Asra 6.9.2016 64 ASEMAKAAVOITUSOHJELMA vuosille 2017-2021 Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu 1
ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan tarkoituksen on osoittaa tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii kunta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavat. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta voi myös hyväksyä vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat. Kaavoitusohjelmassa on määritelty eri asemakaavahankkeille kaavaprosessin käynnistysajankohdat. Kaavahankkeen laajuudesta ja sisällöstä riippuen kaavaprosessit jatkuvat yleensä noin 1-3 vuoden ajan. Vireillä oleviksi merkittyjen kaavahankkeiden käsittely jatkuu yleensä vielä seuraavana vuonna. Kustakin päätaajamasta on tarkemmin esitelty tärkeimmät kaavahankkeet. Asemakaavaohjelmassa on esitetty informatiivisena hankkeita vuosille 2017-2021. Kunta toteuttaa hankkeita voimassa olevan maapoliittisen ohjelman puitteissa. Kaavoitusohjelmaan merkittyjen hankkeiden lisäksi voidaan tehdä erikseen ohjelmoitavia eri tahojen aloitteesta käsittelyyn tulevia kaavoitushankkeita kunnan ja yleisen edun kannalta tärkeissä hankkeissa resurssit huomioon ottaen. KAAVOITUSPROSESSI 2
KLAUKKALA Nurmijärven eteläosassa sijaitseva Klaukkala on suurin kunnan taajamista, asukkaita on noin 17 500. Klaukkala on alkujaan keskiajalta peräisin oleva kylä, joka on kasvanut voimakkaasti 1960-70 -lukujen suuresta muuttoliikkeestä lähtien. Taajamalle ovat luonteenomaisia maaston korkeuserot. Klaukkalan nauhamainen taajamarakenne tukeutuu sen läpi kulkevaan Klaukkalantiehen. Klaukkalan kaavoittamisen painopisteet ovat keskusta-alueen kehittämisessä ja laajentamisessa sekä uusien asuinalueiden suunnittelussa. Klaukkalassa varaudutaan uusiin liikenneratkaisuihin Klaukkalan ohikulkutiehen ja rautatieyhteyteen. Taajaman länsipuolella sijaitseva Lepsämän asemakaava-alue on osa Klaukkalaa. 3
KAAVOITUSKOHTEET VUOSINA 2017-2021 Aktiiviset asemakaavat 1. Vanha-Klaukan alueen (Lepsämäntien eteläpuoli) asemakaava Lepsämäntien eteläpuolelle Klaukkalan urheilu- ja koulualueiden tuntumaan suunnitellaan uutta asuinaluetta. Alueelle tullaan sijoittamaan kerros-, pienkerros- ja pientaloasumista. Kaavan laatiminen on ehdotusvaiheessa. 2. Viirinlaakson kaavamuutos, vaihe II ja Luhtajoentien jatko Klaukkalan ohikulkutielle. Alueelle suunnitellaan asuntoja ja palveluja sekä yhdystie ohikulkutielle, aloitusvaiheessa 3. Lintumäen työpaikka-alueen asemakaava, luonnosvaiheessa Vuonna 2017 aloitettavat kaavat 4. Vanhan linja-autoaseman ympäristö 5. Sorvitien asemakaavanmuutos 6. Klaukkalantien asemakaava, maantien muuttaminen kaduksi Vuosina 2018 2021 aloitettavat kaavat 7. Jokimetsän asuinalueen asemakaavarunko ja asemakaava 4
KIRKONKYLÄ Kirkonkylä on noin 8200 asukkaan taajama Hämeenlinnanväylän tuntumassa. Keskeisesti sijaitseva Kirkonkylä on kunnan vanha päätaajama ja nykyinen hallinnollinen keskus. Nimensä mukaisesti taajama on rakentunut kirkon ja kirkonmäen ympärille. Kirkonmäki ja sitä kiertävä kylänraitti (Aleksis Kiven tie ja Pratikankuja) ovat edelleen tärkeitä tekijöitä keskustan rakenteessa. Kirkonkylän rakennuskanta on sekoitus eri aikakausien rakentamista. Kaavoituksen painopisteet Kirkonkylällä ovat ydinkeskustan ja palvelujen kehittämisessä sekä uusien asuin- ja työpaikka-alueiden suunnittelussa. 5
KAAVOITUSKOHTEET VUOSINA 2017-2021 Aktiiviset asemakaavat 1. Heinoja I + II, asuinalue Heinoja on Raalantien länsireunassa sijaitseva kaavoittamaton alue. Heinojassa on sekä kunnan, että yksityisten maanomistuksessa olevia maa-alueita. Kaavoituksen lähtökohtana on pientalovaltainen asuntoalue, jolla katetaan Kirkonkylän myyntitarve useaksi vuodeksi eteenpäin. Alueet tiivistävät Kirkonkylän taajamarakennetta ja tukeutuvat mm. hyviin liikenneyhteyksiin. 2. Toreeni I, kaupan alue Kaavoituksen lähtökohtana on tehostaa risteysalueen maankäyttöä. Aluetta kehitetään alkuvaiheessa kaupan toiminnoille. Risteysaluetta kehitetään taajamakuvaan sopivaksi keskustamaiseksi kaupanalueeksi lähelle kasvavia asuinalueita kuten Krannilaa ja Heinojaa. Alue tiivistää Kirkonkylän taajamarakennetta ja tukeutuu mm. hyviin liikenneyhteyksiin. 3. Keskustan kehittäminen vanhan sähkölaitoksen ympäristössä Kirkonkylää kehitetään eheyttämällä keskustan katumiljöötä, asumisen ja palvelujen mahdollistamista sekä osoittaa säilytettävät rakennukset. Vuonna 2017 aloitettavat kaavat 4. Toreeni II, liike /asuinalue Vuosina 2018 2021 aloitettavat kaavat 5. Toreeni III, liike/asuinalue, tai on jo II mukana YS-alueen asemakaavan tarkistaminen 6. Krannila II, asuinalue 6
RAJAMÄKI 7. Rajamäki on noin 7500 asukkaan taajama Nurmijärven pohjoisosassa, lähellä Hyvinkäätä. Taajama on aikoinaan kehittynyt Rajamäen tehtaiden vaikutuksesta ja alueella sijaitsee useita tehtaan ja tehdasyhdyskunnan toimintaan liittyneitä rakennushistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaita rakennuksia. Kaavoituksen painopisteet Rajamäellä ovat ydinkeskustan ja palvelujen kehittämisessä sekä täydennysrakentamisalueiden suunnittelussa. Taajaman pohjoispuolella sijaitsevaa Herusten asemakaava-aluetta käsitellään tässä kaavoitusohjelmassa osana Rajamäkeä. 7
MUUT KAAVOITUSKOHTEET VUOSINA 2017-2021 Aktiiviset asemakaavat 1. Saunatien alueen asemakaavan muutos 2. Kiljavan sairaalan alueen asemakaavan muutos 3. Herusten eteläosan asemakaavan tarkistaminen Vuonna 2017 aloitettavat kaavat 4. Hellaspolun alueen asemakaavan muutos Vuosina 2018 2021 aloitettavat kaavat 5. Herusten pohjoisosan asemakaavan tarkistaminen 6. Ketunpesä pohjoinen 8
RÖYKKÄ Vuosina 2018-2021 aloitettavat kaavat 1. Lopentien itäpuolen asemakaava, työpaikka-alueiden muuttamista asumiseen tutkitaan. 9
ASEMAKAAVATUOTANTO Asemakaavoituksella luodaan edellytykset rakentamiselle ja kunnan kasvulle valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteita on asetettu mm. kuntastrategiassa ja valtuuston vuonna 2011 hyväksymässä maankäytön kehityskuvassa 2040. Nurmijärven asemakaava-alueiden tonttivarannon toteutumista seurataan vuosittain kunnan maankäytön toteuttamisohjelman yhteydessä sekä Helsingin seudun MAL -aiesopimuksen 2012 2015 seurannassa. MAL-seurannan mukaan lainvoimaisissa asemakaavoissa asumiseen varattua tonttivarantoa Nurmijärvellä on yhteensä n. 365 000 kem2, josta kerrostaloille n. 90 000 kem2, rivitaloille n. 80 000 kem2 ja omakotitaloille n. 190 000 kem2. Varanto mahdollistaa laskennallisesti n. 1 200 kerrostaloasunnon, n.1 000 rivitaloasunnon ja n. 700 omakotitalon rakentamisen. MAL sopimuksen 2016-2019 mukaan asuntotuotannon tulisi olla noin 400 asuntoa vuodessa. Ainoastaan Kirkonkylän alueella tonttivaranto ei täysin vastaa kysyntää. Asuntotonttivarantoa on suhteellisesti eniten Rajamäellä, missä kysyntä on vähäisempää ja nykyisen tonttivarannon arvioidaan riittävän yli 20 vuodeksi. Voimassa olevissa asemakaavoissa kunnan tonttivaranto on hyvä. Valmisteilla on lukuisia yleis- ja asemakaavahankkeita sekä maanhankintaa, joilla tonttivarantoa pyritään lisäämään kysyntää vastaavaksi Kirkonkylän alueella ja ylläpitämään kysyntää vastaavana Klaukkalan alueella. ASEMAKAAVAVARANTO Taulukossa on esitetty asumisen asemakaava-varanto 31.12.2015. Alueen nimi AK varanto k-m2 AP varanto k-m2 AO varanto k-m2 AO (tonttien lukumäärä kpl) Asumisen varanto (k-m 2 ) Yhteensä Rajamäki 12 000 29 200 90 000 333 131 533 Kirkonkylä 30 150 9 600 21 550 79 61 379 Klaukkala 49 050 37 000 69 450 246 155 746 Röykkä 1 300 3 700 11 750 36 16 750 Yhteensä 9 2500 79 500 192 750 694 365 408 10
ASEMAKAAVATUOTANTO Asemakaavoituksen aikana määritetään rakennusoikeuden määrä. Alkuvaiheessa arviot ovat karkeita ja tarkentuvat työn edetessä. Suunnitteluratkaisut vaikuttavat oleellisesti lopputulokseen. Hyväksymisvaiheessa määrät tiedetään tarkasti talotyypeittäin. Asemakaavahankkeille asetetaan tavoitteellinen aikataulu. Toteutuessaan niiden mukaisesti asemakaavat tuottavat enimmillään oheisen taulukon mukaisen määrän rakennusoikeutta. Taulukossa arvioidaan kaavatuotannon määrää seuraavan kahden vuoden aikana. 11