LAPIN ALUEMALLI - Esitys Lapin aluehallinnon kokeilusta TYÖSUUNNITELMA/TAUSTAMUISTIO. Tausta

Transkriptio

1 LAPIN ALUEMALLI - Esitys Lapin aluehallinnon kokeilusta TYÖSUUNNITELMA/TAUSTAMUISTIO Tausta Arktisen alueen merkitys on koko ajan kasvamassa kehittyvien liikenneyhteyksien, valtavien energia- ja mineraalivarantojen sekä lisääntyvän matkailun näkökulmasta. Vuoden 2013 elokuussa hyväksytyn arktisen strategian mukaan Suomen tavoitteena on lisätä arktiselle alueelle kasvua ja kilpailukykyä tukevia painotuksia arktista ympäristöä kunnioittaen. Koko Suomea käsitellään arktisena maana, mutta maantieteen ja olosuhteiden näkökulmasta Lapin rooli arktisena maakuntana on keskeisin ja näin ollen Lapin kehittämispotentiaalin konkretisoituminen on avain kansallisessa arktisessa politiikassa onnistumiselle. Lappi arktisena maakuntana on monesta näkökulmasta erityinen alue. Lapin erityisolosuhteet kuten pitkät välimatkat, harva asutus, arktiset olosuhteet ja saamelaisalue asettavat kaikelle palvelutuotannolle valtakunnallisesti katsoen suurimmat haasteet. Lapissa asuu vain 3 prosenttia koko Suomen väestöstä, mutta se on pinta-alaltaan kolmasosa koko Suomesta. Samaan aikaan Lapin logistinen asema suhteessa arktisen alueen kehitykseen ja koko Euroopan kontekstissa ainutlaatuinen luonnonvarapotentiaali asettaa poikkeuksellisia haasteita maankäytölle ja alueiden kehittämiselle. Huolimatta edellä kuvatusta arktisesta kehityksestä Lapin erityisolosuhteiden huomioiminen on säännönmukaisesti vähentynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Suuren aluepolitiikan muutoksen myötä olemme siirtyneet kilpailuvaltio-ideologiaan perustuvaan toimintamalliin, jossa koko maata pyritään katsomaan valtion toimenpiteiden näkökulmasta samalla tavalla. Osin tämän kehityksen seurauksena aluelähtöisyyden perusajatus on hukattu ja yhä suunnitelmallisemmin niin kehittämisessä kuin rakenneuudistuksissa koko Suomea pyritään ajamaan samaan muottiin. Kehityksen seurauksena Suomesta on muodostunut eurooppalaisessa kontekstissa yksi keskus- ja kontrollijohtoisimmista yhteiskunnista. Suuressa kuvassa tämä kehitys on myös osasyy Suomen tämänhetkiseen taloudelliseen ahdinkoon. Ottaen huomioon edellä kuvatun arktisen kehityksen, Suomen talouskasvun suurin potentiaali perustuu ja tulee edelleen perustumaan eri alueiden luonnonvara- ja luonnonolosuhteiden osaamisen ja korkean jalostusarvon liiketoiminnan kehittymiselle sekä globaalin logistisen aseman hyödyntämiselle, ei muutaman globaalisti katsoen hyvin pienen kaupunkiseudun kehittymisen varaan. Tilannetta kuvaa hyvin se, että huolimatta yritysten pääkonttoreiden sijaintiedusta tai voimakkaista keskittämispyrkimyksistä edelleen kaksi kolmasosaa viennistämme tulee Uudenmaan alueen ulkopuolelta. Samalla kun edellä kuvattu kehitys on tukahduttanut koko maan talouden kehittymistä, on sen seurauksena myös julkisten palveluiden saatavuus heikentynyt vakavalla tavalla erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Kaikissa viimeaikaisissa julkisen sektorin rakenneuudistuksissa on pyritty homogeenisiin ratkaisuihin ja jätetty huomioimatta maan sisäiset valtavat olosuhde-erot. Samaan aikaan erityisesti valtionhallinnon tuottavuusajattelua on toteutettu täysin sumeasti vailla kytkentää palveluiden tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ja saavutettavuuteen. Kehityksen viimeisin, mutta yhtenäisvaltion tulevaisuuden näkökulmasta vakavin seuraus on ollut voimistuva valtionhallinnon yleisen legitimitaation mureneminen harvaan asutulla alueella. Esimerkiksi ylhäältä johdettu, pääsääntöisesti pakolla toteutettu suojeluideologia ei saa paikallista hyväksyntää.

2 Samoin paikallisten luonnonvarojen hyödyntämisestä saatava taloudellinen resurssi ei jää alueelle vaan valuu suurelta osin pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten hyödyksi. Valtion kehittämispanostukset ovat viime vuosina hyvin suurelta osin keskittyneet pääkaupunkiseudulle. Kun tähän kehitykseen lisätään jo yllä kuvattu palveluiden saatavuuden heikkeneminen harvaan asutuilta alueilta, olemme tilanteessa, jossa kansalaiset aidosti kysyvät, mikä on valtion toiminnan yleinen oikeutus tai arvo ylipäätään alueelle. Tavoitteet Lapin aluemallin tavoitteena on luoda aluehallinnon toimintamalli, jossa edellä todettuja ongelmia pyritään ratkaisemaan kestävällä tavalla. Mallissa on sisällä nykyisiin järjestelmiin nähden aivan uusia toimivalta- ja rakenneratkaisuja ja sen toimeenpano edellyttää lakimuutoksia. Toisaalta malli on integroitavissa valmistelussa jo meneillään oleviin uudistuksiin, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tai valtion aluehallinnon uudistamista koskevaan selvitykseen (VIRSU). Mallin pitää sisällään kaksi tasoa, joista ensimmäinen on nk. minimitaso ja toinen jatkovalmisteluun tarkoitettu optio. Ensimmäisen tason tavoitteita on kolme: 1) valtio-alue suhteen muuttaminen kontrollisuhteisesta sopimuspohjaiseksi ja aitoa aluelähtöisyyttä tukevaksi, 2) kansanvaltaisen perustan korostaminen ja sitä kautta hallinnon yleisen hyväksyttävyyden nostaminen ja 3) erityisolosuhteiden huomioiminen niin palveluiden turvaamisessa kuin aluekehittämisen ja maankäytön kokonaisuudessa, jolla voidaan varmistaa Lapin luonnonvara- ja olosuhdepotentiaalin kestävä hyödyntäminen koko kansantalouden hyväksi. Toisen tason tavoitteena edellä esitettyjen tavoitteiden lisäksi on erityisesti aluetason julkisen sektorin rationalisointi ja sitä kautta tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen. Malli rakennetaan Lapin lähtökohdista, mutta sen pohja-ajatuksena on aluelähtöisyys huomioiden sovellettavuus myös koko maahan. Aluehallinnon kokonaisuudistus koko maan tasolla on joka tapauksessa toteutettava lähitulevaisuudessa. Mikäli tulevassa hallitusohjelmassa sovitaan aluehallinnon kokonaisuudistuksen selvittämisestä seuraavalla hallituskaudella, Lapin aluemallia voidaan toteuttaa kokeiluna ja näin saada arvokasta kokemusta koko maan mittakaavassa. Aluehallintokokeilun sisältö TASO 1: Nykyinen maakunnan liitto tehtävineen muutetaan alueelliseksi kansanvaltaiseksi yhteistoimintaorganisaatioksi. Selvitetään kansanvallan toteutumisen eri vaihtoehdot sekä aluetason ja kuntien välinen työnjako ja yhteistoimintamenettely. Selvityksen perusteella valitaan Lapin olosuhteisiin toimiva ja legitiimi kansanvallan toteuttamistapa. Uudistetaan työnjako valtion aluehallinnon ja kansanvaltaisen aluetason välillä siten, että nykyiset valtionhallinnon alueiden kehittämiseen ja maankäytön ohjauksen kokonaisuuteen liittyvät tehtävät ja resurssit siirretään kansanvaltaisen tason alle. Samalla luodaan neuvottelumenettelyyn ja sopimuksellisuuteen pohjautuva toimintamalli valtakunnallisten elinkeinojen ja alueidenkäytöllisten tavoitteiden huomioimiseksi aluetasolla. Ko. toimenpiteillä vahvistetaan aluekehittämisen ja maankäytön yhteensovittamista Lapin erityisolosuhteissa, joissa elinkeinojen välisten intressien yhteensovittaminen on erityisen haasteellista. Samalla luodaan pohja aidolle aluelähtöiselle toimintamallille, joka parantaa hallinnon legitimiteettiä alueen asukkaiden ja toimijoiden osalta ja luo tulevaisuuteen konkreettisen alustan alueen ja valtion välisen kumppanuustoimintamallin kehittämiselle.

3 Aluekehityksen osalta selvitetään nykyisten valtion aluehallintoviranomaisten tehtävistä ainakin rakennerahastoihin, maaseutuohjelmaan ja kansallisen aluekehittämisrahoitukseen liittyvien tehtävien siirtäminen kansanvaltaiselle tasolle. Samaan selvitykseen otetaan mukaan myös mahdolliset aluekehittämisen erityisohjelmat, äkillisten rakennemuutosten toimenpiteisiin liittyvä alueellinen yhteensovittaminen, kokonaisvastuu alueen kansainväliseen kilpailukyvyn edistämisestä, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan alueellinen valmistelu sekä osaamisen ja kulttuuritoimen tehtävät. Tehtävien siirron ohessa selvitetään uuden kansanvaltaisen aluetason toimijan rooli Euroopan Unionin rakennerahastopolitiikan toteuttajana. Erityisesti tulee arvioitavaksi kumppanuussopimuksen sisällön ohessa myös se, tuleeko uusi kansanvaltainen taso Euroopan komission näkemyksen mukaan olla sopijaosapuoli strategiakehyksessä. Maankäytön osalta toteutetaan maakuntakaavoituksen vahvistamismenettelyn purkaminen ympäristöministeriöltä ja selvitetään nykyisen alueiden käytön sekä kuntatason kaavoituksen ja rakentamisen ohjaustehtävän siirtäminen valtion aluehallinnolta uudelle aluetason kaavoitukselle. Lisäksi selvitykseen otetaan mukaan ainakin kulttuuriympäristön hoitoon sekä vesivarojen hoitoon ja käyttöön liittyvät tehtäväkokonaisuudet. Edellä olevan selvityksen jälkeen hahmottuvan valtion aluehallinnon eri sektorivirastojen tehtäväkentästä jäljelle jäävien luvitus- valvonta- ja ohjaustehtävien osalta selvitetään niiden keskittäminen yhteen uuteen perustettavaan aluehallintoviranomaiseen. Tarkasteluun tulee ottaa ainakin ELY, AVI, Tukesin aluetoiminta, maistraatti ja TE-toimisto. Tällä toimenpiteellä saadaan toiminnallista etua ja voidaan esimerkiksi tehostaa huomattavasti viime aikoina erittäin ongelmallisiksi muodostuneita luvitukseen liittyviä aluetason prosesseja. Samalla aluetasolle voidaan muodostaa riittävän vahva ja rooliltaan hyvin selkeä vastinpari muodostettavalle kansanvaltaiselle tasolle. TASO 2: Edellä kuvatun vahvan kansanvaltaisen tason muodostamisella luodaan myös tulevaisuutta ajatellen alusta, joka mahdollistaa monien laajaa väestöpohjaa vaativien ylikunnallisten palvelujen tuotantotehtävät. Riippuen meneillään olevista uudistuksista ja niiden linjauksista tällaisia kokonaisuuksia Lapin tasolla voisivat olla muiden muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisvastuu sekä ympäristövalvontaan liittyvät tehtävät. Näillä toimenpiteillä voidaan purkaa ylimääräisiä kuntayhtymäpohjaisia hallintotasoja ja lisätä näin julkisen sektorin tuottavuutta. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan tehdä selvitystä tästä tasosta, vaan se jätetään optioksi mikäli mallin toteuttaminen varmistuu. Edelleen malli mahdollistaa mm. saamelaisalueen erityiskysymyksien käsittelyalustana toimimisen niin maankäytön kuin aluekehittämisen kokonaisuuksissa, mikäli tulevaisuudessa tarvitaan erillistä, koko saamelaisalueen väestön huomioivaa neuvottelumenettelyä. Tältä osin tarve riippuu mm. mahdollisen ILO-sopimuksen ratifiointiin liittyvistä jatkotoimenpiteistä. Aikataulu Lapin liiton hallitus päättää 8.12 selvityksen aloittamisesta. Mikäli päätös on myönteinen, Lapissa toteutetaan talven aikana selvitys yo. esityksen mukaisesta mallista. Selvitys toteutetaan

4 maakunnan kehittämisrahalla. Selvitystä ohjaamaan perustetaan koordinaatiotyöryhmä, johon nimetään edustajat valtion aluehallintoviranomaisista, kunnista ja poliittisista puolueista. Selvitys on tarkoitus valmistua maalis-huhtikuussa Mikäli kokeilu kirjataan tulevaan hallitusohjelmaan, Lapissa on valmius aloittaa uusi toimintamalli heti kun asiaa koskeva säädösvalmistelu on valmis ja lainsäädäntö hyväksytty. TOTEUTTAMISEN TYÖPAKETIT JA BUDJETTI Työpaketti 1: Koordinaatio ja johto Tehtävä: Valvoa hankkeen kokonaisuuden ja tavoitteiden ja yhteen sovittaa ei osa-alueiden työtä, toteuttamista sekä vastata sisäisestä ja ulkoisesta edunvalvonnasta ja viestinnästä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toteuttaa tarkoituksenmukainen kansainvälinen benchmarkkaus ja käydä keskustelut komission kanssa uudesta toimintamallista. Selvitystä vetää maakuntajohtaja erillisen ohjausryhmän tukemana. Ohjausryhmään kuuluvat hallituksen nimeämät 4 edustajaa eri poliittisista järjestöistä, 6 seutukunnan edustajaa sekä erikseen paikalle pyydettävät asiantuntijajäsenet, joita voidaan kutsua mm. valtion aluehallintovirastosta. Lapin liiton hallitukselle raportoidaan säännöllisesti hankkeen edistymisestä. Maakunnan liiton kuntatalousasiantuntija toimii hankkeen valmistelijana ja koordinaattorina. Budjetti: Palkat, palkkiot Ostopalvelut Matka- ja majoituskulut Muut kulut Työpaketti 2: Kansanvaltaisuuden toteuttaminen ja valtion aluehallinnon kokoaminen Tehtävä: Selvittää ja tehdä ehdotus uuden alueellisen kansanvaltaisen tason organisoitumisesta sekä kansanvallan toteuttamisen tarkoituksenmukaisesta muodosta. Ehdotuksessa tulee ottaa huomioon Lapin olosuhteet sekä mahdollinen sote-uudistuksen myötä tuleva kuntien uusi rooli. Selvittää ja tehdä ehdotus valtion aluehallintoviranomaisen uudesta organisoitumisesta. Ehdotuksessa tulee ottaa huomioon mahdollisimman kattava nk. yhden luukun periaatteen toteutuminen mm. luvitukseen liittyvissä tehtävissä. Selvityksessä tulee ottaa huomioon työpakettien kolme ja neljä mukaiset ehdotukset. Koota yhteen konkreettiseksi ehdotukseksi työpakettien kolme ja neljä mukaiset ehdotukset alueen ja valtion välisestä neuvottelu- ja sopimusmenettelystä sekä alueen ja kuntien välisen roolituksen ja työnjaon.

5 Työpaketin valmistelua koordinoi ohjausryhmä. Työpaketin valmisteluun nimetään työpanoksella tai vastaavalla ostopalvelusummalla. 1 hlö x 2 kk Budjetti: Palkat, palkkiot ja ostopalvelut: Työpaketti 3: Maankäytön kokonaisuuden selvittäminen Tehtävä: Selvittää ja tehdä ehdotus maakuntakaavoituksen vahvistamismenettelyn purkamisesta ja nykyisen alueiden käytön sekä kuntatason kaavoituksen ja rakentamisen ohjaustehtävän siirtämisestä valtion aluehallinnolta uudelle aluetason kaavoitukselle. Ehdotukseen tulee sisältyä myös kulttuuriympäristön hoitoon sekä vesivarojen hoitoon ja käyttöön liittyvät tehtäväkokonaisuudet. Selvitetään ja tehdään ehdotus neuvottelumenettelyyn ja sopimuksellisuuteen pohjautuvasta uudesta toimintamallista valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden toteuttamiseksi. Lopullisessa ehdotuksessa esitetään paitsi yo. toimintamallin perusperiaatteet, niin myös uuden toimintamallin edellyttämät resurssit ja niiden siirtäminen sekä nykyinen lainsäädäntöpohja, johon ehdotuksen mukaiseen toimintamalliin siirtymisellä olisi vaikutusta. Työpaketin valmistelua koordinoi ohjausryhmä. Työpaketin valmisteluun nimetään 1 hlö x 2 kk työpanoksella tai vastaavalla ostopalvelusummalla. Budjetti: Palkat, palkkiot ja ostopalvelut: Työpaketti 4: Aluekehittämisen kokonaisuuden selvittäminen Tehtävä: Selvittää ja tehdä ehdotus rakennerahastoihin, maaseutuohjelmaan ja kansallisen aluekehittämisrahoitukseen liittyvien tehtävien siirtämisestä työpaketti kahdessa valmisteltavalle kansanvaltaiselle tasolle. Ehdotukseen tulee ottaa mukaan myös mahdolliset aluekehittämisen erityisohjelmat, äkillisten rakennemuutosten toimenpiteisiin liittyvä alueellinen yhteensovittaminen, kokonaisvastuu alueen kansainväliseen kilpailukyvyn edistämisestä, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan alueellinen valmistelu sekä osaamisen ja kulttuuritoimen tehtävät. Selvitetään ja tehdään ehdotus neuvottelumenettelyyn ja sopimuksellisuuteen pohjautuvasta toimintamallista valtakunnallisten aluekehittämisen linjausten, tehtävien ja ohjelmien toteuttamiseksi. Lopullisessa ehdotuksessa esitetään paitsi yo. toimintamallin perusperiaatteet, niin myös uuden toimintamallin edellyttämät resurssit ja niiden siirtäminen sekä nykyinen lainsäädäntöpohja, johon ehdotuksen mukaiseen toimintamalliin siirtymisellä olisi vaikutusta. Työpaketin valmistelua koordinoi ohjausryhmä. Työpaketin valmisteluun nimetään 1 hlö x 2 kk työpanoksella tai vastaavalla ostopalvelusummalla.

6 Budjetti: Palkat, palkkiot ja ostopalvelut: Budjetti koordinaatio ja työpaketit yhteensä: Palkat, palkkiot, ostopalvelut Muut ostopalvelut Matka- ja majoituskulut Muut kulut Yhteensä