PÄÄTÖS. Valitus syrjintälautakunnan päätöksestä

Transkriptio

1 ROV ANIEMEN HALLINTO-OIKEUS PL 8112, Oikeustalo, Valtakatu ROVANIEMI Puhelin , Faksi Sähköposti PÄÄTÖS 10/ /09/611 1 ASIA Valitus syrjintälautakunnan päätöksestä VALITTAJA Rovaniemen kaupunki PL Rovaniemi PÄÄTÖS, JOST A VALITETAAN Viranomainen Syrj intälautakunta Päivämäärä 27.l Hakemus ja syrjintälautakunnan päätös Vähemmistövaltuutettu on pyytänyt syrjintälautakuntaa tutkimaan, oliko Rovaniemen kaupunki järjestäessään lasten päivähoitoa toiminut saamelaisväestöä syrjivästi seuraavissa tilanteissa: 1. Oliko ajalla järjestetty päivähoito syrjintäkiellon vastainen (välillinen s)'ljintä) sen vuoksi, että lasten päivähoitoa tarvitsevat saamelaislapset sijoitettiin samaan päivähoitoryhmään valtaväestöön kuuluvien lasten kanssa ja oliko erityisesti päivähoito syrjivä, koska hänelle oli järjestetty päivähoito sekakieliryhmässä eli samassa ryhmässä valtaväestöön kuuluvien kanssa. 2. Oliko alkaen ainakin saakka järjestetty päivähoito syrjivä sen vuoksi, että kun sekakieliryhmän ainoa saamenkielinen hoitaja oli sairaslomalla, kaupunki ei j ätj estänyt saamenkielistä sijaista, vaan saamelaisiasten päivähoito järjestettiin kokonaan suomen kielellä (välitön sytjintä) ja oliko päivähoito tästä syystä syrjivä erityisesti kohdalla, tai toissijaisesti oliko mainittu tapa välillisesti syrjivä. 3. Oliko alkaen järjestetty päivähoito syrjivä sen vuoksi, että saamelaislapsille ei järjestetty päivähoitoa heidän omalla äidinkielellään, vaan ainoastaan kielikylpyä kerran viikossa toisessa hoitopaikassa, vaikka päivähoito järjestettiin valtaväestöön kuuluville lapsille heidän omalla äidinkielellään kokopäiväisesti ja oliko päivähoito tästä syystä syrjivä erityisesti kohdalla, tai toissijaisesti oliko mainittu tapa välillisesti syrjivä.

2 Syrjintälautakunta on valituksenalaisessa päätöksessään todennut, että Kohta 1. Aikana ryhmässä toimi yksi saamenkielinen hoitaja. Hoito oli aloitettu Rovaniemen käräjäoikeuden velvoitettua tekemällään päätöksellä Rovaniemen kaupungin järjestämään saamenkielistä päivähoitoa alkaen. Lapin lääninhallitus on katsonut antamassaan ratkaisussa, että pelkkä saamenkielisen lapsen mahdollisuus kommunikoida halutessaan jonkun ryhmässä työskentelevän saamenkielisen työntekijän kanssa ei riitä täyttämään lasten päivähoidosta annetun lain velvoitteita. Syrjintälautakunta on katsonut, että kaupunki ei ole osoittanut ryhtyneensä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin lakisääteisten velvoitteittensa täyttämiseksi saamenkielisen väestön päivähoidon asianmukaiseksi järjestämiseksi ja että kaupungin toteuttama päivähoitojärjestely on lopputulokseltaan syrjivä niin saamenkielisten lasten suhteen yleisesti kuin myös osalta. Kohta alkaen ainakin saakka päivähoito on järjestetty kokonaan suomen kielellä. Järjestämistapa on saamenkielisiä osalta. lapsia syrjivä sekä yleisesti että myös Kohta alkaen järjestetty kerran viikossa tapahtunut kielikylpyperiaatteen mukaan järjestetty päivähoito on saamenkielisiä lapsia osalta, koska syrjivä sekä yleisesti että myös valtioneuvoston antamassa periaatepäätöksessä varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista sekä varhaiskasvatuksen perusteista on todettu, että kielikylpyä voidaan järjestää toisella kotimaisella tai vähemmistökielellä kolmen vuoden iästä lähtien pääsääntöisesti lapsille, joiden äidinkieli on paikkakunnan enemmistön kieli. Kielikylpy on näin ollen tarkoitettu muun kielen kuin äidinkielen oppimiseksi. Syrjintälautakunta on edellä mainitusta johtuen kieltänyt Rovaniemen kaupunkia jatkamasta tai uusimasta ja muuhun saamenkieliseen väestöön kohdistuvaa yhdenvertaisuuslain 6 :n vastaista etnistä syrjintää päivähoidon järjestämisessä ja asettanut kiellon noudattamiseksi euron määräisen uhkasakon. Syrjintälautakunta on ottanut päätöksessään huomioon - yhdenvertaisuuslain 2 :n 2 momentin 1 kohdan, 6 :n 1 momentinja 2 momentin 1 ja 2 kohdan, 13 :n 1 momentin 2 kohdan ja 3 momentin sekä 17 :n, - rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta annetun Euroopan neuvoston direktiivin (2000/43/EY) johdanto-osan 25 kohdan, 5 artiklan sekä 6 artiklan 1 ja 2 kohdan, - saamelaiskäräjistä annetun lain 3 :n 1 momentin 1 kohdan, - sosiaalihuolto lain 17 :n 2 momentin, - sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 4 :n 1 ja 2 momentin, -lasten päivähoidosta annetun lain 2 a :n, 11 :n 1 ja 2 momentin sekä vastaavan asetuksen 1 a :n, 2

3 - Suomen perustuslain 6 :n 2 momentin, 17 :n 3 momentinja 22 :n sekä - uhkasakkolain 6 :Ii 3 momentinja 22 :n säännökset. VAATIMUKSET HALLINTO-OIKEUDESSA Asetettu uhkasakko on poistettava. Toissijaisesti lautakunnan päätöstä on muutettava siten, että päätökseen sisällytetään uhkasakkolain 6 :n mukainen määräys siitä, mihin kaupunki on velvoitettu sekä milloin, mihin mennessä tai mistä lähtien päävelvoitetta on noudatettava ja asetetaan yhdenvertaisuuslain 13 :n 3 momentin tarkoittama kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa päätöstä on noudatettava. Syrjintälautakunta on perustellut uhkasakon asettamista muun muassa Rovaniemen käräjäoikeuden tekemällä päätöksellä, jossa ei kuitenkaan ole otettu kantaa siihen, miten päivähoito on käytännössä järjestettävä. Tätä seikkaa ei ole selkeästi määritellyt mikään muukaan viranomainen, ei myöskään syrj intälautakunta. Kaupunki ei halua hakea muutosta syrjintälautakunnan päätökseen muutoin kuin välittömän uhkasakon määräämisen osalta. Uhkasakko asetetaan normaalisti siinä tarkoituksessa, että uhkasakon kohde osaa toimia oikein. Kaupunki on tehnyt parhaansa saamenkielisten lasten päivähoidon järjestämiseksi ja on tällä hetkellä siinä luulossa, että saamenkielisten lasten päivähoito on järjestetty asiallisesti ja lain mukaisesti myös syrjintälautakunnan mielestä. Mitään varmuutta siitä ei kuitenkaan ole ja välitön uhkasakko on sen vuoksi täysin kohtuuton ja myös tarpeeton. LAUSUNNOT, VASTINEET JA SELITYKSET Syrjintälautakunta on todennut, että lautakunnan päätöksessä on selkeästi ilmaistu, minkälaisia menettelyjä kieltopäätös koskee. Lautakunta ei voi määritellä, kuinka Rovaniemen kaupungin on toteutettava saamenkielisten lasten päivähoito. Lautakunta ei ole pitänyt tarpeellisena määräajan asettamista kieltopäätöksensä noudattamiseksi, sillä Rovaniemen kaupunki ei ole esittänyt selvitystä siitä, että se tarvitsisi lisäaikaa syrjintälautakunnan päätöksen noudattarniseksi. Uhkasakkolain 10 :n mukaan syrjintälautakunta voi määrätä uhkasakon maksettavaksi, jos kieltopäätöstä ei ole noudatettu, eikä noudattamatta jättämiselle ole pätevää syytä. Vähemmistövaltuutettu on antanut vastineen. Valittaja on antanut vastauksen edellä mainittujen johdosta. HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU Hallinto-oikeus, valituksen enemmälti hyläten, palauttaa asian syrjintälautakunnalle sellaisen määräajan asettamista varten, mihin mennessä tai mistä lähtien kieltopäätöstä on noudatettava. 3

4 PERUSTELUT Sovellettavat yhdenvertaisuuslain ja uhkasakkolain säännökset Yhdenvertaisuuslain 6 :n 1 momentin mukana ketään ei saa syrjiä etnisen alkuperän perusteella. Lain 13 :n 1 momentin mukaan syrjintälautakunta voi etnistä syrjintää koskevassa asiassa kieltää jatkamasta tai uusimasta 6 :n vastaista menettelyä. Pykälän 3 momentin mukaan syrjintälautakunnan tulee tarvittaessa liittää antamaansa kieltopäätökseen kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa päätöstä on noudatettava. Lautakunta voi asettaa päätöksen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon ja tuomita sakon maksettavaksi siten kuin uhkasakkolaissa säädetään. Uhkasakkolain 6 :n 1 momentin mukaan uhkasakko asetetaan määräämällä päävelvoite asianosaisen noudatettavaksi sakon uhalla. Pykälän 3 momentin mukaan asettamispäätöksestä on käytävä selvästi ilmi, mihin asianosainen on velvoitettu ja milloin, mihin mennessä tai mistä lähtien päävelvoitetta on noudatettava. Määräajan pituutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun mahdollisuus noudattaa sitä sekä muut asiaan vaikuttavat seikat. Päätöksen oikeudellinen arviointi ja lopputulos Syrjintälautakunta on pitänyt päätöksessä selostetuilla tavoilla järjestettyä saamenkielisten lasten päivähoitoa syrjivänä ja kieltänyt kaupunkia jatkamasta tai uusimasta syrjivää menettelyä. Kaupungin ei voida katsoa tarkoittaneen valittaa päätöksestä tältä osin. Sen sijaan kaupungin on katsottava vaatineen asetetun uhkasakon poistamista sillä perusteella, että päätöksessä ei ole ilmoitettu, miten päivähoito olisi jatkossa järjestettävä, jotta se täyttäisi syrjimättömyyttä koskevat vaatimukset ja että velvoitteen täyttämiselle olisi tullut asettaa kohtuullinen määräaika. Tältä osin hallinto-oikeus katsoo, että koska kuntalain 2 :n 1 momentissa tarkoitettu kaupungin itsehallinto huomioon ottaen syrjintälautakunnalla ei ole toimivaltaa määrätä siitä tavasta, jolla kaupunki lasten päivähoidon järjestää, syrjintälaut,akunnan päätöstä ei voida pitää lainvastaisena tällä kaupungin tarkoittamalla perusteella. Syytä uhkasakon asettamista koskevan päätöksen kumoamiseen tällä perusteella ei näin ollen ole. Mitä sitten tulee velvoitteen täyttämiselle asetettavaa määräaikaa koskevaan vaatimukseen hallinto-oikeus toteaa, että syrjintälautakunta on kieltänyt Rovaniemen kaupunkia jatkamasta tai uusimasta päätöksessä tarkoitettua toimintaa. Asiallisesti päätös tarkoittaa sitä, että syrjintälautakunta on velvoittanut Rovaniemen kaupungin saattamaan saamenkielisten lasten päivähoitopalvelut sellaisiksi, että ne täyttävät yhdenvertaisuuslain 6 :n mukaiset syrjimätöntä kohtelua koskevat vaatimukset. Kun otetaan huomioon järjestettävän palvelun luonne, päätöksen tarkoitusta ei ole mahdollista toteuttaa välittömästi. Näin ollenja kun yhdenvertaisuuslain 13 :n 3 momentinja uhkasakkolain 6 :n 3 momentin säännökset huomioon 4

5 ottaen syrjintälautakunnan tulee tarvittaessa liittää antamaansa kieltopäätökseen kohtuullinen määräaika, mihin mennessä tai mistä lähtien päävelvoitetta on noudatettava, syrjintälautakunnan olisi tullut asettaa päätökseensä sellainen määräaika, johon mennessä kaupungin tulee järjestää nyt kysymyksessä olevat palvelut lain vaatimukset täyttävällä tavalla. Sillä seikalla, että kaupunki ei ole itse vaatinut määräajan asettamista, ei ole asiassa oikeudellista merkitystä. Edellä lausuttu huomioon ottaen päätös ei täytä yhdenvertaisuuslain 13 :n 3 momentissa ja uhkasakkolain 6 :n 3 momentissa asetettuja vaatimuksia määräaikaa koskevilta osin. Tämän vuoksi asia tulee palauttaa syrjintälautakunnalle määräajan asettamista varten. SOVELLETUT OIKEUS OHJEET Perusteluissa mainitut MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (00.33 V). Esittelevä jäsen \/J~ &-olj AI~ Kovala Päätöksen tekemiseen ovat ottaneet osaa Rovaniemen hallinto-oikeuden jäsenet Pirkko Wesslin-Nenonen, Marja-Riitta Tuisku ja Aila Kovala.