Kevan rooli nyt ja tulevaisuudessa (Jukka Ahtela: Selvitys kuntaeläkkeiden rahoituksesta) Kuntajohtajapäivät 28. 29.8.2014 Pori Jukka Männistö, Keva
Kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä on selvitelty Eläkeneuvotteluryhmä (Rantala) selvitytti: ETLAn raportti Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut: rahoitus kestävällä pohjalla. Ylijohtaja Jukka Pekkarisen asiantuntijaryhmä kesällä 2013: rahoitus kestävällä pohjalla. VM asetti 6.6.2014 Jukka Ahtelan selvityshenkilöksi. Selvityksessä tuli arvioida kuntaeläkkeiden rahoitukseen ja rahoituspohjaan vaikuttavia tekijöitä, pohtia järjestelmän mahdollisia maksupohjariskejä ja esittää vaihtoehtoisia tapoja ratkaista ne. Selvityksen teetti VM ja STM Kuntatyönantajien ja palkansaajakeskusjärjestöjen ehdotuksesta. Selvitys liittyy käynnissä oleviin eläkeuudistusta koskeviin neuvotteluihin. 2
Selvitysmies Ahtela toteaa selvityksessään Olennaisin kysymys eli kunnallisen eläkejärjestelmän kestävyys: eläkkeet kestävällä pohjalla: Järjestelmän rahoitus ei ole kriisissä eikä näköpiirissä ole pikaisia toimia vaativia uhkatekijöitä. Rakenteellisten uudistusten vaikutuksia kuntasektorin työntekijämäärään on seurattava. Tarvittaessa pitää ryhtyä korjaaviin toimiin. Kuntaeläkkeiden rahoitus riippuu pitkällä aikavälillä kuntien kyvystä huolehtia menojensa rahoituksesta. Ohjenuora jatkotoimille on annettujen eläkelupausten pitäminen ja eläketurvan kestävyys. Pelisäännöt KuELin ja TyELin rajapinnassa olisi tarpeen selkeyttää. Pitkällä aikavälillä kunnallista eläkejärjestelmää (ja Kevaa) voitaisiin edelleen lähentää yksityisen työeläkejärjestelmän kanssa säilyttäen nykyisen toimintamallin vahvuudet. Perimmäinen kysymys: onko KuEL jatkossakin kuntataloutta vai eläkepolitiikkaa? 3
Selvitysmiehen ehdotukset jakautuvat ajallisesti kahteen osaan Vireillä olevat tai välittömästi käynnistettävät nykyisten rakenteiden ja menettelyjen uudistaminen: Selvitys kilpailuoikeudellisista ongelmista Pelisäännöt rajapintaongelmiin Eläkemenoperusteisen maksun uusi rakenne Kunnallisen eläkejärjestelmän hallinnoinnin uudistaminen? Pidemmän aikavälin valmistelua vaativa järjestelmän kokonaisuudistus: Keva työeläkeyhtiöksi? KuEL ja TyEL yhtenäiseksi eläkejärjestelmäksi 1995 jälkeisten palvelussuhteiden osalta? Erillinen toiminto hoitamaan vanhat lisäetuulliset palvelussuhteet? 4
Alustavia näkökulmia ehdotuksiin Kilpailuoikeudelliset kysymykset ja pelisäännöt hyvä selvittää. Millä kilpailtaisiin? Eläkemenoperusteista maksua koskeva pohdinta huomioon maksurakennetta kehitettäessä. Kunnallisen eläkejärjestelmän hallinnoinnin uudistaminen. Kuntien linjaukset siitä muodostuuko Kevan hallinto kuten nyt vai tuleeko siitä työmarkkinapainotteisempi? Kevasta työeläkeyhtiö Iso poliittinen päätös, merkittävät taloudelliset vaikutukset. TyEL- ja KuEL-rahat ovat erillään, millä mekanismeilla ja mistä alkaen samaan järjestelmään siirtyminen? Julkisen sektorin rooli TyEL:n mukaisten eläkkeiden rahoituksessa. Vakuutettumäärään liittyvä rahoitusriski poistuisi, tasoittaisi kuntasektorin naisvaltaisuudesta ja pitkäikäisyydestä aiheutuvia kustannuksia, mutta toisaalta myös lisäisi kustannuksia (markkinoinnin, luottotappioiden ym osalta) ja koko työeläkejärjestelmän hallinnollisia kustannuksia. Kunnat myös maksaisivat yritysten maksutappioita. 5
Keskeisiä linjauksia Kuntatyönantajilta perittävä maksu pidetään mahdollisimman vakaana ja ennustettavana Sijoitustoiminnalla pyritään tukemaan mahdollisimman tehokkaasti maksuvakautusta Keva osallistuu aktiivisesti yleisen työeläketurvan kehittämiseen Työssä jatkamista tuetaan Keva on koko työeläkesektorin nopein ja tehokkain toimija
Keva on kustannustehokas Osa kustannustehokkuudesta johtuu toiminnan ja toimintaympä-ristön eroista (mm. työnantaja-asiakkaiden määrän vähyydestä) Kustannustehokkuus näkyy selvänä luvuissa: Keva hoitaa Vakuutetut (26 %) Eläkkeensaajat (38 %) Kokonaisliikekulut (16 %) Keva Muut 26 % kaikista työeläkevakuutetuista 38 % kaikista työeläkkeensaajista vain 16 % kuluosuudella Lähde: Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 2012, Työeläke-lehden 3:2013 liite