Yhteenveto järjestöseminaarin pienryhmäkeskustelusta Järjestöt mukana uudistuvassa Vantaassa Kuntalaispalvelut, Vantaan kaupunki

Samankaltaiset tiedostot
Kohti näkyvää ja vahvaa. järjestöyhteistyötä!

VAHVUUDET, MAHDOLLISUUDET, HAASTEET JA ESTEET TULEVAISUUDEN KUMPPANUUTEEN. Ryhmäpohdinnan koonti

Teema 1: Tiedonkulku. Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Luonnos 1/2019

Paikalliset yhdistykset mukana maakunta- ja sote-uudistuksessa Pohjois-Pohjanmaalla

Järjestöjen EPSOTEMAKU osallistujien evästykset valmistelun tueksi Koonti Tuula Peltoniemi, SOSTE Seinäjoki

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Uusi Vantaa ja järjestöt. Ritva Viljanen, kaupunginjohtaja

Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla

Keski-Uudenmaan soten sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyö

Järjestöt mukana muutoksessa: Maakuntahankkeiden Verkostotapaaminen

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Paikalla edustajia: Muuramen kunnasta Li8kiujntatoimi ja nuorisotoimi, Muuramen Sykkeestä, Muuramen Yrityksestä sekä Muuramen osuuspankista

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena

Yhteinen Etelä-Pohjanmaa asukkaat mukana uudistuksessa

Selvityshenkilö Tuija Braxin loppuraportti; nostoja ja toimenpideesityksiä. Järjestöjen sote- ja maakuntapäivä Anne Astikainen

Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela

KYSELY ANTAA KATTAVAN KUVAN.

KAUPUNKISTRATEGIAN TOIMENPIDEOHJELMA. Nuorisotyö ja Liikuntapalvelut & Kulttuurilautakunta

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

KÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO

Järjestöjen monet roolit - Pohjois-Karjalan järjestöpäivä

Organisaationi voi hyödyntää sosiaalisen markkinoinnin pienmarkkinoiden ennakkotehtäväpohjaa ja markkinointiviestinnän suunnittelupohjaa

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

Osallistuva Vantaa

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Kuopion Yrittäjien strategia

Uudet opetussuunnitelman perusteet ja vanhempien osallisuus kouluissa

Järjestöystävällinen Pohjois- Pohjanmaa

Asiakkuudet ja tavoitteet kirkkaiksi. Sote-tietopohja-hankkeen työpajat

VAPAAEHTOISPOHJAINEN JÄRJESTÖ

Kumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Järjestöjen rooli uusissa rakenteissa , Joensuu

TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ

Järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kuntayhteistyö. Aluepäällikkö Ritva Varamäki ESAVI

Jämy-katsaus järjestöjen osallisuuteen maakunta- ja soteuudistuksen valmistelussa 2018 Tanja Sälevä ja Anne-Marie Haavikko

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa

Esitys. Kanta-Hämeen Järjestöasiainneuvottelukunnaksi

YHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI. Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Liedon yhdistys- ja luottamushenkilö & viranhaltijakysely

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena. Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työpaja

Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin osallisuussuunnitelma

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 Vapaaehtoisena vaikutat

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

JÄRJESTÖILLE OVIA SOTEEN

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

MITÄ NYT PITÄISI TEHDÄ? FT AARO HARJU YTT JORMA NIEMELÄ SELVITYSHENKILÖIDEN RAPORTTI 2011

Kohti näkyvää ja vahvaa järjestöyhteistyötä!

Miksi? KeKo kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen

Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten sidosryhmätutkimus Keski-Suomen tulokset

Avoimesti ja yhdessä. Oma Hämeen viestintäsuunnitelma päivitetty, hyväksytty / VATE

PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Järjestöt ja Satasote

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Pirkanmaan LAPE Pippuri KOHTAAMISPAIKKATOIMINNAN KEHITTÄMINEN ERI ASIAKASRYHMIEN TARPEET HUOMIOIDEN OHJELMA:

Susanna Tommila, KulttuuriEspoo osallistava ja sosiaalisesti kestävä kulttuurikaupunki

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Hankkeen «Enhancing Volunteering actions and quality in Europe - EVOLAQ» on rahoittanut Euroopan unioni <<Kansalaisten Eurooppa>> ohjelmasta

KUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

Yhdistyslaturin kysely 2019

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Rovaniemi

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön

Järjestöjen roolin ja toimintaverkostojen tukeminen maakunnissa. Kuntoutusverkoston kokous Kuntatalo Johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Järjestöjen rooli uudessa sote- ja maakuntamallissa Pääsihteeri Tuija Brax, Sydänliitto

MÄNTSÄLÄN JÄRJESTÖTREFFIT

Teema 1: Iisalmen järjestöjen ja yhdistysten toiminnan edistämiseksi

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Ikäihmisten keskitetty asiakasohjausyksikkö

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014

Järjestöbarometri 2018

Järjestöjen osallisuudesta uudessa maakunnassa. Miika Kataja, osallisuusagentti E-P:n Järjestöt mukana muutoksessa hanke (Järjestö 2.

Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka ja digitalisaatio yhteenveto 7.6.työpajan tuloksista

Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

KUNTASTRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA

Laura Simontaival, Kehittämistoiminnan vetäjä

Tulevaisuuden palvelusetelit

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana

Helsingin osallisuusmalli. Osallisuustyöryhmä

Järjestö 2.0: Järjestöt mukana muutoksessa

Transkriptio:

Yhteenveto järjestöseminaarin pienryhmäkeskustelusta 19.9.2018 Järjestöt mukana uudistuvassa Vantaassa Kuntalaispalvelut, Vantaan kaupunki

Järjestöt mukana Uudistuvassa Vantaassa -työpaja - Järjestöseminaari järjestettiin 19.9.2018 ja siihen osallistui 150 kaupungin ja vantaalaisten järjestöjen, yhdistysten ja asukasliikkeiden edustajaa - Tilaisuuden alustajina: - Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen: Uusi Vantaa projekti - Pääsihteeri ja riippumattoman selvityshenkilö Tuija Brax: Järjestöjen rooli uudessa sote- ja maakuntamallissa - Rinnakkaiskeskustelu 2: Järjestöt mukana uudistuvassa Vantaassa - Yli 50 järjestöjen edustajaa ja n. 15 kaupungin työntekijää keskusteli kaupungin ja järjestöjen yhteistyön kehittämisestä. Keskustelua seuraamassa Uusi Vantaa projektin valmistelijoita - Kysymykset: - Miltä luonnos näyttää järjestösi ja kaupungin yhteistyön näkökulmasta? - Miten kaupungin ja järjestöjen yhteistyötä voisi kehittää?

Teema 1: osallistujilla nähtävillä luonnos Uusi Vantaa tehtäväkokonaisuuksista ja heitä pyydettiin kommentoimaan sitä Kysymys: Miltä luonnos Uusi Vantaa -tehtäväkokonaisuuksista näyttää järjestösi ja kaupungin yhteistyön näkökulmasta?"

Miltä luonnos näyttää järjestösi ja kaupungin yhteistyön näkökulmasta? Hyvää Hyvä, että selkeämpi ja vähemmän lokeroita. Selkeä jako teemoissa. Jokaisen sektorin tulee olla yhteydessä järjestöihin. Hyvä, että avustukset tulevat yhdestä paikasta. Palvelukokonaisuudet parempi nimike kuin toimialat. Myös hienoa, että ympäristö nostettu otsikko-tasolle --> kaupunkiympäristö. Kaupunkikulttuurin esiin nosto nähtiin hyvänä. Kaupunkikulttuuri hyvä tehtäväkokonaisuus monikulttuurisuudelle. Kehitettävää Hieman vaikea saada kiinni lyhyessä ajassa, vaikea hahmottaa konkretiaa. Riskinä, että toimialasiiloista tulee liian vahvoja eikä monialainen työskentely onnistu. Järjestöt puuttuivat muualta kuin kaupunkikulttuuriosiosta. Vantaan vetovoimaisuus puuttuu kokonaisuudesta.

Huomioita ja kysymyksiä (1/2) Huoli siitä, miten avustukset tullaan jakamaan erilaisten toimintojen kesken. Substanssiosaamisen häviäminen? Kuka päättää jakamisesta? Otsikkotasolla --> sosiaali-ja terveystoimi sekä ennalta ehkäisevä työ kotouttaminen ja vapaaehtoistyön mahdollistaminen Osittain raja-aidat säilyvät nykyisessäkin organisaatiossa, miten se saataisiin parannettua? Pääsy valmisteluun --> yhteistyön tiivistäminen, yhteispalavereita sirpaloitumisen estämiseksi Selkeät kontaktit tärkeitä. Kenen kanssa tehdään yhteistyötä? Kulttuurista puutuu järjestöt ja kotiseutu Paikallisuus tärkeää Vantaan kaupungille. Järjestövastaava joka on järjestöjen tukena ja tulkkina uudistuksessa

Huomioita ja kysymyksiä (2/2) Tällä hetkellä järjestöt pirstaleisesti eri toimialojen alla kaupungilla. Olisiko tulevaisuutta, että kaikki järjestötoiminnot olisivat yhden otsikon alla --> kaupunkikulttuuri otsikkona hieman häilyvä. Yhden luukun periaate, miten siihen edetä? Jo toimivat mallit, olemassa olevat kontaktit, miten niille käy? Miten kaupunkilaiset pääsevät osallistumaan eri teemoja pohtiviin työryhmiin? Esim. sisäilmaasiat vanhempien tai VANVARYN:n edustajat. Miksi matkailu ja kulttuuri eri toimialoilla? Miksi matkailu ja markkinointi ripotettu? Osallisuus, miksi ei ole kaupunkikulttuurissa? Missä vapaaehtoistoiminta? Onko toimintojen alla? Esim. Liikunnan ja kulttuurin alla erikseen? Toteutuuko toiminnan avoimuus kaikilla alueilla, esim. Kulttuuripalveluissa? Uusien liikuntatilojen suunnittelu kaupunkikulttuuria vai kaupunkiympäristöä? Tuleeko alueelliset näkökulmat esille? Paikallisuus tärkeää Vantaan kaupungille. Kotouttaminen /kotoutuminen ei pidä olla osa kaupunkikulttuuria --> vähättelevää, koskee montaa sektoria.

Teema 2: osallistujia pyydettiin ideoimaan tapoja, joilla järjestöjen ja kaupunkien yhteistyötä voisi kehittää. Ryhmä kehittävät idean ja miten sen voisi toteuttaa. Kysymys: Miten kaupungin ja järjestöjen yhteistyötä voisi kehitää

Ideoita yhteistyön kehittämiseksi (1) 1. Vuorovaikutuksen, luottamuksen ja arvostuksen lisääminen Kaupungin toimijat tilaisuuksiin, kokouksiin Avoimet keskustelufoorumit Tunnustuksen lisääminen: järjestöedustajia loppiaisvastaanotolle, toimijoiden ja vapaaehtoisten palkitseminen Järjestöt mukaan asukasiltoihin Vaikuttamismahdollisuuksien varmistaminen 2. Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen Toiminnan koordinointi, päällekkäisyyksien ja kilpailun välttäminen Palvelut kysyntää vastaamaan: tarveselvitykset Yhteiset kehittämispäivät, keskustelutilaisuudet, verkostotapaamiset, järjestömessut, järjestöviikko, aluetoimikunnat Yhteiset hankkeet kaupungin kanssa Kokeiluja, hackathoneja, coworking-tila 3. Järjestöjen keskinäinen yhteistyö ja sen tuki Yhdistyspankki: yhdistykset löytävät toisensa, tietojen säännöllinen ylläpito Järjestöringin toiminnan ja näkyvyyden vahvistaminen Törmäytykset tapahtumissa, toimialakohtaiset järjestötapaamiset, minimessut, keskustelufoorumit Vapaaehtoistyön koordinointi ja kehittäminen, vapaaehtoispankki

Ideoita yhteistyön kehittämiseksi (2) 4. Järjestöjen osaamisen ja ammattitaidon hyödyntäminen Järjestöjen asiantuntijuus päätöksenteossa Kaupungin aktiivisuus järjestöihin päin niiden osaamisen hyödyntämisessä Asiakasohjaus kaupungilta järjestöjen palveluihin Kaupunki palvelujen tilaajana Osaamista esim. ennaltaehkäisevä lähiötoiminta, ympäristösuunnittelu, kotiseututuntemus, maahanmuuttajatyö, seniorityö 5. Tuki järjestöille ja toiminnan edellytysten turvaaminen Keskitetyt palvelut, yhtenäiset pelinsäännöt Listaus, mitä kaupungilta voi lainata/vuokrata Koulutukset järjestöille, esim. hankehallinto, avustukset Alue- tai toimialakohtaiset yhteyshenkilöt/koordinaattorit tai kaupunkitasoinen järjestökoordinaattorin tehtävä yhden luukun periaate Kontaktipari kaupungilta, molemminpuolinen tiedonkulku 6. Tiedonkulku, viestintä Oikea-aikaisuus ja selkeys Eri viestintäkanavia käyttöön, vastaanottajien mukaan Kaupungin nettisivut: palvelut järjestöille, järjestöyhteyshenkilöt Järjestöintra / alusta / tietopankki, matalan kynnyksen chat, säännöllinen infokirje, helppo palautteenanto Portaali, jossa ilmoittaa tapahtumista tai palveluista Yhdistysten tapahtumien mainostaminen

Ideoita yhteistyön kehittämiseksi (3) 7. Avustukset Tuet yhden luukun periaatteella Selkeät ohjeet, miten tukea voi saada Avustusprosessin nopeuttaminen ja sujuvoittaminen Avustusten jako, päätökset ja avustukset käyttöön riittävän ajoissa (maksatus ennen toimintaa) Toiminta-avustusten aikataulun aikaistaminen Avustussummien tarkistaminen (indeksikorotukset) 8. Tilat Tilojen käytön helpottaminen ja joustavoittaminen, tilojen lisääminen Yhtenäinen varausjärjestelmä kaikille tiloille Mahdollisuus lainaamiseen/ilmaisiin tiloihin (vrt. vuokraus); huomio toiminnan sisältöön tilojen maksuttomuuden määrittelyssä Tieto tilan käyttövuoroista tarpeeksi ajoissa Järjestötalo, jossa järjestövastaavan toimisto Tiloihin omat avaimet