Unen ja levon merkitys omaan hyvinvointiin. Ritva Lähteenmäki Eo.yleislääketieteen el, Satauni-tutkija

Samankaltaiset tiedostot
Unettomuudesta, unesta ja jaksamisesta Ritva Lähteenmäki

Miten vieroittaa iäkäs unilääkkeistä. Ritva Lähteenmäki Satauni-tutkija, Yleislääketiede, TY

Unesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes

Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!

Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen

Opiskelijan unipäiväkirja

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Koululaisten lepo ja uni

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli

UNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos. Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO

Tarja Ketola Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja

Uni ja unihäiriöt. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Lataa Hyvä yö - Björn Hedensjö. Lataa

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle

Liite III. Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Uni ja mielenterveyshäiriöt HUS

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus /6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

HYVÄ ARKI. Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi, kevät 2017 Osastonhoitaja Riitta Salomäki YTHS

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä

LAPSEN VANHEMMILLE. Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona

UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN. Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys

Herää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Esimerkki TAYS/ UNI-poliklinikan vastaanotolta

- PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN -

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

UNIKOULU OSASTOLLA B 21

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet

Uniongelmat- Kuinka neuvon huonosti nukkuvaa , HY. Rea Lagerstedt, työterv.huollon erikoislääkäri HY, Yle työterveys

TULOS NOUSUUN NUKKUMALLA. Tanja Lappi, Heltin unikoulun rehtori, työterveyspsykologi

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Zopiclone Orion. Päivämäärä: , Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Unettomuus ja muistisairaudet HUS Gabriele Sved

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Lasten unesta ja unihäiriöistä. Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

MITEN MENEE? (OIKEASTI)

FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI Hyvinvoinnin opas Firstbeatin asiakkaille

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mielenterveyspalveluiden käyttäjä

IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS

Muistisairaudet

Uni, lepo ja vireys Soili Järvilehto ja Raija Kiiski toim. Vappu Laine Kuntoutussäätiö 2010

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Lääkkeet muistisairauksissa

Aktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

Uni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA?

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Oma jaksaminen -käytännön vinkkejä työhön ja vapaa-aikaan. Piia Hammaren-Luoso Asiakasvastaava työfysioterapeutti FysioSporttis Oy

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Ohjelma! Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa

KEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN. Satu Nevalainen Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lataa Voimavaroja unesta - Sirkka-Liisa Kivelä. Lataa

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Transkriptio:

Unen ja levon merkitys omaan hyvinvointiin Ritva Lähteenmäki 090519 Eo.yleislääketieteen el, Satauni-tutkija

Omaishoitajan jaksamisesta Mielestäni omaishoidon parissa työskentelevät ihmiset ovat tärkeitä Usein hoidettavan tarpeet syrjäyttävät omaishoitajan tarpeet Hoidettavan ja hoitajan suhde synnyttää riippuvuutta ja edellyttää sitoutumista. Joskus ongelmien taustalla on arkaluontoisia asioita, joista on vaikea puhua. Omaishoitajuus jatkuu yleensä vuosia Omaishoitaja jaksaa tukea läheistään vain silloin, kun hänellä itsellään on riittävästi voimavaroja. Omaishoitaja tarvitsee kannustusta ja tukea.

Omaishoitajan jaksamisesta Kunkin yksilöllinen tilanne kannattaa kartoittaa ja jäsennellä yhdessä ammattihenkilön kanssa. Nopeaa ratkaisua ei useinkaan ole ja pelkkä kannustus ei riitä. Kannattaa realistisesti miettiä ja laittaa ylös muutoksen nelikenttä: nykytilanteen edut ja haitat ja uuden tilanteen edut ja haitat Mitä on yritetty tehdä ja onko siitä ollut apua/haittaa Rakennetaan yhdessä konkreettisia tavoitteita Tavoitteen tulee olla realistinen, arvojen mukainen ja optimistinen. Tunnistetaan vahvuudet ja voimavarat ja kartoitetaan heikkoudet.

Omaishoitajan jaksamisesta Onnistumista pitää vahvistaa ja itseään kannattaa kannustaa jollain tavalla. Ole armollinen itsellesi. Negatiivisia tunteitakin voi esiintyä. Välttämiskäyttäytymisestä ei kuitenkaan ole hyötyä. Keskeisiä asioita on hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto Psyykkisestä kunnosta huolehditaan rentoutumalla, tekemällä mieleisiä asioita, jotka auttavat jaksamaan. Nukkumalla tarpeeksi ja pitämällä yllä hyviä sosiaalisia kontakteja. Usein samanlaisessa elämäntilanteessa elävän ystävän vertaistuki on parasta. Fyysisestä kunnostakin on pidettävä huolta syömällä terveellisesti ja sopivan säännöllisen liikunnan avulla.

Mitä uni on ja miksi nukutaan? Uni on terveydelle välttämätön perusasia: jos ihmistä valvotetaan 11-12 vrk, terveys pettää. Ilman ruokaa pärjätään 2kk. Ihminen nukkuu 1/3 elämästään. Karkeasti 3-4 valveh. kohti 1h unta Päivä-aikainen suorituskyky heikkenee jo neljän valvotun yön jälkeen Riittävällä yölevolla on terveyttä edistävä vaikutus Jatkuvasti liian vähän nukkumalla voi vahingoittaa itseään pysyvästi. Unihäiriöistä kärsivillä on suurempi riski sairastua Alzheimerin tautiin

Yleisimmät unihäiriöt N. 400 000 suomalaista kuorsaa. Heistä n.100 000 kärsii unenaikaisista lyhytkestoisista hengityskatkoksista, jotka vaativat hoitoa (yleensä C-PAP-laite), uniapnea. Syynä usein ylipaino, ahtaat ylähengitystiet ja hermoston säätelyhäiriö. 2/3 miehiä, ¼ naisia. Yli 200 000 kärsii levottomista jaloista ja hoitoa vaatii n. 100 000 Krooninen unihäiriö on n. 15-20%:lla l. 750 000-1 000 000. Heistä hoidettavia olisi 250 000-330 000. Toiminnallinen unettomuus on yleisin. Kannattaa etsiä unettomuuden syytä keskustelemalla mm. läheisten kanssa

Miksi uni häiriintyy? Nyky-yhteiskunnassa tulee olla tehokas, kiire lisääntyy, jolloin jää vähemmän aikaa nukkumiselle. Stressaantunut ihminen joutuu ylivireystilaan alkaa kärsiä unettomuudesta Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että uniongelmat ovat paljolti ihmisen itsensä (ja yhteiskunnan) aiheuttamia Kaiken lisäksi tulee TV, kännykät, Facebook, WhatsApp-viestit-sinistä valoa 6h hyvälaatuista unta on parempi kuin 8-9 h huonolaatuista unta Unen tarve on yksilöllinen

Nukkumisesta Unen LAATU on tärkeämpää, kuin nukuttu aika, joka on 7-8,5h Uneen vaikuttaa perimä. Ihmisellä on kellogeeni, joka säätelee vuorokausirytmiä. Toiset nukkuvat paremmin, toiset huonommin. Kello voi mennä sekaisin esim. ylitettäessä aikavyöhykkeitä matkoilla. Normaali yöuni koostuu 5-6 unijaksosta, jotka alkavat NREM:n kahdella kevyemmällä vaiheella. Sitten seuraa NREM syvän unen levollinen vaihe 3-4 (nykyään yhdistetty, SWS, delta). Sen jälkeen tulee REM-vaihe, jossa silmät liikkuvat ja raajatkin voivat liikkua. Sen jälkeen voi olla hetken valvetta. I unijakso kestää n. 90 min ja seuraavat voivat edetä nopeammin esim.60min

Unen rakenne

Tärkeää unesta Ainoastaan syvän unen aikana aivot lepäävät ja aivoissa alkaa virrata oma puhdistusaine, että pystymme tallettamaan uusia asioita, samalla viestiyhteydet laihtuvat, tulee tilaa uudelle. Aivot myös latautuvat, tukisolujen energiavarastot täyttyvät Jossei unella poisteta liikamuistoja, aivot hukkuvat ärsytystulvaan ja aivot menettävät toimintakykynsä Runsaat unisukkulat kertovat älykkyydestä varsinkin naisilla, miehillä näkyi unisukkuloita, jos he ottivat lyhyet päiväunet. REM-unessa myös muistijäljet aktivoituvat, niitä analysoidaan ja ne siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin uni edistää oppimista

Toiminnallinen unettomuus Stressi/ylivireystila aiheuttaa Vaikeus nukahtaa, pysyä unessa (yölliset heräilyt) tai varhain herääminen usein päiväväsymys Yleisempi naisilla ja iäkkäillä Poissulku: uniapnea, harvinaiset unihäiriöt, levottomat jalat, kipu, neurolog.sairaudet (Parkinson, dementia), psyykk.sairaudet mm.masennus,heng.ahdistus (keuhkoahtaumatauti), joihin on oma hoito

Univaje ja univelka Vaikuttaa elimistöön kortisolin eritys illalla tyroksiini P rasvasolujen leptiini ruokahalu mahalaukun greliini tekee mieli nopeita hh:ja lihominen diabetes RR sydänja verisuonisairaudet. Uni on paras antioksidantti. Päiväväsymys, oppimis- ja keskittymisvaikeudet Ikääntymiseen liittyvien sairauksien vaara lisääntyy, vireys ja vastustuskyky kärsivät Muistitoiminnot vaikeutuvat muistaminen ja oppiminen. Päätöksenteko vaikeutuu Onnettomuusriski kasvaa: liikenne, kaatumiset

Unettomuuden lääkkeetön itsehoito Unihygienia, ympäristö (Makuuhuone, patja ja tyyny). Liikunta n. 2-3h ennen nukkumaanmenoa, iltarituaalit. Valkuaispitoinen kevyt ateria illalla ja vähän hiilihydraattia. Rentoutus tietoisesti ja unihengitys. Iltarituaalit (suihku,iltarukous, seksi). Ei piristäviä nesteitä tai alkoholia illalla(s4 ) Säännöllinen unirytmi, herätään samaan aikaan, jos nukkumisessa ongelmia. Petissä ei valvota eikä tehdä töitä. Joku voi kirjoittaa huolet, miettiä ratkaisun ja sulkea Unta ei yritetä, se tulee. Unesta ei saa tulla stressi, vaan se on lepoa

Unen normaali tarve yli 55v:lla Määrällinen tarve on yksilöllinen 7-8,5 t/vrk Unen rakenne muuttuu hitaasti n.20v 70v 7,5t 20v 70v Kevyt uni 5,5t (60% n.75%) Syvä uni 20-30min(20% 7%) REM-uni 1,5t (20% 18%) Lyhytkestoiset yöheräämiset, rikkonaisuus Syvää unta on pääasiassa iltayöstä

Unettomuuden hoito Itsehoito on tärkein ja sitä kannattaa toteuttaa sitkeästi monta kuukautta. Vuoteeseen mennään mieluummin aina samaan aikaan ja silloin, kun väsyttää. Unta ei voi pakottaa, se tulee, kun on väsynyt ja rentoutunut Jos uni ei tule 15min:ssa, on viisasta nousta sängystä ja tehdä jotain rentouttavaa (kuunnella musiikkia, lukea kirjaa tai kutoa), ei katsota TV:tä tai kännykkää (sininen valo pitää hereillä)

Unettomuuden hoito Paras hoito on psykologien vetämät unettomuusryhmät, joissa käytetään kognitiivis-behavioristista hoitoa CBT (oppimiskäyttäytyminen), ei sivuvaikutuksia, mutta resurssit rajalliset. (T.Roehrs&T. Roth 9/12): Lääkehoito 3:n aivoreseptorin kautta 1. GABA A reseptori. Esim. Tenoxᴿ, Zopinoxᴿ Imovaneᴿ, Somnorᴿ Stilnoctᴿ, Stellaᴿ. Lyhytaik. hyvä vaikutus, mutta riippuvuusongelma. Pitkäaikaisesti huonontaa unen laatua ja teho menee (Suomen yleisimmät unilääkkeet) 2. Melatoniini-reseptori: Melatoninᴿ3mg, Circadinᴿ 2mg 3. Histamiini 1 reseptori H1-antagonistit, hyvin pienet annokset masennuslääkkeitä

Kaaviokuva GABA A-reseptorista (Farmakologit: Uusi-Oukari&Korpi,)

Miksi iäkkäät kannattaa vieroittaa Ikä: yhteisvaikutusriski, jakautuminen kudoksiin, heikentynyt metabolia (maksa, CYP), munuaistoiminta Ne toimivat hyvin lyhytaikaisesti unen hoidossa, vähentävät ahdistusta ja suosivat unta Pitkäaikaisesti käytettynä iäkkäillä: 1. kognitio, 2. dementia, 3. kaatumiset (ja murtumat ) 4. kuolemat perussairauksiin annosriippuvaisesti (Kripke 2012) Onneksi käyttö on vähentynyt v.2007 jälkeen

Mitä uutta: Kripke Niillä, jotka saivat hypnootteja, oli >3x kuoleman riski annosriippuvaisesti. 0.4-18 annosta/v HR= 3.60 (2.92-4.44) 18-132 annosta/v HR= 4.43 (3.67-5.36) >132 annosta/v HR= 5.32 (4.50-6.30) Dementiat eivät lisääntyneet, mutta seuranta-aika lyhyt, 2,5v

Vieroituksen käypä hoito 2015 Unilääkettä uusittaessa on tehtävä suunnitelma, miten aiotaan jatkaa, suunnittele lopetus Ellei unettomuuden syytä tiedetä, potilas on ohjattava tarkempiin tutkimuksiin Pitkäaikaisen lääkityksen lopetus intermittoiden: esim joka toinen ilta Annosta asteittain 1-2 viikon välein. Tuki tarpeen 2-4x/kk Toisaalta satunnaisesta unilääkkeestä potilaan ei tarvitse ahdistua Isompia annoksia käyttävät vieroitetaan hitaammin, voi kestää ½v

Uni Satauni-potilailla lähtötilanteessa 92 tematsepaamia, tsopiklonia tai tsolpideemia (3kk-35v) joka ilta unilääkkeenä käyttäneitä, jotka halusivat vieroittautua vv. 2009-2010 Tutkittavista n.70% kärsi nukahtamisvaikeuksista lähes joka yö. Nukahtaminen kesti yli ½h illalla n. 50%:lla Heistä n.74% heräsi kesken unien joka yö Yli 3x yön aikana heräsi n. 26% Lisälääkettä nukkuakseen joka yö joutui ottamaan n. 21%

Seuraava päivä unilääkkeen käyttäjillä 1-5 aamuna/vko tavallista varhemmin heräsi 56% Uni ei ollut virkistänyt >1kk:een 52%:ia Joka pv väsynyt oli 22% Vastustamatonta uneliaisuutta alle kerran viikossa oli 85%:lla lähtötilanteessa. Erittäin monia unettomia vaivaa unettomuuden pelko, jolloin kehittyy ylivireystila (stressi), joka edelleen estää nukahtamisen (toiminnallinen unettomuus)

Bentsodiatsepiinivieroitus Tenox/ Zopinox/ Somnor ei voi lopettaa kerralla Iäkästä unilääkkeen vieroittautujaa ei voi jättää yksin, tarvitaan tukea. 1. lääkkeettömän unettomuuden hoidon ohjeet ja laaditaan yhteistyössä asteittainen vieroitussuunnitelma Yleisin vieroitusoire on rebound (kimmo) unettomuus Varsinkin nopeaa vieroitusta seuraa vieroitusoireita, jotka ovat kiusallisia, mutteivät vakavia, hitaammin toteutettuna vieroitus voi jäädä kesken. Satauni-tutkimuksessa käytettiin kaksoissokkoutetusti melatoniinia 2mg 1kk ja kaikki saivat unettomuuden lääkkeettömän hoidon ohjeet.

Mitä tapahtui lihasvoimalle, tasapainolle ja kognitiolle? Vieroittautuneiden käsien lihasvoima parani tilastollisesti merkitsevästi naisilla 3. viikolla verrattuna vieroittautumattomiin (Nurminen et al, 2014) Miehillä oli vain trendiä samaan suuntaan Vierottautuneiden kognitio 6kk kontrollissa ei korjaantunut. Verrattuna vaihdevuosi-ikäiseen suomalaiseen unilääkkeettömään naispopulaatioon Satauni-ryhmän kognitio oli selvästi heikompi. (Puustinen et al. 2014)

Mitä tapahtui unelle 6kk seurannassa Vieroittautuneiden nukahtamisviive lyheni (<30min:ssa nukahti 76%)ja heillä oli vähemmän vaikeuksia nukahtaa verrattuna omaan lähtötilanteeseen ja vieroittautumattomiin 6kk:n seurannassa Lähtötilanteessa vieroittautuneilla oli pakonomainen nukahtamisen tarve verrattuna vieroittautumattomiin. Sekä vieroittautuneiden että vähentäneiden aamuväsymys ja päiväväsymys helpottivat verrattuna lähtötilanteeseen. Elämänlaatu parani ja stressi helpottui

Unettomuuden hoidosta Melatoniinista ei ollut apua Satauni-tutkimuksen vieroituksessa. Monella unettomuuden pelko jäi pois. Motivoiminen (lääkäri+ hoitaja) ja potilaan motivoituminen on tärkeää. Ei vastakkainasettelua, koetetaan tukea. Toiminnallisen unettomuuden hoidossa ihanteellista unilääkettä ei ole olemassa. Kognitiivisbehavioristinen terapia (CBT) on paras, ei ole resursseja. Unettomuuden lääkehoidossa lumevaikutus on suuri.

Unettomuuden hoidosta iäkkäillä Ellei pysty luottamaan unirituaaleihin ilman lääkkeitä, kannattaa käyttää lääkkeitä, joihin liittyy mahdollisimman vähän sivu- ja yhteisvaikutuksia. Melatoniini tehoaa vain osalla, mutta on hyvä lumelääkekin. Suussa liukenevan 15mg:n mirtatsapiinin pientä sormenpäällistä rapsutettua jauhoa väsyttävä vaikutus (histamiinireseptori aivoissa) ja potilas voi pelata annoksen kanssa. (>7,5mg annos provosoi levottomien jalkojen oiretta, virkistää, lihottaa ja väsyttää) Pieni annos doksepiinia 2,5-5mg illalla, teho tulee parin kuukauden kuluessa vähentää yöheräilyä (Rojas-Fernandes,2014, annos <6mg) Kolesterolilääkekin saattaa vähentää yöheräilyä.

Yhteenveto Omaishoitajan työ on arvokasta sekä hoidettavalle että yhteiskunnalle Omaishoitajan kannattaa huolehtia omasta terveydestään: liikunnasta, terveellisestä ruokavaliosta ja psyykkisestä terveydestä, johon oleellisesti kuuluu unen hyvä hoito Kannattaa pitää yhteyttä samassa elämäntilanteessa oleviin ja rentoutua välillä mieleisellä tavalla ja pitää yhteyttä ymmärtäviin ihmisiin, joiden kanssa voi keskustella negatiivisistakin tunteista Uni on hyvinvoinnin tärkeä elementti ja lääkkeetöntä hoitoa kannattaa noudattaa Tulevaisuudessa on mahdollista saada unihoitaja ja lääkäri, joka jaksaisi paneutua unettomien tukemiseen.

Vanhoja viisauksia Fyysikko Albert Einstein: EPÄONNISTUT VASTA, KUN LAKKAAT YRITTÄMÄSTÄ Kysymyksiä???