Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset ja lausunnot

Transkriptio

1 Maakuntahallitus I Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset ja lausunnot 1320/10/101/2011 MH 24 Kainuun maakuntahallinnossa on valmistunut seuraavat kokouspöytäkirjat: - Sosiaali- ja terveyslautakunta Kansalaisvaikuttamisen toimikunta Koulutuslautakunta Viran halti japäätökset: Henkilöstön vuo silomaa-, sai rautta-, työaikavapaata-, virka vapaata-, palk kausta-, virantoi mi tusmatkaa- ja henki löstö koulutuksia kos kevat pää tökset: maakuntajohtaja Alpo Jokelainen :t vs. maakuntajohtaja Kalevi Yliniemi :t hallintojohtaja Kalevi Yliniemi :t 5-28, suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen :t 2, 3 - kehittämisjohtaja Jorma Teittinen :t aluekehitysjohtaja Pentti Malinen :t henkilöstöjohtaja Markku Hämäläinen :t talousjohtaja Asta Tolonen :t 1 - henkilöstöpäällikkö Satu Rusanen :t 2 - viestintäpäällikkö Eeva Mäntymäki :t sairaalainsinööri Pentti Keränen :t vs. tietohallintojohtaja Ville Turunen :t 2-13, ravintohuoltopäällikkö Eila Heikkinen :t 1 - hankintapäällikkö Laila Härkönen :t kuljetuspäällikkö Hannu Hänninen :t 5-13, 16,1-2 - toimistopäällikkö Anja Martiskainen :t arkistopäällikkö Hilkka Karivuo :t laskentasihteeri Pirjo Heikkinen :t laskentapäällikkö Irma Kärnä :t 1 - laskentasihteeri Raisa Heikkinen :t palkkahallinnon tiiminvetäjä Pirjo R Heikkinen :t palkkahallinnon tiiminvetäjä Jaana Kilpeläinen :t 1 - pääkirjanpitäjä Eija Sirviö :t 2-5 Muut kuin em. päätökset: Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen: - Täyttölupatoimikunnan mukaiset päätökset ( :t 1-2)

2 - Henkilöstöpäätös nimikemuutos ( 1) Maakunnallinen veteraaaniasiamies Reijo Inget: - Päätös veteraanien tukipalvelusetelien myöntämisestä ( :t ) Henkilöstöpäällikkö Satu Rusanen: - Koulutusapurahapäätös ( 1) Työhyvinvointipäällikkö Marko Klemetti: - Muu päätös; Liikunta-avustus ( 1) Viranhaltijapäätösten yhteenvedot on näh tävillä Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanslias sa, Kauppakatu 1, 2. kerroksessa sekä maakuntahallituksen kokouksessa. Lausunnot: Kainuun maakunta -kuntayhtymä on lähettänyt liikenneministeri Merja Kyllöselle seuraavan sisältöisen kannanoton: "EU:n tulevan ohjelmakauden aluekehitysohjelmien toimeenpanoa valmisteleva kansallinen työryhmä (Koheesio 2014+) käsitteli kokouksessaan ohjelmien tulevaa hallinnointia. Työryhmän puheenjohtaja Aurasmaa toi kokoukselle aikaisemmasta valmistelusta poikkeavan esityksen, jonka mukaan Suomeen tehtäisiin vain yksi EAKR- ja ESR -rahoitukset kattava EU-aluekehitysohjelma ja sen hallinnointi aluetasolla keskitettäisiin ainoastaan yhdeksälle ELY -keskukselle. Esitys on ollut lausuntokierroksella ja työryhmä on todennut kokouksessaan lausunnot. Työryhmä ei ole saanut yksimielistä esitystä; ratkaisu kysymykseen on siirretty poliittiselle tasolle - käytännössä HALKE -ministeriryhmälle. Kainuun maakunta-kuntayhtymä esittää asiasta kannanottonaan seuraavaa: Tilannearvio Kainuun sekä Pohjois- ja Itä-Suomen näkökulmasta Kainuun hallintokokeilun loppumisen vuoksi Kainuu muuttuu valtuuksiltaan maakuntasuunnittelun ja -kaavoituksen osalta tavalliseksi maakunnan liitoksi. Jos hallintokokeilu olisi jatkunut, Kainuun maakuntavaltuuston toimivalta valtion EU-vastinrahoituksen ja muun aluekehittämisrahoituksen (Kainuun kehittämisraha) suhteen ei olisi muuttunut. Vaikutuksista: Kaikkein eniten nykytilanteeseen nähden vaikuttaisi TEM:n työryhmän esitys ohjelman toimeenpanon jakamisesta yhdeksän ELY-alueen vastuulle. Tämä toisi mukanaan seuraavia muutoksia:

3 ohjelman rahoituskehykset olisivat ELY-alueiden mukaiset; nykyisin maakunnittaiset -> kainuulaiset kehittämishankkeet kilpailisivat jatkossa rahoituksesta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan hankkeiden kesken, mahdollisesti myös valtakunnallisesti annettujen teemojen puitteissa (tätä eräät ministeriöt tavoittelevat) EU-hankkeiden rahoitus- ja muut hallinnointipäätökset tehtäisiin Pohjois-Pohjanmaan ELY:ssa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteisen maakunnan yhteistyöryhmän, MYR:n valmistelemana; tätä nykyä Kainuun maakuntahallitus III toimii MYR:inä ELY:t eivät enää itse toimisi hankkeiden toteuttajina; tämäkin mahdollinen rooli siis poistuisi Kainuun ELY:lta Toteutuessaan Koheesio työryhmän esitys kaventaisi suo raan ja välillisesti Kainuun ELY:n ja maakuntayhtymän toimivaltaa erityisesti EU-ohjelmien toimeenpanossa. Tämä olisi merkittävä askel kohti yhdeksän ELY -alueen muodostamista eli Kainuun ELY:n lopettamista tulevaisuudessa. Pidämme tällaista ehdotusta myös hallitusohjelman vastaisena. Maakunnat ja Kuntaliitto ovat antaneet hyvin pitkälle yhtenevät kannanotot tulevien EU-ohjelmien hallintoratkaisuun. Kainuun maakunta -kuntayhtymä kannattaa maakuntien liitojen yhteisiä linjauksia EU-ohjelmarakenteen ja toimeenpanon osalta: Suomessa tulee laatia 2-4 alueellista monirahastoista (EAKR ja ESR) ohjelmaa. Ohjelmilla tulee olla selvä kytkentä maakuntaohjelmiin. Ohjelmat laaditaan maakuntaliittojen johdolla laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Rahoitusta myöntävinä viranomaisina tulee olla sekä maakunnan liitto että ELY:t. Rahoituksen tulee perustua pitkäjänteiseen maakunnittaiseen budjettimenettelyyn (MYAK tai vastaava). Mahdollisesti tuleviin kunta- ja aluehallinnon uudistuksiin perustuen ei pidä tässä vaiheessa käynnistää kiireellisiä aluekehityslain tai rakennerahastolain muutoksia. Kainuu on yhdessä muiden Pohjois-Suomen maakuntien kanssa ottanut kantaa valmisteltavana olevaan EU-ohjelmien rakenteeseen ( Kajaanin kokouksessa; kannanotto liitteenä). Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien mielestä tällä alueella tulee olla oma ohjelma-alue ja sille tulee kohdentaa EU-asetuksiin kirjattu erillisrahoitus täysimääräisenä. Perustelut aluelähtöiselle mallille:

4 Euroopan unioni korostaa tulevan kauden rakennerahastopolitiikassa aluelähtöisyyttä ja integroitua EAKR- ja ESR -ohjelmaa. Suomi ei ole alue. EU:n tarkoittama place-based policy Suomessa toteutuu vain aluekehitysviranomaisena toimivien maakuntien liittojen johtamana alueellisena kehittämistyönä. EU-ohjelmien tavoite on alueellisten erojen tasoittaminen; toimeenpanon keskittäminen isoihin keskuksiin ei palvele tätä tavoitetta. Alueiden lähtökohdat ja tulevaisuuden kehitystarpeet vaihtelevat huomattavasti maakunnissa; paikalliset erot on tunnistettava ja ymmärrettävä. Koheesio työryhmälle esitetyssä mallilla päätöksenteko loittonisi sieltä, minne rahoitus ja kehittämistoimet tulisi kohdentaa. Perustelut ELY15 +maakunnat -toimeenpanomallille: Kaksi vuotta sitten toteutetun aluehallinnon uudistuksen myötä on saatu aluetasolle selkeä, yhteistyökykyinen toimintamalli. Uudistuksen yhteydessä rakennerahastojen hallinnoinnista vähennettiin merkittävä määrä rahoittavia viranomaisia. Rahoittajina toimivat maakuntien liitot ja ELY:t, joilla on selkeä työnjako ja hyvä yhteistyö. EU-ohjelmien toimeenpanon keskeisenä aluejakona maakuntajako mahdollistaa EU:n ja kansallisten tavoitteiden ja maakunnan tavoitteiden yhteensovittamisen. Tällä tavoin on voitu varmistaa paitsi kuntasektorin ja alueen muiden toimijoiden myös alueiden poliittisten toimijoiden tuki keskeisiin aluekehityshankkeisiin. Koheesio työryhmälle esitetty malli heikentäisi merkittävästi alueellisen rahoituksen sitouttamista nykyiseen verrattuna. Uhkana olisi siis alueellisen rahoituspohjan, ensisijaisesti kuntarahoituksen, murentuminen. Asiasta on ollut huolissaan myös valtiovarainministeriö. Rahoituspohjan sitouttamisen lähtökohtana tulee siis olla päätöksenteko mahdollisimman lähellä asiakasta. Perustelut kustannustehokkuuteen: Kuluvan ohjelmakauden hallinnointia koskevat tilastot osoittavat pienet, maakunnissa toimivat yksiköt kustannustehokkaiksi. Hanketoimintaan liittyvä byrokratia ei ole riippuvainen välittävien toimielinten määrästä, vaan siitä säädösmäärästä joka käytännössä ohjaa hankkeita. Ohjelmahankkeiden hallinnointi yksinkertaistuu tulevalla ohjelmakaudella jo tehtyjen ratkaisujen myötä ja säädösten yksinkertaistamista on mahdollista jatkaa. Julkisuuteen on tältä osin saatettu myös harhaanjohtavaa tietoa. Koheesio työryhmälle esitetyn mallin suurin vaikutus

5 on päätösvallan siirtäminen pois maakunnista; kustannussäästöt eivät ole todellinen perusta esitetylle toimenpiteelle. Maakuntajohtajan ehdotus: Perustelut Itä- ja Pohjois-Suomen alueohjelmalle: Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat yhteistyössä Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden verkoston (NSPA; Northern Sparcely Populated Areas) kanssa valmistelleet usean vuoden ajan EU:n komissiolle perusteita liittymissopimukseemme kirjatun harvan asutuksen erityiskohtelun tunnustamiseksi EU:n politiikan käytännössä. Komission antamissa asetusesityksissä tämä erityisasema on selkeästi ja johdonmukaisesti kirjattu. Hyvää neuvotteluasemaa tämän statuk sen mukaisen erityisrahoituksen korottamiseksi ei saa vaarantaa yh den valtakunnallisen ohjelman mallilla. Hallitusohjelman mukaisesti on käynnistetty erityisen Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelman valmistelu. Valtioneuvoston joulukuussa hyväksymässä "Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet " asiakirjassa on linjattu kansallisiksi aluekehittämisen erityiskysymyksiksi "harvaan asuttujen alueiden kehittäminen" (luku 4.4) ja "Itä- ja Pohjois-Suomen kehittäminen" (luku 4.5). Toivomme, että ministerien kesken päästään hyvään yhteisymmärrykseen tästä koko Suomen aluekehityksen kannalta keskeisen tärkeästä kysymyksestä, jossa maakunnat ovat jälleen joutuneet vastakkain valtion keskushallinnosta tulleiden muutosvaatimusten kanssa. Esitämme, että tulevan EU-ohjelmakauden toimeenpanoa päätetään valmistella aluelähtöiseltä pohjalta ottaen huomioon edellä esitetyt, kaikkien maakuntien yhteiset linjaukset sekä Itä- ja Pohjois-Suomea koskevat esitykset. Liitteet 1) Koheesio työryhmän päätösesitys EU-ohjelmien tulevasta rakenteesta ) Pohjois-Suomen neuvottelukunnan (Pohjois-Suomen maakunnat) kannanotto 3) Maakuntajohtajien yhteinen kannanotto ) maakuntahallitusten puheenjohtajiston ym. kannaotto ) Kuntaliiton kannanotto " Lisätietoja asiasta antaa hallintojohtaja Kalevi Yliniemi puh tai sähköpostitse Maakuntahallitus päättää, ettei viranhaltijapäätöksiä ja pöytäkirjoihin

6 merkittyjä päätöksiä oteta maakuntahallituksen käsiteltäväksi sekä merkitsee annetut lausunnot tiedoksi. Maakuntahallitus: Hyväksyi.