Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma 2030, maakuntaohjelma 2014-2017 sekä EU:n rakennerahasto- ja maaseutuohjelmat 2014-2020. Kaikki nämä suunnitelmat liittyvät toisiinsa, ja niiden ytimenä on maakunnan kehittämisstrategia. Kainuussa kehitystyöhön on nyt lähdettävä uudelta pohjalta, kun hallintokokeilun tuoma lisävalta palaa valtiolle. Hallintokokeilu päättyy haasteet jatkuvat Kainuun liitossa Valtiovallan päämotiivi Kainuun vuosien 2005-2008 hallintokokeilulle oli saada alueen väestö- ja talouskehitys kääntymään uuteen nousuun. Kokeilun päättyminen vuoden 2012 lopussa onkin takaisku maakuntamme aluekehittämiselle. Kokeilussa saadut työkalut joudutaan antamaan pois omista käsistä, kun maakuntavaltuuston päätösvaltaan uskottujen valtion budjettirahojen (Kainuun kehittämisraha) ohjaaminen palautuu valtion aluehallinnolle. Onneksi monet mittarit osoittavat, että alueemme talous- ja yrityskehitys on parin viime vuoden ajan ollut vahvaa. Kuntien ja maakunnan yhteinen tehtävä on parantaa alueensa elinvoimaisuutta, ja Kainuun kunnat ovat viestineet selvästi tahtovansa vahvistaa elinkeinopoliittisia toimenpiteitä ja työkaluja. Tältä pohjalta Kainuun liitto aloittaa toimintansa 1.1.2013 resursseiltaan lähes samana kuin ennen hallintokokeilun alkamista vuonna 2005. Maakuntasuunnitelma- ja ohjelmatyö käynnistyy Kainuun liitto toimii muiden maakunnan liittojen tavoin lakisääteisenä aluekehitysviranomaisena. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on juuri ohjeistanut liitot aloittamaan uusien maakuntaohjelmien valmistelun. Aikataulutavoite on, että liittojen uudet valtuustot voivat hyväksyä ohjelmat viimeistään vuoden 2014 kevätvaltuustoissa.
Kainuun osalta on tarpeen valmistella myös maakuntasuunnitelma, jota edellä mainittu ohje ei koske. Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, jonka keskeisiä elementtejä ovat aluerakenteen, infrastruktuurin ja liikenneyhteyksien kehittämistavoitteet. Maakuntasuunnitelma kattaa sekä maankäytön että toiminnallisen aluesuunnittelun. TEM:n ohjeen mukaisesti maakuntaohjelmien valmistelussa alueen tahtotila sovitetaan yhteen sekä kansallisten että EU-politiikkojen kanssa (työnjako). Samoin niissä otetaan huomioon kunta- ja palvelurakenteen uudistus. Maakuntaohjelmaan sisältyy maakunnan eri osat, erityisesti maaseutu-, saaristo- ja kaupunkialueet huomioiva osio. Maakuntasuunnitelman ja -ohjelman valmistelu aloitetaan heti vuoden 2013 alussa pitkän aikavälin tulevaisuuden vaihtoehtojen tarkastelulla (aikajänteenä vuosi 2030). Keskeisessä asemassa ovat alue-, kunta- ja palvelurakenteeseen liittyvät kysymykset. Oleellista tässä työvaiheessa on tunnistaa erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuden kuvia ja kehityspolkuja Kainuulle. On irrottauduttava liian lyhyen perspektiivin näkymistä ja huomattava, että omat poliittiset linjauksemme voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen tulevaisuuden saamme. Ohjelmatyön käynnistysvaiheeseen kuuluvat lisäksi maakuntaohjelman ulkoinen arviointi (yhteistyössä muiden Pohjois-Suomen liittojen kanssa), maakuntaohjelmaa tukeva ennakointihanke sekä Kainuun tulevaisuustyöhön liittyvä prosessikonsultointi. Oppiva Pohjois-Suomi hanke vauhdissa Nykyisen maakunta-kuntayhtymän suunnittelu ja kehittäminen -tulosalueella (vastaa hyvin pitkälle vuonna 2013 aloittavaa Kainuun liittoa) on käynnistetty maakuntastrategiatyötä palveleva koulutus- ja kehittämishanke yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen kanssa. Oppiva Pohjois-Suomi -hanke tuottaa tulevaisuusselvitykset viidestä eri teemasta toukokuussa 2013. Teemat ovat: aluelautakuntamallin laajennus Rovaniemellä, hyvinvointi, innovaatiot ja luova talous, kuntien valtionosuusjärjestelmän muutoksen vaikutus aluerakenteeseen sekä paikkatietojärjestelmä ja ennakointi.
Loppuvuoden aikana sekä opiskelijaryhmä että liittojen asiantuntijat ovat saaneet uutta oppia tulevaisuudentutkimusta käsittelevästä luentosarjasta. Selvityshankkeissa sovelletaan saatuja menetelmiä käytäntöön. Tavoitteena on saada näihin selvityksiin kerättyä paras mahdollinen asiantuntemus maakunnista. Liitteenä on laajempi kuvaus hankkeesta. Kuvassa maakuntaliiton asiantuntijoita ja opiskelijoita tulevaisuudentutkimuksen työpajassa.
EU:n rakennerahasto-ohjelmat Brysseliin ennen kesää? Euroopan unionin rakennerahastojen sekä maaseutu- ja kalastusrahastojen rahoittamien ohjelmien valmistelu aluetasolla on ollut virallisestikin käynnissä jo tämän vuoden huhtikuusta alkaen. Suomeen tulee kuitenkin vain yksi aluekehitys- ja sosiaalirahaston toimintaa ohjaava rakennerahasto-ohjelma. Maaseutu- ja kalatalouspuolella on omat ohjelmansa. Näitä kaikkia ohjelmia koskeva kumppanuussopimus tehdään Suomen ja EU:n komission välillä toivottavasti viimeistään ensi kesäkuussa. Tällöin olisi mahdollista saada käytännön hanke- ja muu toteutus käyntiin heti ohjelmakauden alusta. Viime kauden aloitushan epäonnistui pahasti tässä suhteessa. Komission esitykset tulivat jo 2011 lokakuussa, mutta tällä hetkellä emme vieläkään tiedä Suomen tai Kainuun osalta tarkkaan, kuinka paljon saamme EU-ohjelmien kautta rahoitusta tulevalla ohjelmakaudella. Itä- ja Pohjois-Suomen rahoituksen tasoon vaikuttaa ratkaisevasti se, mikä on tälle alueelle tulevan erityisrahoituksen taso. Komission asetusesityksissä on erityisen myönteistä se, että pohjoisia harvaan asuttuja alueita on nyt esitetty virallisesti unionin lainsäädännön piiriin erityisin maantieteellisin perustein. Komission esitys tämän erityisrahoituksen tasosta oli kuitenkin pettymys: nykyinen asukaskohtainen 35 euron lisä alenisi 20 euroon. Marraskuussa tuloksettomina päättyneissä EU:n budjettineuvotteluissa Suomi ajoi tämän summan korottamista, ja mahdollisuudet kasvattaa tätä rahoitusta ovat edelleen ilmeisen realistisia, kun neuvottelut jatkuvat helmikuun alkupäivinä. Erityisrahoitusta suurempi osuus Suomen rahoitussaannosta EU:lta perustuu Suomen harvaan asutukseen. Käytännössä ainakin 2/3 rakennerahastojen laskennallisesta rahoituskehyksestä saadaan Itä- ja Pohjois-Suomen olosuhteiden ansiosta. Tältä osin Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat pitävät täysin perusteltuna ja johdonmukaisena, että myös tältä osin EU:n rahoitusta käytetään Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseen. Tämä on myös EU:n rakennerahastopolitiikan päätavoitteen mukaista: valtioiden ja alueiden välisiä kehityseroja EU:n sisällä pyritään kaventamaan. Heti kun Suomen ja sen jälkeen Itä- ja Pohjois-Suomen suunnitelma-alueen maakuntien vuosien 2014-2020 rahoituskehykset selviävät, rakennerahasto-ohjelma voidaan viimeistellä. Itä- ja Pohjois-Suomen osalta ohjelmaluonnos on jo varsin kattavasti kirjoitettu. Ohjelman sisältöä viilataan tiiviisti kuitenkin vielä lähikuukausina.
Aluekehitystyö siis painottuu lähikuukausina ja koko ensi vuoden ajan strategia- ja suunnitelmatyöhön. Ja strategiavalinnoissa onnistuminen voi tuottaa hyvää tulosta koko vuosikymmenelle. Pentti Malinen Aluekehitysjohtaja, va maakuntajohtaja 1.1.2013 alkaen 044 797 0197 pentti.malinen@kainuu.fi
LIITE Tiedote 12.10.2012 Millainen Pohjois-Suomi meillä on tulevaisuudessa? Oulun yliopiston maantieteen laitos sekä Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Kainuun maakunta toteuttavat yhdessä Oppiva Pohjois-Suomi -hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää tutkimuksen, opetuksen ja käytännön aluekehitystyön välistä vuorovaikutusta. Hanke keskittyy siis Pohjois-Suomen kehityksen ennakointiin. Tuotetaan uutta tietoa Suomessa on 1990-luvun alusta lähtien siirretty aluekehitysvastuuta kansalliselta tasolta alueelliselle tasolle. Samaan aikaan aluepolitiikan ja -kehityksen tutkimuksessa on alettu puhua oppivista alueista, joiden merkitys riippuu olennaisesti niiden kyvystä hallita omaa kehitystään. Alueellisen kehityksen hallinnassa tiedon tuottaminen, jakaminen ja vuorovaikutus keskeisten toimijoiden välillä ovat olennaisia. Erityisen merkittävää alueellisen kehityksen hallinta on Pohjois-Suomessa nykyisin, kun Suomen valtakunnallinen alueellinen kehittämispolitiikka on monin tavoin hakemassa muotoaan. Pohjoisen Suomen eri alueiden kehitys poikkeaa huomattavasti toisistaan. Syrjäisemmillä seuduilla haasteena on väestön ikääntyminen ja palveluiden saavutettavuus. Vaikka työpaikkoja olisi, on osaavan työvoiman houkuttelu alueelle usein vaikeaa. Lisäksi eteläisen Suomen kehitykseen painottuva kehittämispolitiikka jättää pohjoisen Suomen äänen huomioimatta. Tässä hankkeessa onkin tavoitteena tuottaa uutta tietoa siitä, millainen Pohjois-Suomi meillä voisi olla tulevaisuudessa. Näkökulmana tulevaisuus Hankkeessa muodostetaan ryhmä tulevia kehittämisen ammattilaisia, joilla on tietoa sekä maakunnallisesta suunnittelu- ja kehittämisjärjestelmästä että Pohjois-Suomen kehittämisen erityispiirteistä ja -haasteista, ja laaditaan viisi selvitystä aluekehittämisen keskeisistä teemoista. Selvitykset käsittelevät innovaatiopolitiikan toteuttamista ja toimeenpanoa eri hallinnollisilla ja alueellisilla tasoilla, kuntien valtionosuusjärjestelmän muutosta ja kehitystä, aluelautakunta-mallin sovittelua hyvin erityyppisille palvelukyläalueille ja aluelaitakuntien merkitystä alueiden työskentelytapoihin sekä toimintamalleihin, työvoiman ja osaamisen houkuttelua sellaisille alueille, jossa sitä tarvitaan, mutta jossa siitä on pulaa sekä arjen hyvinvoinnin rakentamista. Kaikissa selvityksessä on tulevaisuusnäkökulma, ja ne toteutetaan pääasiassa opiskelijoiden laatimina.
Hankkeeseen liittyvä koulutus muodostuu suurelta osin maantieteen laitoksella järjestettävästä syventävien opintojen opintojaksosta, joka keskittyy aluekehittämisen ennakointiin ja tulevaisuuden tutkimukseen. Maakuntaliittojen henkilökunnalle järjestetään mahdollisuus osallistua koulutukseen. Tämän lisäksi hankkeessa on varauduttu järjestämään aluekohtaisia skenaariotyöskentelyryhmiä, jotka osaltaan toimivat hankkeen selvitysten aineistona. Aluepolitiikkafoorumi käynnistyy Lisäksi hankkeessa aloitetaan Pohjois-Suomea koskevan ja säännöllisesti järjestettävän aluepoliittisen foorumin rakennustyö. Foorumin tavoitteena on virittää aluepoliittista keskustelua, kohdistaa katse pohjoiseen ja tehdä valtakunnan tasolla näkyväksi pohjoisen erityisyys ja uudet mahdollisuudet. Oppiva Pohjois-Suomi -hanke alkoi 1.10.2012 ja se on vuoden mittainen. Lisätietoja: Katri Suorsa, projektikoordinaattori, Oulun yliopisto, katri.suorsa@oulu.fi, p. 0294 48 1718 Sami Moisio, professori, Oulun yliopisto, sami.moisio@oulu.fi, p. 0294 1702 Jussi Rämet, suunnittelujohtaja, Pohjois-Pohjanmaan liitto, jussi.ramet@pohjois-pohjanmaa.fi, p. 040 586 3877 Pentti Malinen, aluekehitysjohtaja,, pentti.malinen@kainuu.fi, p. 044 797 0197