Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 139 03.09.2014 65 06.05.2015 158 09.12.2015 Lausunto Vaasan hallinto-oikeudelle valituksesta koskien rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöstä vesioikeudellisten velvoitteiden toteuttamista tiloilla Kankare (734-405-1-14) ja Päivärinta (734-422-1-29) 3049/11.01.01.03/2013 Rakennus- ja ympäristölautakunta 03.09.2014 139 Valmistelija: ympäristönsuojelun esimies Pirkko Paranko, pirkko.paranko@salo.fi, (02) 7787800, kaupunginlakimies Esa Nieminen, esa.nieminen@salo.fi, (02) 778 2302. Kankareen tilan omistaja Kari Vesanen on Salon rakennus- ja ympäristölautakunnan 13.12.2006 antamalla päätöksellä velvoitettu tekemään tilalle 1:14 aiemmin putkittamansa uoman kohdalle Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon mukaisen viljeltävän tulvauoman, jonka tarkoituksena on estää tulvavesiä joutumasta Esko Heikkilän omistaman Päivärinnan tilan 1:29 pellolle ja salaojastoon. Vaasan hallinto-oikeus on 31.8.2007 antamallaan päätöksellä hylännyt Vesasen valituksen. Juha Heikkilä (Päivärinnan tila) on tehnyt 30.4.2014 ilmoituksen Kankareen tilan tulvauomasta. Juha Heikkilän havaintojen mukaan tulvauoma ei vastaa ympäristövalvonnan antamia määräyksiä. Juha Heikkilän ilmoituksen johdosta ympäristönsuojelun esimies on tehnyt paikalla tarkastuksen, jossa suoritettiin vaaitus tulvauoman kaltevuuksien toteamiseksi. Tarkastuksessa ja vaaituksessa ilmeni, ettei tulvauoma täytä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon mukaista kaltevuutta, vaan jää loivemmaksi. Vesaselta pyydettiin vastine ilmoituksen ja tarkastusmuistion johdosta. Vastineessa todettiin seuraavaa: "Tulvauoman kaltevuuksien mittauksessa on todettu kaltevuusvaje. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksia tulvauoman kaltevuudesta on teknisesti mahdoton toteuttaa kaikilta osin, koska vesien virtaama pellon pinnalla on nykyiselläänkin liian voimakasta aiheuttaen voimakasta pintaeroosiota. Mittauksessa on todettu 1600mm korkeusero tulvauoman pituussuunnassa 140 m:n matkalla. Tulvauoman syventäminenkin on mahdotonta toteuttaa, koska salaojat
ovat jo liian matalalla katsoen nykyisen tulvauoman pohjan keskikohdassa. Tämä aiheuttaa keväisin salaojasta purkauksia sorasilmistä ylös pellolle ja tästä syystä lisää pintaeroosiota vielä enemmän. Tämä on seurausta siitä, että salaojan laskuputki on ojassa vedenpinnan alla ja jäätynyt umpeen. Tulvauoman syvyys on mielestäni riittävä. Olen seurannut pintavesien kevätvalumia. Uoman yläpuolisen pellon pintavalunta on päättynyt tulvauomaan ja uomasta Heikkilän ja Kankareen rajaojaan, jonka jälkeen vesi on lähtenyt virtaamaan Heikkilän peltoja pitkin. Tämä johtuu siitä, että Heikkilän ja Heikkilä-Pellonperän rajaoja on ummessa tai käytännössä sitä ei ole ollenkaan, ojasyvyyden ollessa n. 30 cm/ 15-20 metrin matkalta mitattuna ojan pohjasta Heikkilän pellon puolelle. Ojan syvyyden pitäisi olla mitatusta kohdasta 120-150 cm. Ojassa ei myöskään saa kasvaa puita ja pensaita tukkimassa veden virtausta. Totean, että tulvauoman syvyydellä ja leveydellä ei ole mitään merkitystä, koska Kankareen tilan vesien virtaus pysähtyy rajalle, josta ne eivät pääse virtamaan normaalisti eteenpäin tukkiutunutta rajaojaa pitkin. Niin kauan kuin ojat ovat kaivamatta ja kasvavat puita ja pensaita tukkien ne, tästä ongelmasta ei päästä eroon. Mikäli Heikkilä itse suostuisi ojan perkaukseen ja kaivuuseen pääsisi vesi virtaamaan ja kummallakaan osapuolella ei olisi haittaa vesistä. Liitteeksi laitan teettämäni pintavaaituskartan, jonka on tehnyt ProAgriaFarman salaojateknikko Kimmo Laine 12.6.2007. Vaaituskartasta näkee silloisen pellon pinnan muodon ja ojien syvyyden sekä Kankareen laskuaukon korkeuden. mittaustuloksen perusteella voidaan todeta, että Heikkilän, Heikkilän-Pellonperän rajaojan olemattomuus on ainoa syy miksi Kankareen tilan salaoja/pintavedet sekä tulvavedet lähtevät virtaamaan Heikkilän peltoja pitkin". Asia on ollut vireillä vuosia ja siihen liittyy viranomaispäätöksiä, katselmuksia ja tarkastuksia. Osapuolia on kehotettu hakemaan ojitustoimitusta, jossa kiistakysymykset ratkaistaisiin. Kumpikaan osapuoli ei ole hakenut toimitusta. Vesasen kirjeessä viitatun rajaojan merkityksestä pintaveden johtamisasiassa on asianosaisilla aivan vastakkaiset mielipiteet. Esko Heikkilä on kirjeessään 8.3.2010 todennut, ettei ojan perkaamisella ole mitään merkitystä Kankareen tilalta tulevien pintavesien johtamisessa. Uuden Salon rakennus- ja ympäristölautakunta ei ole tehnyt katselmusta paikan päällä. Kokonaiskuvan saamiseksi ja erimielisyyksien kartoittamiseksi katselmuksen toimittaminen näyttää perustellulta. vs. Rakennus- ja ympäristövalvonnan päällikkö: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää, että puheenjohtajisto suorittaa katselmuksen Kankareen ja Päivärinteen tiloilla. Ajankohdasta päätetään kokouksessa. Katselmukseen kutsutaan asianosaiset ja ojitusasioihin perehtynyt
Ely-keskuksen edustaja. Päätös: Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi esittelijän päätösehdotuksen. Puheenjohtajisto päättää ajankohdasta kokouksen jälkeen. Rakennus- ja ympäristölautakunta 06.05.2015 65 Valmistelija: ympäristönsuojelun esimies Pirkko Paranko, pirkko.paranko@salo.fi, (02) 778 7800 ja kaupunginlakimies Esa Nieminen, esa.nieminen@salo.fi, (02) 778 2302. Rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtajisto, ELY-keskuksen edustaja (ojitusinsinööri Ari Sallmen), rakennus- ja ympäristövalvonnan virkamiehiä sekä asianosaiset tekivät katselmuksen ao. tiloilla 24.9.14. Katselmuksen johdosta puheenjohtajisto ja viranhaltijat päättivät pyytää ELY-keskuksen lausuntoa asian jatkotoimien suhteen. Lausunto saatettiin tiedoksi Heikkilöille ja siitä pyydettiin vastinetta Vesaselta. Muistio katselmuksesta, ELY-keskuksen lausunto ja Vesasen vastine ovat oheismateriaalissa. Ely-keskuksen lausuu katselmuksissa tehtyihin mittauksiin perustuen, ettei Kankareen tilan tulvauoma nykyisellään vastaa annettuja määräyksiä Ely-keskuksen lausunnon mukaan tilanne voidaan ratkaista kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Ensisijaisena ratkaisuna pidetään edelleen riittävän, pintavalunnan katkaisevan uoman perustamista Kankareen tilalla putkitetun avo-ojan kohdalle. Sen syvyydeksi todetaan riittävän 0,25 m. Vesanen on todennut vastineessaan, ettei pidä toteennäytettynä, että tulvimista aiheutuu Kankareen tilan ojituksista Päivärinnan tilalle muutoin kuin tyypillisinä tulva-aikoina. Viranomaisen tarkastuskäynneillä on havaittu tulvimista myös tavanomaisten tulva-aikojen ulkopuolella. Kankare-tilan tavanomaisten tulvien pintavedet eivät myöskään saa aiheuttaa tulvimista Heikkilän omistaman Päivärinta-tilan alueella. Mitoitustarkastelu, jonka Lounais-Suomen ympäristökeskus on esittänyt lausunnossaan 19.6.2006, kertoo tulvauoman tarpeellisuudesta. Ely-keskuksen lausunnossa 25.11.2014 toistetaan samankaltainen tarkastelu. Asiassa on syytä antaa Kari Vesaselle uhkasakolla varustettu määräys tulvauoman rakentamisesta. Liitteenä kartta.
Rakennus- ja ympäristövalvonnan päällikkö: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää velvoittaa Kari Vesasen rakentamaan pintaveden valunnan katkaisevan tulvauoman oheisen kartan osoittamaan paikkaan Kankare-tilan 734-405-1-14 peltoalueella. Velvoite koskee liitekartassa yksilöityä puuttuvaa uoman osaa. Velvoite on toteutettava 15.10.2015 mennessä. Tulvauoman syvyyden tulee olla vähintään 25 cm. Velvoitteen tehosteeksi rakennus- ja ympäristölautakunta asettaa Kari Vesaselle juoksevan uhkasakon. Jos velvoitetta ei ole täytetty 15.10.2015 mennessä, on uhkasakon perusmäärä 1 000 euroa. Lisäerä on 200 euroa jokaiselta alkavalta kuukaudelta, jonka velvoitteen laiminlyönti jatkuu asetetun määräajan jälkeen. Samalla lautakunta muistuttaa, että Vesasen tulee pitää kunnossa koko tulvauomaksi määritelty osa peltoa Salon rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksessä 13.12.2006 määrätyllä tavalla. Tulvauoman syvyyden tulee olla vähintään 25 cm. Sovellettu lainkohta: vesilaki (587/2011) 6 luku 5, uhkasakkolaki 6, 7, 8, 9 ja 18. Muut seuraamukset Mikäli Kankare-tilan omistaja luovuttaa kiinteistön tai sen käyttöoikeuden, tulee hänen ilmoittaa luovutuksensaajalle tällä päätöksellä asetetusta velvoitteesta ja uhkasakosta luovutuskirjaan otetuin maininnoin tai muuten todisteellisesti. Tästä päätöksestä ilmoitetaan uhkasakkolain mukaisesti maanmittaustoimistolle merkinnän tekemiseksi kiinteistötietojärjestelmään. Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta hallintovalituksin (valitusosoitus 104) Vaasan hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista lukien. Jakelu Kari Vesanen, saantitodistuskirje Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto, Itsenäisyydenaukio, 20810 Turku Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Itsenäisyydenaukio, 20810 Turku. Päätös: Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi esittelijän päätösehdotuksen.
Rakennus- ja ympäristölautakunta 09.12.2015 158 Valmistelijat: ympäristönsuojelun esimies Pirkko Paranko, pirkko.paranko@salo.fi, 02-778 7800, rakennus-. ja ympäristövalvonnan päällikkö Esa Nieminen, esa.nieminen@salo.fi, 02-778 2302 Kari Vesanen on valittanut rakennus-ja ympäristölautakunnan 6.5.2015 tekemästä päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen (valitus liitteenä). Vesanen vaatii, että hallinto-oikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja poistaa asetetun velvoitteen tulvauoman rakentamisesta sekä joka tapauksessa poistaa velvoitteen tehosteeksi asetetun uhkasakon. Toissijaisesti Vesanen vaatii, että asia palautetaan kunnalliselle viranomaiselle laillisesti käsiteltäväksi. Valittajan mukaan tulviminen johtuu siitä, että Päivärinta-tilan pellon luoteisreunan reunaojan kunnossapito on laiminlyöty eikä vesi pääse purkautumaan sitä pitkin, jolloin tulvaa aiheutuu Päivärinnan pellolle vaikka tulvauoma Kankareen puolella toimii. Hän perustelee vaatimustaan myös sillä, että tulvimista ei esiinny muulloin kuin tyypillisinä tulva-aikoina ja esittää ihmetyksensä siitä, että viranomainen mainitsee havainneensa joskus tulvimista muulloinkin. Valittaja on perustellut vaatimustaan sillä, että valituksenalainen päätös perustuu virheelliseen arvioon siitä, mistä ajoittainen tulviminen johtuu.tähän voidaan todeta, että tulvauoman tarpeellisuus on arvioitu Salon rakennus- ja ympäristölautakunnan 13.12.2006 tekemässä lainvoimaisessa päätöksessä 150. Tämä päätös perustui Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausuntoon 19.6.2006, jolloin kyseinen viranomainen on katsonut, että lausunnon mukaisella menettelyllä pystytään katkaisemaan aiemmin avo-ojaan valuneen veden joutuminen Päivärinnan tilan salaojastoon. Varsinais-Suomen Ely-keskuksen lausunnossa 25.11.2014 on asiaa tarkasteltu vielä kertaalleen seuraavasti: " Kankareen tilan salaojastojen 1 ja 2 välisen avo-ojan putkituksen vuoksi valunta Päivärinnan tilan kautta kulkevaan kokoojaojaan on ylittänyt putken vedenjohtokyvyn. Kankareen tila on tämän vuoksi velvoitettu rakentamaan pintaveden valunnan katkaiseva tulva-uoma putkitetun avouoman kohdalle. " Valittaja olettaa, että Päivärinta-tilan puolella sijaitsevan ojan heikko kunnossapito estää veden kulkeutumisen sitä myöten ja tästä aiheutuu tulviminen. Valituksenalainen päätös koskee kuitenkin puhtaasti tulvauomaa ja sen toteuttamista, ei em valittajan esille tuomaa asiaa. Valittaja tuo esille sen, että lautakunnan antama määräys on tulkinnanvarainen, koska siinä ei ole kerrottu millä matkalla syvyys on mitattava (eli kuinka jyrkkiä uoman sivujen on oltava). Päätöksessä mainitaan vain uoman syvyys ( 25 cm). Tähän voidaan todeta, että valituksenalainen päätös on jatkumoa velvoitteelle, joka on Vesaselle
aiemmin asetettu. Tämä asiayhteys käy ilmi päätösvaiheista monin tavoin. Velvoite perustuu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausuntoon 2006, jonka selventämiseksi pyydettiin ELY-keskukselta uutta lausuntoa uoman syvyydestä. Kuten edellä on todettu, ELY-keskus totesi 25.11.2015, että uoman 25 cm syvyys on riittävä. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa v 2006 on määritelty tulvauoman mittasuhteet, mm. kaltevuus ( 1/5-1/7). Valittajan väite siitä, että mitään ohjetta uoman kaltevuudesta ei ole annettu, ei edellä kerrottu huomioiden pidä paikkansa. Valittaja ihmettelee, miten on mahdollista, että kaupunki on samasta asiasta kahta eri mieltä muutaman vuoden välein? Vuonna 2010 on todettu, että tulvauoma oli määräyksen mukaan rakennettu. Nyt kuitenkin on tehty päätös, jolla uoma velvoitetaan rakentamaan uudestaan. Tähän väitteeseen voidaan todeta, että tulvauoma vaatii jatkuvaa kunnossapitoa. Kunnossapidon tasosta riippuu, miten hyvin uoma toimii. Uoma ei ole staattinen rakenne, vaan siihen kerääntyy sateista, lämpötiloista, routimisesta jne riippuen eri määriä maa-ainesta. Ilmeisesti vuonna 2010 on uoman kunnossapito ollut riittävää, ja se riitti johtamaan pintavaluman pois Kankareen tilan pellolta. Todettakoon lopuksi, että alkuperäinen velvoittava päätös on käsitelty Vaasan hallinto-oikeudessa ja valitus on aikanaan hylätty. Rakennus- ja ympäristövalvonnan päällikkö: Rakennus- ja ympäristölautakunta antaa Vaasan hallinto-oikeudelle valmistelun mukaisen lausunnon. Lautakunta toteaa, ettei valituksessa esitetä seikkoja, joiden perusteella lautakunnan 6.5.2015 antama päätös voitaisiin kumota. Lautakunta esittää, että valitus hylätään. Päätös: Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi esittelijän päätösehdotuksen.