Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM2019-00127 EOS Tuokko Katja(TEM) 27.02.2019 Viite Asia Energianeuvosto 4.3. Energianeuvosto kokoontuu Brysselissä 4.3.2019. Suomea kokouksessa edustaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Neuvosto pyrkii löytämään yleisnäkemyksen rengasmerkintäasetukseen (asiakohta 3). Asetuksen käsittely on neuvoston työryhmäkäsittelyssä edennyt Suomen kannalta hyvään suuntaan. Neuvosto on löytänyt alustavan sovun coreperissa 20.2.2019. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen neuvoston yleisnäkemykseksi. Yhdenmukaistettujen merkintöjen avulla kuluttajat pystyvät vertaamaan renkaiden ympäristöystävällisyyttä, turvallisuutta sekä taloudellisuutta. Merkintöjen avulla kannustetaan renkaiden valmistajia kehittämään tuotteidensa ominaisuuksia. Suomi pitää jää- ja lumipitoa koskevien tietojen sisällyttämistä merkintöihin tärkeänä. Yleisnäkemyksen muodostamisen jälkeen jatkoneuvottelut jäävät Suomen puheenjohtajuuskaudelle. Energiaministerit käyvät periaatekeskustelun komission tiedonannosta pitkän aikavälin visioksi ilmastoneutraalista taloudesta (asiakohta 4). Puheenjohtaja on esittänyt ministereille poliittista keskustelua varten taustakysymyksiä liittyen energiajärjestelmän rakenteelliseen muutokseen, uuteen teknologiaan ja vähähiilisyyskäänteen oikeudenmukaisuuteen. Suomi pitää keskeisenä, että EU:n ilmastotavoitteet asetetaan siten, että EU osaltaan myötävaikuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen ja etenkin lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen. EU:n osalta tämä tarkoittaa nettonollapäästöjen saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Suomi katsoo, että EU:n siirtymää kohti hiilineutraaliutta tulee edistää käyttäen markkinapohjaista ja toimintaympäristöä kokonaisuutena kehittävää lähestymistapaa. Tulevassa murroksessa tarvitaan merkittäviä lisäpanostuksia tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan niin kansallisesti kuin EU-tasolla. Suomi korostaa oikeudenmukaista siirtymää kohti hiilineutraaliutta ja ilmastopolitiikan ja toimien hyväksyttävyyttä. Muissa asioissa puheenjohtajavaltio Romania tiedottaa käsiteltävänä olevista säädösehdotuksista. Puheenjohtaja tiedottaa kaasumarkkinadirektiivin tarkistamisesta (asiakohta 5i), jossa neuvosto on 20.2.2019 hyväksynyt sovun Euroopan parlamentin kanssa. Lisäksi puheenjohtaja tiedottaa Verkkojen Eurooppa välineestä (asiakohta 5ii), jossa puheenjohtaja käy kolmikantaneuvotteluja Euroopan parlamentin kanssa.
2(18) Asialista: ISTUNTO MAANANTAINA 4. MAALISKUUTA 2019 (KLO 10.00) 1. Esityslistan hyväksyminen 2. (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 3. Asetus renkaiden merkitsemisestä 9185/18 +ADD 1 Yleisnäkemys Muut kuin lainsäädäntöasiat 4. Puhdas maapallo kaikille: strateginen pitkän aikavälin visio 15011/18 ilmastoneutraalista taloudesta Periaatekeskustelu Muut asiat 5. Käsiteltävänä olevat säädösehdotukset (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) i) Kaasudirektiivin tarkistaminen 14204/17 ii) Asetus Verkkojen Eurooppa -välineestä Puheenjohtajavaltion tiedotusasia 9951/18 + COR 1 + ADD 3
3(18) Rengasmerkintäasetus s. 4 Puhdas maapallo kaikille: strateginen pitkän aikavälin visio ilmastoneutraalista taloudesta s. 8
Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2019-00108 VEO Hernberg Anna(LVM) 27.02.2019 4(18) Asia Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi renkaiden merkitsemisestä polttoainetaloudellisuuden ja muiden keskeisten ominaisuuksien osalta ja asetuksen 1222/2009 kumoamisesta Kokous Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto 04.03.2019 U/E/UTP-tunnus U 57/2018 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Energianeuvosto 4.3.2019; Neuvoston yleisnäkemys Komissio julkaisi asetusehdotuksen 17.5.2018. Asetusehdotusta on käsitelty neuvoston energiatyöryhmässä. Työryhmässä on esitetty muutoksia merkintöjen uudelleenskaalaamisen osalta sekä muita pienempiä muutoksia. Coreperissa hyväksyttiin 20.2.2019 alustavasti neuvoston yleisnäkemys renkaiden merkintäasetuksesta. Asiaa käsitellään 4.3.2019 energianeuvostossa ja tarkoituksena on saavuttaa yleisnäkemys. Yleisnäkemyksen muodostamisen jälkeen jatkoneuvottelut jäävät Suomen puheenjohtajuuskaudelle. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen neuvoston yleisnäkemykseksi. Suomi suhtautuu myönteisesti ehdotukseen ja sen tavoitteisiin. Yhdenmukaistettujen merkintöjen avulla kuluttajat pystyvät vertaamaan renkaiden ympäristöystävällisyyttä, turvallisuutta sekä taloudellisuutta. Merkintöjen avulla kannustetaan renkaiden valmistajia kehittämään tuotteidensa ominaisuuksia. Suomi pitää jää- ja lumipitoa koskevien tietojen sisällyttämistä merkintöihin tärkeänä. Komissio esittää, että renkaiden merkintöjä uudistetaan, jotta kuluttajat saavat jatkossa yhdenmukaistettua tietoa renkaiden ominaisuuksista. Komission ehdotuksen mukaan rengastoimittajien tulee varmistaa uusien markkinoille saatettujen C1, C2 ja C3 luokkien renkaissa on asetusehdotuksen mukaiset merkinnät sekä tuoteseloste. Merkintöjen ja tuoteselosteen on tarkoitus antaa kuluttajalle keskeistä tietoa renkaiden polttoainetaloudellisuusluokasta, märkäpitoluokasta, vierintämeluluokasta ja vierintämelun mittausarvosta. Lisäksi komission ehdotuksen mukaan merkintöihin
5(18) lisätään myös jää- ja lumipitoa koskevat tiedot. Kulumiskestävyyttä ja hiukkastuottoa (mileage & abrasion) koskevat tiedot ehdotetaan lisättäväksi delegoiduilla säädöksillä, kun sopivat testimenetelmät ovat saatavilla. Komission ehdotuksen mukaan velvollisuus merkitä renkaat koskevat renkaiden valmistajia, maahantuojia sekä jakelijoita. Ehdotuksen mukaan renkaan ominaisuuksia koskevat merkinnät tulee esittää renkaissa, myyntiesitteissä, muussa visuaalisessa materiaalissa sekä internetissä. Valmistajan tai maahantuojan velvollisuudeksi esitetään renkaita koskevien tietojen vieminen tuotetietokantaan. Lisäksi ajoneuvon myyjille asetetaan velvollisuus antaa renkaita koskevat tiedot uuden ajoneuvon myynnin yhteydessä. Komissio ehdottaa asetusehdotuksessa, että renkaiden energiamerkinnän ominaisuusluokkia uudelleenskaalattaisiin eli niiden vaatimuksia kiristettäisiin märkäpidon, vierintävastuksen ja renkaista aiheutuvan melun osalta. Tällöin esimerkiksi A-luokan renkaan luokitusrajaa nostettaisiin korkeammalle. Komissio perustelee tätä sillä, että se ennakoi kyseisten rengasominaisuuksien nopeaa teknistä kehitystä tulevaisuudessa ja rohkaisee valmistajia rengasominaisuuksien kehittämistyöhön ja muun muassa korkeamman energiatehokkuuden tason tavoitteluun. Lisäksi velvoittavien vaatimusten (ajoneuvojen yleiseen turvallisuuteen liittyvät tyyppihyväksyntävaatimukset (EY) 661/2009, jossa säädetään vierintävastuksen, märkäpidon ja melun minimivaatimukset) kiristymisestä johtuen vierintävastuksen ja märkäpidon osalta alimmat luokat ovat poistuneet käytöstä. Muutosehdotuksen seurauksena renkaiden luokituskirjo lisääntyisi jatkossa ja komissio katsoo, että kuluttajat voisivat paremmin erotella renkaiden ominaisuuksia. Komission ehdotuksen mukaan valvonta suoritetaan jälkikäteen kansallisen viranomaisen toimesta sekä ennakkoon tyyppihyväksyntäviranomaisen toimesta. Jäsenvaltioiden tulee varmistaa kansallisessa lainsäädännössä riittävä valvonta sekä asianmukaiset seuraamukset rikkomustilanteissa. Puheenjohtajan ehdotuksessa yleisnäkemykseksi on uudelleenskaalauksen osalta päädytty pitämään ennallaan voimassa oleva skaalaus eikä luokitusrajoja näin ollen korotettaisi. Kulumiskestävyyden ja hiukkastuoton osalta on päädytty sisällyttämään näiden merkintöjen arviointi tarkistuspisteeseen. Neuvoston yleisnäkemyksessä ehdotetaan, että internetissä myyntisivustojen palveluntarjoajia jatkossa velvoitettaisiin mahdollistamaan jälleenmyyjälle merkintöjen näyttäminen. Tyyppihyväksyntäviranomainen voi tietyin edellytyksin suorittaa ennakkovalvontaa. Lisäksi puheenjohtaja on ehdottanut muita pienempiä muutoksia resitaaleihin ja artikloihin. Coreperissa hyväksyttiin puheenjohtajan ehdottama yleisnäkemys sillä ehdolla, että vaatimusta näyttää merkintä online-mainonnassa kevennettiin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ehdotuksen oikeusperustana on SEUT 192(1), ja se hyväksytään tavanomaisessa lainsäädäntömenettelyssä. Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa käsitellään Euroopan parlamentin ITRE-valiokunnassa (Teollisuus, tutkimus ja energia). Valiokunnan luonnosmietintö julkaistiin 9.10. ja valiokunnan äänestys pidettiin 19.2.2019. Täysistuntoäänestys on tarkoitus pitää maaliskuussa. Jatkoneuvottelujen käyminen jää Suomen puheenjohtajuuskaudelle.
6(18) Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asetusehdotus sekä siihen liittyvä luonnos valtioneuvoston kirjelmäksi on käsitelty EUasioiden komitean alaisen EU-liikennejaoston (EU 22) ja EU-energiajaoston (EU 21) kirjallisessa menettelyssä. Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähettiin eduskunnalle ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi renkaiden merkitsemisestä polttoainetalouden ja muiden keskeisten ominaisuuksien osalta ja asetuksen 1222/2009 kumoamisesta sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus on suoraan sovellettava jäsenvaltioissa eikä sitä panna erikseen täytäntöön kotimaisessa lainsäädännössä. Jäsenvaltioiden tulee kuitenkin kansallisesti varmistaa valvonta sekä mahdollisuus määrätä seuraamuksia rikkomustilanteissa. Suomessa valvonnan ja seuraamuksien määrääminen voi aiheuttaa lainsäädännön muutostarpeita. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n 21 kohdan mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta tieliikennettä koskevissa asioissa. Taloudelliset vaikutukset Arvioiden mukaan asetuksen päivittäminen ei aiheuta merkittävissä määrin taloudellisia tai hallinnollisia kustannuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Neuvostokäsittelyn yhteydessä suuri osa jäsenmaista on ilmaissut vastustavansa uudelleenskaalausta vedoten rengasteollisuudelle aihetuvasta vaikeudesta sopeutua luokitusvaatimusten kiristämiseen, jonka katsotaan olevan ennenaikainen. Vastustusta on perusteltu myös sillä, että kiristettäessä parhaiden suorituskykyluokkien A ja B rajoja näihin parhaisiin luokkiin kuuluvia renkaita olisi hyvin pieni osuus rengasvalikoimasta, mistä voisi haitata kuluttajien ostopäätösten tekemistä uusien tietojen pohjalta. Osa jäsenmaista on esittänyt osittaista uudelleenskaalausta ja muutama on kannattanut komission ehdotuksen mukaista uudelleenskaalausta. Osittaisen uudelleenskaalausehdotuksen mukaan vierintävastuksen osalta poistettaisiin luokat F ja G, jotka tulevat olemaan tyhjiä asetusehdotuksen tullessa voimaan. Myös märkäpidon osalta poistettaisiin alimmat, tyhjäksi jäävät luokat sekä korotettaisiin ylimpien luokkien rajoja. Komissio arvioi uudelleenskaalauksen tarpeen olevan erityisen suuri märkäpidon osalta. Tyhjien luokkien poisjättämisellä ylläpidettäisiin luokitusten kunnianhimon tasoa. Renkaista aiheutuvan melun osalta palattaisiin komission ehdotuksen mukaiseen uudelleenskaalaukseen. Neuvostoasiakirja 6695/19 25.2.2019
COM(2018) 296 final 7(18) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Eleonoora Eilittä, LVM, 0295342089 Anna Hernberg, LVM, 0295 342 06 EUTORI-tunnus EU/2018/1055 Liitteet Viite
Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2019-00140 EOS Korteniemi Juho(TEM) 27.02.2019 JULKINEN 8(18) Asia EU:n strateginen pitkän aikavälin visio vauraasta, modernista, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta, energianeuvosto, 4.3.2019, Bryssel Kokous Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto 04.03.2019-04.03.2019 U/E/UTP-tunnus E 100/2018 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi tiedonannon EU:n strateginen pitkän aikavälin visio vauraasta, modernista, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta 28.11.2018. Tiedonannosta on käyty näkemysten vaihto energianeuvostossa 18.12.2018 ja ympäristöneuvostossa 19.12.2018. Lisäksi on käyty poliittinen keskustelu kilpailukykyneuvostossa 18.2.2019. Energianeuvostossa 4.3.2019 käydään aiheesta poliittinen keskustelu. Energianeuvoston jälkeen aiheesta käydään poliittinen keskustelu ympäristöneuvostossa 5.3.2019. Eurooppa-neuvosto käsittelee asiaa kokouksessaan 21.-22.3.2019. Suomen kanta laajemmin koskien koko komission tiedonantoa on esitetty EUministerivaliokunnan 5.12.2018 käsittelemässä E-kirjeessä E100/2018. Puheenjohtaja on esittänyt ministereille 4.3.2019 käytävää poliittista keskustelua varten kolme kysymystä. Alla on esitetty Suomen kanta kysymysten pohjalta. 1. Mitä keskeisiä rakennemuutoksia energiajärjestelmässä on mielestänne tehtävä ja mitkä elementit, kuten uusiutuvien ratkaisujen merkityksen vahvistaminen, verkkoinfrastruktuurimme mukauttaminen tai rakennuksia koskevan strategisen lähestymistavan kehittäminen, ovat tärkeimpiä, jotta voitaisiin vähentää energia-alan suurta osuutta kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä? Suomi pitää keskeisenä, että EU:n ilmastotavoitteet asetetaan siten, että EU osaltaan myötävaikuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen ja etenkin lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen. EU:n osalta tämä tarkoittaa nettonollapäästöjen saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Suomi on tyytyväinen siihen, että komission tiedonannon yhteydessä julkaistuun analyysiin sisältyy myös sellaisia skenaarioita, joiden mukaan nettonollapäästöjen saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä on mahdollista.
Suomi katsoo, että EU:n siirtymä kohti hiilineutraaliutta tulee edistää käyttäen markkinapohjaista ja toimintaympäristöä kokonaisuutena kehittävää lähestymistapaa. Energiamarkkinoiden ja alan toimintaympäristön tulee kokonaisuutena mahdollistaa rakenteellisia muutoksia kohti hiilineutraalia taloutta. Tulevaisuuden vähäpäästöistä energiajärjestelmää tulee kehittää siten, että se on kustannustehokas, joustava ja toimintavarma. Energiajärjestelmien rakenteellisia muutoksia ei tulisi liiaksi määritellä ennalta, vaan löytää markkinaperusteiset mallit, joilla muutokset mahdollistuvat. Keskeisiä järjestelmätason muutoksia tulevaisuudessa voivat olla esimerkiksi: Liikenne sähköistyy. Prosessiteollisuuden tuotantoteknologiat uudistuvat vähäpäästöisiksi muun muassa vetyä, biomassaa ja sähköistystä hyödyntäen. Sähkön osuus energian loppukulutuksesta kasvaa. Negatiivisia päästöjä tuottavia ratkaisuja otetaan käyttöön. Nämä muutokset vaikuttavat ennen kaikkea sähköjärjestelmään, jolloin tarvitaan uusia toimintatapoja. Yksi keskeinen keino muutoksen hallitsemiseksi kustannustehokkaasti on energiajärjestelmien, kuten sähkö-, lämpö-, liikenne- ja kaasujärjestelmien integrointi toisiinsa nykyistä tiiviimmin. Uudet digitaaliset palvelut ovat keskeisessä asemassa integroinnin mahdollistamisessa. Päästökauppasektorilta on pääsääntöisesti löydettävissä kustannustehokkaimmat ja vaikuttavimmat päästövähennyskohteet kuin taakanjakosektorilta. Suomi katsookin, että EU:n päästökauppajärjestelmän tulee jatkossa olla entistä keskeisempi ja kustannustehokkaampi EU:n ilmastopolitiikan toimeenpanon väline. Päästökaupan vahvistamista tulee jatkaa siten, että järjestelmän hintaohjaus tehostuu. Suomi katsoo, että jo tehdyt päätökset markkinavakausvarannosta ja päästöoikeuksien mitätöinnistä vuoden 2023 jälkeen ovat osaltaan edistäneet järjestelmän toimivuutta ja vahvistaneet sen hintaohjausta. Suomen näkemyksen mukaan EU:n päästövähennyksiä tulee jatkossa painottaa entistä enemmän päästökaupan suuntaan teollisuuden ja energiatuotannon vähäpäästöisyyden vahvistamiseksi. Suomi katsoo, että päästökauppa voisi jatkossa vastata suuremmasta osuudesta tarvittavista päästövähennyksistä. Suomen näkemyksen mukaan päästökaupan soveltamisalan laajentamista kattamaan esimerkiksi kiinteistökohtainen lämmitys ja jäähdytys tulee myös edistää. Samalla Suomi korostaa, että etenkin energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyvystä on jatkossakin huolehdittava soveltuvin hiilivuotosäännöin. Lisäksi Suomi katsoo, että EU:n päästökauppajärjestelmän linkittämistä muihin vastaaviin alueellisiin järjestelmiin tulee edistää kuitenkin niin, että EU:n järjestelmän integriteetistä huolehditaan. Yhteiskunnan sähköistäminen ja vaihtelevan uusiutuvan tuotannon lisääntyminen edellyttävät eri sektoreiden energian käytön integrointia ja kehittyvää energian varastointia. Tarvittavat energiamuunnokset aiheuttavat häviöitä ja lisäävät energiankulutusta, jolloin energiankulutuksen kokonaismäärään pohjautuvista energiatehokkuuteen liittyvistä EUvelvoitteista ei tulisi muodostua hidastetta tiukentuvien päästötavoitteiden saavuttamiseksi kustannustehokkaasti. 2. Miten uusilla teknologisilla ratkaisuilla, joita ovat vety, sähkö kaasu-muuntaminen, varastointi tai biomassa, voitaisiin vaikuttaa vähähiiliseen talouteen siirtymisen varmistamiseen säilyttäen samalla investointikustannusten, talouden kilpailukyvyn ja työpaikkojen luomismahdollisuuksien välinen tasapaino energia-alalla? Onko edellä mainittuja lähestymistapoja mitenkään priorisoitu jäsenvaltioiden omissa toimintapolitiikoissa? 9(18)
10(18) Suomi pyrkii edistämään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksen lisäämistä vähähiilisen teknologian edistämiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ilmastokestävyyden lisäämiseen, sekä ilmastoratkaisujemme viennin edistämiseen. Tulevassa murroksessa tarvitaan merkittäviä lisäpanostuksia tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan niin kansallisesti kuin EU-tasolla. Tärkeää on mahdollistaa kaikkien vähähiilisten teknologioiden kehittämistä. Uusille innovaatioille on paljon tarvetta tuotanto- ja energiaprosessien uudistamisen lisäksi esimerkiksi hiilidioksidin talteenotossa, varastoinnissa ja/tai hyödyntämisessä edelleen. Hiilidioksidin talteenotto, käyttö- ja varastointiteknologiat (CCUS) voivat bioenergian tuotannon yhteydessä mahdollistaa ns. negatiivisia päästöjä tulevaisuudessa. On huomioitava, että päästöjen nopea vähentäminen on erityisen haastavaa energiaintensiivisessä, globaalisti kilpailluilla aloilla toimivassa prosessiteollisuudessa. Suomen näkökulmasta kustannustehokas ja kasvua mahdollistava siirtymä hiilineutraaliin talouteen edellyttää eri teknologioiden kustannustehokkuuden parantamista innovaatioiden ja demonstroinnin keinoin sekä kehitettyjen teknologioiden vientiä. Suomi tukee komission ehdotusta ilmastorahoituksen painoarvon vahvistamisesta nykyisestä 20 prosentista 25 prosenttiin tulevalla rahoituskehyskaudella. Komission ehdotus tukee osaltaan 2030 ilmastotavoitteita ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista. Ilmastoratkaisuihin panostamisessa tulisi keskittyä uuden teknologian kehittämisen näkökulmista merkittävintä hyötyä tuoviin ratkaisuihin. Suomi katsoo, että EU:n päästökauppadirektiivin mukainen innovaatiorahasto on käynnistettävä mahdollisimman nopeasti. Suomi pitää kiertotalouden ja biotalouden roolia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa tärkeänä. Ne mahdollistavat uusien ratkaisujen ja uuden taloudellisen toiminnan syntymisen hiilineutraaliuden haasteeseen. Myös digitaalisuuden ja palvelujen hyödyntämisen kautta on mahdollista löytää uusia, ilmastoa vähemmän rasittavia ratkaisuja. Digitaaliset ratkaisut voivat esimerkiksi lisätä energiatehokkuutta teollisuudessa, mahdollistaa vähäpäästöisten ratkaisujen integrointia markkinoille sekä luoda kokonaan uudenlaisia liiketoimintamalleja, jotka mahdollistavat siirtymää kohti hiilineutraalia taloutta. 3. Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden energiajärjestelmien yksilölliset erot, maantieteelliset seikat ja oikeudenmukaisen siirtymän tarve, miten vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtyminen voidaan parhaiten toteuttaa niin kansalaisten kuin eri alueitten kannalta? Miten tätä kysymystä käsitellään kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa? Suomi toteaa, että kustannustehokkaat ja vaikuttavat ratkaisut jäsenmaissa, paikallistasolla ja yrityksissä eroavat eri puolilla EU:ta. Eri jäsenmaiden mahdolliset skenaariot voivat erota huomattavasti koko EU:lle laadituista skenaarioista, vaikka skenaarioiden lopputulos päästöjen osalta olisikin sama. Teknologia- ja keinovalikoima siirryttäessä kohti hiilineutraalia taloutta tulee säilyttää laajana. Suomi korostaa oikeudenmukaista siirtymää kohti hiilineutraaliutta ja ilmastopolitiikan ja toimien hyväksyttävyyttä. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus tulee ottaa politiikkatoimien
11(18) valmistelussa huomioon, jottei joidenkin ryhmien maksutaakka nouse kohtuuttomaksi. Ilmastonmuutokseen sopeutumista on vahvistettava etsimällä uusia ilmastokestäviä toimintatapoja ja ratkaisuja. Oikeudenmukaisen siirtymän mahdollistamiseksi ilmastonäkökulman vahvempi huomiointi tulee huomioida kaikilla EU:n keskeisillä politiikka-alueilla. Pääasiallinen sisältö Suomi pitää tärkeänä, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan on oikeudenmukainen, ja että siinä huomioidaan sosiaaliset ja alueelliset eriarvoisuudet sekä ennakoidaan ilmastopolitiikan työllisyysvaikutukset ja osaamiskysymykset. Suomi pitää myös tärkeänä ennakoida kansallisia vaikutuksia. Politiikkatoimet vuoteen 2030 kohdistuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi ovat keskeisiä siirtymässä kohti hiilineutraalia taloutta 2050. Kansalliset suunnitelmat (NECP) ovat tärkeä osa EU:n 2030 energia- ja ilmastokehikkoa. Suunnitelmat eivät ole vain teknisiä, vaan niillä on myös poliittinen ulottuvuus. Suomi varautuu käsittelemään kansallisia suunnitelmia puheenjohtajakaudellaan. Johdanto poliittiseen keskusteluun neuvostossa Komissio julkaisi tiedonannon Puhdas maapallo kaikille Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta 28.11.2019. EU:n tulee Pariisin sopimuksen mukaisesti toimittaa pitkän aikavälin strategiansa 2020 mennessä YK:lle. Energianeuvostossa 4.3.2019 käydään poliittinen keskustelu tiedonannosta. Ministerien poliittinen keskustelu käydään alla kuvattujen kysymysten pohjalta: 1. Mitä keskeisiä rakennemuutoksia energiajärjestelmässä on mielestänne tehtävä ja mitkä elementit, kuten uusiutuvien ratkaisujen merkityksen vahvistaminen, verkkoinfrastruktuurimme mukauttaminen tai rakennuksia koskevan strategisen lähestymistavan kehittäminen, ovat tärkeimpiä, jotta voitaisiin vähentää energia-alan suurta osuutta kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä? 2. Miten uusilla teknologisilla ratkaisuilla, joita ovat vety, sähkö kaasu-muuntaminen, varastointi tai biomassa, voitaisiin vaikuttaa vähähiiliseen talouteen siirtymisen varmistamiseen säilyttäen samalla investointikustannusten, talouden kilpailukyvyn ja työpaikkojen luomismahdollisuuksien välinen tasapaino energia-alalla? Onko edellä mainittuja lähestymistapoja mitenkään priorisoitu jäsenvaltioiden omissa toimintapolitiikoissa? 3. Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden energiajärjestelmien yksilölliset erot, maantieteelliset seikat ja oikeudenmukaisen siirtymän tarve, miten vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtyminen voidaan parhaiten toteuttaa niin kansalaisten kuin eri alueitten kannalta? Miten tätä kysymystä käsitellään kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa? Pääasiallinen sisältö Pääasiallinen sisältö on kuvattu alla yhtenevästi EU-ministerivaliokunnan 5.12.2018 käsittelemän E-kirjeen E100/2018 kanssa.
12(18) Pariisin sopimuksen mukaisesti kaikkien osapuolten tulee pyrkiä toimittamaan pitkän aikavälin ilmastostrategiansa YK:lle vuoteen 2020 mennessä. Tämä velvoite koskee sekä EU:ta että kaikkia jäsenmaita. EU:n pitkän aikavälin strategian on tarkoitus vahvistaa Euroopan johtavaa asemaa globaaleissa ilmastotoimissa ja esittää vision nettonollapäästöjen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä sosiaalisesti oikeudenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla. Ehdotettu strategia ei kuitenkaan sisällä uusia politiikkaehdotuksia eikä siinä ehdoteta 2030 tavoitteiden muuttamista. Sen sijaan se asettaa suunnan EU:n energia- ja ilmastopolitiikalle ja hahmottelee, mikä voisi olla EU:n pitkän aikavälin panos Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteiden saavuttamiseksi. Strategia avaa jäsenmaiden välisen keskustelun pitkän aikavälin strategiasta, joka tulee toimittaa YK:n ilmastonsuojelun puitesopimukselle vuoteen 2020 mennessä. EU on laajalti saavuttamassa vuodelle 2020 asetetut tavoitteet päästöjen vähentämisestä sekä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden lisäämisestä. Lisäksi sovittu energia- ja ilmastopolitiikan lainsäädäntö antaa edellytykset saavuttaa EU:n Pariisin sopimuksen alainen tavoite vähentää päästöjä vähintään 40 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Tosiallisesti päästöt vähenevät 45 %, mikäli lainsäädäntö pannaan täysimääräisesti täytäntöön. Nykyinen politiikka vaikuttaa myös vuoden 2030 jälkeen ja johtaa noin 60 % päästövähennykseen vuoteen 2050 mennessä. Tämä ei kuitenkaan ole EU:lta riittävä panos Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Siirtyminen kohti nettonollapäästöistä taloutta edellyttää muutoksia kaikilla toimialoilla, mutta määrällisesti erityisesti energian tuotannossa ja käytössä, joka vastaa yli 75 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Tulevaisuuden vähäpäästöinen energiajärjestelmä perustuu toimintavarmaan, kestävään, markkinalähtöiseen ja yleiseurooppalaiseen lähestymistapaan. Tulevaisuuden energiajärjestelmä tulee integroimaan muun muassa sähkö-, kaasu-, kaukolämpö- ja liikennejärjestelmiä, samalla kun älyverkot mahdollistavat kuluttajan keskeisen roolin. Muutoksen mahdollistaminen edellyttää innovaatioita eri sektoreilla sekä eri sektoreilla hyödynnettävissä teknologioissa kuten tekoäly, informaatio- ja viestintäteknologiat ja bioteknologia. Strategiaehdotuksessa tarkastellaan kahdeksaa erilaista skenaariota Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikkien skenaarioiden lähtökohta on vuodelle 2030 sovitut energia- ja ilmastopolitiikat ja -tavoitteet. Kaikissa kahdeksassa skenaariossa pohjalla on kustannustehokkaita politiikkatoimia, kuten uusiutuvan energian voimakas lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Kaikissa skenaarioissa biomassan ja jätteiden hyödyntäminen sekä bioenergian käyttö kasvaa nykyisestä (2015). Viidessä skenaariossa tarkastellaan erilaisia teknologioita ja toimia, jotka edistävät siirtymää kohti nollapäästöistä taloutta. Skenaariot eroavat siinä, kuinka voimakkaasti niissä hyödynnetään sähköistymistä, vetyä, sähköstä tehtäviä polttoaineita sekä siinä, mikä energiatehokkuuden ja kiertotalouden rooli päästövähennysten tuottamisessa. Kaikissa skenaarioissa sähkön kulutus lisääntyy eri sektoreiden sähköistymisen seurauksena, mutta skenaarioiden välillä on huomattavia eroja. Nämä viisi skenaariota johtavat hieman yli 80 % päästövähennykseen 2050 mennessä verrattuna vuoteen 1990, kun maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta (land use, land use change and forestry, LULUCF) ei oteta huomioon. Mikäli LULUFC sektori, joka absorboi enemmän hiilidioksidia kuin päästää, lasketaan mukaan, nettopäästövähennys vuoteen 2050 mennessä on n. 85 % verrattuna vuoteen 1990. Kuudes skenaario yhdistää kaikki viisi edellä mainittua vaihtoehtoa, mutta pienemmässä määrin. Tässä skenaariossa saavutetaan 90 % vähennyksen nettopäästöissä (sisältäen LULUCF sektorin) vuonna 2050 verrattuna vuoteen 1990. Hiilineutraalisuutta ei saavuteta vuonna 2050, sillä joitakin päästöjä jää edelleen jäljelle, erityisesti maataloussektorille.
13(18) Seitsemäs ja kahdeksas skenaario tarkastelevat nettonollapäästöjen saavuttamista vuoteen 2050 mennessä, minkä jälkeen nettopäästöt ovat negatiiviset. Seitsemännessä skenaariossa korostuu nollapäästöisten energialähteiden ja energiatehokkuuden voimakas kasvu ja lisäksi negatiivisia päästöjä saadaan hyödyntämällä bioenergiaa yhdessä hiilentalteenottoteknologian kanssa (carbon capture and storage, CCS). Kahdeksas skenaario rakentuu samoille elementeille kuin edellinen sillä erotuksella, että siinä arvioidaan vahvan kiertotalouden ja vähähiilisempien kulutustottumusten potentiaalista roolia. Lisäksi skenaariossa tarkastellaan maankäyttösektorin nielujen vahvistamista ja sen vaikutusta tarpeeseen hyödyntää teknologiaa negatiivisten päästöjen tuottamisessa. Skenaariotarkastelut osoittavat, että nettonollapäästöjen saavuttaminen edellyttää teknologisen potentiaalin ja kiertotalouden maksimointia sekä laajamittaista luonnon hiilinielujen hyödyntämistä sekä muutoksia liikkumistottumuksissa. Komissio esittää seitsemän strategista osa-aluetta, joihin polku kohti nettonollapäästöistä taloutta vuoteen 2050 mennessä voisi perustua: Energiatehokkuuden tuomien hyötyjen maksimointi, mukaan lukien nollapäästöiset rakennukset: Energiatehokkuustoimilla tulee olla keskeinen rooli nettonollapäästöjen saavuttamisessa ja energiakulutuksen tulisi puolittua vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Energiatehokkuudella on keskeinen rooli niin teollisuuden kuin rakennussektorin päästöjen vähentämisessä. Uusiutuvan energian ja sähköistymisen maksimaalinen hyödyntäminen Euroopan energiatuotannon hiilestä irtautumisessa: Kaikissa esitetyissä skenaarioissa energiajärjestelmän sähköistyminen etenee huomattavasti huomioiden kuluttajien energiankäyttö, päästöttömien polttoaineiden tuotanto ja teollisuuden raaka-aineet. Muun muassa kemianteollisuuden raaka-aineiden tuotannossa esimerkiksi maakaasusta tai biomassasta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää CCU- ja CCS-teknologioita (hiilidioksidin talteenotto ja käyttö sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi). Puhtaaseen energiaan siirtyminen johtaa systeemiin, jossa energiantuotanto pohjautuu pitkälti uusiutuvaan energiaan. Tämä lisää samalla EU:n energiaturvallisuutta ja vähentää tuontiriippuvuutta. Uusiutuvan energian laajamittainen hyödyntäminen lisää sähköistymistä ja johtaa tuotannon hajaantumiseen. Vuoteen 2050 mennessä sähkön osuus loppuenergian kysynnästä vähintään kaksinkertaistuu ja sähköntuotanto voi kasvaa jopa 2,5 kertaiseksi nykytilanteeseen verrattuna. Vuoteen 2050 mennessä yli 80 % sähköntuotannosta perustuu uusiutuviin energialähteisiin ja yhdessä ydinenergian kanssa se muodostaa perustan Euroopan hiilivapaalle sähköjärjestelmälle. Hajaantunut ja laajasti uusiutuvaan energian perustuva sähköntuotanto edellyttää älykkäämpää ja joustavampaa järjestelmää. Vetyteknologialla ja power-to-x teknologioilla (energiankäytön sähköistämiseen liittyvät teknologiat) voi olla merkittävä rooli puhtaaseen energiaan siirtymisessä. Puhtaan, turvallisen ja yhdistetyn liikkumisen omaksuminen: Kaikkien liikennemuotojen tulee edistää liikennesektorin vähähiilitavoitetta. Liikenteen sähköistyminen yhdistettynä uusiutuvalla energialla tuotettuun sähköön on tärkeää, mutta yksinään se ei riitä. Niissä liikennemuodoissa, joissa ei sähköistämällä voida vähentää päästöjä, vaihtoehtoiset polttoaineet ovat tärkeässä roolissa. Lisäksi liikenteen energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää. Kaupunkialueilla kaupunkisuunnittelu, turvalliset pyöräily- ja kävelytiet, puhdas julkinen liikenne, uudet jakeluteknologiat ja liikenteen palveluistaminen muuttavat liikkumista. Kilpailukykyinen teollisuus ja kiertotalous päästövähennysten keskeisinä mahdollistajina: Resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta tulee kehittää, jotta EU:n teollisuus säilyttää asemansa yhtenä tehokkaimmista globaalilla tasolla. Monien teollisuustuotteiden tuotannon energiantarve ja prosessipäästöt tulevat laskemaan, erityisesti kasvavan kierrätyksen kautta. Myös teollisen tuotannon sähköistyminen,
14(18) vetyteknologia ja biomassan käyttö voivat vähentää päästöjä. Lisäksi voidaan hyödyntää muun muassa hiilidioksidin talteenottoa ja käyttöä (CCU). Materiaalitarpeen väheneminen uusiokäytön ja kierrätyksen kautta lisää kilpailukykyä, luo bisnesmahdollisuuksia ja vaatii vähemmän energiaa, vähentäen samalla saasteita ja kasvihuonekaasupäästöjä. Erityisen tärkeää on harvinaisten materiaalien kierrättäminen. Myös uusilla materiaaleilla ja kuluttajien valinnoilla on tärkeä merkitys. Älykkään verkon ja yhteyksien riittävä kehittäminen: Lisääntyvä rajat ylittävä ja alueellinen yhteistyö mahdollistaa täyden hyödyn saamisen Euroopan talouden modernisaatiosta ja muutoksesta. Oikea-aikaiseen Euroopan laajuiseen liikenne- ja energiaverkon toteuttamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Täysi hyöty biotaloudesta ja tarvittavien nielujen luominen: Kestävästi tuotetulla biomassalla on tärkeä rooli nettonollapäästöjen tuottamisessa. Biomassaa voidaan hyödyntää suoraan lämmöntuotannossa sekä muuntamalla biopolttoaineiksi ja biokaasuksi. Lisäksi biomassa voi korvata hiili-intensiivisiä materiaaleja, erityisesti rakentamisessa. Nettonollapäästöjen saavuttaminen edellyttää kasvavaa biomassan käyttöä. Vaikka kestäviä metsänhoitomenetelmiä kehitettäisiin, Euroopan metsät eivät yksinään riitä tuottamaan tarvittavaa määrää ilman, että hiilinielut pienenevät merkittävästi ja ekosysteemipalvelut heikkenevät, mitä tulee välttää. Maatalous tulee aina tuottaman muita kasvihuonekaasupäästöjä kuin hiilidioksidia, mutta näitä voidaan vähentää merkittävästi vuoteen 2050 mennessä tehokkaiden ja kestävien tuotantomenetelmien ansiosta. Maatalousmaalla on myös merkittävä potentiaali sitoa ja varastoida hiiltä. Metsittämisellä voidaan edelleen lisätä hiilen sidontaa hyödyttäen samalla biodiversiteettiä, maaperää ja vesistöjä sekä lisäten biomassan saatavuutta myöhemmin. Nielujen ylläpidolla ja vahvistamisella on keskeinen merkitys jäljelle jäävien päästöjen kompensoimisessa. Jäljelle jääneiden päästöjen poistaminen hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia hyödyntäen: CCS-teknologia on välttämätön nettonollapäästöjen saavuttamiseksi, erityisesti energiaintensiivisessä teollisuudessa ja siirryttäessä kohti hiilivapaata vetytuotantoa. Yhdistettynä biomassan käyttöön, CCS-teknologialla voidaan tuottaa negatiivisia päästöjä. Yhdessä maankäyttösektorin nielujen kanssa, tällä voidaan kompensoida jäljelle jääneet päästöt. Teknologia ei ole vielä kaupallistunut johtuen teknologian demonstraation puutteesta, taloudellisesta kannattomuudesta, lainsäädännöllisistä esteistä joissakin jäsenmaissa sekä yleisen hyväksyttävyyden puutteesta. Jotta teknologia saadaan käyttöön, tutkimus-, innovaatio ja demonstraatiotoimia on vahvistettava. Lisäksi tarvitaan uutta infrastruktuuria, mukaan lukien kuljetus- ja varastointiverkostoa. Tämä vaatii aikaa, ennakointia ja koordinoitua suunnittelua. Tiedonannon mukaan EU on jo aloittanut muutoksen kohti ilmastoneutraalia yhteiskuntaa ja johtaa globaaleja pyrkimyksiä tätä kohti. Vastauksena IPCC:n 1,5 asteen erikoisraporttiin ja edistääkseen ilmaston tasapainottamista tällä vuosisadalla, EU:n tulee olla ensimmäisten joukossa nettonollapäästöjen saavuttamisessa 2050 ja toimia suunnannäyttäjänä. Tämä tarkoittaa, että EU:n on edelleen tehostettava ilmastotoimiaan. Vaikka EU ei voi yksin pysäyttää ilmastonmuutosta, sille on tärkeää saavuttaa nettonollapäästöt vuosisadan puoliväliin mennessä ja osoittaa omalla esimerkillään, että nettonolla voi kulkea käsikädessä hyvinvoinnin kanssa. Tavoitteen saavuttamiseksi komissio esittää joukon ensisijaisia prioriteetteja, joiden tulisi ohjata kohti ilmastoneutraalia yhteiskuntaa: Puhtaaseen energiaan siirtymisen nopeuttaminen, varmistaen samalla kilpailukykyiset energiahinnat Kansalaisten ja kuluttajien keskeisen roolin tunnistaminen ja vahvistaminen energiamurroksessa Siirtyminen hiilivapaaseen, yhdistettyyn ja automatisoituun liikkumiseen EU:n teollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen tutkimuksen ja innovaatioiden kautta kohti digitaalista kiertotaloutta, joka vähentää uusien materiaaliriippuvuuksien syntyä
15(18) Kestävän biotalouden edistäminen, maatalouden, eläintuotannon, vesiviljelyn ja metsätalouden monipuolistaminen, tuottavuuden lisääminen samalla kun sopeudutaan ilmastonmuutokseen, sekä luonnonvarojen kestävän käytön ja hoidon varmistaminen Infrastruktuurin vahvistaminen ja sen ilmastokestävyyden lisääminen, sähkö-, kaasu- ja lämpöverkkojen sopeuttaminen tulevaisuuden tarpeisiin älykkäiden ja digitaalisten ja kyber-turvallisten ratkaisujen avulla Lähitulevaisuuden tutkimuksen, innovaatioiden ja yrittäjyyden lisääminen nollapäästöisten ratkaisujen kehittämiseksi vahvistaen EU:n johtajuutta Kestävän rahoituksen ja investointien mobilisoiminen ja suuntaaminen, vihreään infrastruktuuriin investoiminen Inhimilliseen pääomaan investoiminen Ilmasto ja energiapolitiikan huomioiminen keskeisissä kasvua lisäävissä ja tukevissa politiikoissa Sosiaalisesti reilun muutoksen varmistaminen EU:n kansainvälisten pyrkimysten jatkaminen kaikkien suurten ja kasvavien talouksien mukaan saamiseksi ja positiivisen momentumin luomiseksi globaalin kunnianhimon vahvistamisessa Euroopan komissio kehottaa Eurooppa-neuvostoa, Euroopan parlamenttia, Euroopan alueiden komiteaa sekä Euroopan talous ja sosiaalikomiteaa käsittelemään EU:n visiota hiilineutraalista Euroopasta vuoteen 2050 mennessä. Jotta voidaan valmistella Euroopan tulevaisuutta käsittelevää Eurooppa-neuvoston kokousta Sibiussa 9.5.2019, kaikkien relevanttien neuvostokokoonpanojen tulisi käydä laaja poliittinen keskustelu oman politiikka-alansa panoksesta yleiseen visioon. Vuoden 2019 alkupuoliskolla Euroopan komissio tulee käymään keskusteluja kaikkien jäsenmaiden kanssa. Komissio korostaa myös tarvetta keskusteluun muiden toimijoiden, kuten kansalaisjärjestöt, yritysmaailma, kaupungit ja yhteisöt sekä yksityiset kansalaiset, kanssa. Euroopan-laajuisen keskustelun tulisi mahdollistaa kunnianhimoisen pitkän aikavälin suunnitelman hyväksyminen ja lähettäminen vuoden 2020 alkuun mennessä YK:lle. Lisäksi EU:n tulisi laajentaa yhteistyötä kansainvälisten kumppaneidensa kanssa, jotta kaikki Pariisin sopimuksen osapuolet laativat ja lähettävät pitkän aikavälin suunnitelman vuoteen 2020 ottaen huomioon IPCC:n 1,5 asteen raportin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asia on Euroopan parlamentissa valmisteluvaiheessa. Parlamentissa asiasta vastaa ympäristövaliokunta (ENVI). Lausunnon antavat teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (ITRE) ja maatalousvaliokunta (AGRI). Ympäristövaliokunta on järjestänyt asiasta julkisen kuulemisen. Energia- ja EURATOM-jaosto 26.2.2019. EU-ministerivaliokunta 1.3.2019. SuV 1.3.2019
16(18) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - Modernisointi ja hiilestä irtautuminen laittaa liikkeelle merkittävästi uusia investointeja. Tällä hetkellä noin 2 % EU:n bruttokansantuotteesta investoidaan energiajärjestelmään ja siihen liittyvään infrastruktuuriin. osuuden tulisi kasvaa 2,8 %:iin (mikä vastaa n. 520-575 miljardin euron vuosittaista investointia) nettonollapäästöjen saavuttamiseksi. Jotkin vaihtoehdot, kuten nopea muutos kohti kiertotaloutta tai käyttäytymisen muutokset, voivat vähentää lisäinvestointien tarvetta. Saamaan aikaan voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä terveydenhoitokuluissa, sillä päästöjen vähentäminen vähentää myös ilmansaasteita. Nettonollapäästöjen saavuttaminen voi vähentää ennenaikaisia kuolemia Euroopassa yli 40 % ja terveyshaittojen aiheuttamia kustannuksia noin 200 miljardia vuosittain. Kokonaisuudessaan hiilineutraaliin yhteiskuntaa siirtyminen on taloudellisilta vaikutuksiltaan positiivinen, vaikka merkittäviä lisäinvestointeja tarvitaan kaikilla sektoreilla. EU:n talouden odotetaan yli kaksinkertaistuvan, vaikka se saavuttaisi hiilineutraliteetin. Nettonollapäästöihin johtavalla polulla arvioidaan olevan enintään 2 %:n positiivinen vaikutus bruttokansantuotteeseen vuonna 2050 verrattuna siihen, mihin nykyinen politiikka johtaisi. Arvio ei sisällä hyötyjä, joita saadaan vältetyistä tuhoista, joita ilmastonmuutos aiheuttaa, ja niihin liittyvistä sopeutumisen kustannuksista. Siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan lisää vihreitä työpaikkoja. Toisaalta joillakin aloilla työpakkoja vastaavasti häviää. Tämä saattaa lisätä sosiaalisia ja alueellisia eroja. Sen vuoksi prosessia on hallittava hyvin, jotta saavutetaan reilu ja sosiaalisesti hyväksyttävä muutos kaikille. EU:n budjetti sekä työllisyys- ja koheesiopolitiikka voivat vähentää taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja unionin sisällä. Komission tiedonannossa ei ole esitetty maakohtaisia arvioita taloudellisista vaikutuksista. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat COM(2018) 773 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Juho Korteniemi, Työ- ja elinkeinoministeriö, juho.korteniemi@tem.fi, 0295 047 054 EUTORI-tunnus EU/2018/1797 Liitteet
Viite 17(18)
18(18) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ajoneuvot, energia, energiatehokkuus, ilmasto- ja energiapaketti, ilmastonmuutos, kaasun sisämarkkinat, liikenne, liikenneturvallisuus, päästöt, Verkkojen Eurooppa -väline, energiateknologia LVM, TEM, UM, VM, YM ALR, EUE, LIIVI, MMM, OKM, SM, STM, TULLI, VAYLA, VNK, VTV