Liiketalousalan osaamistarveselvitys

1 Liiketalousalan osaamistarveselvitys Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutuksen kehittämistarpeisiin laadittu osaamistarveselvitys olemassa olevan ennakointitiedon pohjalta Selvitystyön raportti Opetushallitukselle 05/2012 Ritva Rajander-Juusti Serenitas Consulting Oy

2 Tiivistelmä Tässä raportissa, joka on laadittu Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunnan toimeksiannosta ja Opetushallituksen rahoittamana, selvitetään liiketalousalan koulutukseen kohdistuvia osaamistarpeita seuraavien 1015 vuoden aikana. Menetelminä ovat olleet kirjallisuustarkastelu sekä asiantuntijatyöpajan tuottaman tiedon analysointi. Koulutuksen osaamistarpeet heijastavat yhteiskunnan ja työelämän muutosta. Siirryttäessä kohti palveluyhteiskuntaa työ muuttuu yhä verkostoituneemmaksi ja teknologiaan pohjautuvaksi. Uuden y-sukupolven astuessa työelämään työurat muodostuvat erilaisista palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden aktiviteettien kombinaatioista. Tämä vaatii myös koulutukselta joustavuutta ja korostaa elinikäisen oppimisen merkitystä ja tutkintojen modulaarisuutta. Tulevaisuuden osaamisissa on tasapainoiltava toisaalta vahvan substanssiosaamisen ja toisaalta jatkuvasti korostuvien pehmeämpien taitojen osaamisen kasvattamisen välisessä jännitteessä. Ei ole nähtävissä sellaista toimialaa, jolla osaamisvaatimukset vähenisivät tulevaisuudessa. Tässä selvityksessä tunnistettiin koulutustoimikunnan toimialueilta runsaasti sellaisia osaamisvaatimuksia, jotka ovat yhtenäisiä eri alojen välillä. Näitä olivat mm. työelämätaidot, ryhmätyötaidot ja vuorovaikutustaidot sekä kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja kielitaitovaatimukset. Kaikki nämä korostuvat työn muuttuessa yhä enemmän ryhmissä ja verkostoissa tehtäväksi, kansainvälisemmäksi ja monimuotoisemmaksi. Asiakaspalvelutaidot ja asiakkaan ymmärtäminen korostuvat kaikilla toimialoilla, sillä jokaisella alalla ollaan tekemisessä muuttuvan ja heterogeenistyvän asiakaskunnan kanssa. Kun työ yhtä aikaa pohjautuu yhä useammassa tapauksessa erilaisiin teknologisiin sovelluksiin, painottuu kyky teknologian hyödyntämisen siten, että teknologian hoitaessa yhä suuremman osan rutiineista tilaa ja osaamista riittää asiakkaan kohtaamiselle ja hänen palvelemiselleen uudenlaisessa verkkoperusteisessa ympäristössä. Kaikilla tarkastelluilla aloilla (ehkä kirjastoalan töitä lukuun ottamatta) tarvitaan luonnollisesti liiketoimintaosaamista, erityisesti kykyä tunnistaa omien työtehtävien yhteys organisaation toiminnan kokonaisuuteen ja kykyä hahmottaa toiminnan suurempia kokonaisuuksia. Koska yhteiskunnallisessa toiminnassa korostuvat aikaisempaa enemmän eettisyys, vastuullisuus ja kestävä kehitys, on arvo-osaaminen yksi keskeisistä tulevaisuuden osaamisista. Pelkkä hyvä ammattiosaaminen ei tulevaisuudessa enää riitä työllistymiseen, vaan henkilökohtaiset ominaisuudet tulevat yhä merkityksellisemmiksi. Tärkeimpiä näistä ovat toisaalta yrittäjämäinen ote, kyky itsensä johtamiseen, aktiivisuus ja oma-aloitteisuus ja toisaalta erinomaiset vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot. Työnantajat eivät rekrytoi työntekijöitä ainoastaan muodollisen pätevyyden perusteella, vaan etsivät myös muuta osaamista. Työnantajat ovat kiinnostuneita joustavista ja nopeasti muutoksiin sopeutuvista työntekijöistä. Hyvien taitojen lisäksi kaivataan siis myös hyviä tyyppejä. Siirtyminen massamarkkinoinnista kohti yksilöllisempää kohtaamista vaatii psykologista ja sosiologista osaamista. Psykologinen osaaminen korostuu myös johtamisen vaateiden kasvaessa monimuotoisuuden ja muutosvauhdin lisääntymisen myötä. Ainoa keino pystyä reagoimaan nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön on kehittää ja pitää yllä hyviä ennakointivalmiuksia, jotka mahdollistavat kyvyn toimia joustavasti ja ketterästi reagoiden. Myös innovaatioosaaminen on jatkossakin tärkeää, erityisesti kyky kehittää ja oppia uutta.

3 Yleisesti oppimiseen liittyen aineiston perusteella voidaan todeta, että työelämän ja koulutuksen muuttuessa yhä purskeisemmaksi ja pirstaleisemmaksi, yksilöllisten oppimispolkujen mahdollistaminen opiskelijoille tulee tärkeämmäksi. Kun työ, opiskelu ja harrastukset vuorottelevat osana tulevaisuuden työssä olevan y-sukupolven työuraa, koulutuksenkin tulee limittyä entistä paremmin tähän kuvioon. Elinikäisen oppimisen malli näyttää soveltuvan uusille sukupolville tässä mielessä hyvin. Samalla opintojen ohjauksen tarve korostuu ja kasvaa ja opintojen ohjaamista tarvitaan enemmän, jopa elinikäisesti. Koulutuksessa oppimisen tavoista ja tavoitteista tulee sisällön rinnalla yhä tärkeämpiä. Tämän päivän koulutus tuottaa hyviä yksilöosaajia, mutta jatkossa painopisteen on siirryttävä kohti ryhmämäisempää työskentelyä ja myös opitun mittaaminen saattaa muuttua yksilömittaamisesta ryhmän onnistumisen mittaamiseen. Tämä vaatii myös opettajakunnalta uudenlaista osaamista siitä, miten vaikkapa erilaisia yhteisöllisiä oppimismenetelmiä käytetään opiskelussa. Koulutuksen rooli nuorten syrjäytymisen estämisessä kasvaa, sillä syrjäytyminen opinnoista ja työelämästä näkyy osana monen nuoren elämää jo nyt. Tarve erilaisiin joustaviin siirtymiin koulutuksen nivelkohdissa sekä valmentavaan ja valmistavaan koulutukseen säilyy tulevaisuudessa. Useat toimialat Suomessakin käyvät läpi suuria muutoksia ja murroksia siten, että niiden rajapinnat häviävät ja toimialat integroituvat toisiinsa. Tämä aiheuttaa vaateen siitä, että myös koulutuksessa osaamisalueet kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa ja yhteistyön tarve sekä koulutuksen tarjoajien välillä että koulutuksen ja työelämän toimijoiden välillä kasvaa. Koulutuksen reagointikyvyn vahvistaminen on tärkeää, sillä monet muutokset tulevaisuudessa saattavat olla sekä yllättäviä että yllättävän nopeita. Uusia ammatteja syntyy ja vanhoja katoaa, ammattien rajat hämärtyvät ja täsmällisesti määritellyt ammattikuvat katoavat. Luokittelu eri henkilöstöryhmiin ja yksityiskohtaiset toimenkuvat eivät ole tarkoituksenmukaisia, jolloin myös toimi- tai ammattialakohtaiseen perus/erikoisosaamiseen liittyvät osaamistarpeet joutuvat arvioitaviksi. Yksi mahdollinen suunta on klusteripohjainen kehittäminen. Koulutus on yksi keskeinen keino myös tavoiteltaessa työurien pidentämistä sekä uran alkuvaiheessa että sen loppupäässä. Ammattien ja työpaikkojen läpikäydessä muodonmuutosta myös aikuiskoulutuksella ja osaamisen päivittämiseen tähtäävällä koulutuksella on nähtävissä edelleen kasvavaa tarvetta. Tämän osaamishankkeen työskentely jatkuu loppuvuoden 2012 ajan siten, että nyt kirjallisuuden ja työpajan avulla tunnistettuja osaamistarpeita syvennetään ja kohdennetaan erityyppisiin koulutuksiin. Hanke valmistuu kokonaisuudessaan joulukuussa 2012. Vantaalla 14.4.2012 Ritva Rajander-Juusti toimitusjohtaja, FM Serenitas Consulting Oy

4 Sisältö I Ennakointiselvityksen tausta ja tavoitteet... 5 II Alat, joita laadullinen ennakointi koskee; määrittelyt ja rajaukset... 10 III Ennakointiselvityksen lähestymistavat ja menetelmät... 15 IV Tulokset... 18 1. Globaalit megatrendit vaikuttavat kaikkialla... 18 2. Suomalainen yhteiskunta, jota varten osaajia ja asiantuntijoita koulutetaan, on murroksessa... 20 3. Uudenlaisia osaamistarpeita... 21 3.1. Toimialarajat ylittävät osaamistarpeet... 21 3.2. Tulevaisuuden alat ja ammatit... 22 3.3. Tulevaisuuden osaamisprofiilit... 22 3.4. Keskeiset muutosvoimat ja osaamistarpeet toimialoittain... 24 KAUPAN OSAAMISTARPEITA ON SELVITETTY LAAJASTI... 24 YRITTÄJYYDEN OSAAMISTARPEET... 30 LIIKETALOUDEN JA HALLINNON OSAAMISTARPEET... 33 FINANSSIALAN OSAAMISTARPEET... 45 V Päätelmät tuloksista... 49 VI Alan / alojen rajapintojen tarkastelu... 51 VII Puuttuvien tai täydennystä vaativien osa-alueiden tarkastelu... 52 VIII Yhteenveto ja johtopäätökset... 53 Lähdeluettelo... 56 Liitteet... 58

5 I Ennakointiselvityksen tausta ja tavoitteet TAUSTA Tämän selvityksen toimeksiantajana on Opetushallituksen Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta. Toimikunnan jäsenistö edustaa laajasti työelämää ja sidosryhmiä. Nykyiset koulutustoimikunnat on asetettu ajalle 1.1.2011-31.12.2013. Koulutustoimikuntajärjestelmän tehtävänä on edistää yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta. Koulutustoimikuntien tehtäväksi on asetuksella määrätty: seurata, arvioida ja ennakoida alansa koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä ohjausryhmän laatiman koulutustoimikuntajärjestelmän toimintasuunnitelman mukaisesti tehdä aloitteita opetus- ja kulttuuriministeriölle, Opetushallitukselle ja muille keskeisille tahoille ammatillisen koulutuksen sisällölliseksi kehittämiseksi ja sen pohjalta tutkintojen kehittämiseksi tehdä aloitteita korkeakouluille työelämän osaamistarpeiden huomioon ottamisesta koulutuksen sisällöllisessä kehittämisessä suorittaa opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen määräämät niille osoittamat muut tehtävät. Täyttääkseen em. ennakointivelvoitetta on Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta päättänyt toteuttaa hankkeen ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoimiseksi vuoden 2012 aikana. Tämän selvityksen tilaajana on ollut Opetushallituksen Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta. Selvityksen on laatinut Serenitas Consulting Oy:ssä toimitusjohtaja, FM Ritva Rajander-Juusti. TAVOITTEET Tämän ennakointiselvityksen tavoitteena on tuottaa analyysi siitä, millaisia osaamistarpeita liiketalousalan koulutuksessa on keskipitkällä (410 vuotta) ja pitkällä aikajänteellä (1015 vuotta). Selvityksessä tarkastellaan myös niitä rajapintoja ja tiedon katvealueita, joilta tarvitaan lisää ennakointitietoa. Ennakointi suuntautuu melko pitkälle tulevaisuuteen, sillä tutkintoon johtavan koulutuksen kestosta johtuen tutkinnon suorittaneet siirtyvät työelämään vasta 58 vuoden kuluttua siitä kun koulutustarjonnan muutoksista on päätetty. Lisäksi he tulevat olemaan työelämässä vuosikymmeniä. Erityisesti nuorten peruskoulutusta on arvioitava yleensä 105 vuoden aikajänteellä, aikuisten lisä- ja muuntokoulutuksessa aikajänne voi olla lyhyempikin. Kauppaa, yrittäjyyttä, liiketaloutta & hallintoa sekä finanssialaa koskevan ammatillisen osaamisen lisäksi tarkasteltavaksi haluttiin myös sellaisia osaamisia, jotka vaikuttavat lähes kaikissa työtehtävissä tulevaisuudessa. Näitä osaamisia ovat mm. verkosto-osaaminen, kansainvälisyys, yrittäjyysosaaminen, liiketoimintaosaaminen, ympäristöosaaminen sekä palveluosaaminen. Lopputulemana tässä ennakointiselvityksessä on ehdotus koulutustoimikunnan koulutusalojen kannalta keskeisistä osaamistarpeista. Tämä ehdotus on laadittu pohjautuen sekä olemassa olevaan ennakointiaineistoon että hankkeen kuluessa järjestettyyn työpajatyöskentelyyn.

6 MENETELMÄT Selvityksen laatimisessa on käytetty menetelminä sekä valmiita ennakointiaineistoja että löydösten rikastamiseksi koulutustoimikunnalle sekä tutkintotoimikuntien puheenjohtajille 30.3.2012 järjestettyä asiantuntijatyöpajaa. Valmiiden ennakointimateriaalien osalta on suoritettu rajauksia ja valintaa muun muassa sillä perusteella, että tämän selvityksen tarkastelunäkökulmana on pelkästään koulutuksen laadullinen ennakointi ja tästä syystä koulutuksen määrällisiin muutoksiin tai niihin liittyviin materiaaleihin ei ole paneuduttu. Toisena keskeisenä rajauksena on ollut aineistojen painottuminen Suomeen ja suomalaisen elinkeinoelämän todellisuuteen. Kansainvälisessä tarkastelussa on käytetty lähinnä CEDEFOP:in (European Centre for the Development of Vocational Training) aineistoja. Kolmas rajaava kriteeri on ollut pyrkimys konkreettiseen lähestymiseen, jonka vuoksi esimerkiksi globaaleihin megatrendeihin liittyvää aineistoa on valittu mukaan vain jossain määrin. Asiantuntijatyöpajassa esiteltiin keskeisiä löydöksiä ja johtopäätöksiä esiselvityksestä, haettiin niihin lisänäkemyksiä Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunnan varsinaisilta ja varajäseniltä sekä tutkintotoimikuntien puheenjohtajilta sekä selvennettiin painopistealueita ja linjauksia. Tilaisuudesta haluttiin muodostaa koulutustoimikunnan jäsenille mahdollisuus ottaa kantaa, osallistua ja vaikuttaa selvityksen linjauksiin. Tilaisuus järjestettiin Helsingissä 30.3.2012 klo 9.00-13.00 ja paikalla oli 16 osallistujaa. Asiantuntijatyöpajan osallistujalista on liitteenä 1. LÄHTEET Lähteiksi valikoitui jo olemassa olevia ennakointiaineistoja seuraavilta tahoilta: (katso tarkemmin lähdeluettelo) Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Eri yliopistojen, koulujen ja oppilaitosten sekä tutkimuslai- Opetusministeriö toteuttaa vuosittain koulutustarpeiden ennakointihankkeita kansallisella ja Euroopan sosiaalirahaston ESR -rahoituksella. Tukea on ohjattu hankkeille, joissa käsitellään koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan kannalta tarpeellisia aihekokonaisuuksia ja teemoja 1. Raportin laadinnassa on käytetty myös koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma KESUa kaudelle 2012-2016, jossa esitellään koulutuksen keskeisiä laadullisia, määrällisiä ja rakenteellisia linjoja lähivuosille. 2. Opetushallituksen lähteistä tässä työssä on käytetty erityisesti menetelmälliseltä osalta ns. VOSE-hankkeen (Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi) materiaaleja. VOSE-projekti 3 on kehittänyt prosessimallia osaamistarpeiden ennakointiin. Ennakointimallia on pilotoitu kiinteistö- ja rakentamisalalla (suomenkielinen pilotti), lasten päivähoidon ja lapsi- ja perhetyön sektorilla (ruotsinkielinen pilotti) vuonna 2011 sekä matkailu- ja ravitsemisalalla 2012. Lähteinä on käytetty mm. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston sekä useiden muiden oppilaitosten 1 http://www.minedu.fi/opm/koulutus/koulutuspolitiikka/ennakointi/index.html?lang=fi 2 Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 15.12.2011 3 http://oph.fi/tietopalvelut/ennakointi/osaamistarpeiden_ennakointi/vose-projekti

7 tosten tutkimushankkeet Työ- ja elinkeinoministeriö ja ELY-keskukset sekä maakuntaliitot Kansainväliset tutkimukset ja selvitykset Yrittäjäjärjestöjen tekemät tutkimukset ja ennakointityö Kauppakamarien selvitykset Ammattiliittojen selvitykset ennakointimateriaaleja. Esimerkkinä tästä ovat mm. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Lifelong learning - hanke 4 sekä Oppimisen tulevaisuus 2030 -hanke 5. TEM, ELY-keskukset ja maakuntaliitot tekevät koulutukseen liittyen lähinnä määrällistä ennakointia aluekehityksen tarpeisiin. Esimerkkeinä aineistoista ovat vaikkapa Etelä-Savossa 6 ja Varsinais-Suomessa 7 (Varsinais-Suomen Liiton ja ELY:n yhteistyönä) sekä Kaakkois-Suomessa 8 tehdyt ennakointihankkeet. Määrällisen painotuksen johdosta näitä aineistoja on käytetty tämän selvityksen materiaalina vain rajoitetusti. Pirkanmaan ELY-keskus on myös toteuttanut kaupan alan ennakointihankkeen Pirkanmaalla 9. Kansainvälisinä lähteinä on käytetty lähinnä CEDEFOPin (European Centre for the Development of Vocational Training) julkaisuja. Yrittäjyyden osalta raportissa on tukeuduttu Suomen Yrittäjien aineistoihin sekä Helsingin yrittäjien ja Uudenmaan liiton yhteisen KyKy -hankkeen (Koulutusta Yrittäjille - Kasvua Yrityksiin) keräämiin tietoihin. Helsingin seudun Kauppakamarin ja alueella toimivien ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistä ennakointitietoa esitellään mm. Ennakointikamarissa 10. Selvitystä varten on saatu käyttöön ennakointimateriaalia mm. Tradenomiliitto TRAL:ilta. Kaupan liitto: Kaupan koulutuksen kehittämiskeskuksen tutkimushankkeet Kaupan liitto on jo pitkään tehnyt ansiokasta ennakointityötä yhdessä mm. Kaupan koulutuksen kehittämiskeskuksen 11 kanssa. Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen tutkimus- ja kehitysyksikkö MERCURIA Future on julkaissut useita kaupan alan lähitulevaisuuden osaamistarpeita käsittelevän tutkimusta: Osaaja 2015 (julk. 2007) selvitti päivittäis- ja käyttötavarakaupan perusammattitehtävien osaamistarpeita Näkijät ja soveltajat 2015 (julkaistu 2007) selvittää osaamistarpeita päivittäis- ja käyttötavarakaupan asiantuntija-, esimies- ja johtotasolla. Kaupantekijät 2015 selvittää kuuden erikoiskaupan alan osaamistarpeita Kaupannäkijät 2015. Tutkimuksessa on selvitetty erikoiskaupan esimies- ja johtotason osaamistarpeita. Osaajat 2015+ on arvioiva ja kokoava yhteenveto em. raporteista (ilmestyi 2012) 4 Kauppinen et al 2011. 5 Linturi ja Rubin 2011. 6 http://www.esavoennakoi.fi/koulutus 7 www.koulutustajayhteistyota.com 8 http://www.aavistus.fi/ 9 Vihavainen et al 2010. 10 http://www.ennakointikamari.fi/ 11 http://www.kaupankoulutuksenkehittamiskeskus.fi/

8 Kaupan alan osaamistarpeita on selvitetty myös Elinkeinoelämän keskusliitossa tehdyssä osaamistarpeiden ennakointihankkeessa Palvelut 2020. EK:n hankkeet Sitra Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA Finanssialan Keskusliitto Kaupan alan aineiston runsauden vuoksi tässä raportissa ei ole paneuduttu alan yritysten omiin tutkimuksiin (esimerkiksi S- ja K-ryhmä). Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on viime vuosina toteuttanut ennakointihankkeita mm. palvelualojen tulevaisuuden tarpeista Palvelut 2020 -hankkeessa. Vuosina 20092011 toteutetun Oivallus-hankkeen eli Oppivien verkostojen osaamistarpeet tulevaisuuden Suomessa -hankkeen keskeinen näkökulma oli ymmärtää millaisia osaamisia elinkeinoelämässä tarvitaan tulevaisuudessa ja miten niitä kehitetään. Sitra on tehnyt ennakointityötä jo kymmenen vuoden ajan ja se on keskeisiä toimijoita Kansallisessa ennakointiverkostossa Foresight.fi:ssä. Sitran aineistoja on tässä selvityksessä käytetty erityisesti globaalien ja kansallisten megatrendien tunnistamiseen. EVA on suomalaisen elinkeinoelämän rahoittama toimija, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestystä. EVA on kohtaamispaikka ja verkosto elinkeinoelämän ja yhteiskunnan vaikuttajille. Tässä työssä on taustamateriaalina käytetty mm. EVAN aineistoja työelämässä menossa olevan muutoksen osalta sekä EVA:n globaaleja skenaariota raportissa Tulevaisuuden pelikentät. Finanssialan keskusliitto on toteuttanut vuonna 2011 oman ennakointihankkeen, jossa tunnistettiin finanssialan kohtaamia osaamistarpeita. Hankkeen raportti Finanssialan tulevaisuuden kyvykkyydet 2020 muodostaa pohjan tämän käsillä olevan raportin finanssialaa koskevalla osuudelle. Euroopan-tasolla finanssialalla tarvittavia kyvykkyyksiä on ennakoitu Euroopan unionin toimesta raportissa Skill scenarios for the Financial Services Sector in the European Union (2009) AIKATAULU Tämän esiselvityshankkeen aikataulu on ollut seuraava: Aineistojen hankinta, selvitystyö Tammi-maaliskuu 2012 Asiantuntijatyöpaja 30.3.2012 Raportointi valmis 16.4.2012 Hanke päättyy 30.4.2012 Hankkeen tuloksia on esitelty hankeaikana Opetushallituksen järjestämässä Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivässä 13.4.2012. HANKKEEN OHJAUS Hankkeen ohjausryhmänä on toiminut Opetushallituksen alainen Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta puheenjohtajansa Tarja Kallosen sekä varapuheenjohtajansa Mikko Koskisen johdolla. Opetushallituksessa hankkeen koordinaattorina on toiminut opetusneuvos Minna Bálint.

9

10 II Alat, joita laadullinen ennakointi koskee; määrittelyt ja rajaukset Tämä selvitys on rajattu koskemaan toisen ja kolmannen asteen ammatillista koulutusta (ammatilliset perustutkinnot, ammattikorkeakoulututkinnot sekä korkeakoulututkinnot). Selvitys rajautuu niihin koulutusaloihin, jotka sisältyvät Opetushallituksen Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunnan toimialaan. Tämä selvityksen ulkopuolelle on rajattu sellainen lisä- ja täydennyskoulutus, jolla mahdollista päivittää ja syventää ammatillista osaamistaan. Lisäkoulutusta on mahdollistaa suorittaa kaikilla koulutusasteilla (ammatillinen lisäkoulutus, ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutus ja yliopistojen täydennyskoulutus). Myöskään muu lisäkoulutus, kuten henkilöstökoulutus ja ammattiliittojen koulutus, kielikurssit ja kielitutkinnot ja atk-koulutus, ei kuulu tämän tarkastelun piiriin. Kuva. Suomen koulutusjärjestelmä 12. 12 Lähde http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot

11 Koulutus- ja opintoaloittain tarkasteltuna koulutustoimikunnan alaiset koulutukset sijoittuvat erityisesti yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalalle. Näiden koulutusalojen opinnot aloitti 2009 noin 16.000 opiskelijaa 13. Koulutus- ja opintoala Aloittaneet 2009 Tavoite 2016 Tutkintotuotos (vuoden 2016 aloitusmäärillä) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala yhteensä 16 126 15 960 12 301 Ammatillinen peruskoulutus 5 575 5 550 4 277 Ammattikorkeakoulututkinto 5 545 5 540 4 258 Yliopistotutkinto 5 006 4 870 3 766 Määritelmiä: Ammatillisilla tutkinnoilla tarkoitetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja aikuiskoulutuslain mukaisia tutkintoja eli ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja (at) ja erikoisammattitutkintoja eat). Ammatillinen peruskoulutus kattaa ammatilliset perustutkinnot ja ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavat, valmistavat ja valmentavat koulutukset. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 120 ov. Ammatillinen perustutkinto on mahdollista suorittaa myös näyttötutkintona. Ammatilliset perustutkinnot toimivat ensisijaisina työmarkkinoille, toimialoille tai ammattiin tulotutkintoina ja ne ovat osoitus alan peruspätevyyden hallinnasta. Ammatillinen lisäkoulutus kattaa ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä tutkintoon johtamaton lisäkoulutus, jota järjestetään opiskelijan ja työelämän tarpeiden mukaisesti. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan näyttötutkintoina ja ne ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia. Ammattitutkinnoissa edellytetään pääsääntöisesti perustutkintoa vaativampaa osaamista ja erikoisammattitutkinnossa alan vaativimpien työtehtävien hallintaa. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon tarjolla olevat ammatillisen toisen asteen tutkinnot ja niiden koulutusalat ovat tällä hetkellä seuraavat: Perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Liiketalouden perustutkinto, merkonomi, koulutusohjelmat: Asiakaspalvelun ja myynnin ko. Talous- ja toimistopalvelujen ko Tieto- ja kirjastopalvelujen ko Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen at Isännöinnin at Kiinteistövälitysalan at Markkinointiviestinnän at Myynnin at Rahoitus- ja vakuutusalan at Sihteerin at Taloushallinnon at Tullialan at Johtamisen eat Kaupan esimiehen eat Markkinointiviestinnän eat Taloushallinnon eat Ulkomaankaupan eat Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen eat Yritysjohtamisen eat Yritysneuvojan eat 13 http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/kesu_2011_2016_fi. pdf

12 Ulkomaankaupan at Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen at Virastomestarin at Yrittäjän at Liiketalouden perustutkinto (merkonomi) Perustutkintoon (120 ov) johtavaan koulutukseen kuuluu ammatillisia tutkinnon osia (90 ov) ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (ent.yhteisiä opintoja) (20 ov), vapaasti valittavia tutkinnon osia (10 ov) sekä opintoohjausta. Perustutkinto tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneemman, työelämän edellyttämän osaamisen yhdellä tutkinnon osa-alueella. Vähintään 20 opintoviikkoa tutkinnosta opiskellaan työpaikoilla. Tutkinnon suorittamiseen kuluva aika vaihtelee riippuen opiskelijan etenemistahdista, aiemmista opinnoista ja työkokemuksesta. Suoritettu lukio tai ylioppilastutkinto lyhentää opiskeluaikaa vähintään 30 opintoviikolla. Tutkintoon sisältyy myös opinto-ohjausta, ammattiosaamisen näytöt sekä opinnäytetyö. Uudistettuun perustutkintoon sisältyy mahdollisuus suorittaa entistä joustavammin myös osia muista ammatillisista tutkinnoista, joita ovat muut perustutkinnot, ammattitutkinnot tai jopa ammattikorkeakoulututkinnot. Liiketalouden perustutkinnon suorittaneet merkonomit toimivat liiketaloudellista osaamista vaativissa tehtävissä esimerkiksi asiakaspalvelussa, toimistopalveluissa, tietopalveluissa tai taloushallinnossa. Tutkinto-petusta annetaan ammatti- ja aikuisopistoissa. Koulutusohjelmat: Asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma Koulutusohjelmasta valmistunut merkonomi työskentelee tuotteiden ja palveluiden myynnissä, asiakaspalvelussa ja markkinoinnissa. Ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi edustaja, mainossihteeri, myyjä, palveluneuvoja, pankkitoimihenkilö, tukkukauppias, tuote-esittelijä, vakuutusvirkailija, vähittäiskauppias tai yhteyssihteeri. Tieto- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelma Koulutusohjelman suorittanut merkonomi hallitsee kirjastoalan tietojärjestelmät ja tiedonhaun ja osaa hankkia, käsitellä, muokata ja välittää tietoja sekä käyttää viestintävälineitä ja tietoverkkoja. Työpaikkoina ovat yleiset ja erikoiskirjastot sekä tietopalvelut. Ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi kirjastosihteeri, kirjastovirkailija, tietokeskusassistentti tai tietopalvelusihteeri. Talous- ja toimistopalvelujen koulutusohjelma Koulutusohjelmasta valmistunut merkonomi osaa hoitaa yrityksen taloushallinnon tehtäviä, kuten kirjanpitoa, tilinpäätöstä, verotusta ja budjetointia. Ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi toimistosihteeri, kirjanpitäjä, palkanlaskija, palkkasihteeri, pankkitoimihenkilö, rahoitusneuvoja, verovalmistelija, yrittäjä tai yritysneuvoja. KORKEAKOULUTUTKINNOT Tradenomin tutkinto

13 Tradenomiksi valmistuakseen täytyy suorittaa ammattikorkeakoulututkinto, jonka laajuus on 140 opintoviikkoa. Suomessa tradenomeja kouluttavat tällä hetkellä kaikki ammattikorkeakoulut paitsi Humanistinen, Diakonia- ja Poliisiammattikorkeakoulu. Ensimmäiset tradenomit valmistuivat vuonna 1995 ja tällä hetkellä tradenomeja on noin 30 000. Vuosittain tradenomitutkintoon johtavien koulutusohjelmien aloittavia opiskelijoita on noin 7 500 opiskelijaa (nuoriso- ja aikuiskoulutus). Tutkinnon suorittaneista naisia on noin 72 %. Tradenomin tutkinto antaa pätevyyden hakea sellaisia virkoja ja julkisia tehtäviä, joihin on säädetty pätevyysvaatimukseksi korkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto. Tradenomi (ylempi AMK) Vastaavan alan jatko-opinnot eli ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutusohjelmat tuottavat tutkinnon Tradenomi (ylempi AMK). Se on laajuudeltaan 90 op ja tuottaa saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin ja toimiin kuin ylempi korkeakoulututkinto. Hakuedellytyksenä on soveltuva korkeakoulututkinto ja vähintään kolmen vuoden työkokemus sen suorittamisen jälkeen. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei oikeuta suoraan lisensiaatin- tai tohtorintutkintoon tähtääviin tieteellisiin jatko-opintoihin yliopistolla. Tradenomin tutkinto antaa kelpoisuuden hakea MBA-ohjelmiin. Työelämässä tradenomi toimii useimmiten johto-, kehittämis-, suunnittelu-, myynti-, markkinointi- ja koulutustehtävissä. Rahoitustoiminta, valtionhallinto, elektroniikkateollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä tietoliikenneala ovat toimialoista tradenomivoittoisimmat. Tradenomitutkintoon johtavia opintoja voi suorittaa kymmenessä eri koulutusohjelmassa: Liiketalouden ko. Kansainvälisen kaupan ko. Turvallisuusalan ko. Johdon assistenttityön ja kielten ko. Liiketoiminnan logistiikan ko. Pk-yritystoiminnan liikkeenjohdon ko. Tietojenkäsittelyn ko. Kirjasto- ja tietopalvelualan ko. Myyntityön ko. Finanssi- ja talousalan ko. Yliopistotutkinnot Kaupallisen alan sijoittumisen kannalta keskeiset tutkinnot suoritetaan kauppatieteellisellä alalla. Kauppatieteellisen alan opiskelija perehtyy muun muassa taloushallinnon, markkinoinnin sekä johtamisen kysymyksiin. Koulutuksessa korostuvat myös yrittäjyys ja kansainvälisyys. Koulutusalalta valmistuneet sijoittuvat pääasiassa yritysten taloudellis-hallinnollisiin tehtäviin, mutta myös julkinen hallinto ja järjestöt työllistävät. Kauppatieteiden opiskelijat perehtyvät mm. seuraaviin alueisiin:

14 Johtaminen ja organisaatiot Kansainvälinen liiketoiminta Markkinointi ja jakelu Oikeustieteen alue Talouselämän viestintä Taloushallinto ja laskentatoimi Tekniikan ja talouden asiantuntemus Tietohallinto ja tietojohtaminen Vakuutustiede Yhteiskunnallis-taloudelliset aineet Kauppatieteen kandidaatin KTK ja kauppatieteen maisterin KTM tutkintoja voi maassamme suorittaa kymmenessä yliopistossa tai korkeakoulussa. Kaupan maisterikoulutusta annetaan mm. Turun Yliopistossa Turun kauppakorkeakoulun kaupan ja palvelujen maisteriohjelmassa, josta on leivottu ammattilaisia kaupan tarpeisiin jo viiden vuoden ajan. Kaupan ja palvelujen maisteriohjelma kouluttaa ammattilaisia kaupan ja palvelujen johto-, suunnittelu-, tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin tarjoten monitieteistä ja laaja-alaista päivittäis- ja erikoistavarakauppaan ja niihin läheisesti liittyviin palveluihin suuntautuvaa opetusta. Maisteriohjelman opintojen näkökulmana on kaupan alan yritysten kilpailukyvyn ylläpitäminen kansainvälisessä toimintaympäristössä. Markkinoinnin, talousmaantieteen ja taloussosiologian sekä logistiikan ja tietojärjestelmätieteen näkemyksiä yhdistelemällä ohjelma kytkee toisiinsa perinteisen kaupan ja siihen läheisesti liittyvät palvelut. Maisteriohjelma käynnistettiin syksyllä 2006, kun yliopistot ja yrityselämä päättivät yhdessä lähteä nostamaan kaupan alan koulutuksen profiilia. Kaupan liitto on yksi Kaupan ja palvelujen maisteriohjelman rahoittajista. Maisteriohjelmaan otetaan vuosittain sisään noin 20 opiskelijaa. Uusia maistereita valmistuu vuosittain 1215 kappaletta ja yhteensä heitä on vuoden 2012 alkupuolelle tultaessa valmistunut 40. Monitieteisessä maisteriohjelmassa paneudutaan päivittäis- ja erikoistavarakaupan sekä kauppaan liittyvien palvelualojen kysymyksiin yhdistelemällä eri tieteenalojen osaamista. Opiskelijat tekevät myös tiiviisti yhteistyötä kaupan yritysten kanssa. Esimerkiksi pro gradu -tutkielmat tehdään usein alan yritysten toimeksiantoina. Maisteriohjelma myös tukee alan tutkimusta tuottamalla kauppaan liittyvää uutta tutkimustietoa 14. 14 http://www.kauppa.fi/ajankohtaista/uutiset/kaupan_maistereita_jo_neljaekymmentae_22231 http://www.tse.fi/fi/yksikot/maisteriohjelmat/kpm/pages/default.aspx ja

QuestBack IT QuestBack Asiakas 15 III Ennakointiselvityksen lähestymistavat ja menetelmät Tämä selvitys on osa kaksivaiheista hanketta, joka jatkuu vuoden 2012 ajan. Ensimmäisen vaiheen eteneminen on kuvattu alla. Esiselvitys 1.1. 30.4.2012: Olevassa olevan aineiston kokoaminen Sopimus 12/2011 Aineistojen hankinta, selvitystyö, mahd. haastattelut Tammi-maaliskuu Valmistautuminen workshopiin, toteutuksen suunnittelu, ennakkomateriaali Maaliskuu Yhteinen workshop 30.3.2012 ASIANTUNTIJATYÖPAJA Koulutustmk jäsenille ja varajäsenille Työpajan aineistojen purku, analyysi, raportti Huhtikuu Asiakkaan hyväksyntä Ohjausryhmä 16.4. Raportointi valmis 16.4.2012 Tulosten esittelyä OPH:n järjestämässä Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivässä 13.4.2012 Hanke päättyy 30.4.2012 Hankesuunnitelma 12/2011 Työpajan ennakkomateriaali 3/2011 Yhteenvetomuistio työpajan teemoista 4/2012 LOPPURAPORTTI: Analyysi osaamistarpeista keskipitkällä (4-10 v) ja pitkällä aikajänteellä (10-15 v) ( sis. myös rajapinnat ja tiedon katvealueet & lisätietotarpeet) => EHDOTUS ALAN KANNALTA KESKEISISTÄ OSAAMISTARPEITA KOSKEVISTA LINJAUKSISTA Viikko 0 Kuva: Ennakointihankkeen 1. vaiheen kulku ja osatehtävät. Tämän esiselvityksen jatkohankkeessa 1.5.- 31.12.2012 työstetään edelleen tässä raportissa esiin tulleita näkökulmia. Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunnan ennakointihankkeen menetelmälliset osiot voidaan tunnistaa seuraavasti: ESISELVITYSVAIHE Taustaselvitys olemassa olevasta ennakointiaineistosta Työpaja 30.3. 2012, jossa esiteltiin yhteiskunnan ja työelämän muutoskuvia ja jossa osallistujat kuvasivat koulutustoimikunnan alojen muutosvoimia JATKOVAIHE Koulutuksen skenaariotyöpaja (elokuu), jossa tuotetaan muutosvoimien perusteella niiden erilaisia tulevaisuudentiloja TULEVAISUUSTAULUKKOmenetelmällä ja laaditaan kolme skenaariota Teemoitetut asiantuntijatyöseminaarit (2 kpl), joissa rikastetaan skenaarioiden näkymiä sekä fokusoidaan niitä eri ammattiryhmiin Loppuraportti TAVOITE, LOPPUTULEMA Kootaan olemassa oleva tieto Muutosvoimat kaupan alalla, yrittäjyydessä, liiketaloudessa, hallinnossa ja finanssialalla Skenaariot Skenaarioiden rikastaminen, fokusointi ammattiryhmiin Hankkeen loppuyhteenveto Tämän ennakointiselvityksen lähestymistavat ja menetelmät pohjautuvat pääosin Valtakunnalliseen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointiprojektin (VOSE) käyttämiin menetelmiin ja työtapoihin.

16 VOSE -hanke toteutetaan Opetushallituksessa Opetushallituksen rahoittamana ja Euroopan sosiaalirahaston tuella 1.6.2008-31.5.2012. Hankkeen projektipäällikkö Ulla Taipale-Lehto on ollut mukana mm. tämän hankkeen työpajojen suunnittelussa. Osaamisten tunnistamisessa käytetään VOSE -hankkeessakin käytettyä osaamistarpeiden luokittelua, joka perustuu Taina Hanhisen väitöskirjaan Työelämäosaaminen. Kvalifikaatioiden luokitusjärjestelmän konstruointi 15. Hanhisen käsitemäärittelyä seuraten (emt, 96) määritellään tässä raportissa käytettävät termit seuraavasti: Kompetenssi: yksilön kognitiivisiin kykyihin ja affektis-konatiivisiin valmiuksiin perustuva potentiaali selviytyä työn vaatimuksista (yksilön näkökulma) Kvalifikaatiot: työelämän suunnasta asetettuja työn vaatimuksia, joita työntekijän tulee hallita (organisaation näkökulma) Ammattitaito: se työelämäosaamisen yhdistävä tekijä, jossa kvalifikaatiot ja kompetenssi integroituvat ja se ilmenee kyvykkyytenä, eli ammattitaito on työntekijän työsuorituksessa realisoituvaa kvalifikaatioiden edellyttämää ja kompetenssien mahdollistamaa kyvykkyyttä. (työnäkökulma) Työelämäosaaminen on työntekijän tai työorganisaation menestymiseen tarvittavia tietoja, taitoja ja asenteita, joiden taustalla on ammatillisen kasvun ja kehittymisen prosessit. Työelämäosaaminen lisää yksilön ja organisaation joustavuutta vastata työelämän muutoksiin. Kuva: Työelämäosaaminen ja sen keskeisten osatekijöiden väliset suhteet (Hanhinen 2010: 97) Työsuorituksen tavoitteen määrittävät työelämän vaatimuksista johdetut kvalifikaatiot ja työsuorituksen toteutumisen mahdollistaa työntekijän kompetenssi. Ammattitaito on työntekijän kyvykkyyttä, joka lopuksi realisoituu työsuorituksessa, jonka on tarkoitus vastata työelämän vaatimuksia. Käytetty työelämäosaamisen osaamiskvalifikaatioiden luokittelu sovellettuna tässä raportissa tarkasteltaviin aloihin (alustava versio) on liitteenä 2. Luokittelussa tunnistetaan mm. a. Toimialariippumaton tuotannon yleisosaaminen b+ c. Tuotteiden ja palveluiden tuotanto-osaaminen 15 http://www.tsr.fi/c/document_library/get_file?folderid=13109&name=dlfe-4006.pdf

17 d. Liiketoimintaosaaminen e. Asiakkuuden, asiakassuhteiden hallinta f. Työyhteisöosaaminen g. Henkilökohtaiset ominaisuudet ja asenteet h. Tutkimus- ja kehitysosaaminen (toimialariippumaton) Tämän luokittelun soveltaminen Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunnan koulutusaloihin tapahtuu lopullisesti hankkeen toisen vaiheen aikana. Luokitteluun pohjautuen on tämän raportin loppuun laadittu koulutustoimikunnan toiminta-alueittaiset alustavat taulukot siitä, millaisia kompetensseja ja kvalifikaatiota näillä alueilla tarvitaan tulevaisuudessa.

18 IV Tulokset 1. Globaalit megatrendit vaikuttavat kaikkialla Ennakointikirjallisuus tunnistaa melko yhteneväisesti ne globaalit megatrendit, joiden vaikutukset muuttavat maailmaa lähivuosina ja vuosikymmeninä. Megatrendit ovat kehityksen suuria linjoja, ilmiöitä tai ilmiökokonaisuuksia, joilla on jo toteutuneen kehityksen valossa tunnistettava suunta ja sen voidaan perustellusti arvioida jatkavan kulkuaan tulevaisuudessa. Näillä muutosvoimilla on vaikutuksia yksittäisten yhteiskuntien, toimialojen ja yritysten toimintaympäristöön. Tässä selvityksessä megatrendejä tarkastellaan suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta, pohjautuen useisiin lähteisiin 16. Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Painopiste maailmantaloudessa on siirtymässä kehittyviin markkinoihin, ja erityisesti Kiinan ja Intian painoarvo lisääntyy. Arvioidaan, että vuonna 2025 pelkästään Aasian kehittyvien maiden osuus maailman BKT:stä on yli 30 %, jolloin se ylittää EU-maiden osuuden (noin 20 %). Myös Afrikan ja Etelä- Amerikan maat kasvattavat taloudellista merkitystään. Suomen sijainti suhteessa uusiin kuljetusväyliin ja osaamistaso antavat hyvät mahdollisuudet hyödyntää niin Aasian maiden talouden kasvua kuin Venäjän taloudellista kehitystä. Yhteiskuntarakenteet uudistuvat kaupungistumisen ja kehittyneiden maiden väestön ikääntymisen myötä Maailman mittakaavassa väestönkasvu jatkuu ja väestö siirtyy matalan tuottavuuden maatalousvaltaisilta alueilta kaupunkeihin. Työikäinen väestö kasvaa ja syntyvyys laskee, jolloin talouskasvu luo lisääntyvää vaurautta, vaikkakin sen jakautumisessa eriarvoisuuden arvioidaan lisääntyvän. Euroopassa väestön ikääntyminen hidastaa alueen talouskasvua. Ikääntyminen kääntää työvoiman tarjonnan laskuun ja kasvattaa oleellisesti aktiiviväestöön kohdistuvaa huoltotaakkaa. Suomessa väestönkasvu jatkuu ja 6 miljoonan raja ylittynee 2040 -luvun alussa, mutta työikäisten määrä vähenee vuoteen 2030 saakka. Maahanmuuttajien väestöllinen merkitys kasvaa, mutta siitä on Suomessa vaikea saada ratkaisuja työvoimaongelmiin. Ympäristöä säästävien ratkaisujen kysyntä kasvaa, vaikka ekologiset näkökohdat eivät vielä kiinnosta kaikkia Kilpailu raaka-aineista ja tuotannontekijöistä kiristyy ja nostaa hintoja. Ruoka, vesi, viljelykelpoinen maa, mineraalit ja energia ovat yhä halutumpia ja kalliimpia. Näiden tehokkaan käytön osaaminen nousee merkittäväksi kilpailuvaltiksi, samoin kuin uusien materiaalien kehittämisosaaminen sekä uusiomateriaalien hyödyntämisosaaminen. 16 Työ- ja elinkeinoministeriö 2010. Haasteista mahdollisuuksia. Tulevaisuuskatsaus 8.9.2010. Oivallus 1. väliraportti 2009. EVA Globaalit skenaariot - Tulevaisuuden pelikentät 2009. Kasvio 2010. Sitra 2011.

19 Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä edetään kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa mm. parantamalla energiatehokkuutta sekä lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Suomella on mahdollisuuksia profiloitua kyvyllään soveltaa korkeaa teknologista osaamista ympäristöä, energiaa ja raaka-aineita säästävissä ratkaisuissa. Teknologia ja innovaatiot leviävät nopeasti Maailmantalouden osaamis-, innovaatio- ja pääomakapasiteetti kasvaa merkittävästi, erityisesti kehittyvissä maissa. Teknologiat kehittyvät ja siirtyvät nopeasti hyödynnettäviksi eri puolilla maailmaa. Käytettävyys ja käyttäjäkokemus ohjaavat kehitystä ja teknologia siirtyy taustalle. Räätälöityjen ja yksilöllisten ratkaisujen kysyntä kasvaa vaativien loppukäyttäjien ja käyttäjäyhteisöjen vaikutuksesta. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys ja käyttöönotto nopeutuvat edelleen ja muokkaavat yritysten ja kuluttajien toimintaympäristöä, toimintamahdollisuuksia ja toimintatapoja. Digitalisoituminen tuo markkinoille uusia tavaroita ja palveluja, joiden käyttöönotto maailmanlaajuisesti on nopeaa. Erityisen suuri merkitys tulee olemaan kyvyllä hallita ja hyödyntää tietoa sekä käyttää ITinfrastruktuuria tehokkaasti. Työntekijöiden osaamistasolla ja työyhteisön innovaatiokyvyllä on suuri merkitys tuloksenteolle. Kansalaisten ja muidenkin käyttäjien halu ja mahdollisuus vaikuttaa tuotteiden ja palvelujen sisältöön kasvaa. Kulutus- ja elämyshakuisuus korostuu etenkin alueilla, joissa kulutuskulttuuri on nuorta. Vastuullisemman kulutuksen merkitys on kuitenkin nousussa ympäristönäkökulman korostuessa. Uusien teknologioiden (biotekniikka, nanotekniikka) käyttömahdollisuudet hyödykkeiden ja energian tuotannossa ja terveyspalveluissa kasvavat. Turbulenssi ja suuret muutokset lisäävät riskejä 2008 finanssikriisin jälkeinen taloudellinen turbulenssi jatkuu ja euroalueen velkakriisin aiheuttamat levottomuudet ovat monissa maissa jo arkipäivää. Turvallisuuden merkitys yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla kasvaa. Uudet teknologiat, tietoyhteiskunnan kehittyminen, kansainvälistyminen ja väestön ikääntyminen korostavat turvallisuuden tarvetta. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomen tuotantorakenteessa tapahtuu merkittäviä toimialojen välisiä ja tuoteryhmien sisäisiä rakennesiirtymiä, joiden seurauksena yli miljoonan henkilön työpaikka ja työtehtävät muuttuvat merkittävästi. Yrityksen ja kansantalouden ansaintatavat muuttuvat globaalin työnjaon kehittyessä. Palveluliiketoiminnan merkitys kasvaa ja keskeiseen rooliin nousevat palveluliiketoiminnan suojamuodot kuten tekijänoikeus, tavaramerkkisuoja ja mallioikeus. Innovaatiotoiminnan tulee huomioida uudet toimialat. Globaali kilpailu korostaa Suomessakin alueiden ja paikallistason merkitystä. Vireillä oleva kuntauudistus tulee ravistelemaan alueiden ja kuntien toimintatapoja.

20 Yhteenvedoksi aihepiiristä sopii lista, jonka Sitra on koonnut 2011 suomalaiseen elinkeinoelämään laajasti vaikuttavista trendeistä 17 : Ennakoimattomien tapahtumien tiheys ja vaikutus kasvavat Tuottavuus ohjaa globaalia työnjakoa Ideat kehittyvät ja leviävät uusilla tavoilla Länsimaiden velkaantuminen haastaa yhteiskuntarauhan ja geopoliittiset valtasuhteet Länsimaisen kulttuurin globaali painoarvo pienenee Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy eksponentiaalisesti Ilmastonmuutos vaikuttaa läpileikkaavammin Urbaani ja luonnonläheinen elämäntapa sekoittuvat Kaikkeen sulautuu teknologiaa Taidot ja kyvyt korostuvat osana yleissivistystä Yksilön valintojen vaikeus lisääntyy Suomi ikääntyy muiden edellä Lopuksi kannattaa todeta, että ennakoinnin lähtökohdat perustuvat usein melko konservatiivisiin kehitysarvioihin, vaikka todellinen kehitys usein tapahtuu vaikeasti ennakoitavien ja yllätyksellisten tapahtumien kautta. 2. Suomalainen yhteiskunta, jota varten osaajia ja asiantuntijoita koulutetaan, on murroksessa Suomalaisen työelämän siirtymämurroksesta teollisen yhteiskunnan toimintamalleista kohti tieto- ja palveluyhteiskunnan toimintatapoja on kirjoitettu paljon. Yksimielisyys tuntuu vallitsevan siitä, että tulevaisuudessa yritysten ansaintalogiikka perustuu enenevässä määrin innovaatioihin. Keskeiseksi nousee se, osataanko työskennellä uudella tavalla ja siten saada aikaan uusia tai uudistettuja tuotoksia. Tämä haastaa luonnollisesti myös koulutusjärjestelmän uudistumaan. Esimerkiksi EK:n Oivallus-hankkeen loppuraportissa nostettiin esiin kysymys, siitä, perustuuko nykyinen koulutusjärjestelmämme vielä teollisen ajan tarpeisiin. Koulutammeko ihmisiä tarkkarajaisiin ja yksinäistä työpanosta vaativiin töihin, vaikka työelämä muuttuu toiseen suuntaan? Oivallus-loppuraportti Tulevaisuuden työelämässä yhä useampi työ irtoaa rutiineista eivätkä työtehtävät ole enää tarkkaan määriteltyjä. Työ alkaakin kurinalaisen orkesterisoiton sijaan muistuttaa yhä enemmän jazz-improvisaatiota, jossa päämäärä tiedetään, mutta tavoitteeseen pääsemiseksi ei ole tarkkoja nuotteja. Yhä harvempia töitä tehdään yksin, ja työelämä perustuu tiimeihin, jotka työskentelevät yhdessä ratkoakseen ongelman tai kehittääkseen jotain uutta 18. Hyvän työelämän vaade on tullut selkeästi sanoitetuksi suomalaisessa työelämäkeskustelussa viime vuosina, kun on pohdittu vaikkapa suomalaisten työperäisen uupumuksen ja masennuksen perussyitä. Tätä kirjoitettaessa esillä on erityisesti kiusaaminen ja epäasiallinen kohtelu työpaikoilla. Muita työelämään vaikuttavia trendejä ovat suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, y-sukupolven (19831993 syntyneet) siirtymä työpaikoille 17 http://www.sitra.fi/tulevaisuus 18 Oivallus-loppuraportti

21 sekä työssä jaksamisen ja eläkeiänkin jälkeisen työssä jatkamisen tematiikka. Tulevaisuudessa yhä useammalla työpaikalla eletään monikulttuurista arkea, jota rytmittävät erilaiset työajan - ja työmuotojen joustot. 3. Uudenlaisia osaamistarpeita 3.1. Toimialarajat ylittävät osaamistarpeet Uudenlaisia osaamisia tarvitaan, koska työn tekeminen muuttuu. On paljon osaamisia, joiden merkitys on havaittavissa monilla toimialoilla tulevaisuudessa. Kolmen viime aikoina toteutetun osaamishankkeen tulokset ovat näiden osalta hyvin yhtenevät 19. Uudenlaisessa työssä tarvitaan aikaisempaa enemmän seuraavia osaamisia kaikilla toimialoilla: liiketoimintaosaamista kansainvälisyysosaamista, monikulttuurisuusvalmiuksia, kielitaitoa ja kulttuurien ymmärtämistä teknologian osaamista verkosto-osaamista palveluosaamista muotoilu- ja design-osaamista (tuote- ja palvelumuotoilu, design-ajattelu: loppukäyttäjän ja käyttökokemusten ymmärtäminen) vastuullisen liiketoiminnan osaamista (ympäristö, eettisyys) Uudenlaisen työn yksi tunnusmerkki on, että lähes ainoa pysyvä asia on muutos. Tämä edellyttää varsinkin koulutukselta paljon, jotta voidaan tuottaa sellaisia osaajia, joilla on kyky selviytyä muutoksessa. Muuttuvissa ja vaihtuvissa tilanteissa jähmeän tietovaraston sijasta keskeiseksi nousevat suhtautumisemme oppimiseen ja tiedonhankintaan, pysyvä opinhalu ja tiedonjano, sekä siihen liittyvä käsitys tiedon hankkimisen kriittisistä menetelmistä ja luovasta luonteesta 20. Erityisesti oppimisen ja työelämän erilaiset metataidot korostuvat: kuinka osaamme oppia ja kuinka osaamme soveltaa oppimaamme vaihteleviin tilanteisiin. Työelämän muuttuessa erilaisten joustojen ja elämäntapavalintojen vuoksi yhä purskeisemmaksi ja pirstaleisemmaksi, myös oppiminen muuttuu siten, että se ei enää voi keskittyä pelkästään aikaan ennen työuran aloittamista. Elinikäinen oppiminen ja koulutuksen keinot valmentaa muutoksiin työuran varrella korostuvat tulevaisuudessa. Elinikäiseen oppimiseen tarvittavia avaintaitoja on määritellyt mm. Opetushallitus, pohjautuen Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksiin 21. Näitä elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat 22 : oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka terveys, turvallisuus ja toimintakyky 19 Hankkeet olivat EK:n Tulevaisuusluotain-hanke, EK:n Oivallus-hanke ja Teknologiateollisuuden neljän toimialan (elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus ja tietotekniikka-ala) osaamistarvehanke. 20 Aalto, Ahokas ja Kuosa 2008, 8. 21 Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus (2006/962/EY) elinikäisen oppimisen avaintaidoista. 22 Haltia, Ilola, Nyyssölä, Roisko ja Salonen 2010.

22 aloitekyky ja yrittäjyys kestävä kehitys estetiikka viestintä- ja mediaosaaminen matematiikka ja luonnontieteet teknologia ja tietotekniikka aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. 3.2. Tulevaisuuden alat ja ammatit Tulevaisuudessa uusia ammatteja syntyy ja vanhoja katoaa. Niin toimialojen kuin ammattiryhmien rajat tulevat hämärtymään ja täsmällisesti määritellyt ammattikuvat katoavat. Verkostoituminen ja yrittäjämäinen toimintatapa korostuvat, ja moniosaamista tarvitaan yhä useammassa työtehtävässä. Pienissä yrityksissä työskentelevien toimenkuva on hyvin laaja ja monipuolinen. Siksi luokittelu eri henkilöstöryhmiin ja yksityiskohtaiset toimenkuvat eivät ole tarkoituksenmukaisia tulevaisuuden työyhteisöissä. Uutta työtä syntyy tulevaisuudessa erityisesti sosiaali- ja terveysaloilla, rakennusalalla, palvelutyössä, opetus- ja kasvatustyössä, kulttuuri- ja tiedotustyössä sekä johto- ja asiantuntijatehtävissä. Laskevan työllisyyden ammattiryhmiin kuuluu mm. toimistotyö 23. 3.3. Tulevaisuuden osaamisprofiilit Työnantajat eivät rekrytoi työntekijöitä ainoastaan muodollisen pätevyyden perusteella, vaan etsivät myös muuta osaamista. Työnantajat ovat kiinnostuneita joustavista ja nopeasti muutoksiin sopeutuvista työntekijöistä. Hyvien taitojen lisäksi kaivataan siis myös hyviä tyyppejä. Tulevaisuudessa moniosaajat menestyvät, ja yhä useammissa tehtävissä tarvitaan osaamista, jossa yhdistyy kahden tai useamman osa-alueen hyvä tuntemus tai kokemus. Esimerkkinä tästä ovat vaikkapa finanssialalla jatkossa tarvittavat kaksoiskompetenssit, joissa erinomainen asiakaspalveluosaaminen yhdistyy monipuolisiin tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisvalmiuksiin. Toinen esimerkki kaksoiskompetenssista voi olla kaupan alan työntekijöiden kyky hallita useampaa vastuualuetta tai kykyä samanaikaisesti yhdistää huippupalvelu ja tehokas työskentely. Tulevaisuuden työelämä tarvitsee erityisesti T-mallin osaajia. Termin on tehnyt tunnetuksi IBM, ja asiaa on esitelty tarkemmin mm. Oivallus-hankkeen loppuraportissa. Mallissa T-kirjaimen jalka tarkoittaa syvää substanssiosaamista ja T:n hattu viittaa kykyyn ymmärtää muita osaamisalueita ja innostua niistä. Oivalluksen mukaan T-mallin ryhmiä on vaikea muodostaa I-mallin osaajista (vain syvää substanssiosaamista) ja tulevaisuuden koulutuksessa tulisikin panostaa T:n hatun kasvattamiseen 24. Yhteenvetona työelämän ja koulutuksen sekä oppimisen muutos voidaan tiivistää seuraavaan kuvaan: 23 Haltia, Ilola, Nyyssölä, Roisko ja Salonen 2010. 24 Oivallus-loppuraportti 2011.

Kuva: Suomalaisen elinkeinoelämän, työelämän ja koulutuksen muutos. Lähde: Aalto, Ahokas ja Kuosa 2008. 23

24 3.4. Keskeiset muutosvoimat ja osaamistarpeet toimialoittain KAUPAN OSAAMISTARPEITA ON SELVITETTY LAAJASTI Kaupan ala on ollut edelläkävijöiden joukossa tehdessään mittavaa ennakointityötä eri kaupan tehtävien muutoksista. Tätä työtä on tehty Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Mercurian koulutus- ja kehittämiskeskuksessa ja mukana ovat olleet mm. Kaupan liitto, Erikoiskaupan liitto sekä erikoiskaupan toimialajärjestöt. Osaaja 2015 -tutkimus selvitti asiaa päivittäis- ja käyttötavarakaupan perustyöntekijätasolla, Näkijät ja soveltajat 2015 päivittäis- ja käyttötavarakaupan asiantuntija-, esimies- ja johtotasolla sekä Kaupantekijät 2015 kuudella erikoiskaupan alalla. Kaupannäkijät 2015 keskittyi erikoiskaupan esimies- ja johtotason osaamistarpeisiin. Vuonna 2012 ilmestyi lisäksi Osaajat 2015+, joka on arvioiva ja kokoava yhteenveto edellä kuvatuista tutkimuksista. Näissä tutkimuksissa on selvitetty tarvittavia osaamisia viidellä eri ulottuvuudella: motivaatio-osaaminen (sitoutuminen), sosiokulttuurinen osaaminen (roolinottokyky, vuorovaikutus), innovaatio-osaaminen (oppiminen, ongelmanratkaisukyky), mukautumisosaaminen (sopeutuminen) ja tuotannollis-tekninen osaaminen (ammatin perustaidot). Näiden tutkimusten lisäksi kaupan alan osaamistarpeita on selvitetty Elinkeinoelämän keskusliitossa tehdyssä osaamistarpeiden ennakointihankkeessa Palvelut 2020. Pirkanmaalla on lisäksi tehty kaupan alan ennakointiselvitys Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta 2010 25. Kaupan liiton strategiassa on määritelty keskeisimmiksi toimintaympäristön muutosvoimiksi seuraavat: kansainvälistyminen väestörakenteen muutos ja polarisaatio vastuullisuus ja kestävä kehitys digitalisoituminen verkostoituminen toimialaliukumat. Uusimmassa, Osaajat 2015+ -tutkimuksessa kaupan muutostilannetta hahmotetaan näin: 25 http://www.kaupankoulutuksenkehittamiskeskus.fi/images/osaamisen_ennakointi/pirkanmaan_kaupan_alan_ ennakointiselvitys.pdf

25 Kuva. Kaupan vauhti-ikkuna. Lähde Osaajat 2015+. Tämän käsillä olevan ennakointihankkeen asiantuntijatyöpajassa tunnistettiin seuraavat kaupan alaan 1015 vuoden aikana vaikuttavat muutosvoimat: Ketjuuntuminen. Vähittäiskauppa on erittäin ketjuuntunut ja kahden vahvan toimijan hallussa, ja tämän ei nähdä suurestikaan lähiaikoina muuttuvan. Erikoiskaupassa on paljon kansainvälisiä ketjuja. Kielitaito sekä kansainvälistymisen että ketjuuntumisen kautta on keskeistä sekä asiakaskontakteissa (erityisesti venäjän kieli) ja työskentelemisessä kansainvälisissä ketjuissa (esimerkiksi saksan kieli Lidlissä keskijohdon tehtävistä ylöspäin). Toisaalta möhkäleet saattavat kaatua, ja ketjuilla on jatkuva haaste seurata toiminnan muutoksia laajasti kaikilla aloilla. Polarisoitumiskehitys, joka riippuu siitä, mitä kuluttajat haluavat: toisaalta on toimijoita, kuluttajia ja tuotteita, jotka painottavat alhaista hintaa ja toisaalta halutaan elämyksellisyyttä ja erinomaista palvelua hinnasta piittaamatta. Syntyykö lähikauppoja vastauksena eettiseen trendiin (lähiruoka) vai halutaanko edelleen ostaa suurista yksiköistä? Näkyykö tämä lähiruoan arvo muulla kuin puheen tasolla, eli miten näitä arvoja todella toteutetaan käyttäytymisen tasolla? Keskittyminen vs. erikoistuminen liittyy myös polarisaatioon, kumpaankin ääripäähän syntyy keskittymä, mutta keskeltä häviää joitain toimijoita. Teknologian kehitys: Millaisia muotoja uusi teknologia ottaa, yleistyvätkö vaikkapa itsepalvelukassat, tuleeko lukulaitteita tuotekoodeille, jolloin päästään syvälle tuotteen alkuperään ja vertaisarviointeihin? Perinteiset ammatit häviävät kun tehtävien rajat hämärtyvät (vrt. jo nyt posti- tai pankkipalveluiden myynti osana kauppojen toimintaa, turvamyyjät). Osaamistarpeet tulevaisuudessa kaupan alalla

26 Vähittäiskaupan toimintaympäristön muutokset heijastuvat laajemmista yhteiskunnallisista muutosilmiöistä (asiakaskunta ikääntyy, yksilöllisyys ja vaativuus korostuvat, kauppa työympäristönä on yhä monikulttuurisempi, digitaalisempi ja verkostoituneempi jne.). Osaamisten kannalta tämä kasvattaa painetta kohti monipuolisempaa osaamista. Kaupan perusosaajien kohdalla tämä näkyy useamman vastuualueen hallintana ja kykynä samanaikaisesti yhdistää huippupalvelu ja tehokas työskentely. Vähittäiskaupan asiantuntijoilta vaaditaan laajaa kaupan arvoketjun osaamista ja esimiehiltä ja johdolta kaupan laajaa strategista yleissivistystä. Vähittäiskaupan perustehtävissä tarvittavat tulevaisuuden osaamiset voidaan tiivistää neljään osioon: 1) Huippupalvelun osaaminen (tuotetieto, myyntitaito, vuorovaikutustaito ja kulttuuriosaaminen) 2) järjestelmäosaaminen (kaupan ja ketjun tietojärjestelmät, kokonaisuuksien hallinta ja tehokkuus) 3) turvallisuusosaaminen (asiakasturvallisuus, tuoteturvallisuus, työ- ja tietoturvallisuus) 4) arvo-osaaminen (ketjuohjaus ja työpaikan säännöt). Näiden kompetenssien lisäksi unelmatyöntekijältä toivotaan asennetasolla joustavuutta, itseohjautuvuutta ja joukkuepelaajan ominaisuuksia. Asiantuntija- ja esimiestyön tehtävissä tarvittavat osaamiset voidaan tiivistää vastuulliseksi tiedon hallitsemiseksi. Sen osa-alueita ovat arvo-osaaminen (toimimista yhteisten arvojen ja ketjun toimintatapojen mukaan), bisnesosaaminen (mm. ennakointi- ja suunnitteluosaaminen ja prosessin johtaminen sekä paineensietokyky), ihmisosaaminen itsensä johtamisessa ja esimiestyössä, sekä oppijana ja vastuunkantajana toimiminen (kyky hankkia tietoa, oppia uutta ja ottaa vastuuta). Erikoiskaupan tehtävissä on sekä erikoiskaupan eri aloille yhteisiä että toimialaspesifejä osaamistarpeita. Kaikilla erikoiskaupan aloilla kaivataan osaajia, joilla on kyky sujuvaan ja monipuoliseen asiakaspalveluun, kykyä asiakkaan päätöksenteon ohjaamiseen ja kokonaisuuksien tarjoamiseen sekä oman alan tuote- ja materiaalituntemusta. Näiden lisäksi muotikaupassa tarvitaan ompelutaitoa, stailaustaitoja ja diplomatiaa. Kirjakaupassa korostuvat erityisesti tietolähteiden käyttö ja kampanjatoteutusten osaaminen. Kodintekniikan kaupassa on oltava perillä viimeisimmästä teknisestä tiedosta ja huonekalukaupassa on osattava luoda ostofiilistä. Optisen kaupan työssä täytyy osata kädentaitoja ja näppäryyttä (säädöt, pienet korjaukset), kyetä tekemään mittauksia ja tarkistuksia ja olla perillä muodista ja trendeistä. Rakennus- ja sisustuskaupassa on tunnettava rakentamista kokonaisvaltaisesti ja laajasti. Osaajat 2015+ -raportissa kuvataan osaamistarpeita myyjien kohdalla T-mallilla ja esimiesten kohdalla E- mallilla. Näistä T-osaajassa yhdistyvät moni- ja erikoisosaaminen. Tämä on myyjän työssä tarvittavaa kokonaisvaltaista asiakaspalvelukokonaisuuden hallintaa ja sitä tukevaa erikoistaitoa. Keskeiset myyjän osaamistarpeet 2015+ vähittäiskaupassa ovat erinomaiset työyhteisötaidot, joihin kuuluvat muutosvalmius, yhteistyö-, vuorovaikutus-, ongelmaratkaisu- sekä oppimistaidot. Työyhteisötaitojen lisäksi keskeiset osaamistarpeet ovat kokonaisvaltainen asiakaspalvelu- ja myyntityö, jossa vuorovaikutus, tarvittava järjestelmäosaaminen ja tuotekonseptin hallinta korostuvat. Tulevaisuuden myyjältä edellytetään myös ymmärrystä kannattavuudesta, jolloin myyjä hahmottaa roolinsa yrityksen tuloksen tekijänä. Oma erikoistaito voi olla esimerkiksi syvällinen tuoteryhmän hallinta, järjestelmäosaaminen, turvallisuusosaaminen tai harvinaisen kielen hallinta. E-osaaminen on kokonaisvaltaista ihmisosaamiselle rakentuvaa talous-, asiakas- ja oppimisosaamista. E- osaajan osaamistarpeet perustuvat koko arvoketjun hallintaan, sekä ihmisten että asioiden ja numeroiden näkökulmasta. Ihmisosaajana E-osaaja johtaa organisaationsa osaamista ja hänellä on erinomaiset vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. Asiakkuusosaajana hän hallitsee kokonaisvaltaisesti asiakkuudet ja asiakkaan arvoketjun. Talousosaajana hän hallitsee numeroilla johtamisen, kuten tunnuslukujen seurannan, tulkinnan ja nopean reagoinnin. Esimiestyön oppimisosaaminen viittaa muutoksen hallintaan, itsensä johtamistaitoon sekä ongelmaratkaisukykyyn. Eniten kasvavat vähittäiskaupan osaamistarpeet ovat vuorovaikutustaidot sekä kannattavan liiketoiminnan perusteiden ymmärtäminen. Muutosvoimien nopeuden vuoksi peräänkuulutetaan ammatillista ketteryyttä.

27 Kuva: Kaupan alan tehtävissä tarvittavat osaamisprofiilit. Lähde: Osaajat 2015+. Kaupan alan muutosvoimista voidaan johtaa seuraavia osaamistarpeita: kielitaito ja kulttuuriosaaminen riskienhallinta- ja turvallisuusosaaminen valmius käyttää tietotekniikkaa luontevasti osana lähes mitä tahansa työtehtävää sekä ymmärrys järjestelmien ja niissä liikkuvien tietojen yhteydestä toisiinsa, järjestelmäosaaminen moniosaaminen (hallitsee useita tuoteryhmiä, erilaisia liiketoiminta-alueita tms.) osaamistarpeissa korostuvat ns. metataidot oppimaan oppiminen halu oman ammattitaidon kehittämiseen ongelmanratkaisutaidot sisäinen yrittäjyys asiakaspalveluosaaminen vahva tehtävän edellyttämä tuotetuntemus (ratkaisu)myyntiosaaminen tiimityötaidot ja tiiminvetotaidot perehdytysosaaminen toimintaympäristön tuntemus