Miten voit kuntouttaa itseäsi. Tarja Ketola Kliininen neuropsykologi Mehiläinen, 2018

Samankaltaiset tiedostot
AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Tarja Ketola Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys

Koululaisten lepo ja uni

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

HYY:n VIRITYSPÄIVÄ

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

oppimisella ja opiskelemisella

Huolehdi muististasi!

Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Ketola Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

Liikkumisesta hyvää oloa

klo 10:00 Ryhmän omaa aikaa

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin Uy, Laurea Lohja

Suomi, Sinä ja päihteet

ALLINTAA PALAU PPALAUTUMISEN KAUTTA KOHTI PAREMPAA STRESSINHALLINTAA. Tiina Hoffman, Liikuntafysiologi, Firstbeat

OPPIMAAN OPPIMINEN - OPPIMISEN KOGNITIIVISET PERUSTEET. Jonna Malmberg Learning and Educational Technology Research Unit (LET)

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Muistisairaudet

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Tarkkaavaisuus ja muisti

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Tampere , 2014 Kati And

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja

AIVOJUMPPA BRAIN GYM Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

Metsamielimenetelma Metsämieli

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Rakastavatko aivosi liikuntaa?

Fellmannian kulma Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä

Laiska, tyhmä, saamaton.

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

Mikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus?

Senioribarometri SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ

Ideoita liikuntaneuvontaan

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Koska aivoterveys on pääasia!

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

PITKÄAIKAISSAIRAUDEN KANSSA JAKSAMINEN PSORIASIS MUKANA ELÄMÄSSÄ JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN. Kipu- ja kuntoutuspsykologi Terhi Runsio

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Kaikenlaisiin kohtaamisiin

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016

LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

AJATTELE ITSE! Liite 1. Mikä päihteissä kiehtoo? PäihteetönPää Materiaalia oppitunnille. Työversio/luonnos oppilaan työvihosta versio

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

Vähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Transkriptio:

Miten voit kuntouttaa itseäsi Tarja Ketola Kliininen neuropsykologi Mehiläinen, 2018

Miksi tämä aihe? Kaikilla ei ole mahdollisuutta kuntoutukseen. Mahdollisuus ei ole riippuvainen tarpeesta tai kuntoutusta tarvitsevasta. Itse ei ole vastuussa siitä saako apua. Aina on jotain, mitä voi ja kannattaa tehdä. Kuntoutuksen työnohjaus puuttuu. Lähtökohtia Vaikka vamma on pysyvä, niin aivojaan voi muovata ja aivojen toimintaan voi vaikuttaa. Itse tekemällä, yrittämällä, päättämällä vaikutat eniten Kun jokin on vaikeaa, niin tee sitä Positiivisuus, aktiivisuus, vastuu Minun hyväni on läheisteni hyvä Aina on mahdollisuus johonkin. Jokainen on omanlaisensa ja se on hyvä.

Tärkeää oppia Tunnistamaan ja tunnustamaan omat oireet Tunnistamaan väsymys Oppia jokin tapa rentoutua, meditoida, rauhoittua siis ladata uudelleen omat akut Löytää tapa olla yhteydessä muihin Ottamaan vastaan ja antamaan läheisyyttä Näkemään mahdollisuuden rajoitteiden alta Tunnistamaan omat vahvuudet ja ilon lähteet

Aivo- ja/tai kaularankavammalle tyypillisiä hankalia oireita Tunne- ja aistisäätelyn ongelmat Tasapainon ja lihastenhallinnan ongelmat Ajanhallinnan ja hahmotuksen vaikeudet Toiminnanohjauksen vaikeudet Tarkkaavaisuuden vaihtamisen ja ylläpitämisen ongelmat Oiretiedostuksen puuteet Lisäksi on useita muita mahdollisia oireita. Aivojen toiminnan yleisiä periaatteita Muovautuvuus eli plastisiteetti Unessa toimiva automaattinen puhdistusjärjestelmä Kyky oppia uutta läpi elämän Kyky palauttaa mieleen aiemmin opittu tieto tai taito vaikka vuosien kuluttua Mitä enemmän käytät sitä enemmän on mitä käyttää. Käytä sitä tai menetät sen. Use it or lose it.

AIVOT EIVÄT PIDÄ Pitkittyneestä stressistä, murehtimisesta Ahdistuksesta, pelosta, masennuksesta Tekemättömyydestä, liikkumattomuudesta Liiasta yrittämisestä, pakottamisesta Yksinäisyydestä (eri kuin yksin olo) Yksipuolisesta ravinnosta Päihteistä Uusista kolhuista

AIVOT TARVITSEVAT mm. Happea, energiaa ja sopivia ravintoaineita Virikkeitä: uuden oppimista, tietoa taidetta toimintaa, liikuntaa yhteyttä toisiin ihmisiin Lepoa:rauhaa, unta ja rentoutumista Nautintoa, iloa, läheisyyttä AIVOT PITÄVÄT Aktiivisuudesta Toistosta Mielihyvästä Huumorista Tavoitteista Tunteista MONIPUOLISUUDESTA Uuden löytämisestä Oppimisesta Ponnistelusta Rentoudesta Levosta Virikkeistä Musiikista ja tanssista Sanoista ja kuvista

Kohtuullista... ne riskitekijät, jotka altistavat sydän- ja verenkiertohäiriöille tai muille sairauksille. arjen painetekijät. (Kaikkea ei voi poistaa.) vaatimukset, joita asetat, tai annat asettaa, itsellesi. negatiivinen ajattelu ja moitteet. Hoida hyvin Kipu - sekä lääkkeetön- että lääkehoito Stressi Masennus reaktiivinen ja aivoista aiheutuva Muut mahdolliset sairaudet Palkitsevuusrakenteen tasapaino tarkoittaa, että mitä suurempi ponnistus on sitä suurempi tulee hyödyn olla

Liiku Usein Ulkona Kotona Metsässä omassa tahdissa Nauttien Monipuolisesti tasapaino, voima, notkeus Pienelläkin liikkeellä voi olla vaikutus! Tee niin kuin voit: Kotityöt, pukeminen ym. Oma ryhti ja asennot Kurota, ojenna, kumarru, kierry, nouse, laske Kävely, sauvakävely Uinti, pyöräily, pelit Tanssi, tuolitanssi Keksi muita ja kerro muille. Syö ja juo... järkevästi, riittävästi,vaan ei liikaa. monipuolisesti, riittävästi ja säännöllisesti, mutta ei kaiken aikaa. Sydän ystävällinen ravinto on ystävällinen myös aivoille. Jos aterioilla on väliä, niin ruoansulatus saa aikaa ja aivot ehtivät virittyä.

NAURA, NAUTI JA SEURUSTELE Kun jaksat mene sinne missä on muita. Sopivasti sinulle, ei liikaa. Valitse paikka, joka ei kuormita sinua. Jos et halua olla aktiivinen, ole osa yleisöä. Vain sillä mikä kiinnostaa sinua on merkitystä Mielihyvä parantaa aivojen hyvinvointia. Muista myös puhelin, kirjeet ja muut kommunikaatio keinot. Kahvittelu, lounas vai risteily?

Ei kukaan, joka keventää toisen taakkaa, ole maailmassa hyödytön. Charles Dickens OLET TARPEELLINEN JA OSAAVA Osaamiseen voi riittää pelkkä läsnäolo. Jokainen on tarpeellinen ja osaava omalla tavallaan. Tunnusta itsellesi se, miten sinä olet tarpeellinen ja se mitä osaat. Anna muille mahdollisuus olla iloksi sinulle ja itsellesi mahdollisuus olla iloksi heille.

HYVÄ JA HUONO STRESSI Kaikki stressi ei ole huonoa. Pieni stressi joka saa sinut liikkeelle on hyväksi, mutta pitkittynyt ja erityisesti voimistuva, vie sinulta voimat ja heikentää unen laatua. Stressi, huono unen laatu ja kipu voimistavat toisiaan. Muisti käytä sitä Muisti on erilaisista osatoiminnoista koostuva kyky tallentaa mieleen uusia asioita ja tarvittaessa palauttaa ne mieleen. LYHYT KESTOINEN Mahtuu vain rajallinen määrä tietoa. Vain lyhyt kesto. PITKÄKESTOINEN MUISTI Jakautuu tietoiseen ja ei-tietoiseen. Kapasiteetti on lähes rajaton. Muistiaines voi olla sanallista, kuvallista tai esim. tuoksuja. PROSPEKTIIVINEN eli tulevaisuuteen suuntautuva muisti

LYHYTKESTOINEN MUISTI TYÖMUISTI Käsittelee tietoa aktiivisesti ja tietoisesti. Tieto säilyy vain muutamia sekunteja. SENSORINEN MUISTI Ajallisesti lyhyt aistimuisti, jossa aistimukset jäävät sekunnin murto-osiksi ikään kuin kaiuksi. Auttaa meitä olemaan tietoisia ajasta ja paikasta. PITKÄKESTOINEN MUISTI TIETOINEN eli DEKLARATIIVINEN Semanttinen eli Tietomuisti tiedän, että Episodinen eli tapahtumamuisti muistan, että EI-TIETOINEN eli NON-DEKLARATIIVINEN taidot, tavat ja strategiat

MUISTELE JA TALLENNA TIETOA ITSELLESI Merkkaa kuviisi, ajat, paikat, henkilöt ja tapahtumat, jos haluat palauttaa ne myöhemmin mieleesi. Kirjaa itsellesi muistoja, tapahtumia ja muuta mikä on tärkeää juuri sinulle. Kuuntele kirjoja, kuunnelmia, lauluja ja laula, katso filmejä, kuvia tai piirrä, laula, soita, kirjoita, viestitä, ompele, sorvaa, neulo, jne. KOSKETUS Kosketus on tärkeää turvallisuuden ja hyväksytyksi tuelmisen tunteiden näkökulmasta. 10 halausta päivässä tekee onnelliseksi Turvallista kosketusta saa esim. kampaajalla, hierojalla, jalkahoitajalla jne. Omat ja ystävien lemmikit pitävät myös usein kosketuksesta. Koskettamalla toista saat kosketusta. Muista aina molemminpuolinen lupa.

OLE UTELIAS opettele koko ajan jotakin uutta, uusi taito, uusi tieto, uusi tapa, uusi keino, uusi näkökulma verestä vanha taito hanki uutta tietoa vanhasta asiasta hyödynnä tietotekniikkaa ja kaikkia vanhoja tapoja käden taidot ovat tärkeitä olemme kädellisiä Kun tauotat muistat paremmin. RAUHOITU, RENTOUDU, LEPÄÄ Toimi omalla rytmilläsi. Varaa aikaa siirtymisiin. Opettele jokin sinulle sopiva rentoutumiskeino. Niitä on monta, jokaiselle löytyy sopiva. Myös tasainen toistuva liike voi olla rentouttava. Muista hengitys. Sauna, vesi, metsä, lemmikki, tuli, hämärä...

Hyviä unia Uni on muistin, kaiken toipumisen ja jaksamisen kannalta olennaisen tärkeää. Unen laatu on tärkeämpää kuin määrä. Suuri määrä voi olla merkki huonosta laadusta. Positiiviset ajatukset, joissa ei ole liikaa suunnittelua tai varsinaista muistamista (vain lepäämistä muistoissa), ovat hyväksi. Omaan unenlaatuun voi vaikuttaa. Oikein hyvää jatkoa kaikille ja Kiitos!