MITÄ NYT PITÄISI TEHDÄ? FT AARO HARJU YTT JORMA NIEMELÄ SELVITYSHENKILÖIDEN RAPORTTI 2011

Transkriptio

1 MITÄ NYT PITÄISI TEHDÄ? FT AARO HARJU YTT JORMA NIEMELÄ SELVITYSHENKILÖIDEN RAPORTTI 2011

2 TOIMEKSIANNON TAUSTA Valtioneuvoston periaatepäätös demokratian edistämisestä Taustalla mm. kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) työ Valtioneuvoston päätös iltakoulussa selvityksen tekemisestä Oikeusministeriön päätös selvityshenkilöiden asettamisesta Mukana seitsemän muuta ministeriötä Työ valmistui joulukuussa 2010 ja julkaistiin tammikuussa

3 TOIMEKSIANTO Selvityshenkilöiden pääasiallinen tehtävä on konkretisoida julkisen vallan toimia järjestöjen toimintaedellytysten edistämiseksi aihetta aiemmin selvittäneiden työryhmien ja toimikuntien keskeisten ehdotusten pohjalta. Selvityshenkilöt voivat myös tehdä esityksiä kuntatason avustuskäytäntöjen kehittämiseksi. Selvitystyössä huomioidaan myös ulkomailla toimivien järjestöjen taloudellisiin toimintaedellytyksiin ja tukemiseen liittyvät erityispiirteet sekä maahanmuuttajajärjestöjen erityistarpeet. 3

4 KYSYMYS ON 500 MILJ. EUROSTA 4

5 EHDOTUSTEN KESKEISET OSAKOKONAISUUDET 1. Kunta 2. Ministeriöt ja Ray 3. EU-rahoitus 5

6 AVUSTUS- KÄYTÄNNÖT 6

7 YHTENÄISET VALTION-HALLINNON JA RAY:N AVUSTUS- KÄYTÄNNÖT 7

8 EU-HANKKEET Järjestöjen osallisuus ohjelmien valmistelussa ja seurantakomiteoissa varmistetaan EU-hankkeiden hallinnointia yksinkertaistetaan ja kevennetään tulevalla ohjelmakaudella. Välillisten kustannusten osalta siirrytään flat rate -käytäntöön. Tukien maksatusta nopeutetaan ja tuista maksetaan tarvittaessa järjestöille ennakkoa, millä ratkaistaan järjestöjen kokemat likviditeettiongelmat EU-hankkeiden osalta. Kuittien vaatimisesta luovutaan ja mahdollistetaan tarvittaessa rahoitusosuuksien toteutuminen vasta viimeisen / loppumaksatuksen yhteydessä. Ohjelmakausien katkeamaton toteutuminen varmistetaan. 8

9 HYVÄ KUNTA- ESIMERKKI 9

10 KUNNALLINEN AVUSTUSPROSESSI Ehdotamme, että järjestöt tuottavat kuntien sähköisen asiointiohjelman järjestöavustuksiin (pessimismi Kuntaliiton haluun toimia) Tiedonkeruu ja standardisointi sama kuin valtionhallinnossa Sama perustietolomake Tärkeätä, että ohjelma ohjaisi tarkastelemaan kokonaisuutta (vrt. tilavuokrat suhteessa avustusten suuruuteen) 10

11 NEUVONTA-, KEHITYS- JA KOULUTUSPALVELUT Järjestökoulutus Maisteri- ja tohtorikoulutus Jyväskylän yliopisto Amk- ja Yamk-tukintoon johtavaa järjestökoulutusta Tutkimuskoordinaatio Jyväskylän yliopistossa Kehittämistoiminnassa amkeilla luonteva rooli 11

12 PALVELUTOIMINNAN SELKIYTTÄMINEN, TAUSTA 12

13 PALVELUTOIMINNAN SELKIYTTÄMINEN, RATKAISU Yksittäisten teemojen kanssa näpertely ei muuta kehitystä. Tarvitaan poliittinen tahtotila ja kokonaispaketti toimenpiteistä. 13

14 OHJELMARAHOITUS Hallitusohjelmakausittain valitaan 1-3 teema kaksivuotiskausittaisiksi ohjelmaperustaisiksi rahoitusosuuksiksi. Vakiintuneet toimijat ottavat teemat huomioon omassa toiminnassaan ja sen lisäksi myönnetään hankerahaa. Teemat nousevat valtioneuvoston periaatepäätöksestä demokratian edistämisestä. Hyvä esimerkki on maahanmuuttajien osallisuuden vahvistaminen, joka voisi olla yksi läpäisevä teema. Rinnakkain esimerkiksi yksi kohderyhmärahoitus ja yksi demokratia- ja kansalaisyhteiskuntarahoitus. 14

15 JA VASTAUKSIA 15

16 TOTEUTUS 1. Selkeä linjaus hallitusohjelmaan 2. Koordinoitu työskentely seuraavan hallituskauden aikana 3. Järjestöjen ja niiden keskusliittojen oma aktiivisuus nyt kaikkein keskeisintä 4. Kaikki ehdotukset pääosin kustannusneutraaleja Ei ehdoteta määrärahalisäyksiä vaan asteittaista uudelleensuuntaamista ohjelmarahoitukseen ja jnkv. neuvontaan Palvelee valtion tuottavuusohjelmaa Kustannuksia ehdotetaan lisättäväksi niissä kunnissa, joissa on vähän tai ei lainkaan määrärahoja kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen Lahjoitusten verovapaudella olisi fiskaalisia seurauksia 16

17 17 MAINOS

18 YTY STKL Kansalaisyhteiskunnan tutkimuspäivät Jyväskylä 17.- AARO HARJU JA JORMA NIEMELÄ