Lasten suojelu ja digitaalinen media Tietoa ja näkökulmia ammattilaisille ja kasvattajille 1
Millainen on tietoverkko ja sosiaalinen media lasten sekä nuorten kasvu- ja kehitysympäristönä? Miten siihen tulisi suhtautua? Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia digitaalisen yhteiskunnan kehitys tuo mukanaan lasten ja nuorten näkökulmasta? Lasten suojelu ja digitaalinen media -oppaaseen on koottu tietoa internetin roolista lasten ja nuorten elämässä sekä lapsille ja nuorille suunnatuista verkkopalveluista. Aihetta tarkastellaan lasten suojelun näkökulmasta. Opas on tuotettu tukimateriaaliksi kaikille lasten ja nuorten parissa työskenteleville. Tavoite on lisätä tietoisuutta aiheesta sekä tuoda näkyväksi eri toimijoiden roolia suhteessa lasten suojeluun ja digitaaliseen mediaan. 2
Hyvä lukija, Tämä opas on suunnattu kaikille lasten ja nuorten parissa työskenteleville. Oppaan tarkoitus on jakaa tietoa ja ymmärrystä digitaalisen median roolista lasten ja nuorten elämässä sekä kuvata lasten ja nuorten parissa tehtävää verkkotyötä lasten suojelun näkökulmasta. Nuorille suunnattuja yleishyödyllisiä verkkopalveluita on tuotettu Suomessa jo yli kymmenen vuoden ajan. Nuorille suunnattua verkkotyötä tekevät järjestöt ja julkisen sektorin toimijat pitävät tärkeänä vuorovaikutteisten verkkopalveluiden kehittämistä. Syynä tähän ovat lasten ja nuorten muuttuva mediamaailma ja toimintaympäristöt. Verkosta on muodostunut tärkeä osa lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöä. Opas käsittelee lasten ja nuorten verkkomaailmaa kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin tarkastellaan sitä, miten lapsia ja nuoria voidaan suojella verkossa olevilta vahingoittavilta asioilta ja sisällöiltä. Toisekseen esitellään palveluja, joissa verkkoa hyödynnetään nykyisellään lapsille ja nuorille suunnatussa työssä. Lasten suojelu verkossa ja heidän suojaamisensa verkon riskeiltä liittyvätkin tänä päivänä olennaisesti toisiinsa. Tietoisuus tästä yhteydestä voi auttaa vähentämään erilaisia riskitekijöitä. Toivomme, että opas tuo uutta tietoa ja ymmärrystä aiheesta kaikille lasten ja nuorten asioiden parissa toimiville työntekijöille, opiskelijoille tai muille aiheesta kiinnostuneille. Oppaan tavoitteena on tuottaa ajatuksia ja ideoita myös siihen, miten verkkoa tai sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä, sekä antaa tietoa nykyisistä netissä olevista palveluista. Oppaan on tuottanut Helsingin sosiaaliviraston Lasten ja nuorten verkkososiaalipalvelut (Vespa) -hanke. Hanke kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaan Etelä-Suomen Lapsen ääni kehittämisohjelmaan. Antoisia lukuhetkiä! Helsingissä 15.10.2012 3 Heli Parikka ja Merja Saukko
Sisältö Johdanto................................................................................................ 5 1 Kurkistus lasten ja nuorten verkkomaailmaan................................................................... 6 Verkon käyttötavat ja suositut toimintaympäristöt verkossa.................................................8 Digitaalinen pelaaminen..............................................................................9 Verkon käyttöön liittyviä riskejä lasten ja nuorten näkökulmasta.............................................9 Yhteenveto......................................................................................... 11 2 Lasten ja nuorten palvelut verkossa........................................................................... 12 Verkko auttamisympäristönä.......................................................................... 13 Kirjoitettu teksti ja nimettömyys auttavat kertomaan huolista.............................................. 15 Millaisia nuorille suunnattuja palveluita on verkossa?..................................................... 16 Millaista apua lapset ja nuoret hakevat verkosta?......................................................... 18 3 Lasten suojelu verkossa..................................................................................... 20 Mitä on lasten suojelu verkossa?....................................................................... 21 Lastensuojelullisen huolen ilmeneminen verkossa ja ilmoitusvelvollisuus.................................... 21 Yhteenveto.........................................................................................25 4 Usein kysyttyjä kysymyksiä.................................................................................. 26 Suojelenko liikaa nuorta, jos kiellän netin käytön kokonaan?..............................................28 Lapseni on alle 13-vuotias mutta haluaa liittyä Facebookiin. Sallinko tämän lapselle?.........................28 Nuori kertoo joutuneensa kiusatuksi verkon välityksellä. Voinko tehdä asialle jotain?..........................28 Miten toimia, jos nuori on joutunut ahdistelluksi verkossa?...............................................28 Lapsi kertoo törmänneensä verkossa ahdistusta herättäviin kuviin. Mitä kannattaisi tehdä?....................29 Nuoresta on laitettu kuvia verkkoon, jotka haluaisin poistaa. Onko tämä mahdollista?........................29 Samassa koulussa lapseni kanssa olevalla nuorella on Facebook-profiilissaan uhkaava kuva. Miten kannattaa toimia?.............................................................................29 Miten ylipäätään on mahdollista suojella lasta verkon riskeiltä?...........................................29 4 Lopuksi................................................................................................ 30 Lähteet................................................................................................ 35
Johdanto Diginatiivit: nörttejä, nettiriippuvaisia ja pelihulluja vai teknologisesti valveutuneita, sosiaalisen median taitajia ja tietoverkon osaavia hyödyntäjiä? Mielikuvat ovat monenlaisia Y- ja Z-sukupolven edustajista eli niin sanotuista diginatiiveista. He ovat syntyneet ja kasvaneet pikaviestinten, mobiililaitteiden ja tietokoneiden nopean kehityksen aikakautena. Tietoverkon käytöstä on tullut osa lasten ja nuorten jokapäiväistä elämää, kommunikointia ja sosiaalisia suhteita. Tähän oppaaseen on koottu tietoa verkkoon liittyvistä ilmiöistä ja verkon vaikutuksista lasten ja nuorten elämään sekä pyritty esimerkeillä ja haastatteluilla havainnollistamaan, millaista lasten ja nuorten parissa työskentely on verkossa. Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan verkkoa lasten ja nuorten toimintaympäristönä. Verkolla ja sosiaalisella medialla on merkittävä rooli nuorten sosiaalisten suhteiden rakentumisessa ja ylläpidossa. Nuoret näkevät sosiaalisen median ympäristöt kasvokkaisen kanssakäymisen jatkeena eikä niinkään erillisenä virtuaalisena tilana. Netti tarjoaakin nuorten itseilmaisulle uudenlaisen kanavan ja toimii sekä oppimisympäristönä että harrastuspaikkana. Toinen luku keskittyy verkossa tehtävään työhön sekä siihen liittyviin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Opasta varten on haastateltu verkossa työtä tekeviä toimijoita: nuorisotyöntekijöitä, terveydenhoitajia, poliisia sekä järjestöissä verkkotyötä tekeviä toimijoita. Oppaassa olevat sitaatit ovat peräisin näistä haastatteluista. Nuorille suunnatut palvelut verkossa määritellään tavallisesti nuorisotyön tai auttamistyön näkökulmasta. Opas käsittelee asiaa laajemmin ja yleisemmin lasten suojelun sekä lastensuojelulain näkökulmasta, johon luku kolme keskittyy. Koska lapsille ja nuorille suunnatut verkkopalvelut ovat lisääntyneet, on tärkeää miettiä myös sitä, miten lasten suojelu toteutuu internetissä. Oppaan loppuun on koostettu eri lähteistä löytyneitä vinkkejä ja toimintatapoja, joista toivomme kaikkien lasten ja nuorten parissa toimivien hyötyvän. Oppaaseen on kerätty myös linkkejä, jotka toivottavasti avaavat sitä, mitä verkko ja sosiaalinen media ovat tuoneet mukanaan sekä millaisia haasteita tai mahdollisuuksia se kasvattajille ja vanhemmille tarjoaa. Verkkopalveluilla halutaan tarjota sosiaalista tukea ja vahvistusta lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten netin käyttöön liittyy paljon riskejä mutta myös paljon mahdollisuuksia. Riskejä voidaan ehkäistä ja mahdollisuuksia hyödyntää parhaiten, kun aikuiset ovat läsnä lasten ja nuorten verkkomaailmassa sekä kiinnostuneita sen tuottamista ilmiöistä. 5
1 Kurkistus lasten ja nuorten verkkomaailmaan 6
Verkosta ja digitaalisesta mediasta on muodostunut keskeinen lasten ja nuorten toimintaympäristö. Verkko tarjoaa valtavan määrän erilaisia mahdollisuuksia viettää vapaa-aikaa, harrastaa ja jutella ystävien kanssa. Digitaalisen median vaikutuksista ja roolista lasten ja nuorten elämässä on toistaiseksi suhteellisen vähän tietoa. Digitaalisen median riskit ja mahdollisuudet ovatkin alkaneet kiinnostaa myös tutkijoita viime vuosina. Euroopan komission rahoittaman ja 92 prosenttia 9 16-vuotiaista on netissä viikoittain ja 57 % lapsista on netissä lähes joka päivä. (EU Kids Online 2011). EU Kids Online tutkimusverkoston toteuttaman EU Kids Online II kyselytutkimuksen avulla on kartoitettu Euroopan laajuisesti internetin riskejä ja turvallisuutta eurooppalaisten lasten näkökulmasta. Selvityksen mukaan suomalaisnuoret (9 16-vuotiaat) ovat aktiivisia netin käyttäjiä ja suomalaislapset erottuvat positiivisesti turvataitojen hallinnassa. Huomionarvoista on myös se, että nuoremmatkin lapset alkavat käyttää internetiä yhä varhaisemmin, keskimäärin jo noin 7 8 vuotiaina. (EU Kids Online 2011.) Mobiililaitteiden, kuten älypuhelinten ja taulutietokoneiden, yleistymisen myötä lapsilla ja nuorilla on vapaampi pääsy verkkoon. Verkon käyttöä on siis yhä haasteellisempi valvoa. Teknologian kehittyminen lisää entisestään aikuisten vastuuta mediakasvatuksesta ja verkon oikeanlaisen käyttöön opastamisesta. Tärkeimmät lasten ja nuorten verkon käyttötapoihin vaikuttavat toimijat ovat perheen vanhemmat. Vanhempien on tärkeää tietää, mitä lapsi tekee verkossa, miten paljon hän viettää siellä aikaa ja keitä hän verkossa kohtaa. Lapselta ja nuorelta voi esimerkiksi tiedustella, millä sivustoilla hän liikkuu, mitä tietoja itsestään jakaa ja keitä hänellä on kavereina verkkoyhteisöissä. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisen läsnäoloa sekä ohjausta siihen, miten verkossa voi tai ei voi toimia. Jo hyvinkin nuori lapsi voi vahingossa törmätä hämmentävään tai ahdistavaan sisältöön verkossa. Tällöin on tärkeää, että lapsi voi käsitellä asiaa luotettavan aikuisen kanssa. Avoimuudella ja yhteisillä pelisäännöillä voidaan vähentää verkon käyttöön liittyviä riskejä. Internetin riskeistä vanhempia huolestuttaa eniten lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Eu Kids Online -tutkimuksen mukaan vanhemmat eivät ole kuitenkaan yleensä huomanneet, jos lapsi on kohdannut riskejä internetissä. Tutkimuksen mukaan vanhemmat eivät yleensä hahmota verkon riskejä tarpeeksi hyvin. Muita vanhempia huolestuttavia asioita ovat esimerkiksi lasten ja nuorten liiallinen netin käyttö ja pelaamiseen liittyvät riskit. Lapsia ja nuoria verkossa huolestuttavia asioita ovat: Verkkokiusaaminen Vihasivustot Pro anoreksia -sivut Itsensä vahingoittamiseen liittyvät sivustot ja itsemurhasivustot Huumeisiin liittyvät keskustelufoorumit (EU Kids Online 2011) 7
Verkon käyttötavat ja suositut toimintaympäristöt verkossa Lapset ja nuoret tekevät verkkoyhteisöissä pitkälti samoja asioita kuin reaalimaailmassakin. He ystävystyvät keskenään, puhuvat omista kiinnostuksen kohteistaan, osallistuvat harrastuksiin ja toimintoihin, jotka heitä kiinnostavat sekä pitävät hauskaa. (Thomas 2007, 196.) Nuorten verkonkäyttötavat ovat varsin sosiaalisia ja verkko on nuorille nimenomaan yhteydenpitoväline. Nuoret eivät juuri käytä sähköpostia yhteydenpitoon. (Matikainen 2008, 37.) Suurin osa lapsista ja nuorista käyttää verkkoa koulutehtävien tekoon ja tiedon hakemiseen, videoiden katseluun ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Aktiivisempi verkon käyttö vaatii kehittyneempiä taitoja ja sisältää esimerkiksi pelaamista, musiikin tai elokuvien lataamista ja sisältöjen vaihtamista muiden verkossa olevien kanssa. Noin vajaa neljännes lapsista ja nuorista tuottaa itse jotain sisältöä verkkoon (blogi, videot) ja viettää aikaa virtuaalisissa ympäristöissä. (Eu Kids Online 2011.) Sosiaalisessa mediassa luodaan yhteisiä merkityksiä, vaihdetaan ajatuksia ja kiinnostuksen kohteita. Nettiyhteisöissä olevilla profiilisivuilla kerrotaan itsestä kuvien, tietojen ja kiinnostuksen kohteiden kautta. Profiilisivun avulla rakennetaan sellainen persoona, joka halutaan näyttää muille verkossa. Sivuille voidaan lisätä myös toiminnallisuutta (pelejä, kilpailuja) tai linkittää muita itseä kiinnostavia asioita. (Joensuu 2011, 18.) Suomalaisten nuorten keskuudessa suosittuja ovat verkkoyhteisöt tai kuvagalleriat, jotka tarjoavat kanavan erityisesti omakuvien julkaisuun. Yhteisöjen käyttö perustuu kuvien julkaisuun ja muiden käyttäjien kuvista antamiin arvioihin ja kommentteihin (esim. herutus.net, kuvake.net). Tällaiset kuvagalleriat toimivat areenana nuorten kehitystehtäville, kuten identiteetin etsimiselle ja testaamiselle, irtiotolle vanhemmista sekä omaan sukupuoli-identiteettiin tutustumiselle (Mustonen, Salokoski 2007). Verkkomaailma muuttuu nopeasti ja uusia ympäristöjä kehitellään kaiken aikaa. Erilaisten yhteisöjen ja sivus- Virtuaaliset ympäristöt Habbo Hotel Panfu Second Life, go Supermodel Yhteisöpalvelut Irc-Galleria, kuvake.net, Facebook Formpspring herutus.net Keskustelufoorumit Suomi24 Demi.fi Afterdawn.com, jonneweb.net Pikaviestimet Windows Live Skype IRC Messenger Mediapalvelut Youtube Soundcloud.com, Flickr Devianart.com Blogit Indiedays.com Bloglovin.com Blogilista.fi Viihdesivustot Naurunappula Riemurasia kuvaton.com 8 Esimerkkejä suomalaisten lasten ja nuorten suosimista sosiaalisen median palveluista.
tojen suosio vaihteleekin melko paljon. Tällä hetkellä suosituin yhteisöpalvelu Facebook on noussut monen lapsen ja nuoren kohdalla pääasialliseksi viestintävälineeksi. Se on korvannut perinteiset tekstiviestit ja erilaiset messengereli pikaviestinpalvelut. (Salavuo.) Arvion mukaan noin 700 000 alle 18-vuotiaalla suomalaisnuorella on profiili Facebookissa (Facebook 9/2012). Facebookin virallinen ikäraja on 13 vuotta, mutta tosiasiallisesti jo paljon nuoremmat lapset käyttävät sitä. Facebookiin kirjautuminen ei edellytä henkilöllisyyden vahvistamista, joten lapsi tai nuori voi esiintyä Facebookissa vanhempana kuin oikeasti on. Digitaalinen pelaaminen Verkkopelaaminen voidaan nähdä sekä sosiaalisena että epäsosiaalisena toimintana. Internetissä pelataan monen pelaajan verkkopelejä tai muutaman minuutin mittaisia minipelejä (Kangas, Lundvall, Sintonen 2008). Monet verkkopelit (esimerkiksi World of Warcraft) vaativat sosiaalista kanssakäymistä useiden pelaajien kesken ja pelit rohkaisevat keskinäiseen vuorovaikutukseen (Kojo 2011, 40). Vaikka nuorten digitaaliseen pelaamiseen liittyy usein kielteisiä mielikuvia, pelaaminen ei ole aina riskipelaamista ja sillä on myös positiivisia vaikutuksia. Viihdepelien onkin osoitettu kehittävän lasten kognitiivisia taitoja monipuolisesti (Mustonen, Salokoski 2007). Digitaalisen pelaamisen avulla voidaan oppia esimerkiksi vieraita kieliä, yhteistyötaitoja sekä kehittää strategista ajattelua. Digitaalinen pelaaminen voidaan nähdä omana kulttuurisena alalajinaan, jonka vaikutuksista lapsiin ja nuoriin ei voida tehdä yleistyksiä. Digitaalinen pelaaminen kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Aktiivisten pelaajien määrä on vuonna 2011 jo 56 % väestöstä ja pelaajien keski-ikä 37 vuotta. (Pelaajabarometri 2011). Digitaalisia pelejä voidaan luokitella monin eri tavoin. Suosittuja ovat esimerkiksi toiminta- ja taistelu-, seikkailu-, tasohyppely- ja strategiapelit (Oksanen, Näre 2006). Digitaalista pelaamista kutsutaan myös elektroniseksi urheiluksi (e-urheilu). Suomen Elektronisen urheilun liiton (SEUL ry.) määrittelyn mukaan e-urheilu on kilpailua ja itsensä kehittämistä tietoteknisen pelivälineen kautta tapahtuvassa pelaamisessa. Elektronista urheilua harrastetaan kilpaurheilutasolla ja siitä voi muodostua monelle nuorelle päätoiminen ammatti tulevaisuudessa. Verkon käyttöön liittyviä riskejä lasten ja nuorten näkökulmasta Verkon käytössä piilee ristiriitaisuus; mitä enemmän verkkoa käyttää, sitä enemmän voi altistua erilaisille riskeille. Toisaalta verkon ahkera käyttö myös opettaa lapsia ja nuoria suojautumaan näiltä riskeiltä, koska se lisää verkon käyttöön liittyviä taitoja. Suurin osa lapsista ja nuorista ei vietä liikaa aikaa verkossa. Tällöin elämässä jää tilaa myös muulle, kuten ystävien tapaamiselle, harrastuksille, koululle ja kotitehtävien tekoon. Netin käyttöön liittyvien riskien synty saattaa olla yhteydessä muilla elämän osa-alueilla oleviin ongelmiin. Seuraavissa kappaleissa nostetaan esiin joitakin keskeisimpiä verkon käyttöön liittyviä riskejä. Nettiriippuvuudella tarkoitetaan hallitsematonta ja pakonomaista internetin käyttöä. On syytä huolestua, jos lapsi tai nuori alkaa tinkiä muista elämän osa-alueista voidakseen viettää aikaa verkossa. Riippuvuus voi syntyä monenlaisiin asioihin: verkossa solmittuihin ihmissuhteisiin, nettipelaamiseen 9
tai tiedonhakuihin. Tyypillisempiä nettiriippuvuuden muotoja tänä päivänä ovat chattiriippuvuus sekä pakonomainen sähköpostin tarkastelu. (A-klinikkasäätiö.) Nettiriippuvuutta on ongelmallista mitata pelaamisen tai internetin parissa kulutetun ajan perusteella. Nettiriippuvuudesta puhutaan silloin, kun netti ja siellä tapahtuvat aktiviteetit hallitsevat elämää ja arkea eikä lapsi tai nuori kykene kontrolloimaan netin käyttöään, mikä vaikuttaa esimerkiksi mielialoihin ja perhe-elämään. (Mustonen, Salokoski 2007.) Riskipelaaminen eli väkivaltaisten pelien suosiminen ja pelien suurkulutus on yleisempää poikien keskuudessa. Riskipelaamisella on todettu olevan yhteys lapsen tai nuoren heikkoon itsehallintaan, aggressiivisuuteen ja levottomuuteen tai ylipäätään arjen hallintaan. Pelien suurkulutus voi olla yhteydessä tunteiden säätelyyn liittyviin ongelmiin, jolloin lapsi tai nuori pelaa esimerkiksi paetakseen arkea. Riskipelaamista voi esiintyä kaikenikäisillä lapsilla. Vanhempien tai huoltajien aktiivisella valvonnalla on riskipelaamista vähentävä vaikutus. (Salokoski 2005.) Euroopan maiden välisessä vertailussa lasten ja nuorten altistuminen verkossa oleville seksiin tai seksuaaliseen sisältöön liittyville materiaaleille on prosentuaalisesti korkein pohjoismaissa ja Itä-Euroopan maissa. Suomessa 29 prosenttia lapsista ja nuorista on nähnyt seksuaalisia kuvia verkossa ja 18 prosenttia on nähnyt tai vastaanottanut seksuaalisia viestejä verkon välityksellä. (EU Kids Online 2011.) Seksuaalinen hyväksikäyttö on muuttanut osittain uuteen ympäristöön ja saanut verkon myötä uusia piirteitä. Seksuaalinen hyväksikäyttö digitaalisen median avulla tarkoittaa esimerkiksi lapsiin tai nuoriin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön valmistelua (grooming), seksuaalissävytteisten materiaalien kuluttamista, tuottamista tai levittämistä tai seksuaalirikollisuuteen taipuvien tahojen organisoitumista verkon avulla. (Pelastakaa Lapset 2011a.) Rikoslain huomioitavat kohdat: 17. luku 18 Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen (9.7.2004/650) 17. luku 18 a Törkeä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittäminen (9.7.2004/650) 17. luku 19 Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito (20.5.2011/540) 20. luku 8 b Lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin (20.5.2011/540) 20. luku 8 c Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen (20.5.2011/540) 20. luku 6 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö (20.5.2011/540) Nettikiusaamisessa on usein kyse siitä, että koulussa ja vapaa-ajalla lapseen tai nuoreen kohdistuva kiusaaminen siirtyy myös verkkoympäristöön. Puolet nettikiusaamista harrastaneista 9 16-vuotiaista kertoo kiusanneensa myös kasvokkain. Samoin netissä kiusatuksi tulleista puolet on ollut kiusattuja myös netin ulkopuolella. Verkkokiusaaminen ei kuitenkaan ole yhtä yleistä kuin uskotaan. (EU Kids Online 2011.) Netissä kiusaaminen on julkista ja pysyvää, ja saavuttaa nopeasti suurenkin yleisön. Myös harmittomaksi tarkoitettu pila voi riistäytyä netissä helposti käsistä. Nettikiusaamisen muotoja ovat esimerkiksi kiusaavat tai uhkaavat viestit ja juorujen levittäminen. (Mannerheimin lastensuojeluliitto.) Identiteettivarkaus verkossa voi liittyä kiusaamiseen, ikärajojen kiertämiseen tai taloudellisen hyödyn tavoitteluun petoksella. Verkossa identiteettivarkaus tarkoittaa sitä, että henkilö tekee profiilin toisen ihmisen nimellä esimerkiksi verkkoyhteisöön. Identiteettivarkaus voi olla myös toisen nimellä esiintymistä verkossa tai salasanojen huijaamista. Sellaisenaan sitä ei ole kriminalisoitu. Edellä 10
mainituissa tilanteessa voi kuitenkin täyttyä toisen rikoksen tunnusmerkistö, kuten kunnianloukkaus, yksityiselämää koskevan tiedon levittäminen tai tekijänoikeusrikos. (Virtuaalinen lähipoliisiryhmä.) Rikoslain huomioitavat kohdat: 24. luku 8 Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen (9.6.2000/531) 24. luku 9 Kunnianloukkaus (9.6.2000/531) 24. luku 10 Törkeä kunnianloukkaus (9.6.2000/531) Yhteenveto Verkko on nuorille sosiaalinen tila, joka mahdollistaa lapsille ja nuorille uudenlaisia harrastusmahdollisuuksia ja tarjoaa erilaisia oppimisympäristöjä. Suurin osa lapsista ja nuorista viettää aikaa verkossa ilman ongelmia. Nuoren riskikäyttäytyminen verkossa saattaa lisääntyä, jos nuorella on ongelmia muilla elämän osa-alueilla. Verkossa tai verkon avulla hyväksikäytetyiksi päätyneet lapset tai nuoret ovat usein vailla luotettavan aikuisen tukea tai huomiota. Verkossa tapahtuneita ikäviä asioita saatetaan hävetä eikä niistä välttämättä uskalleta rangaistuksen pelossa kertoa aikuiselle. Digitaalitaitojen laajuus on yhteydessä verkkoaktiivisuuteen. Suuri osa suomalaisista lapsista käyttää verkkoa aktiivisesti. Digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi esimerkiksi erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille tulisi tarjota yhtäläiset mahdollisuudet verkossa toimimiselle. Internetin käytön ulkopuolelle jääminen voi pahimmillaan tarkoittaa syrjäytymistä tietoyhteiskunnasta ja myös verkon tarjoamasta yhteisöllisyydestä, joka on jatkumoa nuorten kohdalla vaikkapa koulussa syntyneeseen yhteisöllisyyteen. Miksi aikuisten pitää tukea lasten ja nuorten netin käyttöä? 1. Lasten ja nuorten netinkäyttö on tosiasia Ymmärtämällä verkon yhtenä lasten ja nuorten kehitys- ja kasvuympäristönä, pystymme suojelemaan lapsia paremmin sen riskeiltä. Lapset ja nuoret hakevat verkosta viihdettä ja palveluita tulevaisuudessa yhä enemmän. 2. Verkko kehittää Lapset ja nuoret tarvitsevat turvallisia verkkoleikkikenttiä, joissa voi sekä leikkiä että oppia. Verkon avulla voidaan kehittää mielikuvitusta, luovuutta ja teknologisia taitoja. 3. Digitaalitaitoja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa Digitaalitaidot kehittyvät vain käyttämällä verkkoa. Lasten tulee voida kehittää kriittistä ajattelukykyään ja medialukutaitojaan, jotta he voivat toimia aktiivisesti osana yhteiskuntaa. Opiskelu- ja työelämä vaativat digitaitoja. 4. Verkko sisältää lukemattomia riskejä Lasten turvallinen verkossa liikkuminen edellyttää sitä, että aikuiset ymmärtävät opastaa, tukea ja ohjata lapsia ja nuoria verkon käytössä. 5. Medialukutaidot ovat tänä päivänä osa lukutaitoa Perusverkkotaidot kuuluvat sekä lapsille että aikuisille ja verkon turvallinen käyttö edellyttää verkkoympäristön ymmärtämistä. Euroopan komissio 2012. Eurooppalainen strategia internetin parantamiseksi lasten näkökulmasta 11
2 Lasten ja nuorten palvelut verkossa 12
Verkkoperustaista nuorisotyötä ja verkon avulla tehtävää lasten ja nuorten auttamistyötä tekevät hyvin monet eri toimijat julkisella sektorilla, järjestöissä sekä seurakunnissa. Verkkonuorisotyö tarkoittaa reaaliaikaista nuorisotyötä verkossa, verkkokeskusteluja, verkkonuorisotalotyötä tai moniammatillista verkkonuorisotyötä. Verkkoperustainen nuorisotyö on käsitteenä laajempi, ja siihen lasketaan kuuluvaksi verkkonuorisotyön lisäksi esimerkiksi nuorten tieto- ja neuvontatyö sekä nuorten osallisuus, vaikuttaminen ja kuuleminen verkossa. (Sinisalo-Juha, Timonen 2011, 24.) Verkko tarjoaa mahdollisuuksia uudenlaisille, peruspalveluita täydentäville palvelumuodoille. Työskentely verkossa on useimmiten tukemista, neuvontaa tai palveluohjausta. Se voi olla myös nuorten osallisuutta lisäävää tai toiminnallisuuteen perustuvaa työtä. Verkko auttamisympäristönä Verkko tarjoaa uudenlaisen kanavan auttamis- ja neuvontatyöhön. Sen soveltuvuutta on tutkittu systemaattisemmin esimerkiksi mielenterveys- tai terapiatyössä, jossa erään tutkimuksen (Barak, Wander-Schwartz 2001, ref. Rinkinen 2011, 17) mukaan virtuaalisella ryhmäterapialla voi olla jopa enemmän positiivisia vaikutuksia itsetuntoon, sosiaalisiin suhteisiin ja hyvinvointiin kuin perinteisellä ryhmäterapialla. Nuorten parissa toteutetun kyselyn mukaan myös nuoret kokevat hyötyvänsä verkossa saatavasta vertaistuesta (Hubara, Pakkanen 2010). Netin vertaistuki saattaa esimerkiksi auttaa ymmärtämään, että on olemassa muita samanlaisessa tilanteessa olevia. Virtuaalivuorovaikutus on lähtökohtaisesti samanlaista kuin vuorovaikutus verkon ulkopuolella. Verkon avulla Nuorille suunnatun verkkotyön foorumi perustettiin vuonna 2007. Foorumin perustivat Elämä on parasta huumetta ry, Pelastakaa Lapset ry, Mannerheimin lastensuojeluliitto, A-klinikkasäätiö ja Helsingin nuorisoasiainkeskuksen koordinoima Netari-hanke. Foorumiin kuuluvat tahot sitoutuvat noudattamaan Verkkotyön eettisiä periaatteita. (Ks. s. 14) tarjottava sosiaalinen tuki ja voimaannuttava vuorovaikutus (Ketokivi 2008, 271, ref. Granholm 2010) voivat olla merkittäviä esimerkiksi silloin, kun nuorella on tarve käsitellä jotakin asiaa ulkopuolisen tahon kanssa. Nuoret hakevat verkosta apua myös silloin, kun he eivät uskalla puhua vaikeista asioista läheistensä kanssa tai kynnys hakea apua muualta on liian korkea. Verkko voikin olla ensimmäinen paikka, missä nuori saa mahdollisuuden kertoa mieltään painavasta ja vaikealta tuntuvasta asiasta. Nuorten parissa toteutetun tutkimuksen (Löfberg 2008) mukaan nuoret kokevat, että verkossa kommunikointi on helppoa, koska se tarjoaa mahdollisuuden toimia nuoren omilla ehdoilla, ilman perinteistä aikuisen ja lapsen välistä valtasuhdetta. Lisäksi nimettömässä keskustelussa on mahdollisuus olla vapaampi omasta kehonkuvasta ja sen 13
Verkkotyön eettiset periaatteet Yhteydenottajan oikeudet ja velvollisuudet Yhteydenottajalla on oikeus tietää, minkä ikäisille palvelu on tarkoitettu. Yhteydenottajalla on oikeus tietää, voiko hän ottaa yhteyttä nimettömänä. Yhteydenottajalla on oikeus tietää, missä määrin keskustelu on luottamuksellinen. Yhteydenottajalla on oikeus luotettavaan, turvalliseen ja oikeudenmukaiseen palveluun. Yhteydenottaja ohjataan tarvittaessa muiden palveluiden piiriin. Yhteydenottajalla on oikeus saada tietoa palvelusta ja sen järjestäjästä, tietosuojasta ja tietojen käsittelystä sekä antaa palautetta palvelusta. Yhteydenottajalla on velvollisuus noudattaa palvelun sääntöjä. Verkossa toimivan ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet Ohjaaja on vapaaehtoinen tai palkattu työntekijä. Ohjaajalla on oikeus saada tehtäväänsä koulutusta ja säännöllistä ohjausta. Ohjaajalla on oikeus tietää, voiko hän pysyä palvelussa nimettömänä. Ohjaajalla on oikeus olla suostumatta epäasialliseen kohteluun. Ohjaajalla on velvollisuus puuttua sääntöjen vastaiseen käyttäytymiseen. Ohjaaja on palvelussa sitoutunut toimimaan taustaorganisaationsa toimintaperiaatteiden ja arvojen mukaisesti. Ohjaajalla on oikeus luopua vaitiolovelvollisuudesta, mikäli tulee ilmi suunnitteilla oleva tai jo tapahtunut vakava rikosasia tai lastensuojelullinen huoli. Luopuessaan vaitiolovelvollisuudesta ohjaajan on ilmoitettava siitä yhteydenottajalle mahdollisuuksien mukaan. Ohjaaja on keskustelussa yhteydenottajaa varten. Ohjaaja ei käsittele keskustelussa omia ongelmiaan. Annettu ohjaus on asianmukaista ja luotettavaa. Yhteydenottaja ohjataan tarvittaessa muiden palveluiden piiriin. Ohjaaja voi tarjota vaihtoehtoja, mutta ei tee päätöksiä yhteydenottajan puolesta. Ohjaaja ei pidä yhteyttä yhteydenottajiin työajan ulkopuolella. Nuorille suunnatun verkkotyön foorumi 2009 14
luomasta identiteetistä, mikä voi helpottaa ammattilaisen kohtaamista. Verkossa lapsella tai nuorella on mahdollisuus miettiä rauhassa, mitä asioita käsitellään ja miten niistä keskustellaan. Lisäksi kahdenkeskinen verkkokeskustelu luo tunteen yksityisestä tilasta, jolloin nuoren ei tarvitse pelätä, että omat asiat leviävät lähipiiriin. (Emt.) Verkon kautta saatava tuki kartuttaa parhaimmillaan sosiaalista pääomaa ja voimaannuttaa ongelmien keskellä (Kotisaari 2012). Palveluiden tuottajan ja ammattilaisten näkökulmasta on huomioitavaa, että verkko poistaa maantieteelliset ja aikatauluihin liittyvät rajoitukset verrattuna kasvokkaiseen asiakastyöhön. Näin ollen verkossa olevia tuki- ja neuvontapalveluita voidaan kohdistaa paremmin esimerkiksi syrjäseuduilla asuville lapsille ja nuorille. Lapset ja nuoret saavat verkosta apua ja tukea erilaisiin kysymyksiin myös virastoaikojen ulkopuolella. Verkkoa hyödynnetäänkin nykyisellään palveluiden tarjoamisessa myös kriisitilanteissa. Esimerkiksi SPR:n Nuorten kriisichat on tarjonnut tukea verkossa äkillisissä nuoria koskettaneissa kriisitilanteissa. Se on mielestäni yksi vahvuus, jota (verkko)työskentelyn tärkeydessä tulee painottaa. Ja on oikeasti huomioitavaa, että verkkotyötä tekevät ovat mahdollisesti ainoita, jotka tavoittavat syrjäseuduilla asuvia tai ovat oikeasti tarjoamassa jotain. (Psykiatrinen sairaanhoitaja, A-klinikka) Mahdollisuuksien lisäksi verkossa on myös runsaasti haasteita palveluiden tarjoamisen näkökulmasta. Suurimpia haasteita ovat sukupolvien välinen kuilu verkon käytön tavoissa ja siihen suhtautumisessa, palveluiden kohdistaminen sekä lasten ja nuorten ohjaaminen verkosta eteenpäin muihin palveluihin. Verkkotyö perustuukin suurelta osin yhteydenottajan motivoimiseen kasvokkaisten palveluiden pariin. Kirjoitettu teksti ja nimettömyys auttavat kertomaan huolista Verkkopalveluiden avulla lapsille ja nuorille halutaan tarjota luotettavan aikuisen läsnäoloa ja sosiaalista vahvistamista samalla tavalla kuin kasvokkain tehtävässä kohtaamistyössä. Mikäli lapsi tai nuori tarvitsee tiiviimpää tukea, pyritään verkkopalveluiden kautta tarjoamaan mahdollisimman matala kynnys hakea ja saada apua. Lapsi tai nuori voi keskustella verkossa eri alojen ammattilaisten kanssa nimettömästi. Monille nuorille nimettömyys tarjoaa mahdollisuuden jutella omista asioista avoimemmin. Lapset ja nuoret ovat tottuneet ilmaisemaan itseään sujuvasti kirjoittamalla ja chattaamalla. Verkossa tehtävässä auttamistyössä juuri kirjoitettu kieli saattaa auttaa nuorta jäsentämään omaa tilannetta. Keskusteluissa nuorta voidaan rohkaista esimerkiksi tallentamaan tai tulostamaan työntekijän kanssa käyty verkkokeskustelu ja hyödyntämään sitä myös verkon ulkopuolella. Verkkokeskusteluissa ja verkkoviestinnässä käytetään paljon erilaisia hymiöitä ja lyhenteitä korvaamaan kasvonilmeitä ja kehon elekieltä. Non-verbaalien eleiden puuttumisen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että verkkovuorovaikutus olisi säännöstelemätöntä tai epäsosiaalista. Näiden vihjeiden puute sen sijaan voi korostaa verkkovuorovaikutuksen intiimiyttä, sosiaalisuutta ja normien säännöstelyä verrattuna kasvokkaiseen vuorovaikutukseen. (Joinson 2005, 22, ref. Alila, Koskenkangas 2011, 64 65.) Kyseessä on uusi sukupolvi, joka on tottunut kommunikoimaan eri tavalla. Kirjoittaminen ja kirjoittamalla itsensä ilmaiseminen on nykyään se juttu. Siinä mielessä nämä (sähköiset palvelut) ovat jälkijunassa. (Projektipäällikkö, Exit-hanke) 15
Millaisia nuorille suunnattuja palveluita on verkossa? Verkosta löytyy lapsille ja nuorille suunnattuja palveluita melko paljon. Palveluita mainostetaan nuorten suosimissa verkkoyhteisöissä ja organisaatioiden omilla verkkosivuilla. Monet nuorille suunnatut verkkopalvelut ovat löydettävissä nuorten suosimista yhteisöpalveluista. Vielä 2000-luvun puolessa välissä suuri osa suomalaisista nuorista tavoitettiin kotimaisista verkkoyhteisöistä (IRC-Galleria tai Habbo Hotel). Tänä päivänä käyttö on hajaantuneempaa, ja esimerkiksi yhdysvaltalaisen Facebookin suosio on kasvanut suhteessa kotimaisten yhteisöpalveluiden käyttäjämääriin. Erityisesti järjestöt ovat olleet uranuurtajia verkon hyödyntämisessä lasten ja nuorten parissa tehtävässä työssä. Tänä päivänä kohtaavaa verkkotyötä tekevät järjestöjen lisäksi myös julkisen sektorin toimijat, kuten kuntien nuorisotoimet ja poliisi sekä seurakunnat. Verkossa kohtaamistyötä tehdään sekä vapaaehtoisten että ammattilaisten voimin. Oppaan liitteeseen 1 on kerätty esimerkkejä nykyisistä lapsille ja nuorille suunnatuista verkkopalveluista. Verkossa tehtävässä nuorisotyössä lähtökohta on tavoittaa nuoret heidän omissa ympäristöissään ja tarjota turvallinen ja luotettava kohtaamispaikka ilman ongelmalähtöisyyttä. Nuoret voivat vierailla esimerkiksi verkkonuorisotalossa, jossa on mahdollista viettää aikaa, tavata kavereita sekä jutella nuorisotyöntekijän kanssa. Valtakunnallista verkkonuorisotalotoimintaa tuotetaan järjestö- ja kuntasektorin yhteistyöllä. Netari-toiminnassa on mukana nuorisotyöntekijöitä useista eri kunnista. Toimintaa koordinoi Pelastakaa Lapset ry syksystä 2012 lähtien. Verkkosivustomme kautta huomattiin, että nuoret haluavat kommunikoida keskenään eli kommentoivat toistensa juttuja, minkä jälkeen perustettiin keskustelufoorumi. Sen jälkeen alkoi näyttää siltä, että aikuisten ohjausta ja tukea kaivattiin myös niihin keskusteluihin. Palvelu on lähtenyt sillä tavalla nuorten lähtökohdista, eikä niinkään johdosta käsin järjestöjen rahoitushankkeena. (Projektikoordinaattori, A-klinikka) Verkossa on nuorisotyön lisäksi mahdollista saada erityisasiantuntemusta vaativiin kysymyksiin. Lapset ja nuoret saavat verkossa apua ja tukea esimerkiksi vanhempien päihdeongelmasta puhumiseen (A-klinikkasäätiö, Varjomaailma), omaan terveyteen, kasvuun tai kehitykseen liittyviin kysymyksiin (Väestöliitto) tai vaikkapa lakiin ja sen tulkintaan liittyviin kysymyksiin (Nettipoliisi). Netissä on tarjolla myös tukea perheen sisäisiin ongelmiin ja perheväkivaltatilanteisiin (Nettiturvakoti). Poliisi on ollut jo kauan verkossa. On ollut nettisivuja ja nettivinkkiä. Se, mikä eroaa näistä palveluista, on se, että me olemme tavoitettavissa nyt omilla kasvoillamme. Yhteydenotto on henkilökohtaisempi kuin palautepostiin tai nettivinkkiin tullut. (Vanhempi konstaapeli, Nettipoliisi) Netissä olevia palveluita tarjotaan kysymys vastauspalstojen muodossa, keskustelufoorumeilla, nettivastaanotoilla tai erilaisissa chateissa eli verkon kautta tapahtuvassa reaaliaikaisessa keskustelussa. Palveluita löytyy organisaatioiden omilta verkkosivuilta tai niitä tarjotaan päivystysluonteisesti erilaisissa sosiaalisen median ympäristöissä. Sosiaalinen media on tarjonnut uudenlaisen vuorovaikutteisen kanavan, jonka avulla eri toimijat tavoittavat lapset ja nuoret huomattavasti paremmin myös verkossa. Esimerkiksi poliisilla tai nuorisotyöntekijällä on profiili yhteisöpalvelussa, jonka kautta nuori voi olla yhteydessä työntekijään. 16
17
Kahdenkeskiset Neuvonta chatin välityksellä Nettivastaanotot Kirjepalvelu Verkkoneuvontapalvelu Reaaliaikaiset Viiveelliset Avoin ryhmächat Suljettu ryhmächat Suljettu vertaistukiryhmä Keskustelupalstat Kysymys- ja vastauspalsta Ryhmämuotoiset Millaista apua lapset ja nuoret hakevat verkosta? Verkossa keskustellaan samoista asioista, jotka puhututtavat lapsia ja nuoria muuallakin. Koulu, harrastukset, ystävät tai niiden puute ovat yleisiä keskustelunaiheita nuorille suunnatuissa verkkopalveluissa. Verkossa työtä tekevät käyvät keskusteluja nuorten kanssa usein myös yksinäisyydestä ja siihen liittyvistä tunteista. Lisäksi yhteydenottajia mietityttävät paljon erilaiset kehitykseen ja kasvuun liittyvät asiat: esimerkiksi terveydenhuollon työntekijöiden kanssa keskustellaan paljon painosta, unirytmistä, seksistä ja seksuaalisuudesta sekä mielenterveyteen liittyvistä asioista. Ahdistus, alakulo, kiusaamisen kohteena oleminen ja erilaiset ihmissuhdevaikeudet ovat melko yleisiä keskustelunaiheita verkossa. Lapset ja nuoret kertovat vaikeistakin asioista, kuten perheväkivallasta, syömishäiriöstä ja masennuksesta. Keskusteluja käydään ajoittain myös itsetuhoisesta käyttäytymisestä ja itsemurha-ajatuksista. Tuntuu, että netissä ja verkkokeskusteluissa saatetaan puhua hyvin yksityiskohtaisia ja henkilökohtaisia asioita. Nuori, jonka kanssa en ole aikaisemmin jutellut, saattaa hyvinkin pikaisesti kertoa aika paljon itsestään ja hyvin henkilökohtaisia juttuja. (Nuorisotyöntekijä, Espoon kaupunki) Verkossa toimivia poliiseja työllistävät verkon kautta tapahtuneet rikokset, mutta poliisiin ollaan yhteydessä myös muissa asioissa. Nuoret hakevat tietoa esimerkiksi liikennekäyttäytymiseen liittyvistä lakipykälistä. Nettipoliisia työllistävät pääasiassa seksuaalirikosepäilyt, joista kirjattiin noin 50 rikosilmoitusta vuoden 2011 aikana. Suurin osa näistä tapauksista oli netin kautta tapahtuneita lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyjä. Muita yleisiä suoritteita poliisilla olivat kiusaamisrikoksiin liittyvät tapaukset, joiden rikosnimikkeinä olivat yleensä laiton uhkaus tai kunnianloukkaus. Osa yhteydenotoista tulee nuorilta itseltään tai vanhemmilta. (Nettipoliisi 2011.) Nuoret toivovat, että vastuu puheeksi ottamiseen ei olisi heillä. Se on kaikkien nuorten parissa työtä tekevien ammattilaisten vastuulla. Esimerkiksi seksuaaliterveystematiikka on hankala ja siihen liittyy tabuja. Aina nuoret eivät löydä edes sanoja. Luulen, että nuoret hyötyisivät ja olisivat tyytyväisiä 18
siitä, että heiltä kysytään asioita. (Terveydenhoitaja, Väestöliitto) Verkko eroaa kasvokkaisesta kohtaamisesta siinä, että nuori pääsee kertomaan huolensa nimettömästi luotettavalle aikuiselle. Apua tarvitsevia nuoria pyritään kuitenkin ohjaamaan ja motivoimaan verkosta kasvokkaisten palveluiden pariin. Erityisen tärkeänä pidetään positiivisen palautteen antamista nuorelle silloin, kun kyseessä on arkaluontoinen aihe, josta nuori ei ole aikaisemmin uskaltanut puhua muualla. Yksinäisyys näyttäytyy verkossa. Nuoret haluavat jutella siitä, mitä voi tehdä kun ei ole kavereita tai muita ihmisiä, joihin voi luottaa. (Terveydenhoitaja, Verkkoterkkari-hanke) Verkon tarjoama anonymiteetti mahdollistaa myös niin sanotut tekaistut tarinat tai sepitetyt uhri- ja sankaritarinat. Kyseessä saattaa olla lapsen tai nuoren huomionhakuisuus tai tarve saada vertaistukea. Nuorten verkkoon kirjoittamat traagiset tai liioitellut tarinat blogeissa ja keskustelupalstoilla saattavat herättää huolta myös muissa verkkokeskustelijoissa. Verkkotyötä tekevien tulee lähtökohtaisesti suhtautua lapsen tai nuoren kertomukseen totuutena. Lastensuojelullista huolta herättävät yhteydenotot pyritään mahdollisuuksien mukaan selvittämään ja viemään eteenpäin. Kokemus on osoittanut, että todella raadolliset elämäntarinat, joista nuoret kirjoittavat blogeissa ja keskustelupalstoilla, ovat monesti tekaistuja tarinoita. (Vanhempi konstaapeli, Nettipoliisi) Aikuisen tarjoaman tuen puute tai tarve keskustella luotettavan aikuisen kanssa ovat yleisiä syitä, miksi nuoret hakeutuvat heille suunnattuihin verkkopalveluihin. Jos nuori ei ole halukas hakemaan apua muualta kuin verkosta, ei työntekijällä ole muita vaikutuskeinoja kuin kuunnella nuorta ja olla hänen tukenaan. Motivoiminen, tukeminen ja ratkaisujen pohtiminen yhdessä nuoren kanssa kuuluu palvelun luonteeseen. Akuutit tapaukset, kuten itsemurhalla uhkailu ja itsensä vahingoittaminen, pyritään aina ilmoittamaan joko lastensuojeluviranomaisille tai poliisille. Tosi hyvä juttu, että tälläinen on olemassa ja että chatti on avoinna 2 krt/vko. Vaikka netissä ei saakaan sitä tarvitsemaansa tukea välttämättä, se saattaa jo helpottaa et pääsee puhumaan ja/tai saa kuulla aikuisen/ammattilaisen mielipiteen mieltä painavasta asiasta. (Anonyymin nuoren palaute Pulmakulman chat-palvelusta) 19
3 Lasten suojelu verkossa 20
Internetistä on muodostunut lasten ja nuorten keskeinen kasvu- ja toimintaympäristö, jonka perusteella viranomaisten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden tulee tarjota suojelua ja läsnäoloa myös verkossa. Ongelmien ehkäisy ja niihin puuttuminen on lisännyt tarvetta ymmärtää digitaalista mediaa ja siihen liittyviä ilmiöitä. Mitä on lasten suojelu verkossa? Verkossa tehtävä lasten suojelu on moninaista ja se toteuttaa ehkäisevän lasten suojelun periaatteita, joita myös voimassa oleva lastensuojelulaki (2007) painottaa. Lasten suojelulla laajana käsitteenä ei tarkoiteta lastensuojeluviranomaisten tehtävänä olevaa lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua, vaan se on nähtävä muitakin viranomaisia sekä kansalaisia koskettavana asiana. Lasten suojelu perustuu lapsen kansainvälisesti tunnustettuihin oikeuksiin, jotka ovat kirjattuna YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa (1989). Suomessa lastensuojelulaki ohjeistaa kaikki yhteiskuntatoimijat kansalaisista ylimpiin hallintoelimiin panostamaan ongelmien ehkäisyyn lapsiväestön kaikkinaisen hyvinvoinnin ylläpidossa, turvaamisessa ja kehittämisessä. Lasten ja nuorten parissa toimivilla ammattilaisilla on ammattiroolinsa takia velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he ovat alaikäisestä huolissaan. Huomioitava laki: Lastensuojelulaki: 5. luku 25 Ilmoitusvelvollisuus (12.2.2010/88) Lasten suojelu verkossa tarkoittaa erilaisten tuki- ja neuvontapalveluiden tarjoamista, nuorten ohjaamista avun piiriin ja tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen tekemistä. Lisäksi verkkotyön tekemisen kautta tuleva ymmärrys nuorten verkkokulttuurista ja ympäristöistä auttaa suojelemaan lapsia ja nuoria verkossa olevilta riskitekijöiltä. Verkossa tarvitaan luotettavia aikuisia, mikä antaa nuorille mahdollisuuden käydä dialogia turvallisesti itseä askarruttavista asioista. Lapset ja nuoret voivat osallistua esimerkiksi vertaisryhmiin, käydä keskustelemassa kahden kesken työntekijän kanssa chatissa tai varata ajan nettivastaanotolta. He voivat myös viettää aikaa reaaliaikaisissa teemakeskusteluissa. Keskeistä verkon kautta annettavassa avussa on nuoren mielen, äänen ja ajatusten kuuleminen. Ja sen takia nettipalvelu on ihan äärimmäisen tärkeä, koska siellä kysytään anonyyminä ne kysymykset, joita ei kehdata kysyä kasvotusten tai puhelimessa. (Terveydenhoitaja, Väestöliitto) Lastensuojelullisen huolen ilmeneminen verkossa ja ilmoitusvelvollisuus Lapsen ja nuoren kuunteleminen on tärkeää, ja luotettavien aikuisten läsnäoloa tarvitaan siellä, missä lapset sekä nuoret viettävät aikaansa. Kontaktin ja luottamussuhteen rakentaminen lapseen tai nuoreen on ensisijaista myös verkossa. Verkossa kohdatut lapset ja nuoret voivat pääasiassa hyvin, mutta palveluissa kohdataan myös niitä, jotka tarvitsevat tiiviimpää tukea kuin verkossa voidaan tarjota ja joiden tilanteeseen on puututtava. Jos lapsi tai nuori kertoo verkossa huolta herättävästä asiasta tai tilanne on muulla tavoin arvioitavissa huolestuttavaksi, joudutaan verkkotyössäkin arvioimaan lastensuojeluilmoituksen laatimista. Lastensuojelulakiin ei ole erikseen kirjattu verkkotyötä tekevien tahojen ilmoitus- 21
velvollisuutta, mutta lapsille ja nuorille verkkopalveluita tuottavien tahojen on hyvä olla selvillä omasta roolistaan suhteessa lastensuojelulakiin. Verkkotyötä tekevän henkilön on myös syytä olla tietoinen lastensuojeluilmoituksen teon tarkoituksesta ja hyödyistä. Vuonna 2012 voimaan tullut lastensuojelulain (2007) muutos koskee lapsiin kohdistuvia seksuaalirikosepäilyjä. Näissä tapauksissa ilmoitus tulee tehdä lastensuojeluviranomaisten lisäksi poliisille. Lasten ja nuorten parissa tehtävässä verkkotyössä tämä on tärkeä ottaa huomioon. Lähtökohta on se, että yritetään saada nuoreen ensin kontakti. Ei tehdä tuosta vaan nimettömistä nuorista lastensuojeluilmoituksia, koska tiedämme, että se ei johda mihinkään. (Terveydenhoitaja, Väestöliitto) Verkossa nuoret esiintyvät lähtökohtaisesti nimimerkeillä tai nimettöminä. Lastensuojelullista huolta herättäneistä nuorista on haasteellista tehdä lastensuojeluilmoitus, jollei nuori halua antaa työntekijälle henkilö- tai yhteystietojaan. Lapsen tukemisen ja auttamisen näkökulmasta, työntekijän tulee pyrkiä mahdollisimman avoimeen keskusteluun ja perustella, miksi hän on huolissaan lapsen/nuoren tilanteesta. Mikäli työntekijä ei saa henkilötietoja, on tärkeää kerätä talteen kaikki saatavilla olevat tiedot, joiden perusteella nuoresta on mahdollista tehdä lastensuojeluilmoitus. Ajoissa puuttuminen ja ennaltaehkäisy on lapsen etu. Toisaalta tarkkoja sääntöjä siihen, milloin lastensuojeluilmoitus verkkotyössä tulisi tehdä, on mahdotonta koota, vaan jokainen tapaus on yksilöllinen ja tilannekohtainen. Lasten suojelu tarvitsee yhteisiä periaatteita ja toimintatapoja myös verkkoympäristössä. Verkossa ilmi tullut huoli nuoresta on yhtä todellinen kuin kasvokkaisessa työssä lasten ja nuorten kanssa. Verkkotyötä tekevillä tahoilla Nuorille suunnatun verkkotyön foorumiin kuuluvat tahot tekivät yhteensä 23 lastensuojeluilmoitusta vuonna 2011 lasten tai nuorten yhteydenottojen perusteella. Suurin osa ilmoituksista koski itsetuhoisuutta, nuoreen kohdistuneita rikoksia ja ongelmia kuten perheväkivalta tai vanhempien päihteiden käyttö. (Nuorille suunnatun verkkotyön foorumi 2012). on olemassa yhteinen ohjeistus lastensuojeluilmoituksen tekoon verkkotyössä (liite 3, ks. s. 34). Ohjeistus tukee verkossa toimivien tahojen työtä. Myös viranomaisyhteistyö poliisin ja sosiaaliviranomaisten kesken lisää verkkotyötä tekevien tahojen keinoja varhaiseen puuttumiseen. 22
23
Case 1: Lastensuojeluilmoitus anonyymistä nuoresta Nuori kertoo kahdenkeskisessä verkkokeskustelussa, että hän on masentunut ja hänellä on paha olla. Työntekijä tarttuu nuoren aiheeseen ja kysyy häneltä taustatietoja ja tarkentavia lisäkysymyksiä. Nuoren kanssa keskustellaan siitä, mikä aiheuttaa masentuneisuutta ja miten nuori voisi lähteä hakemaan apua itselleen. Nuori kertoo, ettei hän halua puhua kenellekään aikuiselle asioistaan. Nuori viiltelee itseään ja miettii usein itsemurhaa. Työntekijä kertoo verkkokeskustelussa nuorelle, että hänellä heräsi huoli nuoresta. Työntekijä pyytää, että nuori antaisi yhteystietonsa, jotta työntekijä voisi auttaa nuorta saamaan apua. Nuori ei kuitenkaan halua kertoa tietoja itsestään, vaan poistuu keskustelusta ja sulkee keskusteluikkunan. Lastensuojelullisesta syystä, nuoren itsetuhoisuuden perusteella, työntekijä tekee lastensuojeluilmoituksen Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Lastensuojeluilmoituksessa ilmoitetaan kaikki nuoresta tiedossa olevat asiat, kuten mahdollinen nimimerkki tai profiili. Case 2: Lastensuojeluilmoitus kun nuori tunnetaan Nuori tulee kahdenkeskiseen chattiin keskustelemaan perheensä tilanteesta. Nuori kertoo, että hänen kotonaan käytetään runsaasti alkoholia ja vanhemmat riitelevät usein. Lisäksi nuori kertoo, että vanhempien riidat pelottavat häntä ja että kotona on vaikeaa olla. Työntekijä keskustelee nuoren kanssa alkoholinkäytöstä ja siitä, että perheen on mahdollista saada apua. Keskustelun jatkuessa työntekijä kysyy, uskaltaisiko nuori antaa työntekijälle yhteystietonsa, jotta he voisivat puhua asiasta lisää ja työntekijä voisi ohjata nuorta avun hakemiseksi. Nuori empii hiukan, mutta antaa kuitenkin nimensä ja puhelinnumeronsa työntekijälle. Työntekijä soittaa nuorelle ja he keskustelevat asiasta vielä tarkemmin. Nuori kertoo, ettei hän uskalla puhua perheensä tilanteesta kenellekään. Työntekijä ehdottaa, että hän voisi ottaa yhteyttä nuoren kotikunnan lastensuojeluun ja perheen tilannetta voitaisiin lähteä selvittämään tätä kautta. Nuoren mielestä tämä on hyvä ajatus. Työntekijä tekee lastensuojeluilmoituksen nuoren kotikuntaan. 24
Yhteenveto Tietoverkko ja digitaalinen tai sosiaalinen media ovat muuttaneet yhteiskuntaamme ja sosiaalisia suhteita lyhyessä ajassa. Diginatiivit erottuvat aiemmista sukupolvista monessa mielessä. Muutokseen voidaan suhtautua joko kieltämällä se, hyväksymällä se tai toimimalla ennalta ehkäisevästi. Lasten ja nuorten parissa toimivilla on erilaisia rooleja lasten ja nuorten suojelemisessa verkon riskeiltä ja verkossa. Verkkotyötä tekevillä ja palveluita tuottavilla tahoilla on paljon tietoa siitä, millaisia asioita lapset ja nuoret pohtivat ja millaisista asioista he haluavat jutella aikuisten kanssa. Sosiaalisen median on huomattu olevan toimiva kanava lasten ja nuorten äänen kuulemiseen. Tärkeää on, että tietoa jaetaan ja työtä kehitetään siihen suuntaan, jossa lasten ja nuorten ilmaisemaan hätään voidaan reagoida riittävän ajoissa ja nopeasti myös verkossa. Vanhempien ja opettajien ymmärrys ja kiinnostus lasten ja nuorten verkkoelämää kohtaan on erityisen tärkeässä roolissa. Mediakasvatuksen ja erilaisten ilmiöiden ymmärtämisen avulla voidaan ehkäistä monia ongelmia. Pelkästään rajoitukset ja kiellot eivät suojele lapsia riskeiltä. Lasten, nuorten ja aikuisten arkinen vuorovaikutus ja toimiva ilmapiiri vaikuttavat sekä todellisessa että nettimaailmassa pärjäämiseen. (Dunkels 2007, ref. Järg-Tärno 2010.) Mitä varmempi tunne lapsella ja nuorella on luotettavan aikuisen läsnäolosta omassa elämässä, sitä vähemmän hänellä on tarvetta etsiä verkosta kiinnostusta tai hyväksyntää tarjoavia tuttavuuksia. Viranomaisten on hyvä olla tietoisia siitä, että ne lapset ja nuoret, jotka ovat muutenkin kiusattuja tai eri tavoin huonossa asemassa, voivat joutua todennäköisemmin hyväksikäytön uhriksi myös netissä. Uhrien ja riskiryhmien auttaminen ei kuitenkaan saisi tapahtua heidän vapauksiensa kustannuksella tai aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. (Emt.) Esimerkiksi lastensuojeluviranomaisten tai poliisin ymmärrys heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten verkkokäyttäymisestä saattaa ehkäistä uusien ongelmien syntymistä. Lasten ja nuorten verkkopalveluita tuottavien tahojen keskeisiä tehtäviä: Palvelun luotettavuuden ja tasalaatuisuuden takaaminen Lasten ja nuorten kuuleminen Lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen sekä sosiaalinen vahvistaminen Palveluohjaus ja neuvonta Tiedon jakaminen ulospäin Lastensuojelulain näkökulmien huomioiminen Vanhempien ja koulun keskeisiä tehtäviä: Kiinnostuneisuus lasten ja nuorten verkon käyttöä kohtaan Luottamuksellisen suhteen ylläpitäminen lapseen/nuoreen Lasten ja nuorten tukeminen, kuuleminen ja osallistaminen Riittävä mediakasvatus ja netiketin välittäminen Viranomaisten keskeisiä tehtäviä: Verkon ja verkon ilmiöiden ymmärtäminen osana lasten ja nuorten maailmaa Lasten ja nuorten tukeminen Viranomaisyhteistyö ja konsultaatioapu Lastensuojeluilmoituksen tai rikosilmoituksen vastaanottaminen ja asian tutkiminen 25