Hattula Petäyksen ranta-asemakaavan muutos ja laajennus LIITE 7. Palauteraportti 19.11.2015 Vastineet kaavaehdotuksesta 9.1.2015 saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin YLEISTÄ Ranta-asemakaavan aineisto on ollut nähtävillä 15.5. 18.6.2015. Kaavasta jätettiin 7 lausuntoa (julkishallinto ja yhteisöt) sekä 2 muistutusta (yksityiset). Seuraavassa on esitetty kaikki palautteet, vastineet niihin sekä mahdolliset toimenpiteet jatkosuunnittelussa. Palautteita on voitu lyhentää. Ks. myös lopusta kohta Muut tarkistukset. Nähtävillä ollut kaavaehdotuskartta 9.1.2015 ilman kaavamääräyksiä on raportin lopussa. LAUSUNNOT - JULKISHALLINNON EDUSTAJAT 1 HÄMEEN LIITTO, 5.6.2015 Hämeen liitto toteaa, että sen kaavaluonnoksesta antama lausunto vesihuollon järjestämisestä on huomioitu, eikä sillä ole huomauttamista kaavaehdotukseen ja puoltaa sen hyväksymistä. 2 UUDENMAAN ELY-KESKUS (LIIKENNEVASTUUALUE), 17.6.2015 Uudenmaan ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Liikennevastuualueen esittämät näkemykset on otettu huomioon. Tyrvännöntie on osoitettu kaavassa yhteiskäyttöalueena, ja maantien päätöspiste tullaan siirtämään kaavan mukaisesti yhteiskäyttöisen kulkutien kaakkoisrajalle. 3 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAINEN, 16.6.2015 Ympäristönsuojeluviranomainen toteaa, että heidän aiemmassa vaiheessa antamansa lausunto on huomioitu, eikä se katso tarpeelliseksi lausua tässä vaiheessa. 4 MUSEOVIRASTO, 3.6.2015 Museovirastolla ei ole huomautettavaa. 5 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS, 8.6.2015 Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa. 6 TYRVÄNTÖ-SEURA RY, 17.6.2015 Tyrväntö-Seura ry lausuu seuraavaa: 1) Ohjeellisten rakennusalojen esittäminen RM-tontilla on tarpeetonta. Koska suunnitelmaa ei ole kaavavaiheessa laadittu niin perusteellisesti, että voitaisiin esittää sitovat rakennusalat, tulee kaavassa esittää laaja rakennusala ja seliteosassa määritellä periaatteet, joiden mukaisesti rakennusten massoittelu ja sijoitus tulee suunnitella. Vastine: Sitovat rakennusalat on osoitettu, mutta suhteellisen väljästi: rakennusalan rajat ovat pienellä poikkiviivalla korostetut pistekatkoviivat, jotka rajautuvat rannan puolella kevyenliikenteen väylään pp/h, kaakossa jalankulkuoikeusalueeseen jk(1:93), uuden Tyrvännöntien puolella pysäköintialueisiin ja istutettaviin alueen osiin (johon rajautuvat myös osa 1/7
ohjeellisista rakennusaloista) ja luoteessa istutettavaan alueen osaan kunnantalon ympäristössä. Rakennusalan ulkopuolelle jää myös kunnalliskotia ympäröivä istutettava alueen osa. Sitovat rakennusalat on tarkoituksella pidetty väljinä, ettei niillä sidota liikaa uudisrakennusten suunnittelua. Rakentamistapaohjeissa on lisäksi otettu kantaa mm. rakennusten sijoitteluun, massoitteluun sekä julkisivumateriaaleihin ja väreihin. Ohjeellisilla rakennusaloilla on esitetty ratkaisutapa, jolla kaavan sallima rakennusoikeus on mahdollista toteuttaa. Toimenpiteet: Rakennusalojen rajoja ei ole tarpeen poistaa. Niitä kuitenkin väljennetään hieman; ks. vastine myös seuraavaan kohtaan. 2) Rakennusmassojen tulee RM-tontilla olla suurimmillaan samaa kokoluokkaa kuin olemassa olevat suojeltavat rakennukset, eli ehdotuksessa esitettyjä pienempiä. Perustelujen mukaan kaavan liiteaineistossa esitetyt havainnekuvat (pitkät rivitalot) osoittavat selvästi, millaiset rakennukset maisemaan eivät sovi. Pienemmistä rakennuksista koostuvasta alueesta tulee yleensä viihtyisämpi ja kylämäisempi (lausunnon liitteenä on valokuvakooste pienimittakaavaisista mutta tehokkaista pientaloalueista). Myös loma-asukkaiden kannalta paritaloissa sijaitsevat lomaasunnot ovat houkuttelevampi vaihtoehto. Pienemmillä rakennuksilla voidaan myös helpommin ja taloudellisemmin huomioida maanpinnan muodot ja saadaan suuremmasta osasta sisäänkäynniltään portaattomia ja liikuntaesteisille paremmin soveltuvia. Kallisiin yksityiskohtiin kuten kaareviin varastoihin, joilla havainnekuvien rakennukset on koristeltu panostamisen sijaan, kannattaa tälläkin alueella panostaa ensisijaisesti rakennusten ympäristöön paremmin sopivaan massoitteluun. Kaavan seliteosassa tulee rajoittaa yksittäisen rakennuksen rakennusala suurimmillaan esim. 300 m2:iin. Vastine ja toimenpiteet: Lausunnon kohta huomioidaan siten, että RM/s-1-merkintään lisätään määräys, että rakennuksen suurin sallittu pituus on 23 m. Ohjeellisia rakennusaloja väljennetään hieman, jolloin ne vastaavat paremmin rakennusten todennäköisiä mittoja (myös mahdolliset terassit ym. ulkopuoliset välittävät rakenteet huomioiden) ja huomioivat myös lyhyempien rakennusten väliin jääviä paloetäisyyksiä. Mainittakoon, että ohjeelliset rakennusalat eivät sido uudisrakennusten sijoittelua, ja niiden suunnittelussa tulee aina huomioida rakentamismääräykset koskien mm. turvallisuutta ja palomääräyksiä. 3) RM-tontilla suojeltujen rakennusten pääjulkisivujen rajoittamalle alueelle ei tule suunnitella huomiota kiinnittävää uudisrakentamista. Vanhan kunnantalon pääjulkisivu sijoittuu lounaaseen ja kunnalliskodin luoteeseen. Pääjulkisivujen esteetön näkyminen uudelle Tyrvännöntien linjaukselle tulee kaavassa turvata ja pääjulkisivujen rajoittama alue tulee varata kaavassa ensisijaisesti leikki- ja oleskelualueeksi, mahdollisesti myös jonkin verran istutuksilla rajattua pysäköintiä. Mikäli tälle alueelle kuitenkin sijoitettaisiin uudisrakennus (esim. talousrakennus) tulee sen kerrosluku rajoittaa yhteen. Vastine: Ehdotettu ratkaisu ohjaisi uudisrakentamisen painopistettä liikaa RM-alueen itäosaan, jolloin sallitun rakennusoikeuden - vaikkei tonttitehokkuus korkea olekaan - käyttäminen olisi vaikeampaa. Vanhan kunnantalon julkisivu ei ole nykyisin eikä alun pitäenkään ole ollut nähtävissä lounaasta kuusiaidan vuoksi (kuusiaidan säilyminen myös tien siirron jälkeen on mahdollista). Myöhemmässä suunnittelussa pääjulkisivun näkymiseen voidaan vaikuttaa kuusiaita kaatamalla ja uudisrakennuksia sopivasti sijoittamalla, mutta kaavassa tätä ei ole tarpeen määrätä. Toimenpiteet: Lausunnon kohta ei anna aihetta muuttaa kaavaa. Muita havaintoja kaavaehdotuksesta: Kaavaehdotuksessa ei ole huomioitu Tyrväntö-Seuran aiemmassa lausunnossa mainitsemaa yhteisalueen pysäköintiä. Tekstiosassa se mainitaan hyväksi huomioksi, mutta samassa yhteydessä todetaan, että se ei ole tiealueen mahdollisen uuden maanomistajan ongelma. Kaavamuutoksella kuitenkin heikennetään olemassa olevaa tilannetta yhteisalueen käyttäjien kannalta, koska tienvarsipysäköinti siirtyy nykyistä kauemmaksi. Tielinjauksen siirrosta hyötyvän osapuolen olisi korrektia kompensoida siirrosta toiselle osapuolelle aiheutuvaa haittaa. Vastine ja toimenpiteet: Lausunnon kohta huomioidaan siten, että RM-alueen yhteisrannan puoleiseen kulmaan osoitetaan pysäköintialuetta yhteisrannan käyttäjiä varten. Aluerajaus tehdään osa-alueena (pistekatkoviiva) ja merkintä on p + (878:3). Suluissa oleva rekisterinumero osoittaa yhteisalueen, jonka autopaikkoja saa alueelle sijoittaa. Erikoista on, että kaavanlaatija esittää RM-tontille ohjeelliset rakennusalat ja muille tonteille sitovat rakennusalat. Muille kuin RM-tonteille rakennusalat tulisi esittää pääsääntöisesti samojen 2/7
periaatteiden mukaisesti kuin Hattulassa yleensäkin, eli rakennusalat voisivat noudattaa tonttien rajoja pois lukien tonttien reuna-alueet ja erityiset luontoarvot. Vastine: RA- ja AO-tonteilla on huomioitu Museoviraston kaavaluonnoksesta antama lausunto, jonka mukaan rakentamista tulee ohjata tarkemmin. Tämä on pyritty tekemään siten, että vanhat rakennukset huomioiden uudisrakennus ohjataan tonttien korkeammille osille ja yleensä vanhasta (pää)rakennuksesta erilleen. RM-korttelialueellakin on osoitettu sitovat rakennusalojen rajat, tosin väljemmin. RM-alue muodostaa laajan kokonaisuuden, ja on todennäköistä, että se myös suunnitellaan kokonaisuutena. Väljemmällä rakennusalalla on haluttu jättää mahdollisuuksia myös erilaiselle tontinkäyttöratkaisulle, toisin kuin tiukoilla rakennusalojen rajoilla saataisiin aikaan. Toimenpiteet: Lausunnon kohta ei anna aihetta muuttaa kaavaa. Joidenkin RA- ja AO-tonttien rakennusaloja kuitenkin väljennetään hieman, jotta esim. vanhojen rakennusten laajentaminen on mahdollista. Ks. myös vastine rakennuslautakunnan lausuntoon, kohta 2. 7 HATTULAN KUNTA, RAKENNUSLAUTAKUNTA, 19.5.2015 Lautakunta toteaa seuraavaa: 1) Matkailua palvelevien rakennusten korttelialueen (RM/s-1) rakennusoikeus tulisi tarkentaa olemassa olevien rakennusten nykyisillä, todellisilla kerrosaloilla sekä lisäksi kaavamerkintään sr-1 perustuvalla laajentamismahdollisuudella pääkäyttötarkoituksen mukaisesti kellariin sekä ullakolle. Kaavassa tulisi erikseen määritellä edellä mainittujen rakennusten rakennusoikeus kerrosneliömetreinä. Muilta osin tulee korttelialueen rakennusoikeus uudisrakentamista varten osoittaa, kaavan mukainen kerrosluku huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisesti tehokkuuslukuun perustuen. Vastine: Kaavaehdotuksessa rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla, jotta RMkorttelialueen jakaminen useammaksi tontiksi kysynnän / tarpeen mukaan on mahdollista; tehokkuusluku määrittää kullekin muodostettavalle tontille automaattisesti tontin pinta-alan mukaan suhteutetun rakennusoikeuden. Vanhojen kunnallisrakennusten kellariin ja ullakolle on kaavaehdotuksessa sallittu pääkäyttötarkoituksen mukaisia, eli kerrosalaan laskettavia tiloja tontin rakennusoikeuden estämättä. Tällä on haluttu lisätä rakennusten houkuttelevuutta ja (yhdessä ko. rakennusalojen c-merkinnän kanssa) helpottaa niiden uusiokäyttöä mahdollisimman paljon. Toimenpiteet: Käytetty merkintätapa on kuitenkin hieman epäselvä, koska se ei kerro selvästi kerrosalan kokonaismäärää. Kaavaa muutetaan siten, että kunnallisrakennusten rakennusaloille annetaan erilliset rakennusoikeusmerkinnät, jotka sisältävät kellarin ja ullakon kerrosalat (ullakolla 2/3 rakennuksen suurimman kerroksen alasta). Tarkistusmittauksen perusteella 1 kunnantalon rakennusoikeudeksi osoitetaan 810 k-m2 ja kunnalliskodin rakennusoikeudeksi 830 k-m2 2. Lisäksi RM-alueen tehokkuuslukua pienennetään siten, että se määrittää ainoastaan uudisrakentamiselle varatut noin 3200 k- m2; uusi tehokkuusluku on e=0.14. RM-alueen kokonaisrakennusoikeudeksi muodostuu näin ollen 4845 k-m2. Nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa rakennusoikeus oli 4121 k- m2. Mainittakoon, että vaikka RM-alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus kasvaa, se ei vaikuta suojeltujen rakennusten vaippaan tai ulkomuotoon, alueen rakennusvolyymiin tai siihen, miltä alue näyttää, koska lisääntynyt rakennusoikeus tarkoittaa ainoastaan vanhan kunnantalon ja kunnalliskodin kellaria ja ullakkoa, ja sr-1 merkintä sisältää määräyksen, että kellariin ja ullakolle sijoitettavat tilat tulee toteuttaa olemassa olevan rungon sisälle. Määräystekstiin muutetaan muotoon: Suojeltava rakennus. Korjaus- ja muutostoimenpiteissä rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo ei saa vähentyä. Rakennukselle osoitetun rakennusoikeuden saa käyttää tehokkuusluvulla määräytyvän rakennusoikeuden lisäksi. Rakennuksen kellariin ja ullakolle sijoitettavat tilat tulee toteuttaa olemassa olevan rungon sisälle. 2) Erillispientalojen (AO) sekä loma-asuntojen (RA) korttelialueilla on rakennusalat osoitettu kaavakartassa sitovina. AO-kortteleiden tonteilla 2 ja 7 olemassa olevien päärakennusten rakennusalojen sitovuus rakennusten ulkopintoja noudattaen aiheuttaa tarpeen poikkeamismenettelylle mm. rakennusta laajennettaessa tai korvattaessa uudisrakennuksella. Rakennuspaikkojen sisäisten rakennusalojen osoittaminen sitovina tai muutoin ei ole tarpeen ilman erityistä syytä. Olemassa olevan rakennuksen sijoittuessa alle 4 metrin etäisyydelle kiinteistörajasta, on sen 1 Kunnantalon pohjapinta-ala on n. 222 m2, kunnalliskodin n. 228 m2. 2 810 ja 830 k-m2 muodostuvat: 3 x pohjapinta-ala (kellari, 1. ja 2. krs.) + 2/3 x pohjapinta-ala (=ullakolla käytettävä kerrosala). 3/7
osalta rakennusalan sitovuus perusteltua, samoin kuin siitä johtuva naapurikiinteistön rakennusalan sitova määrittely paloturvallisuusvaatimukset huomioon ottaen. Rakennusala voidaan pääsääntöisesti määritellä asemakaava-alueella 4 metrin etäisyydelle rakennuspaikan rajasta. Vastine: Rakennusalojen määrittelyllä on huomioitu Museoviraston antama palaute (neuvottelu 13.11.2013 sekä kaavaluonnoksesta annettu lausunto). Sitovilla rakennusalan rajoilla on ohjattu rakentamista siten, että toisaalta turvataan vanhojen rakennusten säilyminen, toisaalta suunnataan uudisrakentamista tontin sellaisiin osiin, jossa ne muodostavat ja rajaavat piha-aluetta suotuisiin ilmansuuntiin. Uudisrakentaminen on pyritty ohjaamaan myös tontin korkeammille kohdille sekä pois alueilta, joilla on luontoarvoja. Toimenpiteet: Lausunnon kohta huomioidaan siten, että rakennusalojen pirstaleisuutta vähennetään ja myös vanhoille päärakennuksille annetaan harkitusti laajentamismahdollisuutta. Todettakoon lisäksi, että rakennuslupakäsittelyn aikana rakennusvalvonta pyytää joka tapauksessa Museoviraston lausunnon hankkeesta, jolloin heidän kantansa tulee varmistettua. 3) Erillispientalojen (AO) sekä loma-asuntojen (RA) korttelialueiden rakennusoikeudet tulisi määritellä kunnan rakennusjärjestykseen perustuen, ellei erityisistä syistä muuta johdu. Näitä korttelialueita koskevat rakentamistapaohjeet tulee laatia siten, että niiden liiallisella tarkkuudella ei vaikeuteta olemassa olevan rakennuskannan ylläpitoa ja mahdollista laajentamista eikä myöskään tarpeettomasti rajoiteta uudisrakentamiseen liittyvää suunnittelua. Vastine ja toimenpiteet: Rakennusoikeudet on määritelty hieman korkeammiksi kuin rakennusjärjestyksestä johtuisi, mutta AO-tonteilla on käytetty virheellisesti lomarakennusten rakennusoikeusperustetta. Sen vuoksi AO-tonteilla rakennusoikeudet tarkistetaan siten, että se on n. 10 % tontin alasta. Tontilla 2 laskentaperusteena käytetään luo-1 -alueen ulkopuolelle jäävää tontinosaa. Tontilla 2 rakennusoikeus muutetaan 400 k-m2:ksi. Muilla AOtonteilla kaavaehdotuksessa olleet kerrosneliömetrimäärät 250 vastaavat rakennusjärjestyksen laskentaperustetta. Rakentamistapaohjeita tarkistetaan kaikkien tonttien osalta. 4) Matkailua palvelevien rakennusten korttelialueella (RM/s-1) ranta-asemakaavan tulee erityisesti ohjata korttelialueen toteuttamista siten, että alueen sijoittuminen valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle sekä rakennettuun kulttuuriympäristöön tulee otettua huomioon mm. rakennusten sijoittelussa, mittakaavassa ja massoittelussa sekä julkisivujen toteuttamisessa. Vastine ja toimenpiteet: Kaavaan tehdään tähän vaikuttavia tarkistuksia, mm. antamalla RM-alueen rakennusten enimmäispituutta koskeva määräys. Ks. myös vastine Tyrväntö- Seuran lausuntoon, kohta 2. MUISTUTUKSET YKSITYISET 8 EL, 18.5.2015 (SAAPUNUT) Muistutuksen antaja toteaa, että rantaoikeuden käyttö ei saa vaikeutua, koska se on välttämätön mm. kyläläisille. Muistutuksen antaja on itsekin vesialueen osakas. Tien hän hyväksyy uuteen paikkaan. Vastine ja toimenpiteet: Kaavalla on pyritty säilyttämään yhteisrannan käyttömahdollisuudet. Totta on, että tien siirto siirtää myös linja-autopysäkkiä, mutta siirto on vain noin 100 m. Kaavaehdotuksen nähtävillä pidon jälkeen kaavaan tehdäänkin vielä sellainen muutos, että RM-alueen kulmaan, lähelle yhteisrantaa lisätään pysäköintialuetta yhteisrannan käyttäjiä varten. Aluerajaus tehdään osa-alueena (pistekatkoviiva) ja merkintä on p + (878:3). Suluissa oleva rekisterinumero osoittaa yhteisalueen, jonka autopaikkoja saa alueelle sijoittaa. 9 LEENA UOTILA-KAPULAINEN JA HENRI KAPULAINEN, 18.6.2015 (SAAPUNUT) 1) Tyrvännöntien siirtämisestä aiotulla tavalla aiheutuu useita ongelmia. Nykyisellään pääsy yhteiselle uima- ja venerannalle on esteetöntä. Alueella on venevalkaman kohdalla linjaautopysäkki, joka palvelee hyvin saarissa kesäänsä viettävien kulkua. Myös talvitie on perinteisesti jatkunut Elolanlahden venevalkamasta kohti Retulan kylää. Uudessa kaavaehdotuksessa Tyrvännöntien lopettaminen kaava-alueen kaakkoislaitaan johtaa siihen, että jatkoksi on perustettava yksityistie vuosittaisine kustannuksineen. Tien siirto ei mitenkään paranna nykyisten Hattulan Suotaalan vakinaisten kesäasukkaiden elinympäristön laatua ja loma-asumisen viihtyisyyt- 4/7
tä, vaan hankaloittaa tilannetta. Kaavassa tulee ottaa huomioon asukkaiden pääsy yhteisrannalle, eikä siitä saa aiheutua kustannuksia. Vastine: Kaavaselostuksen kohdassa 6.2 on määrätty, että tien siirrosta ja uuden yksityistien rakentamiskustannuksista sekä kunnossapidosta vastaa kiinteistö 82:450:1:40 (hotelli Petäys Resort), eikä siitä aiheudu kustannuksia yksityisille. Myös muiden kulkuyhteyksien toteuttaminen ja kunnossapito on määrätty em. kiinteistölle tai RM-korttelialueen tontille. On totta, että tien siirron vuoksi linja-autopysäkki siirtyy kauemmas. Etäisyys on kuitenkin vain noin 100 m. Toimenpiteet: Yhteisrannan tavoitettavuutta parannetaan osoittamalla RM-alueen rannan puoleiseen kulmaan pysäköintialuetta yhteisrannan käyttäjiä varten. Aluerajaus tehdään osa-alueena (pistekatkoviiva) ja merkintä on p + (878:3). Suluissa oleva rekisterinumero osoittaa yhteisalueen, jonka autopaikkoja saa alueelle sijoittaa. 2) Kaava-alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Suunniteltu uusi rakennuskanta on aivan liian massiivinen, eikä tyyliltään kohtaa miltään osin nykyistä Suotaalaa. Syntyisi aivan toisenlainen kylänäkymä, raskaasti rakennettu lähiö. Maisemalliset muutokset olisivat lopullisia ja korvaamattomia. Rantakaistale on arvioitu eläimistöltään merkittäväksi. Rantasauna ja sen suuri käyttäjäjoukko karkottaisi koko eläinkannan. Vastustamme Tyrvännöntien siirtoa. Pidämme raskaan, maisemaa rajusti turmelevan rakennushankkeen sijoituspaikkaa vääränä. Vastine: Kaavaselostuksen liitteenä olevat havainnekuvat (liite 10) ovat kaavan laatijan näkemys mahdollisesta toteutustavasta, eikä tarkoita että juuri sellaisia alueelle rakennetaan. Kylänäkymä muuttuu merkittävästi, mutta rakentaminen sijoittuu kuitenkin avoimen maisematilan reunavyöhykkeelle, ja uusien istutettavien alueiden myötä luo osaltaan uutta reunavyöhykettä. Rantasaunan pinta-ala löyly-, pesu- ja pukuhuoneineen on enintään 50 kerrosneliömetriä, joten käyttäjämäärä ei ole kovin suuri. Tyrvännöntien siirto muuttaa maisemaa ja kylänäkymää, mutta toisaalta se myös rauhoittaa seuratalon ja muutaman muun tiukassa kaarteessa sijaitsevan kiinteistön edustaa. Toimenpiteet: Rakennusten mahdollista mittakaavaa rajataan siten, että RM-aluetta koskien lisätään määräys, jonka mukaan rakennuksen suurin sallittu pituus on 23 m. Tällä estetään mm. liian pitkien rivitalojen toteuttaminen. Mainittakoon, että ohjeelliset rakennusalat eivät tarkoita samankokoisia rakennuksia. Samalla rakennusalalla voi olla esim. kaksi rakennusta. MUUT TARKISTUKSET KAAVAEHDOTUKSEN NÄHTÄVILLÄ PIDON JÄLKEEN: Kaavan yleismääräyksiin lisätään kohta, jonka mukaan alin rakentamiskorkeus on +80.85 (N2000-korkeusjärjestelmässä). Kaavan yleismääräystä 4 muutetaan: Vesihuolto tulee toteuttaa kiinteistökohtaisin järjestelmin. Jätevedet tulee mahdollisuuksien mukaan johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle käsiteltäväksi. Kaavan yleismääräystä 5 muutetaan: Hulevedet tulee käsitellä tontilla. YK (ympyröity): määräyksestä poistetaan teksti Tie on varattu yleismääräyksissä erikseen mainittujen kiinteistöjen käyttöön. Yleismääräysten 1. kohta (kiinteistöt, joiden käyttöön kaavatiealue on tarkoitettu) poistetaan. Inv-1-merkinnän määräystekstiä muutetaan: Ennen uudisrakentamiseen tai muuhun kaivutyöhön ryhtymistä tontilla on tehtävä arkeologinen tarkastus. Tarkastus tehdään valtion virkatyönä, ja sitä varten tulee olla hyvissä ajoin yhteydessä Museovirastoon. Suojeltavan puun (kynäjalava) määräystekstiä muutetaan: Suojeltava puu. Luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettu puulaji, likimääräinen sijainti. kj = kynäjalava. Luo-1-merkinnän määräystekstiä muutetaan: Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jossa on säilytettävä riittävä puusto ja terveleppälehdon sekä rantaluhdan ominaispiirteet. Vesirajan tuntumassa ja vedessä tehtäviä toimia suunniteltaessa tulee olla yhteydessä Hämeen ELY-keskukseen alueella esiintyvän luontodirektiivin suojaaman viitasammakon huomioimiseksi ja mahdollisesti anottava luonnonsuojelulain poikkeuslupaa.. Luo-2-merkinnän määräystekstiä muutetaan: Linnustollisesti arvokas alue, jonka puuston hoidossa on säilytettävä lajiston ja ikärakenteen monimuotoisuus. Rakennusten rakentaminen on sallittu.. 5/7
Vanhojen kunnallisrakennusten käyttötarkoitusta rajoitetaan merkinnällä m 25 % (Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia rakennusalalle sallitusta kerrosalasta saadaan käyttää myymälätiloja varten). VL-1-alueelle lisätään yksi myöhemmin havaitun kynäjalavan kohdemerkintä. Rantasaunalle lisätään määräys, että katettu terassi saa olla enintään 25 m2, mikä vastaa 50 % rakennusoikeudesta. Rantasaunan rakennusalaa siirretään hieman kauemmaksi rannasta ja kaakkoon alimman rakentamiskorkeuden vuoksi sekä todetun kynäjalavan vuoksi. Tampereella, 19.11.2015 Petteri Neva Arkkitehti SAFA, YKS-565 Arkkitehtitoimisto Neva Oy Pasi Vierimaa Arkkitehti SAFA, YKS-492 6/7
Hattula Petäyksen ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Nähtävillä ollut kaavaehdotus, 9.1.2015. 7/7