksi - Lähtökohtana jatkuvaan parantamiseen sitoutuminen - Sitoutuminen yhteiseen keskusteluun kehittää ammatillisia käytäntöjä ja ammattialan kehittymistä!

Arviointimenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto - tämän hetkisen osaamisen ja toiminnan arviointi Sanna Parrila 2013 ESIMIEHEN kohdalla arviointi on keskeinen osa pedagogisen johtamisen prosessia, jonka tarkoituksena on nostaa esiin henkilöstön vahvuuksia ja osaamisen kehittämisen tarpeita => pedagogisen johtamisen punainen lanka ja suunnittelu tukea ja mahdollistaa henkilöstön oppiminen ja kehittyminen vasupohjaisen ammatillisuuden suunnassa varmistaa toteutuvan toiminnan laatu => toteutuuko varhaiskasvatustyö valtakunnallisen vasun mukaisesti, edistääkö tarkoituksenmukaisesti jokaisen lapsen hyvinvointia ja oppimista esimies apuna arjen näkyväksi tekemisessä => tarvitaan arvioinnin työkaluja ESIMERKKEJÄ VASUPOHJAISISTA ARVIOINTIKRITEEREISTÄ / MENETELMISTÄ: Vasupohjainen yksilökehityskeskustelu osat I-III

Henkilö- ja tiimikohtaisten oppimis/kehittämissuunnitelmien laadinta arvioinnin tulisi johtaa toimintaan ts. kehittämiseen ja oppimiseen arvioinnin toteutuksen ja tulosten esittelyn jälkeen tärkeää miettiä, mitä tästä seuraa, miten hyödynnämme tuloksia toimintamme kehittämisessä ja oppimisessa? arvioinnin tulokset henkilökohtaisen ja/tai tiimikohtaisen oppimissuunnitelman perustana arvioinnin tulokset pedagogisen johtamisen suunnittelun perustana pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus ja kohteen rajaus keskeistä: pienten askelten strategia!

Suunnitelmien toteutus ja seuranta Eri menetelmien kautta toteutuvan arvioinnin ja niiden pohjalta laadittujen suunnitelmien kautta pitäisi käynnistyä varsinainen oppimisprosessi ts. konkreettinen toiminta henkilöstön oppimisen ja työn kehittämisen edistämiseksi mikä on esimiehen rooli ja toiminta henkilöstön oppimisen edistämissä? miten henkilö- ja tiimikohtaiset oppimisen tarpeet vaikuttavat ja näkyvät esimiehen oman työn suunnittelussa ts. pedagogisen johtamisen suunnitelmassa? mikä on yksilön oma toiminta ja vastuu oman oppimisensa edistämisessä? tiimin ja yksilön suhde oppimisen kohteiden määrittämisessä ja oppimisprosessissa? arvioinnista sopiminen => milloin, miten ja kuka arvioi onko oppimista tapahtunut?

TIIMITYÖ TUKEE OPPIMISTA ESIMIEHEN / TIIMIVASTAAVAN VALMENTAVA ROOLI KESKEINEN Sanna Parrila 2015 Tiimioppiminen lähtee liikkeelle yksilöiden pohdinnoista Oppiminen työssä: kokemuksesta oppiminen, arkityön pohdinta, mitä, miksi Omien pohdintojen, arkikokemusten ja arjessa havaittujen ongelmatilanteiden jakaminen: yhteinen keskustelu, reflektointi Uuden kokeilua, soveltamista omaan työhön. Uusien /vaihtoehtoisten ajattelu- ja toimintamallien suunnittelu ja ideointi. Miten vahvistetaan tiimioppimista varhaiskasvatuksessa?

TIIMINÄ KEHITTYMISEN AVAINTEKIJÖITÄ 1. Päämäärätietoisuus 2. Tavoitteellisuus ja itseohjautuvuus 3. Sitoutuneisuus 4. Oppimisen halu ja osaamisen hyödyntäminen 5. Tiimin vuorovaikutussuhteet ja sisäinen toimivuus Linkki: Tiimin kehittyneisyyden arviointi

RYHMÄVASU TIIMINÄ KEHITTYMISEN LÄHTÖKOHTANA onko oma tiimimme tiimi? Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja, jotka ovat sitoutuneet yhteisiin toimintaperiaatteisiin, päämääriin ja suoritustavoitteisiin ja jotka pitävän itseään yhteisvastuullisina suorituksistaan. (mukaillen Katzenbach & Smith 1993) Vasuprosessit auttavat tiimejä kehittymään tiimeiksi, mutta prosesseja täytyy johtaa ja vastuuttaa tarkoituksenmukaisesti! Tiimin pedagogisella vastuuhenkilöllä ja esimiehellä keskeinen merkitys!

Tiimin suoritukset Korkeatasoinen tiimi Tunnetaan vastuuta korkealaatuisesta toiminnasta, jatkuvasta arvioinnista ja kehittämisestä. Jäsenet ovat sitoutuneet sekä toistensa henkilökohtaisen kasvun ja oppimisen että tiimioppimisen edistämiseen. Työryhmä: Jokainen pyrkii suoriutumaan omista ja tehtävistä omien näkemystensä mukaisesti. Ei yhteisvastuuta. Työryhmä Näennäistiimi Todellinen tiimi Potentiaalinen tiimi Yhteinen päämäärä, toimintaperiaatteet ja tavoitteet eivät kiinnosta tiimin jäseniä. Tiimin tehokkuus heikompaa kuin yksilösuoritukset => ei synergiaetua, tehokkuus putoaa alle työryhmätason koska vanha kyseenalaistettu mutta uutta ei ole löydetty Kaikki tiimin jäsenet ovat sitoutuneita yhteiseen päämäärään, toimintaperiaatteisiin ja tavoitteisiin. Kaikilla on yhteinen käsitys hyvästä työsuorituksesta. Yhteisvastuu elää. Hyödynnetään erilaisia taitoja tiimissä. Ryhmä, joka yrittää aikaansaada hyvää tulosta mutta päämäärät, toimintaperiaatteet ja tavoitteet ovat vielä epäselviä ja yhteisvastuullisuus heikkoa. Tiimin tehokkuus (mukaillen Katzenbach &Smith 1993)

RYHMÄVASU TIIMINÄ KEHITTYMISEN TYÖVÄLINEENÄ 1. Päämäärätietoisuus ammatillisen tiimin olemassaolon tarkoituksen, päämäärien ja tavoitteiden tulisi aina perustua työn YDIN tarkoitukseen = jokaisen lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen päämäärätietoisuuden lähtökohtana on eri tasoilla laadittujen vasujen sisäistäminen ja konkretisointi tiimin toimintaa ohjaaviksi periaatteiksi => RYHMÄVASUN LAATIMISEN JA KÄYTÖN MERKITYS ammatillinen varhaiskasvatus ei ole kunkin tiimin jäsenen omien henkilökohtaisten näkemysten toteuttamista, vaan ammatillista varhaiskasvatusta ohjaavien säädösten ja linjausten mukaan toimimista => esimiehen ja tiimin pedagogisen vastuuhenkilön merkitys työn ydin tarkoituksen kirkastamisessa ja vasupohjaisen varhaiskasvatuksen avaamisessa => esimiehen ja tiimin pedagogisen vastuuhenkilön tehtävänä on tukea ja edistää sitä, että tiimin sisälle muodostuu yhteinen käsitys hyvästä varhaiskasvatuksesta ja toimintaperiaatteista

RYHMÄVASU TIIMINÄ KEHITTYMISEN TYÖVÄLINEENÄ 2. Tavoitteellisuus ja itseohjautuvuus ryhmävasuun yhdessä konkretisoidut ja kirjatut toimintaperiaatteet luovat perustan toiminnan arvioinnille ja jatkuvalle kehittämiselle ryhmävasuun ei kirjata ja kuvata pelkästään nykyistä, vaan suunnitelmaa siitä, minkälaista haluamme toimintamme olevan => tavoitteellisuus tiimillä pitää olla yhteisesti sovitut käytännöt, miten ryhmävasun toteutumista arvioidaan ja miten kehittämistarpeisiin vastataan => tiimin pedagogisen vastuuhenkilön ja merkitys ryhmävasun laatimisessa ja siihen pohjautuvan jatkuvan ja systemaattisemman arvioinnin ja kehittämisen ylläpitämisessä => jatkuvaan oppimiseen ja kehittämiseen kannustaminen, arkityön tutkiminen, kehittämistarpeiden paikantaminen ja oppimissuunnitelmien kirjaaminen

RYHMÄVASU TIIMINÄ KEHITTYMISEN TYÖVÄLINEENÄ 3. Sitoutuneisuus mitä mielekkäämpi tehtävä ja mitä selkeämmät tavoitteet ja toimintaperiaatteet tiimillä on, sitä todennäköisemmin tiimi yhteen hitsautuu ja sitoutuu tavoitteiden saavuttamiseksi riittävän yhdessä olon ja yhteisen keskustelun merkitys tiimiytyminen ryhmädynaamisena prosessina, yksilöiden persoonallisuus ja ammatilliset valmiudet, tiimitoimintaa tukevat rakenteet, päämäärätietoisuus kaikki vaikuttaa omalta osaltaan HUOM! Jokainen työssään toimiva varhaiskasvattaja on ammattilainen ja ammatillisuuteen kuuluu vastuu omaan työhönsä liittyviin ohjausasiakirjoihin sitoutumisesta ja niihin perustuvien toimintaperiaatteiden noudattamisesta! riittävästi aikaa uuden sisäistämiseen, vanhasta poisoppimiseen => huomioon aikuisten oppimisen erityisyys valmiita ratkaisuja ei ole, vaan niitä haetaan, kokeillaan ja etsitään yhdessä => kaikkien osaamisen ja ammattitaidon arvostaminen, vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen

AIKUISTEN OPPIMISEN ERITYISYYS aikuinen oppija on konservatiivinen ja itsekeskeinen (Malinen) aikuisen oppiminen rakentuu vahvasti jo eletyn ja koetun varaan; sävyttää ja määrittää oppimista kriittisyys, oppimista estävä turvavyö, joka suojaa liialliselta hämmennykseltä Hän näkee vaivaa ollakseen menettämättä liian paljon ennakkoasenteitaan yhdellä kertaa. Varovasti, hitaasti, muuten hänestä ei jää mitään jäljelle. Elias Canetti Särö häiritsee tuttua ja turvallista => käynnistyy oppimisen kriittis-analyyttinen vaihe => onko uusia asia minulle henkilökohtaisesti merkityksellinen? Sitoudunko uuteen tietoon? aikuisella oppijalla halu ymmärtää ja soveltaa, yksittäinen ulkoa oppiminen ei motivoi

RYHMÄVASU TIIMINÄ KEHITTYMISEN TYÖVÄLINEENÄ 4. Oppimisen halu ja osaamisen hyödyntäminen tiiminä kehittyminen edellyttää tiimin oppimishalun heräämistä yhteys tiimin jäsenten yksilölliseen kasvuprosessiin; tarve, motiivi, halu, kyky oppia, ammatillinen itsetunto, usko omaan oppimiseen tiimin jäsenten tuki => yhteinen tahtotila rakentavan palautteen antamisen ja saamisen merkitys: palautteen antamatta jättämisellä viemme toiselta mahdollisuuden oppia ja kehittyä oppiminen ja kehittyminen on työhyvinvoinnin lähtökohta => työn mielekkyyden säilyminen toimiva tiimi osaa hyödyntää tiiminjäsenten erityisosaamisen koko tiimin hyödyksi sekä paikantaa, mihin tiimin yhteiset ja yksilölliset oppimisen haasteet liittyvä tärkeää myös kyky oppia toinen toisiltaan => pedagogiikasta vastaavan rooli erilaisten vahvuuksien tunnistamisessa ja hyödyntämisessä, myös yksilöllisten oppimistarpeiden tunnistaminen ja oppimisprosessien tukeminen tärkeää => yhteinen oppiminen arjessa, tiimioppimisen rakenteet ja välineet

(mukaillen Sarras 2012) VASUPOHJAISEN VARHAISKASVATUKSEN SISÄISTÄMINEN ON ARJESSA TAPAHTUVAA OPPIMISTA JA KOKEILUA Hyvien aikomusten ja arjen realismin ristiriita Onko meillä aikaa ja energiaa suunnitella uusien ideoiden sulauttamista olemassa olevaan toimintaan Pidämmekö sitkeästi kiinni hyvistä käytännöistä ja toimivista rutiineista Uskallammeko heittäytyä kokeilemaan uusia ideoita, vaikka se uhkaisi muuttaa radikaalistikin vakiintuneita tapoja Vältämmekö viimeiseen asti epävarmuutta ja ennakoimattomia tilanteita Ratkaisuvaihtoehtoja on paljon Joko tai asenne ei edistä ratkaisujen löytymistä Pienet askeleet moniin suuntiin, myös takaisin, vievät lopulta eteenpäin kohti lapsiläheistä varhaiskasvatusta Vasutyö on pienten innovaatioiden keräämistä ja käytäntöön levittämistä

RYHMÄVASU TIIMINÄ KEHITTYMISEN TYÖVÄLINEENÄ 5. Tiimin vuorovaikutussuhteet ja sisäinen toimivuus kehittyy asteittain yhteisen keskustelun, toimintaperiaatteiden ja pelisääntöjen laatimisen myötä tiimin muodostamisen lähtökohtana ajatus oppiva ammattilainen => ei voi lähteä muodostamaan ammatillisia tiimejä ajatuksella kuka tulee toimeen kenenkin kanssa! tiimin jäsenten tehtävänä on huolehtia yhteisvastuullisesti hyvän ilmapiirin syntymisestä ja ylläpitämisestä Ryhmävasuun / tiimisopimukseen kirjataan myös yhteisesti sovitut pelisäännöt kasvattajien väliselle vuorovaikutukselle lähtökohtana ihmisen kunnioitus: minä en ole parempi kuin tuo toinen Erilaisten temperamenttien tunnistaminen, erilaisuudesta nousevien vuorovaikutushaasteiden esiin nostaminen ja hallitseminen Ihmisten erilaisuus ei ole ympäristötekijä joka tulee poistaa, vaan hyöty käyttää! toimivan vuorovaikutuksen ja vuorovaikutustaitojen kehittämisen lähtökohtana erilaisuuden hyväksyminen ja oman vuorovaikutustyylin tunnistaminen ja hallitseminen

TUNTEMINEN Mitä vahvuuksia, toiveita ja tarpeita kullakin on? Jos autan toisia, auttavatko toiset minua? Sitoutuvatko kaikki? LUOTTAMUS YHTEINEN KÄSITYS PERUSTEH- TÄVÄSTÄ Onko minua kuunneltu, onko mielipiteelläni väliä? Tietääkö jokainen mitä häneltä odotetaan? SITOUTUMINEN Onko hyvä ja tavoiteltava saavutettavissa olevaa?

ESIMIEHEN JA TIIMIVASTAAVAN MERKITYS OPPIMISEN VALMENTAJANA tiimioppimisen tuloksellisuudessa ja tiiminä kehittymisessä sekä esimiehen että tiimivastaavan valmentava rooli keskeinen: auttaa näkemään mistä olemme tulossa ja mihin olemme menossa => pedagogiikan kehittämisen suunta tukee ja mahdollistaa tiimien yhteisten toimintaperiaatteiden laatimisen motivoi, asettaa haasteita ja oppimistehtäviä, antaa palautetta ja palkitsee tiimin oppimista ja kehittymistä tiimivalmentajan ei tarvitse osata kaikkea mutta hänen tehtävänä on auttaa tiimejä ja yksilöitä luopumaan ajatuksesta näin on tehty aina ennenkin ohjaa ja tukee tiimin sisäisten vuorovaikutussuhteiden muodostumista innostaa, kannustaa ja motivoi oppimaan ja kehittymään => TAHTOTILA luo oppimiseen kannustavan ilmapiirin

PIENTEN ASKELTEN KEHITTÄMISEEN KANNUSTAMINEN Edetään askel kerrallaan, suurikin kokonaismuutos tehdään pienin askelin Arviointitiedon pohjalta määrittyvät Tiimi/yksikkökohtaiset kehittämiskohteet => kehittämiskohteen rajaus ja täsmentäminen => tiimikohtaiset kehittämisaskeleet (suunnittelu, toteutus) Kehittämistyö ihmisen kokoiseksi: parannukset näkyvät arjen työssä nopeasti, melko pienellä vaivalla ja ne toteutetaan yhdessä osana arkityötä Virheet huomataan ja niistä opitaan nopeasti Yhdellä askeleella ei voi mennä kovin kauas metsään Ohjaa jatkuvaan oman työn tutkimiseen, työn perusteiden pohtimiseen ja reflektointiin Systemaattinen, toistettavissa oleva toimintatapa Samalla syntyy dokumentti 35

Kehittämiskohteen määrittely Lähdetään liikkeelle oman toiminnan arvioinnista Esimerkiksi: asiakastyytyväisyyskysely lasten mielipiteiden selvittäminen itsearviointi laatukiteereitä tai tiettyä arviointimenetelmää käyttäen vasu-itsearvioinnit, vasun toteutumisen arviointi Kunta10 CAF, EFQM jne (Lähde: Virpi Mattila 300113)

Jää odottamaan Toiminnan arviointi Arviointitiedon analyysi Kehittämiskohteiden määrittely Arvio kehittämistarpeiden kiireellisyydestä Kiireellinen Kehittämiskohteen täsmentäminen (Lähde: Virpi Mattila 300113) 37

Pienin askelin kohti tavoitteita Nykytilan analyysi mikä erottaa nykytilan tavoitteesta = kehittämiskohteet Tavoitetilan analyysi NYKYTILA S A (Lähde: mukaillen Virpi Mattila 300113) K A S K S K A A S K A A A A S K A A mahdoton siirtyä suoraan TAVOITETILA Virpi Mattila 171210 38 38

LOPUKSI: OPPIMISTA TUKEVA YMPÄRISTÖ JOHTAMINEN ORGANISAATIO ILMAPIIRI Yhteinen oppimisen suunta: visio, strategia, arvot => mihin suuntaan edetään, mihin keskitytään Esimies oppimisen tukijana ja esimerkkinä (valmentaja, arvioija, palautteen antaja, osaamisen tunnistaja, oman ammattitaidon kehittäjä ) Epävarmuuden hallinta: => pitää laivan kurssissa, tiedottaa, auttaa ymmärtämään, edistää virheistä oppimista Oppimista edistävät rakenteet: vuorovaikutuksen ja oppimisen tilat ja muodot Kokeilemisen edistäminen ja tukeminen Autonomia: vaikuttamisen mahdollisuus Keskusteleva, avoin, virheistä oppiva, ideoiva, yhteisöllinen Tiedon vapaa kulku foorumeilla ja verkostoissa (tietoa ja osaamista ei pantata tai peitellä) Reflektoivat rakenteet ja arviointitavat, mukavuustason haastaminen