Kati Korhonen-Yrjänheikki toimitusjohtaja, Koulutusrahasto /

Transkriptio

1 Aikuiskoulutustuki on valtiolle kustannustehokas muutosturvakeino - Hallitus päätti rahoituksen lakkauttamisesta. Mitä päätös käytännössä tarkoittaisi ja miksi se ei kannata? Kati Korhonen-Yrjänheikki toimitusjohtaja, Koulutusrahasto katiky@koulutusrahasto.fi /

2 Suomen hallituksen päätös aikuiskoulutustuesta Valtion rahoitus poistuisi kokonaan. Aikuiskoulutustuen perusosa 705,20 lakkautettaisiin alkaen. Tilalle valtion lainatakaus. Jo tällä hetkellä on mahdollisuus hakea lisäksi lainaa 400 /kk. Lainatakauksen haki KELAsta 2013/14 noin 11% aikuiskoulutus-tuen saajista. Hallituksen päätöksestä ei ilmene, mitä nykyiselle lainaosalle tapahtuisi. Päätös lakkauttaisi kokonaan yrittäjien aikuiskoulutustuen. Päätös lakkauttaisi käytännössä sovitellun palkansaajien aikuiskoulutustuen, mikä tarkoitettu työn ja opintojen yhdistämiseen. Palkansaajien täysimääräisestä aikuiskoulutustuesta jäisi jäljelle vain työttömyysvakuutusmaksuista rahoitettu ansio-osa. 2

3 Toteutuessaan hallituksen päätös romuttaisi aikuiskoulutustukijärjestelmän ja poistaisi työttömyyttä ennaltaehkäisevän muutosturvakeinon. Erityisesti pienituloisten, alle /kk ansaitsevien, kouluttautuminen tulisi taloudellisesti mahdottomaksi. Em. tuloryhmään kuuluu lähes puolet aikuiskoulutustuen saajista.

4 Aikuiskoulutustuen taso nyt ja esitys alkaen, jos perusosa poistuisi Palkansaajat täysimääräinen ja soviteltu tuki (M ja S hakemukset). Mediaani kuukausipalkka 2014 oli 2 657,50 Etuuden saajien määrät eri tulotasoilla vuonna 2014 Palkka /kk Henkilöä % Nykyisin /kk Esitys < ,40 % ,90 % ,50 % ,50 % ,70 % ,60 % ,20 % ,09 % > ,19 %

5 Korvaus % palkasta nykymallissa ja hallituksen esitys Palkka /kk Tuki nyt /kk (perus- ja ansio-osa) Esitys /kk (pelkkä ansio-osa) Tuki nyt %:a palkasta Esitys %:a palkasta % 11 % % 27 % % 30 % % 32 % % 34 % % 33 % % 30 % % 28 % 5

6 Miksi aikuiskoulutustuki? Kolmasosa nykyisistä työtehtävistä ja ammateista tulee katoamaan vuoteen 2030 mennessä. Digitalisaation seurauksena kaikkiaan työtehtävien osaamisintensiivisyys kasvaa ja vaatimukset osaamisen uudistamiseen. Työmarkkinoiden voimakkaassa rakennemuutoksessa tarvitaan toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan osaamisen uudistamista työuralla ja myös ammatinvaihto, erityisesti jos omalla alalla uhkaa työttömyys. Opintovapaa ja aikuiskoulutustuki voi olla myös yritykselle vaihtoehto lomautukselle / irtisanomiselle heikossa taloudellisessa tilanteessa. Aikuiskoulutustuki on tutkitusti toimivaksi osoittautunut 6 työttömyyttä ennaltaehkäisevän muutosturvan keino.

7 Aikuiskoulutustuen rahoituksesta yli puolet tulee työttömyysvakuutusmaksuista Aikuiskoulutustuen rahoituksesta jo nykyisessä järjestelmässä yli puolet (54%) tulee palkansaajien ja työnantajien rahoittamien työttömyysvakuutusmaksujen kautta. Valtio ei joudu maksamaan lainkaan aikuiskoulutustuen hallinnointikuluja. Aikuiskoulutustuen toimeenpanosta vastaa Koulutusrahasto, jonka hallinnointikulut maksetaan työttömyysvakuutusmaksuista. 7

8 MEUR Aikuiskoulutustuella on osoitettu kasvava tarve. Rahoitusvastuu on jaettu. Yli puolet rahoituksesta tulee työttömyysvakuutusmaksuista. Aikuiskoulutustukimenot vuosina perusosa (valtio) 15,4 19,9 28,8 43,6 52,6 63,2 73,0 88,7 ansio-osa (TVR) 13,3 20,4 41,2 51,1 60,6 73,3 89,0 104,2 yhteensä 28,7 40,3 70,0 94,7 113,2 136,5 162,0 192,9 Menot vuosina toteutunut. Vuosina ennakoitu toteuma. 8

9 Aikuiskoulutustuki on valtiolle kustannustehokas muutosturvakeino Aikuiskoulutustuki on osa ennaltaehkäisevää muutosturvaa, jolla mahdollistetaan yksilölle osaamisen uudistaminen tai kokonaan uudelleen suuntaaminen ennen työttömyyttä. Aikuiskoulutustuki vauhdittaa työvoiman koulutustason nostamista tehtävien osaamisintensiivisyyden kasvaessa. Aikuiskoulutustuen perusosan rahoitus on valtiolle kustannustehokas keino vauhdittaa osaamisen uudistumista työmarkkinoilla, ennaltaehkäistä työttömyyttä ja pidentää työuria. Erityisesti työmarkkinoiden voimakkaassa rakennemuutoksessa työttömyyttä ennaltaehkäisevän muutosturvan poistaminen valtion toimesta olisi järjetön 9

10 Aikuiskoulutustuen hyödyt tutkitusti 1(2) Aikuiskoulutustukea käyttäneistä 96 % sanoo, että tuen merkitys oli melko tai erittäin merkittävä tekijä, mikä mahdollisti koulutukseen hakeutumisen. Samaa mieltä on 93 % tukea käyttäneiden työnantajista. Noin 2/3 aikuiskoulutustuen saajista käyttää etuutta osaamisen uudelleen suuntaamiseen tai kokonaan uuden ammatin hankkimiseen. Etuus on auttanut sen käyttäjiä työllistymisessä uusiin tehtäviin tai kokonaan uuteen ammattiin. Lähes 2/3 sanoo, että uuden työpaikan saaminen tai kokonaan uudelle toimialalle siirtyminen helpottuu aikuiskoulutustuen ansiosta. Noin kolmasosa on edennyt nykyisissä tehtävissään aikuiskoulutustuella 10 kouluttautumisen ansiosta.

11 Aikuiskoulutustuen hyödyt tutkitusti 2(2) Aikuiskoulutustuen vaikuttavuustutkimus osoittaa, että taloudelliset syyt ovat merkittävin este kouluttautumiselle ja aikuiskoulutustuki mahdollistaa taloudellisesti opiskelun monelle sellaiselle henkilölle, jotka muuten eivät olisi voineet lähteä opiskelemaan. Ammatillisen kehittymisen ja ammatinvaihdon mahdollistumisen lisäksi aikuiskoulutustuki tutkitusti parantaa työkykyä ja työssä jaksamista. Siten aikuiskoulutustuki on myös keino pidentää työuria. 11

12 Perustietoa aikuiskoulutustuen käytöstä Aikuiskoulutustukea sai 2014 noin henkilöä. Aikuiskoulutustuen käyttäjistä 97% käyttää tukea opintoihin ammatillisissa oppilaitoksissa (30%), ammattikorkeakoulussa (37%) tai yliopistossa (30%). 90% käyttää etuutta tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Etuuden ehdot on rajattu ammatillisen osaamisen uudistamiseen työssä. Aikuiskoulutustukea ei voi saada harrastusluonteisiin opintoihin. Aikuiskoulutustuen käyttäjistä 77% on naisia. Etuuden saajien keski-ikä on 38 vuotta. Edunsaajat koulutusaloittain: 40%sosiaali- ja terveysala, 17% yhteiskuntatieteet, liiketalous, hallinto; 14% kasvatus ja humanistiset tieteet; 11% tekniikka&liikenne; 12 7% kulttuuri; 5% luonnonvara ja ympäristö; 6% muut