Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2016

Transkriptio

1 Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2016 Tuomo Ollila Lähtö tarkastuslennolle. Kuva: Tuomo Ollila. Metsähallitus, Luontopalvelut Asianumero MH 4605/2016/04.01

2

3 Yleistä Tässä raportissa kerrotaan maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan ja Pohjois-Suomen (vanhat Oulun ja lapin läänit) merikotkien pesintätuloksesta vuonna Pesätarkastukset tehtiin pääsääntöisesti käymällä pesällä yhden kerran pesimäkauden aikana poikasten ollessa rengastusikäisiä, mutta osalla reviireistä tehtiin myös toinen tarkastuskäynti keväällä pesinnän alkuvaiheessa. Parilla (asuttu reviiri) tarkoitetaan reviiriä, jolla on todettu rakennettu pesä tai pesintä. Pesinnällä tarkoitetaan, että pesään on munittu tai siinä on todettu elävät tai kuolleet poikaset. Tunnetuista maakotkan reviireistä tarkastettiin 93 prosenttia, merikotkan reviireistä 92 prosenttia, muuttohaukan reviireistä 83 prosenttia ja tunnetuista tunturihaukan reviireistä 80 prosenttia. Maakotkan pesimätulos oli keskimääräistä heikompi, mutta merikotkan ja muuttohaukan pesintätulos oli keskimääräinen. Tunturihaukan pesintätulos oli edelleen heikko. Tarkastuksissa oli mukana 55 vapaaehtoista lintuharrastajaa, ja he tekivät kaikkiaan 320 työpäivää. Yhden vapaaehtoisen tekemien työpäivien määrä vaihteli 1:n ja 34 päivän välillä. Vapaaehtoisten tekemä työmäärä on pysynyt aiempien vuosien tasolla. Vapaaehtoisten pesätarkastajien lisäksi havaintoja linnuista tai mahdollisista pesistä tuli runsaasti myös muilta luonnossa liikkujilta. Metsähallitus tarkasti helikopterilla Muonio Salla-linjan pohjoispuolella noin 550 maakotkan, merikotkan, tunturihaukan ja muuttohaukan pesää. Lisäksi Metsähallituksen henkilökunta etsi uusia pesiä keväällä ja kesällä. Metsähallitus maksaa aiemmin tuntemattomasta maakotkan pesästä ja merikotkan pesästä Pohjois- Suomessa 100 euron löytöpalkkion. Tänä vuonna palkkio on maksettu kaikkiaan 18 uudesta maaja merikotkan pesästä. Kuva 1. Kartta eliömaantieteellisestä jaosta. 3

4 Maakotka Kannan koko ja levinneisyys Maakotkan levinneisyys on edelleen selvästi pohjoinen, sillä noin 90 prosenttia tunnetuista reviireistä sijaitsee poronhoitoalueella ja noin 80 prosenttia vanhan Lapin läänin alueella. Rekisterissä oli lokakuun 2016 lopussa kaikkiaan 530 sellaista maakotkareviiriä, joilla on 1970-luvun alun jälkeen todettu ainakin kerran merkkejä maakotkan asumisesta. Vuosina näistä on ollut ainakin kerran asuttuna 451 reviiriä ja pesintä on ainakin kerran todettu 337:lla eri reviirillä. Pesivän maakotkakannan koko on paria. Vuoden aikana löydettiin 12 uutta maakotkareviiriä, joista vain kaksi löytyi levinneisyyden eteläosista. Vanhoilta reviireiltä löytyi kaikkiaan 38 uutta vaihtopesää. Lähes kaikki maakotkat pesivät puussa ja lähes aina männyssä; muutama pesä on joko kuusessa, haavassa tai koivussa. Kalliopesiä on todettu kaikkiaan 14 eri reviirillä. Pesimätulos 2016 Pesimätulos oli erityisen heikko Etelä- ja Länsi-Lapissa parantuen itää ja pohjoista kohti. Tunturi- Lapissa pesintätulos oli hyvä ja Enontekiöllä jopa erinomainen. Myös Ruotsin puolella Torniojokilaaksossa pesintätulos oli huono. Pesintätulokseen vaikuttavat säätila ja ravintotilanne. Asuttuja reviirejä oli kuitenkin enemmän kuin koskaan aiemmin, kaikkiaan 376 reviiriä, onnistuneita pesintöjä oli 128 ja niissä todettiin kaikkiaan 146 rengastusikäistä poikasta. Rengastusikäisiä poikasia/onnistunut pesintä oli 1,14 ja poikasia/asuttu reviiri 0,39. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta ovat 1,21 ja 0,56. Kuva 2. Maakotkan levinneisyys vuonna Kuva 3. Uudet maakotkareviirit vuonna

5 Taulukko1. Maakotkan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna Eliömaantieteellinen alue Yhteensä EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PH PS PK St V Reviirit Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Pesää rakennettu Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää Pareja (asuttu reviiri) Pesintä Pesintöjä yhteensä Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä Rengastusikäisiä poikasia Kahden poikasen pesiä Poikasia/onnistunut pesintä 1,40 1,25 1,00 1,09 1,20 1,17 1,10 1,25 1 1,00 0,75 0,00 1,00 0,00 1,00 1,14 1,16 Poikasia/pari (asuttu reviiri) 1,00 0,40 0,26 0,35 0,20 0,50 0,39 0,56 0,53 0,29 0,30 0,00 0,50 0,00 1,00 0,39 0,54 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Tunnettuja reviirejä Tarkastettuja reviirejä Pareja Onnistuneita pesintöjä Kuva 4. Maakotkan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät

6 Muuttohaukka Kannan koko ja levinneisyys Muuttohaukan levinneisyysalue käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan. Tämän lisäksi yksittäisiä reviirejä on myös Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Rekisterissä oli lokakuun lopussa 2016 yhteensä 406 sellaista muuttohaukkareviiriä, joilta on tietoja haukkojen asumisesta 1970-luvun alun jälkeen. Näistä 313 reviiriä on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina Pesintä on todettu samana ajanjaksona 275 reviirillä. Pesivien muuttohaukkojen määrä on paria. Vuoden aikana löytyi seitsemän uutta muuttohaukkareviiriä; vain yksi uusista löytyi levinneisyysalueen etäläosasta. Suurin osa Suomen muuttohaukoista pesii soilla. Kalliopesiä on todettu seurannan aikana 57:llä eri reviirillä ensisijaisesti Lapin tunturialueella ja Koillismaalla. Puupesintä on vuosien aikana todettu neljällätoista eri reviirillä sääksen, merikotkan ja korpin rakentamissa pesissä. Pari kertaa pesintä on todettu myös suon laidalle puuhun laitetussa pesälaatikossa. Pesintätulos 2016 Pesintätulos oli kokonaisuutena keskimääräinen. Kittilässä ja Enontekiön soilla pesintätulos oli huono mutta, Enontekiöllä pahtapesinnät onnistuivat selvästi suopesintöjä paremmin. Asuttuja reviirejä oli kaikkiaan 182 ja niistä 133 reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 302. Poikasia/onnistunut pesintä oli 2,27 ja poikasia/pari 1,66. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolla ovat 2,36 ja 1,76. Kuva 5. Muuttohaukan levinneisyys vuonna Kuva 6. Uudet muuttohaukkareviirit vuonna

7 Taulukko 2. Muuttohaukan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna Reviirit Eliömaantieteellinen alue Yhteensä EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PK Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää (emo+t reviirillä) Asuttu reviiri, pesäkuoppa Asuttu reviiri, ei pesintää Pareja Pesintä Pesintöjä yhteensä Haudonta Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä Rengastusikäisiä poikasia Poikasia/onnistunut pesintä 2 3 2,14 2,21 2,47 2,00 2,33 2,25 2, ,27 2,43 Poikasia/pari 1,53 1,75 1,43 1,76 1,75 1,47 1,81 1,50 1, ,66 1,59 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Tunnettuja reviirejä Tarkastettuja reviirejä Pareja Onnistuneita pesintöjä Kuva 7. Muuttohaukan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät

8 Merikotka, Pohjois-Suomi Kannan koko ja levinneisyys Pohjois-Suomessa, jolla tässä raportissa tarkoitetaan vanhoja Lapin ja Oulun läänejä, tunnetaan lokakuun lopussa 2016 kaikkiaan 119 sellaista merikotkareviiriä, joilla on 1970-luvun alun jälkeen ollut merkkejä merikotkien asumisesta. Näistä 102 reviiriä on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina ja pesintä on todettu samana aikana 86 eri reviirillä. Pohjois-Suomen pesivän merikotkakannan koko on paria. Vuoden aikana löytyi kymmenen uutta merikotkareviiriä. Merikotkat ovat levittäytymässä koko Pohjois-Suomen alueelle, ja vain Etelä- ja Länsi-Lapista ei tunneta vielä reviirejä. Pesintätulos 2015 Pohjois-Suomen merikotkien pesintätulos oli hyvä. Asuttuja reviirejä oli kaikkiaan 94 ja onnistuneita pesintöjä yhteensä 56. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 75 ja poikasia/onnistunut pesintä 1,34 ja poikasia/pari 0,80. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta ovat 1,41 ja 0,86. Kuva 8. Merikotkan levinneisyys Pohjois- Kuva 9. Uudet merikotkareviirit Pohjois- Suomessa vuonna Suomessa vuonna

9 Taulukko 3. Merikotkan pesintätulos eliömaakunnittain Oulun ja Lapin lääneissä vuonna Eliömaantieteelliset alueet Yhteensä EnL InL SoL KiL PeP Ks OP Kn KP Reviirit Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Pesää rakennettu Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää Pareja Pesintä Pesintöjä yhteensä Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä Rengastusikäisiä poikasia Poikasia/onnistunut pesintä 1,00 1,00 1,26 1,33 1,00 1,38 1,67 1,50 1,40 1,34 1,37 Poikasia/asuttu reviiri 0,33 0,33 0,66 1,33 0,50 1,06 1,00 0,75 1,40 0,80 0,86 Poikasia/pari 0,33 0,33 0,66 1,33 0,50 1,06 1,00 0,75 1,40 0,80 0,86 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Tunnettuja reviirejä Tarkastettuja reviirejä Pareja Onnistuneita pesintöjä Kuva.10. Merikotkan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät Pohjois-Suomessa

10 Tunturihaukka Kannan koko ja levinneisyys Tunturihaukan levinneisyysalue käsittää pohjoisimman Lapin tunturialueet eikä levinneisyydessä ole tapahtunut isoja muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana. Rekisterissä on lokakuun lopussa 2016 kaikkiaan 45 tunturihaukkareviiriä, joista 24 on ollut asuttuna vuosien 2012 ja 2016 välisenä aikana. Pesintä on todettu vastaavana aikana 16 eri reviirillä. Pesivän kannan koko on paria. Lähes kaikki Suomen tunturihaukat pesivät kalliolla, puupesintä on todettu seitsemällä eri reviirillä joko korpin, maakotkan tai piekanan rakentamassa pesässä. Vuoden aikana ei löytynyt uusia tunturihaukkareviirejä. Pesintätulos 2016 Tunturihaukkojen pesintätulos oli hieman heikompi kuin vuonna 2015 mutta kuitenkin parempi kuin erittäin huonona ajanjaksona Asuttuja reviirejä, joilla emot olivat paikalla, todettiin kaikkiaan 14 ja seitsemällä reviirillä todettiin onnistunut pesintä. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 16 ja poikasia/onnistunut pesintä oli 2,29 ja poikasia/asuttu reviiri 1,14. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta ovat 2,73 ja 1,21 Kuva 11. Tunturihaukan levinneisyys Suomessa vuonna

11 Taulukko 4. Tunturihaukan pesintätulos kunnittain vuonna Kunnat Yhteensä Enontekiö Inari Utsjoki Muu Reviirit Tunnettuja reviirejä Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana Tarkastettuja reviirejä Emo(t) reviirillä Pareja Pesintä Pesintöjä yhteensä Epäonnistuneita pesintöjä Onnistuneita pesintöjä Rengastusikäisiä poikasia Poikasia/onnistunut pesintä 2,33 2,00 2,50 0 2,29 2,44 Poikasia/pari 2 1,00 1,00 0,00 1,14 1,69 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista Onnistuneita pesintöjä asutuista Epäonnistuneita pesintöjä asutuista Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista Tarkastettuja tunnetuista reviireistä Tunnettuja reviirejä Tarkastettuja reviirejä Pareja Onnistuneita pesintöjä Kuva 12. Tunturihaukan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät

12 Kiitokset kaikille pesätarkastuksiin osallistuneille vapaaehtoisille, nimeltä mainituille sekä kaikille muille tarkastus- ja suojelutyöhön osallistuneille! Maakotka: Antero Autio, Antti Leinonen, Antti Leivo, Ari Lyytikäinen, Ari Rivasto, Arto Komulainen, Heikki Ketola, Jaakko Junikka, Jani Pihlman, Jani Suua, Janne Moilanen, Jarmo Ahtinen, Jarmo Martiskainen, Jouni Lamminmäki, Juha Haikola, Jukka-Pekka Taivalmäki, Jussi Ryssy, Jyrki Mäkelä, Jyrki Savolainen, Kai Leppimäki, Kalevi Rutonen, Kalevi Tunturi, Kari Ketola, Kari Oittinen, Matti Suopajärvi, Mikko Hänninen, Olli Neulaniemi, Olli-Pekka Karlin, Pekka Peltoniemi, Pertti Koskimies, Pia Rännänen, Raimo Koskenkorva, Risto Sulkava, Seppo Ojala, Seppo Vähätalo, Sven Jungell, Tuomo Puutio, Turo Tuomikoski, Veikko Korhonen, Vesa Hyyryläinen Muuttohaukka: Antti Leinonen, Ari-Pekka Auvinen, Ari Lyytikäinen, Erik Saarnio, Esko Pasanen, Hannu Tunturi, Ismo Kreivi, Jani Suua, Jarmo Ahtinen, Juha Lohela, Jyrki Mäkelä, Kai Pynssi, Kalevi Tunturi, Kari Ketola, Markku Hukkanen, Matti Suopajärvi, Olli Näyhä, Olli-Pekka Karlin, Pekka Nyman, Pekka Paarman, Pekka Peltoniemi, Pekka Pouttu, Pertti Koskimies, Reino Tihinen, Sami Timonen, Seppo Vähätalo, Susanna Tuomainen, Teuvo Hietajärvi, Veli-Matti Korpimäki, Vesa Hyyryläinen Merikotka: Ari-Pekka Auvinen, Heikki Ketola, Jani Suua, Jarmo Ahtinen, Jarmo Martiskainen, Jouni Lamminmäki, Jyrki Mäkelä, Kai Leppimäki, Kari Oittinen, Markku Hukkanen, Olli-Pekka Karlin, Pekka Peltoniemi, Seppo Vähätalo, Tuomo Puutio, Vesa Hyyryläinen Tunturihaukka: Pertti Koskimies 12