ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015
KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta
MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi kysely: Todettiin, että urbaanissa ympäristössä elävien katkennut luontosuhde osittainen syy ympäristöja terveysongelmiin Vahva luontosuhde lapsuudesta asti vahvistaa luontaista immuniteettia ja ehkäisee allergioita, astmaa ja diabeteksen puhkeamista
Esiopetuksen opetussuunnitelma 2014 Esiopetuksessa noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu yhdistyvät. Lasten laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa opeteltavia tietosisältöjä enemmän se, miten esiopetuksessa työskennellään, millaisiksi oppimisympäristöt rakennetaan sekä miten lasten oppimista ja hyvinvointia tuetaan. Toimintakulttuuri: Oppimisen ja oivalluksen ilo, lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana
Oppimisympäristöt tarjoavat mahdollisuuksia leikkiin, luoviin ratkaisuihin ja asioiden monipuoliseen tarkasteluun lapsia motivoivia ja toiminnallisia työtapoja käyttäen. Lasten käsityksiä ja mielipiteitä pidetään tärkeinä, ja he osallistuvat oppimisympäristöjen rakentamiseen.. Lapsia rohkaistaan yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyteen. On tärkeää, että uusilla opittavilla tiedoilla ja taidoilla on yhteys lasten arkeen ja kokemusmaailmaan
Hyvä toiminta- ja oppimisympäristö? Hyvä toiminta- ja oppimisympäristö tukee: Kognitiivista kehitystä Esteettistä kehitystä Motorista kehitystä Mielikuvitusta Sosiaalisia taitoja Lapsen uteliaisuutta, aktiivisuutta, itseohjautuvuutta ja mm. vastuuntuntoa Hyvä oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuuden kasvaa, kehittyä ja oppia kaikilla aisteilla! (Parikka-Nihti& Suomela: Iloa ja ihmettelyä ympäristökasvatus varhaislapsuudessa)
Motoriikka Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten mukaan lapsella tulee olla joka päivä vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa (= liikuntaa, jossa lapsi hengästyy) Täyttyykö? Liikkuminen vaatii aikaa ja vapautta Motorisille taitojen kehittymiselle on merkittävää se, miten aistimaailmamme tulee motoriikan kehittymistä Aistitoiminnot välttämättömiä tiedonsaannille, vuorovaikutukselle ja oppimiselle
Kokonaishyvinvointia Terve luontosuhde rakennetaan varhain. Lapsena ja nuorena saadut luontokokemuksilla on merkittävä vaikutus läpi ihmiselämän. Merkittäviä hyvän luonto- ja ympäristösuhteen hyötyjä ovat fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi sekä sosiaalinen kompetenssi. Luonnossa opitaan toisista sekä ympäristöstämme välittämistä sekä luodaan yhteishenkeä, jolla on merkittävä vaikutus kiusaamisen ehkäisemiseen. Luonto toimii eheyttävänä paikkana, jossa voi olla yksin ja jossa pääsee irtautumaan arkielämän odotuksista ja paineista kunhan ensin yhteys luontoon on löydetty.
Case Hämeenlinna 2005 Hirsimäen päiväkodin Metsänhaltiat 2010 Idea toiminnan laajentamisesta Hämeenlinnassa > Metsäryhmäverkoston aloituskokous Hirsimäessä 2011 Renko, Ruununmylly ja Ahvenisto aloittavat, Metsäryhmäverkoston toiminta alkaa 2012 Alvettulan metsäeskari ja Kutalan 5-vuotiaiden luontopainotteinen ryhmä sekä 2013 uudet metsäryhmät aloittivat Solvikin päiväkodilla, Lammilla ja Luolajan koulun yhteydessä. Parhaimmillaan yhdeksän ryhmää toiminnassa sekä aktiivinen verkostotyö ryhmien kesken
Ryhmät pääsääntöisesti muodostuneet ajatuksella 14 esikoululaista ja lto + lh Ahvenistolla vuorohoito, Kutalassa 5-v ryhmä, Luolajassa koulun yhteydessä 2x lto + lh Ryhmät sijaitsevat lähellä päiväkotia > ruokailut ym. helppo järjestää Yhteinen tekijä Hämeenlinnassa - KOTA
Omia tutkimuksia: 2012 Hirsimäessä jaettiin kysely kaikille siihen mennessä ryhmässä olleille perheille (kuusi eri ryhmää) 80 kyselyä 40 vastausta Kysymykset suunnattu sekä lapsille että vanhemmille Lasten vastausikä haitari 7-13v (1lk 6lk)
Syitä ryhmän valinnalle
Lapsen valmiudet kouluun (esiopetusvuoden jälkeen)
Lapsen toiminta koulussa
Pitkän aikavälin merkitys vaikutus lapsen toimintaan
Lopuksi Lapsi oli kummitätinsä kanssa Korkeasaaressa eskarivuoden jälkeen. Lapsi oli kävellyt silmät kiinni. Kummitäti oli sanonut, että älä kävele noin, ettet vaan törmää mihinkään tolppaan. Lapsi vastasi: Mun täytyy kulkea näin, että mä kuulen paremmin meren ja tuulen ja voin haistaa luonnon. Vastaus pysäytti myös kummitädin ajattelemaan joten kyllä metsäeskarilla on ollut selkeä vaikutus lapsen elämässä. Ja vaikka vanhempana on vähän kiinnostuksen kohteet vaihtuneet, niin varmasti siellä muistoissa on kokemukset eskarista!