Museorautatiesillat Siltatekniikan päivät 27.-28.1.2016 Maria Vinter
Liikenneviraston perinnetoiminta Liikenneviraston hallinnoimat perinnekohteet: Museoväylät Kulttuuriympäristöt Museotiesillat ja museorautatiesillat (päätös 08/2015) Liikennemuseot Perinnetyöryhmä ohjaa perinnetoimintaa 1.2.2016 2
Liikenneviraston sillasto Liikenneviraston ajoneuvo- ja kevyen liikenteen väylillä on 15122 siltaa, joista putkisiltoja on 3225. Tiesiltojen jälleenhankinta-arvo on n. 6 mrd ja nykyarvo n. 3 mrd Liikenneviraston rataverkolla on 2375 siltaa, joista putkisiltoja on 81. Rautatiesiltojen jälleenhankinta-arvo on n. 1,4 mrd ja nykyarvo n. 0,8 mrd Kuva: Jetro Matilainen 3
Museosillat Museosillat edustavat liikennehistorian kannalta väyläverkon arvokkainta osaa. Ne kertovat liikkumisen kehityksestä sekä yhteyksien rakentajista ja rakentamisesta, siltojen käytöstä ja käyttäjistä. Kohteisiin ei tehdä muutoksia, ellei liikenneturvallisuus tai kohteen säilyminen sitä erityisesti vaadi. 1.2.2016 4
Museosillat - tiesillat Valittu v. 1980-1990-luvuilla Tiehallinnossa Nykyään yhteensä 33 kpl, joista valtion tieverkolla 24 siltaa ja kuntien hallinnassa 9 siltaa. Suojeltuja siltoja: Korian silta (vanha), Liikennevirasto Björkenheimintien silta, Seinäjoen kaupunki Alvettulan silta (vanha), yksityistiekunta 1.2.2016 5
Museosillat - rautatiesillat Päätös museosilloista 08/2015 Valittiin 12 siltaa, joista yksi on Korian silta 11 siltaa aktiivikäytössä rataverkolla, joten sillat kuuluvat normaalin väylänpidon toimintaan Rautateiden siltojen, museosiltojenkin, tärkein tehtävä on mahdollistaa junaliikenne turvallisesti 1.2.2016 6
Valintakriteeristö Periaatteena samankaltaiset kriteerit kuin tiesilloilla Kansallinen historiallinen merkitys Ratayhteyden historiallinen merkitys 1862 Helsinki-Hämeenlinna, 1870 Pietari, 1876 Hämeenlinna-Tampere, Toijala-Turku, 1883 Tampere-Haapamäki-Seinäjoki-Vaasa, 1886 Seinäjoki-Oulu, 1889 Savon rata Merkitys sillanrakennustekniikan kannalta (Siltojemme historia, RIL 179-Sillat, Siltarekisteri) Mm. teräs, teräsbetoni ja jännitetyt betonisillat merkittäviä, rautatiet toimivat edelläkävijä Teräspalkkeja betonissa -rakennetta käytetty vain rautatiesilloissa Aikakaudelle tyypilliset sillat 1.2.2016 7
Erityinen paikallinen merkitys RKY-alueet (Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt) Alkuperäisyys Onko kohteessa säilynyt rakenteellisia ominaisuuksia aikakaudelta Paljonko hyväksyttävissä muutoksia (mm. sähköistys, reunapalkkien korotukset) Edellytykset säilyä kunnossa Nykyinen kunto: siltarekisterin perusteella Nykyinen / tuleva liikenne: Ratayhteyden tulevaisuus: muutokset/sähköistys, ei raskaimmin liikennöidyltä rataosilta, ei lopettamisuhan alaisilta rataosilta Tietoarvo Kohteen järjestetyn tiedon määrä ja laatu (Liikenneviraston arkisto) Ehdotetut sillat sijoittuvat eri puolille Suomea valtakunnallisuus Saavutettavuus 1.2.2016 8
Rautateiden museosillat 1. U-3871 Bobäckinpuron ratasilta 2. KaS-236 Korian silta (vanha) 3. O-4563 Uitonsalmen alikulkusilta 4. T-2678 Aurajoen ratasilta 5. U-4341 Kialan ratasilta 6. U-4373 Jyrängön ratasilta 7. O-4740 Kalliokosken ratasilta 8. KaS-3076 Maantiealikäytävä Karjasilta 9. SK-2623 Taipaleen kanavan ratasilta 10. SK-2875 Taipaleen vanhan kanavan silta 11. U-4339 Hinthaaranjoen ratasilta 12. L-2344 Aliojan ratasilta 1.2.2016 9
Rautatiet 1860-1914 Tyypillisesti puurakenteisia kivisillä maatuilla, suuremmat sillat teräksisiä Yleispiirteet ja taustat: 1850-luvulla kuljetusrakenteen murros, jolloin mm. rautatiet korvasivat vanhoja kuljetusmuotoja. Helsinki-Hämeenlinna rata avautui liikenteelle 1862 ja siitä lähtien Suomen alueen rataverkko alkoi laajentua. 1880-luvulla rautateistä tuli tärkein yksittäinen liikenneväline. Siltarakenteet: 1850-luvulla sillan rakennustaito oli alkuasteella. Rautatiesiltojen suuremmat vaatimukset esimerkiksi kestävyydessä pakottivat käyttämään uusia laskentaperusteita ja rakenteita. Ensimmäiset rautatiesillat olivat puusiltoja (ei enää jäljellä), mutta myöhemmin alettiin käyttämään terästä. Rataverkolla nykyään 36 (?) siltaa Puusillat (0 siltaa) Kiviholvit (16 siltaa) U-3871 Bobäckinpuron ratasilta Terässillat (levypalkkisillat 15 kpl, ristikko 5) KaS-236 Korian silta (vanha) 1.2.2016 10
U-3871 Bobäckinpuron ratasilta Rakennusvuosi: 1900 Kunta: Kirkkonummi Siltatyyppi: Kivinen holvisilta Jännemitta: 3 m Rataosuus: Helsinki-Kirkkonummi Perustelut: Aikakaudelle tyypillinen silta, Porkkalan vuokra-alueen rajalla, mahdollisuus vierailuun 1.2.2016 11
KaS-236 Korian silta (vanha) Rakennus: 1870 Kunta: Kouvola Siltatyyppi: Teräksinen ristikkosilta, puukantinen Jännemitta: 105,4 m Rataosuus: Poistettu rataliikenteeltä Perustelut: Sillan suojelupäätös on annettu Ympäristöministeriössä vuonna 1995. 1.2.2016 12
1915-1939 8 kpl Ensimmäisen maailmansodan jälkeen oli jälleenrakentamisen aika. Heikkoja ja tuhoutuneita siltoja uusittiin. Levypalkkisiltojen rakentaminen lisääntyi 1900-luvulla ja kehitys johti yhä yksinkertaisempiin ratkaisuihin. Teräsbetonisia siltoja alettiin rakentaa. Yhteensä 297 siltaa tällä hetkellä Teräsbetoniset, 49 kpl T-2678 Aurajoen ratasilta Kiviholvit, 56 kpl O-4563 Uitonsalmen alikulkusilta Teräksiset, 112 kpl U-4341 Kialan ratasilta, U-4373 Jyrängön ratasilta, O-4740 Kalliokosken ratasilta, SK-2623 Taipaleen kanavan ratasilta, SK-2875 Taipaleen vanhan kanavan silta Teräspalkkeja betonissa, 79 kpl KaS-3076 Maantiealikäytävä Karjasilta 1.2.2016 13
O-4563 Uitonsalmen alikulkusilta Rakennus: 1920 Kunta: Kajaani Siltatyyppi: Kivinen holvisilta Jännemitta: 10 m Rataosuus: Iisalmi-Kontiomäki Perustelut: Aikakaudelle tyypillinen silta, saavutettavissa 1.2.2016 14
T-2678 Aurajoen ratasilta Rakennus: 1924 Kunta: Aura Siltatyyppi: Teräsbetoninen holvisilta Jännemitta: 27,63 m Rataosuus: Toijala-Turku Perustelut: Teräsbetonisia siltoja alettiin rakentaa. 1.2.2016 15
U-4341 Kialan ratasilta Rakennus: 1931 Kunta: Porvoo Siltatyyppi: Teräksinen levypalkkisilta, ajorata ylhäällä Jännemitta: 4,5 m Rataosuus: Olli-Porvoo Perustelut: Aikakaudelle tyypillinen silta, silta sijaitsee museoradalla, RKY-alueella: Porvoonjokilaakson kartanoja kylämaisema, maatuki vuonna 1902 1.2.2016 16
U-4373 Jyrängön ratasilta Rakennus: 1932 Kunta: Heinola Siltatyyppi: Teräksinen kaarisilta Pituus: 331,5 m Rataosuus: Lahti-Heinola Perustelut: RKY-alueella: harjupuisto, pääjänteen muodostaa 70 metrinen teräskaari, kaaren lakikorkeus 14 metriä 1.2.2016 17
O-4740 Kalliokosken ratasilta Rakennus: 1935 Kunta: Ristijärvi Siltatyyppi: Teräksinen ristikkosilta, ajorata ylhäällä Jännemitta: 122 m Rataosuus: Kontiomäki-Pesiökylä Perustelut: Rautatie ylhäällä ja maantie alhaalla, tämän tyyppisistä silloista parhaassa kunnossa oleva 1.2.2016 18
KaS-3076 Maantiealikäytävä Karjasilta Rakennus: 1935 Kunta: Lappeenranta Siltatyyppi: Teräspalkkibetoninen laattasilta Jännemitta: 4,6 m Rataosuus: Lappeenranta-Joensuu Perustelut: Aikakaudelle tyypillinen silta, reunapalkkien korotus, karjasilta, pieni oja 11.6.2015 19
SK-2623 Taipaleen kanavan ratasilta Rakennus: 1935 Kunta: Varkaus Siltatyyppi: Teräksinen kääntösilta, teräskantinen Jännemitta: 33 m Rataosuus: Huutokoski-Viinijärvi Perustelut: RKY-alueella: Taipaleen kanavat, sijaitsee muutaman metrin alavirtaan Taipaleen kanavan suusta ja 80 metriä kanavamuseosta 1.2.2016 20
SK-2875 Taipaleen vanhan kanavan silta Rakennus: 1936 Kunta: Varkaus Siltatyyppi: Teräksinen levypalkkisilta, ajorata ylhäällä Jännemitta: 20,8 m Rataosuus: Huutokoski-Viinijärvi Perustelut: RKY-alueella: Taipaleen kanavat, aikakaudelle tyypillinen silta, kanavamuseon yhteydessä 1.2.2016 21
1940-1954 Sotien jälkeinen jälleenrakennus, 2 kpl Sotien jälkeen alkoi tuhottujen siltojen jälleenrakennus. Ensiksi tehtiin väliaikaisia puusiltoja, jotta raideliikenne pääsi kulkemaan. Varsinainen siltojen jälleenrakentaminen alkoi 1949. Siltojen teräsosia jouduttiin hankkimaan Englannista ja vanhojen siltojen osia kunnostettiin ja käytettiin uusien siltojen rakentamisessa. Teräsbetonin käyttö yleistyi sillan rakennusmateriaalina. Useita siltoja rakennettiin myös käyttämällä teräspalkkeja betonissa, tätä rakennetta on käytetty vain rautatiesilloissa. Väliaikaiset sillat (puusiltoja) Korjatut ja uudelleen käytetyt sillat Yhteensä siltoja tällä hetkellä 187 kpl Teräsbetoniset, 100 kpl L-2344 Aliojan ratasilta Kiviholvit, 3 kpl Teräksiset, 74 kpl U-4339 Hinthaaranjoen ratasilta Teräspalkkeja betonissa, 10 kpl 1.2.2016 22
U-4339 Hinthaaranjoen ratasilta Rakennus: 1948 Kunta: Porvoo Siltatyyppi: Teräksinen levypalkkisilta, ajorata ylhäällä Jännemitta: 11,5 m Rataosuus: Olli-Porvoo Perustelut: Silta sijaitsee museoradalla, maatuki vuonna 1902, levysilta uusittu 1972 (tuotu Hillosensalmelta) 1.2.2016 23
L-2344 Aliojan ratasilta Rakennus: 1949 Kunta: Rovaniemi Siltatyyppi: Teräsbetoninen laattasilta Jännemitta: 4 m Rataosuus: Seinäjoki-Oulu-Kemijärvi Perustelut: Aikakaudelle tyypillinen silta, reunapalkkien korotus, kiviset maatuet, maatukien alaosat edellisestä sillasta, Liikenneviraston arkisto: Tarkistuslaskelma vuodelta 1962 11.6.2015 24
Museosillat tiesiltojen lisähaasteet Hoidon taso ok niillä silloilla, joille on tehty hoito- ja ylläpitosuunnitelma (7 kpl) Korjaukset taloudellisesti haasteellisia, osassa ELYjä peruskorjaus saattaa viedä yli puolet vuoden korjausrahoista - > priorisoidaan liikenteelle tärkeät kohteet mieluummin Kunnille museosillan korjaaminen taloudellinen katastrofi. Yksityistiekunnat eivät pysty korjaamaan Yleistarkastajalta tuli tietoa Alvettulan vanhan sillan kunnosta. Tarkastajan mukaan silta on purkukunnossa. Jos silta on tarkoitus säilyttää, on erikoistarkastuksella kiire, jos ei ole jo myöhäistä. 1.2.2016 25
Museosillat haasteet Ylläpidonpidon taso ja sykli eivät sovi normaaliin väylänpitoon Liikenneturvallisuus ja liikennöitävyys ensisijaista Korjaamisen tason valinta -> pieni ja kevyt ei auta pitkäksi aikaa, iso ja raskas huonoksi perinnearvoille Käytettävät materiaalit: vanhoja ei ole tai ei saa käyttää 1.2.2016 26
Museosillat rautatiesiltojen lisähaasteet Uusi asia toimintatapojen opettelu Hoidon taso ei ole ok millään sillalla Liikenne, liikenne ja liikenne. 1.2.2016 27
Museosilloille tavoitteena Kaikista hoitosuunnitelma ja aikataulutettu ylläpitosuunnitelma Mietitään ohjelmoinnin siirtämistä Liviin keskitetylle rahoitukselle, ELYt saisivat korvamerkittyä rahaa hakemusten perusteella Iso ja raskas korjaus saatetaan katsoa huonoksi perinnearvoille haetaan ajoissa yhdessä museotahojen kanssa kaikille osapuolille siedettävä ratkaisu Selkeä marssijärjestys ja nimetyt yhteyshenkilöt museoista/museovirastosta Käytettävät materiaalit käydään läpi keskitetysti (Livi Museovirasto?) Taloudelliset resurssit määrittävät tulevaisuutta 1.2.2016 28
Kiitos! 1.2.2016 29