CARBO III. Hankeraportti Jouni Kannonlahti

Samankaltaiset tiedostot
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Uutta merimetso-rintamilla

Merimetsokannan erityispiirteitä

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

Lajisuojelun tietoiskut Merimetso. Ritva Kemppainen

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen

Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ

Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY

Metsähanhen hoitosuunnitelmat. Photo Asko Kettunen

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Vesilinnut vuonna 2012

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

EU:n ja Suomen oikeuskäytäntö. Merimetsotyöryhmä Heikki Korpelainen ympäristöministeriö

Carbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin

Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Kansallinen merimetsostrategia ja toimenpidesuunnitelma

Kaakkuri ja kuikka. Kaakkuri. Tunnettujen pesimäpaikkojen tarkastukset. Lisätietoa 1/6

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013

Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella. Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa

KEHRÄ- miniristeily

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko

Kaj Karlsson TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

Vuoden lintu hankkeita vuodesta 2000

Kattiharju tuulivoimapuiston kanalintujen soidinselvitys

Rataskadun alueen liitooravaselvitys

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Kanahaukan, hiirihaukan ja mehiläishaukan pesät

Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019

Ypäjän Palomäen alueen liito-oravakohteen liito-oravaselvityksen päivitys 2014

Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2014

Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Lataa Linnut - Pertti Koskimies. Lataa

KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI

Hattula Petäyksen ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Merimetsotyöryhmä. Työryhmän raportti Kuva: Heikki Kotiranta

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2004

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme. Varsinais-Suomi

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Tuulivoiman linnustovaikutukset

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2016

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Törmäysriskiarviot Ilosjoen tuulivoima-alueelle

Lataa Suomen ja Euroopan linnut. Lataa

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio

Laulujoutsenen pesintä -kesäkisa 2009

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Kangasniemi-projekti: Tarvekysely vapaa-ajan asunnon omistajille

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

Pyhäjärven rantaosayleiskaava

Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2012 Tuomo Ollila

FAKTAT M1. Maankohoaminen

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, Jouni Jaakkola

Lataa Suomen lintuopas - Pertti Koskimies. Lataa

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu.

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

LINNUSTOSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

(Valmistelija: Talousjohtaja Pekka Leppänen, p )

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala

Ruovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011

ISKOLA-KULENNOINEN SÄHKÖLINJA KREOSOOTTIKYLLÄSTEEN VALU- MAN TARKKAILURAPORTTI 2017

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Lepakot rakennuksissa

TARKASTUSKERTOMUS KAUHAVA, (ALAHÄRMÄ), RINTAVAINIO Pronssikautisen hautaröykkiöalueen tarkastus. Kaisa Lehtonen MUSEOV I RASTO

Haukkojen pesäpuita. Kanahaukka

Arvioinnin dokumentointi

Transkriptio:

CARBO III Hankeraportti 29.05.2019 Jouni Kannonlahti

Hankkeen toteutus: Jouni Kannonlahti projektipäällikkö Levón-instituutti Vaasan Yliopisto jouni.kannonlahti@uva.fi puh. 0294498365 Piirroskuvat: Kuvittaja Anna Tiitola www.annatiitola.com Valokuvat: Jouni Kannonlahti Pelotinnuket: Esko Muurimäki, Vaasan kaupunki, viheralueyksikkö 1

Tiivistelmä Carbo III on jatkumo keväällä 2017 aloitetulle Carbo-hankkeelle, jossa toteutettiin Vaasan kaupungin toimeksiannosta merimetsoyhdyskunnan häätäminen Vaasan kaupungin omistamalta Onkikarin saarelta. Onkikari sijaitsee aivan kaupungin tuntumassa Eteläisellä kaupunginselällä. Toimenpidettä varten Vaasan kaupunki haki ELY-keskukselta poikkeusluvan yhdyskunnan häätämiseksi. Häätötoimina maaliskuussa 2017 pudotettiin puista kaikki edellisen vuoden pesät. Rantaan asennettiin perinteinen linnunpelätin ja saarella käytiin viettämässä aikaa säännöllisesti huhtitoukokuussa. Tämän jälkeen jatkohankkeissa Carbo II ja tässä Carbo III -hankkeessa on huolehdittu ainoastaan siitä, että linnut eivät tee paluuta Onkikarille. Vuosien 2018 ja 2019 operaatioissa on käytetty Vaasan kaupungin viheralueyksikössä rakennettuja kahta ihmishahmoista linnunpelätintä, jotka käytiin asentamassa Onkikarin rantakiville huhtikuun puolivälin tienoilla. Jäiden lähdettyä saarella on vietetty aikaa useana päivänä toukokuun loppupuolelle saakka. Muu tälle hankkeelle kirjattu työaika on käytetty pesälaskentoihin, hallinnollisiin asioihin ja työn raportointiin. Merimetson historia Suomessa lyhyesti Merimetso hävisi voimistuneen vainon seurauksena Itämeren pesimälajistosta 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ja palasi takaisin Tanskaan vuonna 1938 sekä Ruotsiin vuonna 1948. Suomessa laji alkoi viimeisenä Itämeren maana pesiä vasta vuonna 1996. Merimetso on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu ympärivuotisesti, eikä se myöskään kuulu EU:n metsästettävien lajien listalle. Koko Suomen pesimäkanta oli 26700 paria vuonna 2018. (SYKE) Kaavio 1. Merimetsojen pesimäkanta merialueittain. Lähde: SYKE. 2

Eteläisen kaupunginselän merimetsotilanteen kehitys Eteläisen kaupunginselän merimetsokanta on kehittynyt taulukossa 1. esitetyllä tavalla. Ensimmäiset pesinnät todettiin vuonna 2014, jonka jälkeen kanta kasvoi räjähdysmäisesti. Pesimäkanta kasvoi vielä vuonna 2017:kin, vaikka lajin pesintä Onkikarilla estettiin. Vuonna 2018 pesiviä pareja oli hieman edellistä vuotta vähemmän, mutta pääosin Österbottens Fiskarförbondet rf:n toteuttamien munien öljyämistoimien (VARELY/2182/2016) ansiosta yhdyskunta muutti pois lahdelta kesken pesimäkauden. Vain osa pareista jäi. Jäljelle jääneistä munista kuoriutui ainoastaan 200 poikasta, joista suurin osa lopulta kuoli pesiin juhannusmyrskyn aikaan, jolloin vesi nousi hyvin korkealle ja huuhtoi lähes koko saaren. Vain muutamia poikasia pääsi siivilleen. Pikisaarten kareilla ei käyty enää myöhemmin kesällä, mutta kuoriutumisvaiheen aikaan kareilla pyöri puolenkymmentä nuorta merikotkaa, jotka tyhjensivät merimetsojen pesiä järjestelmällisesti reunasta alkaen. Oletusarvoisesti juhannusmyrskyllä on sittemmin ollut vaikutuksensa näilläkin matalilla kareilla. Merimetsojen pesimäkanta Merenkurkun alueella oli selvässä laskussa vuonna 2019. Lintuja tuntui saapuvan kevätmuutolla varsin vähän, eli joko ne ovat jääneet pesimään etelämmäksi tai sitten niitä on talven aikana kuollut tavanomaista enemmän. Merimetsoja oli jäidenlähdön aikaan Vaskiluodon edustalla melko paljon, jopa 1500 (suul. C.Hangelin), mutta Eteläisen kaupunginselän pesimäpaikoille niitä laskeutui lopulta varsin vähän. Aluksi Juckasgrynnanilla oli huhtikuun lopulla noin 320 yksilöä, joista aika tarkalleen puolet oli kuitenkin vielä nuoruuspukuisia (2kv) yksilöitä, jotka eivät ole vielä pesimäkypsiä. Toukokuun 7. päivänä saarella oli enää vain muutama hautova yksilö ja myöhemmin 13.5. suoritetulla pesälaskentakäynnillä saarella ei havaittu ainuttakaan asuttua pesää. Taulukko ja kuvaaja 1. Eteläisen kaupunginselän pesimäkanta. LUOTO SYNTYVUOSI PESÄT 2013 PESÄT 2014 Juckasgrynnan 2014 0 62 300 988 1647 1184 0 Onkikari 2015 90 499 0 0 0 Pikisaarten karit 2017 184 291 0 Yhteensä 0 62 390 1487 1831 1475 0 PESÄT 2015 PESÄT 2016 PESÄT 2017 PESÄT 2018 PESÄT 2019 2000 1500 1000 500 Pesimäkanta 0 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 3

Toimenpiteet tässä hankkeessa Vuoden 2019 operaatio hoidettiin siten että ensin 1.4. ja 15.4. tarkkailtiin merimetsojen saapumista Öjbergetiltä, kun Onkikarille ei jäätilanteen vuoksi vielä päässyt. Vaasan kaupungin viheralueyksikön rakentamat kaksi ihmishahmoista linnunpelätintä (Kuvat 1 ja 2), käytiin asentamassa Onkikarin rantakiville 18.4.-28.5.2018 väliseksi ajaksi. Tämän lisäksi saarella vietettiin aikaa muutamina päivinä toukokuussa tarkkaillen lintujen käyttäytymistä. Tarve havaittiin kuitenkin varsin pian vähäiseksi, joten oleskelu muuttui lähinnä satunnaisiksi tarkastuskäynneiksi. Pelättimet toimivat ainakin merimetsojen osalta hyvin, sillä uusia pesintäyrityksiä ei saarella kevään aikana havaittu. Pelättimet oli asennettu kartassa 1. punaisilla palloilla merkityille paikoille. Kartta 1. Linnunpelättimien paikat Onkikarilla. 4

Kuva 1. Pelotinnukke 1. 5

Kuva 2. Pelotinnukke 2. 6

Lähteet SYKE: http://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/lajit/lajien_seuranta/merimetsoseuranta 7