1 INKOON KUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2018 Tarkastuslautakunta 2017-2020
2 ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2018 Inkoon kunnanvaltuustolle 1. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan kokoonpano oli lopputilintarkastusta tehtäessä seuraava: Varsinaiset jäsenet Kristian Westerholm, puheenjohtaja Barbro Viljanen, varapuheenjohtaja Tom Backman Margit Nylander Paavo Leppänen Varajäsenet Mikael Carlberg Eila Hakala Patricia Wessman Monica Westermarck Jorma Laiho Kuntalain 121 säädetään tarkastuslautakunnan tehtävistä seuraavaa: Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on: 1) valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat; 2) arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla; 3) arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää; 4) huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta; 5) valvoa 84 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi; 6) valmistella kunnanhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta voi myös antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista. Edellä mainittujen lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi tarkastuslautakunta on tutustunut hallintoelinten pöytäkirjoihin, tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen vuodelta 2018, talousarvioon-taloussuunnitelmaan vuosille 2018-2020 ja tilintarkastajan raportteihin. Tarkastuslautakunta on kokoontunut viisi kertaa toimintavuoden 2018 osalta. Kokouksissa on kuultu viranhaltijoita tarpeen mukaan. Lakisääteisestä tilintarkastuksesta on vastannut KPMG Oy Ab, JHT, HT Martin Slotten toimiessa vastaavana tilintarkastajana. Tilintarkastaja on myös toiminut tarkastuslautakunnan sihteerinä. Tarkastuslautakunta on saattanut työohjelmansa päätökseen ja antaa seuraavan arvion:
3 2. Vuoden 2017 arviointikertomuksen seuranta Kunnanvaltuusto merkitsi vuoden 2017 arviointikertomuksen tiedoksi kokouksessaan 28.5.2018. Samalla kunnanvaltuusto antoi arviointikertomuksen kunnanhallitukselle toimenpiteitä varten. Kunnan antoi vuoden 2017 arviointikertomukseen sisältyvien huomautusten johdosta vastineen 27.8.2018. Strategisten tavoitteiden osalta sekä kunnan talousarvioon sisältyvien tavoitteiden asettamista ja seurantaa koskien tarkastuslautakunta on korostanut mielipiteenään, että kunnan strategian kattavien tavoitteiden ja talousarvion sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden hoitamisen välille tarvitaan selvempi yhteys. Kunnanhallitus toteaa vastineessaan, että talousarviokirjaa on kehitetty edelleen ja kunnan strategia muodostaa perustan talousarviokirjan rakenteelle. Kehitystyö jatkuu. Kunnan väestömäärän laskua ajatellen tarkastuslautakunta on aikaisemmin suositellut, että väestömäärän laskuun kiinnitetään erityistä huomiota ja analysoidaan hyvin tarkasti toimenpiteitä varten. Kunnanhallitus toteaa vastineessaan, että väestökehitykseen liittyvistä ongelmista ollaan tietoisia. Tilastokeskukselta on tilattu analyysi väestömuutoksista. Analyysi valmistui syyskuussa 2018. Tarkastuslautakunnalle jää epäselväksi, onko analyysi käsitelty loppuun. Samalla tarkastuslautakunta toteaa, ettei väestömäärän lasku koske ainoastaan Inkoota. Keväällä 2018 tarkastuslautakunta suositteli, että kiinteistöveron kielteinen poikkeama suhteessa niin talousarvioon kuin edellisvuoden toteumaan selvitetään. Kunnanhallitus totesi seuraavan: Kunnan kiinteistöverokertymä 2017 on laskenut 1,6 % vuoteen 2016 verrattuna. Kiinteistöverojen prosenttiyksikköjä ei ole muutettu näinä vuosina. Verohallinnon kiinteistöveron veroperusteita koskevien tietojen mukaan niin maa-alueiden kuin rakennusten verotusarvo on laskenut vuodesta 2016 vuoteen 2017. Verotusarvo määräytyy veronkantovuotta edeltävän vuoden 31.12. tilanteen mukaan. Kiinteistöveron lasku johtuu mm. kiinteistöjen purkamisesta, kiinteistöjen ja maa-alueiden uudelleenarvioinnista esim. myynnin tai sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Tarkastuslautakunta painotti jälleen, että investointilaskelma on sitova ohjausinstrumentti ja odottaa syvempää analyysiä siitä, miksi suuri osa investoinneista ei toteutunut. Vastauksessaan kunnanhallitus toteaa, että hankkeiden aikataulutus on tehty usein liian kireäksi. Hankkeiden suunnitteluvaiheeseen tulee jatkossa varata riittävästi aikaa. Vuonna 2017 vesihuoltolaitoksen investointeihin oli budjetoitu 640 t, mutta summasta toteutui vain 22 t. Tarkastuslautakunta peräänkuulutti noin vuosi sitten selvitystä tämän syystä. Smedsin ja Länsirinteen osalta kunnanhallitus totesi, että työt ajoittuvat pääosin vuodelle 2018. Hankkeet viivästyivät, koska hankesuunnittelu vei arvioitua enemmän aikaa. Aurinkovoimaloita koskien todettiin, että aurinkopaneelit tilattiin kylläkin vuonna 2017, mutta laitetoimittaja viimeistelee suunnitelmia ja paneelit asennetaan keväällä 2018. Hanke oli osa Kuntahankintojen yhteishankintaa. Kunta ei voinut vaikuttaa aikatauluun. Hagan pumppaamolla kaikki pumppaamot tehtiin etävalvottaviksi, mikä oli käyttökustannus. Verkostossa ei havaittu merkittäviä vikoja, jotka olisivat edellyttäneet linjasaneerauksia. Vesijohtoverkoston sulkuventtiilien uusimiseksi tulee laatia suunnitelma. Vesihuoltolain mukaan toiminnan on katettava kustannukset pitkällä aikavälillä. Tätä taustaa vasten on otettava huomioon, että vesihuoltolaitoksen taseen alijäämäkertymä on yli 1 milj. euroa, joten voimakkaat tulosta vahvistavat toimet ovat tarpeen. Valtuusto on lisäksi asettanut tavoitteeksi, että liikelaitoksen tulee olla kannattava ja talouden tasapainossa pitkällä aikavälillä. Vastauksessaan kunnanhallitus toteaa, että vesilaitoksen asiakasmäärä on pieni ja samoin myös vedenmyynti. Infraa on rakennettu etupainotteisesti kunnan tonttivarannon
kehittämiseksi. Vedensaannin turvaamiseksi on vuokrattu Fortumin vesilaitos. Ratkaisu on välttämätön, mutta kallis. Vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta tarkistetaan ja laajennetaan vähintään uusille asemakaava-alueille. Lisäksi todetaan, että vesilaitoksen talouden kuntoon saattaminen vaatii rakenteellisia muutoksia ja mahdollisesti kunnan tukea. Vesihuoltolaitoksen kunnalle maksamaa sijoitetun peruspääoman korko tulee tarkastaa. Perusteellinen selvitys vesilaitoksen tuloksen vahvistamista koskevista toimenpiteistä laaditaan viimeistään vuoden 2019 aikana. 4 Tarkastuslautakunnan mielestä aikaisemman vuoden arviointikertomusta koskevat huomautukset on pääosin korjattu asianmukaisesti siltä osin, kun niitä ei mainita tässä arviointikertomuksessa. 3. Yleistä tavoitteista ja niiden toteutumisesta 3.1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto on asettanut kunnan toimielimille sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talousarviossa 2018. Tavoitteiden toteutumista on selvitetty tilinpäätöksessä vuodelta 2018. Tarkastuslautakunnan analyysi tavoitteiden toteutumisesta käy ilmi tästä arviointikertomuksesta. 3.2. Strategiset tavoitteet ja tavoitteiden asettaminen ja seuranta kunnan talousarviossa Inkoo 2022: 6000 yhteistä tarinaa - olemme rohkea aktiivisen ihmisten yhteisö, joka voi hyvin sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti Aikaisempien vuosien tapaan tarkastuslautakunta korostaa edelleen mielipiteenään, että kunnan strategian kattavien tavoitteiden ja talousarvion sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden hoitamisen välille tarvitaan selvempi yhteys. Tilinpäätöksessä on tarkastuslautakunnan mukaan edelleen selvitettävä näkyvämmin, miten strategiset tavoitteet on saavutettu. 4. Kokonaisvaltaisten toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 4.1. Yleistä kunnan hallinnosta ja taloudesta 4.1.1. Talous Suomen Kuntaliiton tilinpäätöstiedotteen (13.2.2019) mukaan, kaksi kolmesta kunnasta teki negatiivisen tuloksen vuonna 2018. Kuntatalous näyttää vuoden 2018 tilinpäätösarvioiden valossa hälyttävän synkältä. Tulos painui vuonna 2018 negatiiviseksi 196:ssa eli peräti noin kahdessa kolmasosassa kunnista, kun vuotta aiemmin miinusmerkkisiä tuloksia oli 55 kunnassa. Tilinpäätösarviot kertovat, että verotulot ja valtionosuudet tippuivat vuonna 2018. Samaan aikaan kuntien ja kuntayhtymien menot kasvoivat yli 3 prosenttia. Valtaosa menojen kasvusta tulee materiaalien ja palvelujen ostoista. Henkilöstömenot kasvoivat varsin maltillisesti. Kuntien ja kuntayhtymien velka kasvoi viime vuonna miljardilla eurolla. Kuntien velkataakka kasvoi reilut kolme prosenttia, mutta kuntayhtymien velka kiri lukuisten sairaalahankkeiden
vuoksi yli 11 prosenttia. Inkoon kunnan osalta tilanne on huomattavasti parempi kuin monessa muussa kunnassa. Inkoon kunnan vuoden 2018 taloudellinen tulos oli positiivinen, 804 974 euroa. Tämä on budjetoitua parempi. Kumulatiivinen ylijäämä on tällä hetkellä 8 184 982 euro. Uudessa vuonna 2015 voimaanastuneessa kuntalaissa on vahvistettu seuraavat kriteerit kunnan talouden tasapainottamiseksi: Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien (110 ). Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää laissa säädetyssä määräajassa. Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa, tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot (118 ): 1) kuntakonsernin vuosikate on ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 :n mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen; 2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti; 3) asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla; 4) kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia. 5 Tarkastuslautakunta toteaa, että kunnan taloudellinen tulos on hyvä. Inkoon kunnan talous on tällä hetkellä tasapainossa ja vakaalla pohjalla. Kunnan taloudellinen tilanne on huomattavasti parempi kuin monessa muussa kunnassa. Tarkastuslautakunta toteaa myös, että Inkoon kunnan taloudellinen kehitys on ollut myönteisempi, kuin mitä oletettiin talousarviota laadittaessa. Verotulot ja valtionosuudet olivat budjetoitua suuremmat. Tämän lisäksi kulut onnistuttiin pitämään talousarvion puitteissa. Tällä hetkellä kunta ei ole kuntalain mukainen kriisikunta. 4.1.1. Talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma Kunnan taloudellinen tulos muodostui positiiviksesi ollen 804 974 euroa, mikä on 785 956 euroa budjetoitua enemmän. Ylijäämä on 804 974 euroa nostaen ylijäämäkertymän 8 184 982 euroon. Toimintakate oli -30 082 727 euroa. Vuosikate oli 2 773 224 euroa. Vuoden 2018 kokonaisverotulot olivat 25 976 156 euroa, mikä on 101,1 % suhteessa talousarvioon. Kunnallisvero tuotti 294 343 euroa budjetoitua enemmän. Verotulojen kasvu johtuu sekä palkka- että eläketulojen kasvusta. Myös yhteisöverotuotot ylittivät talousarvion 92 439 eurolla. Kiinteistövero muodostui sitä vastoin 110 626 euroa talousarvioita pienemmäksi. Kiinteistöveroprosentit olivat samat kuin edellisvuonna.
Kunnan saamat valtionosuudet olivat 6 945 848 miljoonaa euroa, mikä on 101,3 % suhteessa talousarvioon. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus kasvoi, ja samalla verotuloihin perustuva tasausvähennys pieneni. Korot olivat vuonna 2018 edelleen alhaiset. Korkotuotoissa ja -kustannuksissa on 60 948 euron säästö talousarvioon verrattuna. Suurin määrärahojen ylitys oli Sosiaalipalveluiden vastuualueella. Inkoon sosiaalipalveluiden lisääntyneet kustannukset vuonna 2018 johtuivat lähinnä lastensuojelun lakisääteisistä palveluista, joita ei ollut mahdollista ennakoida. Taseyksikkö Inkoon Veden toimintavuoden tulos oli -71 462 euroa. Poikkeama budjetoidusta oli 9 913 euroa. Kunnan poistot olivat yhteensä 1 953 268 miljoonaa euroa, mikä on 99,6 % suhteessa talousarvioon. Suunnitelman mukaisten poistojen osuus oli 1 437 443 euroa. Tämän lisäksi Ingahemmetin kiinteistön kirjanpitoarvoa alennettiin 514 825 eurolla. Toiminnan tuotot toteutuivat 109,3 % ja toiminnan kustannukset 100,4 % suhteessa muutettuun talousarvioon. 6 Investoinnit Investointituotot olivat 143 307 euroa (talousarvio 0 euroa) ja investointikulut 1 980 724 euroa (talousarvio 2 601 000 euroa). Suurimpien hankkeiden osalta voidaan mainita Inkoonranta (pienvenesataman laiturit) 612 438 euroa (talousarvio 1 080 000 euroa), Kyrkfjärdens skola 58 143 euroa (talousarvio 100 000 euroa) sekä Länsirinteen ja Smedsin alueet 449 556 euroa (441 000 euroa). Inkoonrannan rakentaminen viivästyi ja valmistuu kevään 2019 aikana. Kyrkfjärdens skolanin kustannukset koostuvat hankesuunnittelusta, kun taas varsinaiset suunnittelukustannukset toteutuvat vasta vuonna 2019. Länsirinteen ja Smedsin alueet valmistuivat vuoden aikana, mutta kustannukset ylittivät talousarvion 8 556 eurolla. Investointien osalta tarkastuslautakunta toteaa kunnanhallituksen vuoden 2017 arviointikertomuksen vastaukseen viitaten, että vuoden 2018 tilanne on hieman parempi. Ottolainaus Kunnan lainat finanssi- ja vakuutuslaitoksilta ovat yhteensä 16 674 884 euroa. Kyseisestä summasta lyhytaikaisten osuus (erääntyy vuoden sisällä) on yhteensä 2 307 044 euroa ja pitkäaikaisten osuus 14 367 840 euroa. Lainakanta per asukas on 3 083 euroa, verrattuna vuodentakaiseen 2 762 euroa/asukas. Tämä vastaa tilannetta muissa kunnissa. 4.2. Katsaus eri toimintojen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumiseen Yleinen hallinto Tarkastuslautakunta esittää yleisenä analyysinä, että hallinto on hoidettu uuden hallintosäännön mukaisesti. Tarkastuslautakunnan mukaan yleisen hallinnon toiminta on vuoden aikana hoidettu asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet on yleisesti voitu saavuttaa ja
lainmukaisia palveluita on tarjottu kuntalaisille tyydyttävällä tavalla, ja kokonaisuudessa talousarvion antamissa puitteissa. 7 Perusturvalautakunta Tarkastuslautakunta toteaa, että sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet on yleisesti toteutettu ja että lakisääteisiä palveluita on voitu tarjota kuntalaisille. Tarkastuslautakunta toteaa, että yli 75 vuotiaiden kotona asuvien ja kotihoitoa saavien määrä on lisääntynyt 134:sta 175:een. Lisäys on merkittävä (30,5 %). Omaishoitajien lukumäärä on vähentynyt 60:stä 34:ään, mikä johtuu siitä, että alle 65-vuotiaat siirtyivät sosiaalipalveluiden alaisuuteen. Vaahteranmäessä asumispäivät ovat olleet lähes täydessä käytössä, eli yli 20 000 asumispäivää. Sivistys- ja hyvinvointilautakunta Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan toiminta on tarkastuslautakunnan mukaan yleisesti hoidettu asetettujen toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Kokonaisuudessa sivistys- ja hyvinvointilautakunnan talousarvio toteutui vuoden 2018 osalta 100 prosenttisesti. Poikkeamat muutettuun talousarvioon verrattuna ovat pieniä. Suurimmat talousarviopoikkeamat olivat varhaiskasvatuksessa (netto -76 388 euroa) ja perusopetuksessa (netto -42 982 euroa). Tarkastuslautakunta toteaa, että toimintakertomuksen mukaan päivähoitoiässä olevien lasten määrä on vähentymässä. Tämä taas vaikuttaa varhaiskasvatuksen tarpeeseen ja muutaman vuoden kuluttua myös perusopetuksen tarpeeseen. Rakennus- ja ympäristölautakunta Tarkastuslautakunnan mielestä kunnan tekninen sektori, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja suunnittelutoiminta on suurilta osin hoidettu asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Myönnettyjen rakennuslupien määrä on noussut 120:stä 152:een. Toisaalta suoritettujen katselmusten ja tarkastusten lukumäärä on vähentynyt 334:stä 261:een. Rakennusvalvonnan tulot ovat vuodessa nousseet 106 861 eurosta 141 666 euroon, mikä myös näkyy tulojen prosentuaalisena osuutena kuluista, jotka ovat nousseet 53 prosentista 62 prosenttiin. Fyysistä suunnittelua koskien yksi tavoitteista oli saada manneralueiden osayleiskaava valmiiksi vuonna 2018. Kaava mahdollistaa rakentamisen suoraan rakennusluvalla. Tarkastuslautakunta toteaa, että kaavoitustyötä on kylläkin jatkettu vuonna 2018, mutta manneralueen osayleiskaava ei ole vielä valmis. Inkoon sisäsaariston osayleiskaava on hyväksytty valtuustossa, mutta kaava ei ole vielä lainvoimainen hallinto-oikeudessa vireillä olevista valituksista johtuen. Vesihuoltolaitos Vesihuoltolaitoksen tulos oli 71 462 euroa alijäämäinen. Aikaisempaa alijäämää oli yhteensä 1 017 685 euroa ja huomioimalla vuoden 2018 alijäämän, kumulatiivinen alijäämä on yhteensä 1 089 147 euroa. Alijäämä on pienempi kuin vuonna 2017, mutta tulosta ei voi vieläkään pitää tyydyttävänä. Tarkastuslautakunta peräänkuuluttaa edelleen perusteellista selvitystä vesihuoltolaitoksen taloudesta.
8 4.3. Havaintoja ja toimenpide-ehdotuksia Henkilöstö Varsinaiseen tilinpäätökseen sisältyy selvitys kunnan henkilöstöstä. Kunnan henkilöstön määrä oli yhteensä 279 henkilöä. Sairauspoissaolopäiviä kertyi koko kunnan tasolla yhteensä 4 168 päivää, mikä käytännössä tarkoittaa keskimäärin 14,9 sairauspoissaolopäivää työntekijää kohden. Sairauspoissaoloja oli kahdella kolmasosalla (65,5 %) Inkoon henkilöstöstä. Kuntatyönantajien tilaston (9.5.2018) mukaan, kuntatyöntekijät olivat vuonna 2017 poissa työstä oman sairauden takia keskimäärin 16,7 päivää. Neljännes (23 %) kuntatyöntekijöistä ei ollut viime vuonna lainkaan poissa töistä oman sairauden takia. Siten voidaan todeta, että Inkoon tilanne on hieman parempi kuin maassa kokonaisuudessa. Työhyvinvointia koskien, työterveyshuollon kustannukset ovat lisääntyneet vuoden 2018 aikana. Kustannukset nousivat yhteensä 20,9 % edellisvuoteen verrattuna. Ero on vielä suurempi ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa, jossa kustannukset nousivat yhteensä 27,8 %. Kustannukset olivat nousseet erityisesti fysioterapian, erikoislääkäripalveluiden sekä kuvantamisen osalta. Inkoon kunta tarjoaa henkilökunnalleen liikunta- ja kulttuurietuja enimmillään 120 eurolla/työntekijä vuodessa. Tämä lisäksi kunta kustantaa työhyvinvointia edistävää toimintaa 60 euroa per työntekijä. Tarkastuslautakunta toteaa, että työhyvinvointiin kuuluu myös muuta kuin työterveyshuolto sekä liikunta- ja kulttuuriedut. Tarkastuslautakunta peräänkuuluttaa myös työvälineitä, joilla voisi seurata työilmapiiriä ja työterveyttä. Esimerkiksi henkilöstökyselyjä voisi järjestää säännöllisesti ja niiden avulla kunnan työntekijöiden tilannetta voisi seurata systemaattisesti. Konserni Inkoon kunta muodostaa yhdessä tytäryhteisönsä Ab Ingå Båthamnar Inkoon Venesatamat Oy:n (Inkoon Venesatamat Oy) ja kuntayhtymäjäsenyyksiensä kanssa kuntakonsernin. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan valtuuston tytäryhteisö Inkoon Venesatamat Oy:lle asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Kunnanhallitus on myöntänyt Inkoon Venesatamat Oy:lle pidennetyn maksuajan kunnan lähettämälle 45 235 euron laskulle yhtiön maksuvaikeuksien takia. Sisäinen valvonta ja konsernivalvonta Tarkastuslautakunta toteaa, että sisäisen valvonnan ohjeet laadittiin vuonna 2009 ja että riskienhallintaohjelma hyväksyttiin keväällä 2011. Sisäisen valvonnan ohjeet tulisi päivittää säännöllisesti. Tarkastuslautakunnan mukaan sisäinen valvonta on hoidettu vuoden aikana asianmukaisesti, ja sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan että konsernin toimintaa on selvitetty tarkastuslautakunnan mukaan asianmukaisesti tilinpäätöksessä.
9 5. TIIVISTELMÄ Tarkastuslautakunta toteaa, että kunnan kokonaistaloudellinen tulos on aikaisempien vuosien tapaan kokonaisuutena ottaen edelleen hyvä myös vuonna 2018. Inkoo 24.4.2019 Kristian Westerholm puheenjohtaja Barbro Viljanen varapuheenjohtaja Tom Backman jäsen Paavo Leppänen jäsen Margita Nylander jäsen