TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO

Samankaltaiset tiedostot
TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO

TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO

TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!

TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!

TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO

Oppimispäiväkirja Nimi:

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

Virtuaalikuntoutuksen tulevaisuus työpaja TAMK Virtuaalinen elämyslääke -hanke

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

Viestintää opiskellaan 7. luokalla kaksi tuntia ja muilla luokka-asteilla neljä tuntia viikossa.

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

TAVOITTEET journalistin reitin suunnittelu omien tavoitteiden asettaminen median tehtäviin tutustuminen

Osaava II: Laatua Siikalatvalla. Laatustartti

VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY

ARJEN PELASTAJAT: ATK-OHJAUSTA IKÄIHMISILLE

Digitaaliset tarinat Esi- ja alkuopetusryhmissä

KANSALAISOPISTO TARJOAA TIETOA, TAITOA JA ELÄMYKSIÄ!

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Katalyyttityöpaja Sitran ruoka- ja ravinnekiertojärjestelmät. Koonnut: Sara Malve-Ahlroth

KIRJALLISUUSTERAPIA AMMATTINA JA OMAN TYÖN VOIMAVARANA

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

KYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia

Unajan koulun valinnaisaineet

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Keskeneräisten tarujen kirja

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

TYÖLLISYYSFOORUMI

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Multimedia oppimisen tukena esimerkkinä pedagogiset digitarinat. KK Jaana Tolonen

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

Ihmisen. kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA. Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Suomen Ekonomien hallitukseen Hallitushaastattelut Taitavaksi haastattelijaksi

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

KOLMAS JAKSO: ARVIOINTI JA TOTEUTUKSEN JATKUMINEN kevät 2011 lomake 4

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena

Ketterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK

SOSKU-hankkeen kokemuksia luovasta toiminnasta

Tutkija: Koulun kirjoittamisopetuksen pitää uudistua blogit ja rap-lyriikkaa aineiden tilalle?

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

Viljakkalan Yhtenäiskoulu. Valinnaisaineiden valinta

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

Kädentaidot ja tuotteistaminen. Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen

iltapäivä

Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Syksyllä Jyväskylän avoin yliopisto Kirjoittamisen perusopinnot (30 op) Itä-Hämeen opisto Tekstihautomon työpajat (12 op)

Digitaaliset tarinat

HELLUREI JA HELKKARIN TUNTEET -TUNNEKORTIT

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Innopajaopas kehittäjälle. Niina Peränen

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

PROJEKTIKATSAUS SMART LADIES IN DIGITAL WORLD Työpaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Vlogi aikakaudella. kaupallinen vuorovaikutus

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

Toiminnallista lukemista 0 6-vuotiaille lapsille ja perheille

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Osallistuminen teemaryhmä

MAL-verkoston koulutus Ryhmätyöt

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Kotiseutu PIHTIPUDAS. Putaanvirran koulu

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Viides Tila -hanke

Paula Vaskuri & Miki Kallio Oulun yliopisto Peda-forum

Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1

Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Oppilaan oppimisen arviointi musiikissa (6.lk)

NUORTEN TYÖPAJATOIMINNAN SUUNNITTELU. Nuorten kyselyn tulokset

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi

Asiakkaiden työpajat. 2. työpaja Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja elämässä? Mitä toivon tulevaisuudelta?

HENKILÖKUNNAN HENKISEN TURVALLISUUDEN Lapin ammattiopisto, Rovaniemi. Hyvinvointipäivä

Asiakkuudet ja tavoitteet kirkkaiksi. Sote-tietopohja-hankkeen työpajat

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Sovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen

Imatran kaupunki. Varhaiskasvatuksen kulttuuri- ja liikuntapolku

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152

Kaksinkertainen mahtis

Perustiedot - Kaikki -

Kuntien digitalisaation kannustin

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

VALINNAISKURSSIT 5.LK

Työnhaun taitojen kehittäminen pelillisin keinoin

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KesäJeesi -toiminta Koulutuskeskus Sedun tiloissa. Kokemuksia ja käytännön ohjeita

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki

Kehittämisen omistajuus

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016

Let s Move It feasibility study, kevät Alkuun. Haastattelurunko interventioryhmän opiskelijoille (harkintaperustainen otanta) / SH.

Transkriptio:

SUUNNITELMA Työpajan/toiminnan järjestäjä/vastuutaho Työpajan/toiminnan aika ja paikka Nimi, organisaatio Jyväskylän yliopisto, Näkymättömät -hanke/ Keski-Savon Hoivakehitys ry, Pieksämäki Päivämäärä, kellonaika, kaupunki/kunta Syyskuu-joulukuu 2016 noin joka toinen viikko Nikulanmäen kuntoutumiskylässä, atk-pajat Pieksämäen Lukiossa, valokuvaus osittain Partaharjun leirikylässä. Työskentelyn oli tarkoitus päättyä 13.11., mutta kaikki digitarinat eivät valmistuneet, joten pidämme vielä yhden työpajan 7.12. Tarve Miksi työpaja/toiminta järjestetään? - Mihin tarpeeseen työpajan järjestämisellä pyritään vastaamaan? Mielenterveyskuntoutujilla on usein heikko itseluottamus ja itsearvostus sekä puutteelliset tietotekniset - ja viestintä - sekä vuorovaikutustaidot. - Millaisia asioita työpajan järjestämisen toivotaan tuottavan?pyritään parantamaan osallistujien vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, tarjoamaan positiivisia onnistumisen elämyksiä, lisäämään tietoteknisiä valmiuksia, tunnistamaan oman tarinan merkityksellisyys ja omat vahvuudet

Tavoite Mikä on työpajan/toiminnan konkreettinen tavoite? Tehdä omaelämäkerrallinen digitarina luovan kirjoittamisen ryhmässä rakentuneiden tarinoiden ja valokuvien pohjalta. Kohderyhmä Kenelle toiminta/työpaja järjestetään? Nuorille mielenterveyskuntoutujille, jotka asuvat Nikulanmäen kuntoutumiskylässä Millä tavoin ko. kohderyhmä tavoitetaan ja innostetaan mukaan? Hanketta esitellään kuntoutumiskylän yhteisökokouksessa ja pyydetään asukkaita mukaan. Mukaan saa liittyä myös työskentelyn kuluessa. Tulokset/tuotokset Mitä tuloksia tai tuotoksia toiminnassa/työpajassa pitäisi saada aikaan? Valokuvia, autobiograafisia ja fiktiivisiä tekstejä, yhteismusisointia. Näistä kootaan monitaiteellisia digitarinoita. Monet tarinoista liittyvät kuntoutumiskylän oman bändin Aurinkokiven toimintaan.

Työskentely Millaisia työskentelymenetelmiä ja työkaluja toiminnassa/työpajassa käytetään? Voimauttavan valokuvan ja videokuvauksen menetelmiä, terapeuttista kirjoittamista ja -lukemista, soittamista, luonnossa liikkumista. Lopuksi eri menetelmillä koostetuista tarinoista luodaan digitarina wevideo-ohjelmalla. Miksi juuri nämä menetelmät/työkalut on valittu? Kokemuksieni mukaan terapeuttisen kirjoittamisen tueksi sopivat erinomaisesti erilaiset visuaaliset menetelmät sekä musiikki. Musiikki valittiin myös osallistujien vahvan musiikillisen kiinnostuksen vuoksi, videointi osittain hankkeen raportoinnin takia. Se on kuitenkin toiminut myös terapeuttisesti. Millä tavoin pajan osallistujat sitoutetaan toimintaan/työskentelyyn? (Pohdi, mikäli kysymyksessä useamman työpajan sarja). Toiminnan on oltava osallistujalähtöistä, tarjottava innostavia elämyksiä ja mahdollisuuksia, joita ei muuten saisi (esim. jotakuta voi motivoida mahdollisuus äänittää oma laulunsa, jotakuta toista wevideo-ohjelman käytön opetus, jotakuta yhdessä kirjoittaminen tai valokuvaus - kaikilla on oma kiinnostuksenkohteensa, joka motivoi toimintaan, se pitää vain löytää. Millaisia työskentelymateriaaleja tarvitaan? Kameroita, kirjoitusvälineitä, videokamera, tietokoneita, kuulokkeita, äänityslaite. Millä tavoin tuetaan osallistumisen syntymistä pajassa (osallistaminen)? Kukin osallistuja saa käyttää vapaasti omia ideioitaan työskentelyn tukena ja valita mihin keskittyy. Aluksi kirjallisuusterapeuttiset menetelmät (metaforien käyttöön rohkaisevat tehtävät, kuvakortit ilmaisun tukena, strukturoidut harjoitukset) luovat onnistumisen kokemuksia ja innostavat. Esimerkiksi muusikko voi tehdä kappaleeseensa musiikkivideon tai tarina voi kertoa omasta polusta kuvataideharrastuksessa

Sisältö Pajan keskeinen sisältö / päivän kulku Aluksi pajat keskittyivät terapeuttiseen kirjoittamiseen ja musisointiin. Keskivaiheilla mukaan otettiin valokuvausta luonnossa sekä osallistujien videohaastatteluja. Viimeiset neljä pajakertaa työstettiin digitarinoita wevideo-ohjelmalla. Kaikki osallistujat eivät olleet joka kerta paikalla ja työskentelevät hyvin eri tahtiin, joten videoiden valmistumisaika vaihtelee. Tällä hetkellä valmiina on kolme videota, kolme videota kaipaa hieman viimeistelyä ja yksi video on vielä melko alussa. Pajan arvioinnin toteuttaminen Millä kriteereillä tai mittareilla toiminnan/työpajan onnistumista voidaan mitata? Miten toiminnan/työpajan arviointi toteutetaan? Osallistujilta ja ohjaajilta kerätään palautetta. Lisäksi toimintaa voi arvioida toimintaan sitoutumisen, videoraportoinnin ja valmiiden wevideo-tarinoiden pohjalta. Lähes joka kokoontumiskerralta on videomateriaalia. ARVIOINTI

Pajan tavoitteiden määrittely ja tulokset Miten toiminnan/työpajan tavoitteiden määrittely onnistui ja miten asetetut tavoitteet toteutuivat? Käytiinkö tavoitteiden toteutumista yhteisesti läpi työpajaan/toimintaan osallistuneiden kanssa? Mikä oli työskentelyn johtopäätös/tulos. Tavoitteet onnistuivat hyvin. Osallistujat oppivat tietoteknisiä taitoja, kirjallisia ja suullisia viestintätaitoja, valokuvausta sekä kuvattavana olemista. He saivat kokemusta myös toiminnan suunnittelusta ja aikatauluttamisesta sekä tavoitteiden asettamisesta. Digitarina koosti kokemuksesta yhtenäisen kertomuksen, joka toimii muistijälkenä saavutetuista tavoiteista. Tavoitteiden toteutumisesta keskusteltiin myös osallistujien kanssa loppulomakkeen kysymysten pohjalta sekä palautetta kerättäessä. Kohderyhmän tavoittaminen Miten toiminnan/työpajan kohderyhmä tavoitettiin, kuinka monta osallistujaa oli, keitä jäi paitsi, miksi? Kohderyhmä tavoitettiin hyvin. Kohderyhmään kuuluvia osallistujia oli yhteensä seitsemän, joista kaksi osallistui vain 1-2 kertaa. Loput viisi olivat erittäin sitoutuneita. Kohderyhmän ulkopuolisia osallistujia oli yhteensä kolme, joista kaksi mukana lähes joka kerta. Aikataulujen suunnittelu oli iso haaste, lähes aina yksi tai useampia ryhmän jäseniä oli poissa kuntoutumiskylältä joko sovituissa menoissa tai kotilomalla.

Arvio työskentelystä Millaista työskentely toiminnassa/työpajassa oli? Intensiivistä, yksilöllistä ja voimaannuttavaa myös ohjaajille Miten valitut menetelmät soveltuivat työskentelyyn? Mainiosti, joskin wevideo-ohjelman käyttö oli osalle melko suuri haaste ja he tarvitsivat lähes koko ajan henkilökohtaista ohjausta. Miten osallistujat osallistuivat työskentelyyn? Innokkaasti ja motivoituneesti yhtä vaihtelevasti suhtautuvaa osallistujaa lukuunottamatta. Valokuvia otettiin innokkaasti, haastattelut sujuivat hienosti, kirjoittaminen tuotti onnistumisen iloa ja valmiit videoteokset suurta riemua. Päällekkäiset ohjelmat ja aikataulujen yhteensovittamisen vaikeudet harmittivat niin osallistujia kuin ohjaajia. Pajantyöskentelyn ohjaaminen Miten toiminnan/työpajan toteuttaminen ja ohjaaminen onnistui? Enimmäkseen hyvin. Suurin haaste oli tiedottaminen ja aikataulujen sovittelu. Varsinainen työskentely sujui lähes ongelmitta, joskin päivät venyivät välillä melko pitkiksi ja wevideo-ohjelman opettaminen oli hieman työlästä. Mitkä asiat toimivat, mitä olisi voinut tehdä toisin? Tarkempi aikataulutus ja myös kuntoutumiskylän henkilökunnan sitouttaminen niin, ettei kuntoutujilla olisi muuta päällekkäistä toimintaa pajojen aikana. Jokaiselle osallistujalle tietokone käyttöön siinä vaiheessa kun tarinoita työstetään digimuotoon.

Palaute ja kehittämisideat Kerättiinkö toiminnasta/työpajasta osallistujapalaute, mitä kehittämisen kohteita nousi esiin. Mitkä asiat koettiin hyviksi? Palautetta on jo kerätty ja kerätään vielä viimeisen työpajan jälkeen. Positiivista palautetta on annettu mahdollisuudesta valokuvata luonnossa, päästä lukion tiloihin pois kuntoutumiskylästä työstämään digitarinaa, mielenkiintoisista kirjallisuusterapiaharjoituksista sekä onnistuneista videohaastatteluista ja kuntoutumiskylän bändin keikkataltioinnista. Suurimmaksi kehittämiskohteeksi nostettiin aikataulut sekä tietokoneiden puute ensimmäisellä digitarinan kokoamiskerralla.