LEMMINKÄINEN INFRA OY, MAA-AINESTEN OTTOLUPA JA ALOITUSLUPA, TILA METSÄ-JAUKKARI 543-412-1-410, NURMIJÄRVI

LEMMINKÄINEN INFRA OY, MAA-AINESTEN OTTOLUPA JA ALOITUSLUPA, TILA METSÄ-JAUKKARI 543-412-1-410, NURMIJÄRVI KU-YK 28/11.2.2014 ASIA Päätös maa-aineslain (MAL, 555/1981) 4 :n mukaisesta maa-ainesten ottolupahakemuksesta. Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakija Lemminkäinen Infra Oy PL 169, 00181 HELSINKI puh. 0207 15000 Maanomistajat Seija Mustajoki, Nummenvahe 2 A 1, 26100 Rauma Sami Mustajoki, Kaskitie 19 D 42, 33540 Tampere Raija Kostet, Nummikuja 4, 52700 Mäntyharju Reijo Jaukkari, Kurkijärventie 128a, 93999 Kuusamo Sijainti Nurmijärvi Raalan kylä, tila Metsä-Jaukkari 543-412-1-410 Hämeentie Liite nro 28 sijaintikartta Hakemuksen vireilletulo ja täydentäminen Hakemus on tullut vireille 2.5.2011. Hakemusasiakirjoja on täydennetty 31.8.2011, 12.9.2011, 2.10.2012 ja 20.3.2013. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE. Lupahakemusta koskevalla alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Nurmijärven kunnan oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 22.2.1989. Yleiskaavassa tila Metsä-Jaukkari 543-412-1-410 on maa- ja metsätalousaluetta (M2). Uudenmaan maakuntakaavassa lupahakemusta koskeva alue sijaitsee pohjavesialueella. Maakuntakaavassa suunniteltu ottamisalue on ainakin osittain osoitettu arvokkaaksi harjualueeksi tai muuksi geologiseksi muodostumaksi. Tilalla Metsä-Jaukkari ei ole ollut aikaisemmin maa-ainesten ottolupia. HAKEMUS JA OTTAMISUUNNITELMA Hankkeen kuvaus

Suunnitelma koskee Nurmijärven kunnan Raalan kylässä sijaitsevalla Metsä- Jaukkari 543-412-1-410 tilalle suunniteltua maa-ainesten ottamistoimintaa. Ottamisalueen kokonaispinta-ala on 7,35 ha ja maamassoja alueelta arvioidaan saatavan noin 300 000 ktrm³. Luvan voimassaoloajaksi haetaan 10 vuotta. Alueen omistus on esitetty hakemuksen liitteenä olevassa 18.4.2011 päivätyssä lainhuuto-otteessa. Alueen omistajien ja Lemminkäinen Infra Oy:n välillä on tehty käyttöoikeussopimus, joka oikeuttaa Lemminkäinen Infra Oy:n hakemaan alueelle maa-ainesluvan. Käyttöoikeussopimus on voimassa 20 vuotta ja jatkuu 10 vuotta, mikäli alueella on vielä luvan mukaista maa-ainesta ottamatta. Alue sijaitsee Hämeentien (maantie 45) eteläpuolella. Suunnitelma-alue on rajattuna hakemuksen karttaliitteessä. Alue on osa luode-kaakkoissuuntaista harjujaksoa, joka on ollut Nurmijärvellä voimakkaan ottotoiminnan kohteena jo 1970 -luvulta lähtien. Suunniteltu ottoalue on metsätalouskäytössä. Lähimmät noin 300 metrin päässä olevat ottamisalueet ovat idässä oleva Morenia Oy:n ottamisalue sekä pohjoisessa olevat Rudus Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n alueet. Viereisellä tilalla on hyvin vanha soranottoalue, jossa otto on yltänyt pohjavesitason alapuolelle. Pohjavesilammikon vesipinta on nykyisellään noin tasossa +78. Maaluotaustutkimuksen (3.8.2010) perusteella alueella oleva maa-aines on pääosin hiekkaa tai hienoa hiekkaa. Alue kuuluu Salmelan I luokan tärkeään pohjavesialueeseen. Alueen pohjavesi on korkeimmillaan noin tasossa +78,9 Morenian alueella sijaitsevien kahden pohjavesiputken perusteella. Pohjaveden päälle jätetään noin neljän metrin suojakerros. Ottamisen pohjataso on suunniteltu tasoon +83. Pintavesien valunnan muutokset rajoittuvat suunnitelma-alueelle. Suunnitelmassa esitetyn toiminnan vaikutukset rajoittuvat ottamisalueeseen ja sen välittömään läheisyyteen. Maa-ainesten ottotoiminnan aloittamiseen vaikuttaa markkinatilanne. Ottaminen etenee alueella nykytilannekartan merkinnän mukaisesti. Maa-aineksen laatu vaikuttaa ottamisen suuntautumiseen. Ottamistaso noudattaa leikkauspiirroksissa esitettyjä tasoja. Ottamisalueelta on metsätalousliittymä maantielle 45. Alueelle johtava tulotie on varustettu lukittavalla puomilla, jolloin asiaton ajoneuvoliikenne ottamisalueelle estyy. Ottamisalue rajataan lippusiimalla ja sinne sijoitetaan tarvittava määrä varoituskylttejä. Alueelle varastoidaan jalostettuja lajikkeita keskimäärin 1 2 vuoden tarve. Varastointi tapahtuu pääosin ottamisalueen pohjoispuolella olevalla varastointialueella. Lajikkeiden jalostus tehdään murskaamalla ja seulomalla.

Alueella on seulalaitteisto ja pyöräkone, joka syöttää seulaa ja kantaa seulotun aineksen varastokasoille sekä hoitaa kuormauksen. Koneita ja laitteita ei alueella säilytetä tarpeettomasti ja mikäli alueella varastoidaan poltto- tai voiteluaineita niin rakennetaan niille viranomaisten vaatimat suojaukset. Polttoaine varastoidaan valuma-altaallisessa 3000 litran kaksoisvaippasäiliössä. Säiliön alle tehdään reunoilta kohotettu kalvosuojaus. Hakemuksen liitteenä olevan luontoselvityksen mukaan Kuppinummen alueen luontoarvot ovat vähäisiä, eivätkä näin ollen ole esteenä luvan myöntämiselle. Lähialueen kaivokartoitus on suoritettu Envimetria Oy:n toimesta. Hakija täydensi maa-aineslupaa 12.9.2011 toimittamalla Envimetria Oy:n 8.9.2011 päivätyn kaivokartoituksen. Hakija toimitti 2.10.2012 pohjaveden tarkkailuohjelman maa-ainesten ottotoiminnalle tilalla Metsä-Jaukkari RN:o 1:410. Suurin riski on öljyn pääseminen maaperään. Koneiden mukana sekä tankkauspaikalla on imeytysturvetta. Liikenteestä ja seulonnasta tulevaa melua vaimennetaan pintamaakasoilla sekä varastokasojen sijoittelulla. Pölyämistä estetään kastelulla. Pintamaat varastoidaan alueen reunoille ja niistä on laadittu kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma. Jälkihoidolla alue pyritään liittämään mahdollisimman luontevasti ympäristöön. Reunat luiskataan kaltevuuteen 1:3 ja pintamaat palautetaan ottoalueelle uudeksi kasvualustaksi. Luiskausta ja maisemointia tehdään ottotoiminnan saavutettua luvan mukaisen ottoalueen rajan. Alueen puusto uudistetaan istutuksin ja valtapuuna tulee olemaan mänty. Luiskien muotoilu puskukoneella ja alueen taimetus istutustöineen on noin 1000 /ha eli koko alue noin 7000. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemus on kuulutettu Nurmijärven kunnan ilmoitustaululla 28.11.2011 11.1.2012 välisenä aikana ja asiakirjat ovat tämän ajan olleet yleisesti nähtävillä. Lupahakemuksen vireilläolosta on ilmoitettu Nurmijärven Uutiset -lehdessä 30.11.2011. Hakemuksen johdosta on kuultu rajanaapurit sekä muut tiedossa olevat asianosaiset. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan liitolta ja Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne ja infrastruktuuri osastoilta. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen johdosta annettiin 12 muistutusta. Muistutuksissa todetaan mm. seuraavaa:

M.S:n muistutuksessa 3.12.2011 todetaan, että tilojen 1:92 ja 1:1160 yhteinen rengaskaivo on noin 200 metrin päässä ottoalueen reunasta. Tilalla 1:92 on yhdistelmäsikala, jossa vedenkulutus on 1500 l/vrk. Kyseistä kaivoa ei ole huomioitu kaivokartoituksessa. Tilalla on lisäksi pohjaveden mittausputki. J.S:n muistutuksessa 1.12.2011 mainitaan, että muistuttajan omistamien kiinteistöjen Hämeentie 206 ja Penttiläntie 101 kaivojen vedenpintaa ei ole mitattu. J.S:n muistutuksessa 9.1.2012 esitetään, että ottoalueen rajan ja tilan 1:571 väliin jätetään 100 m koskematon metsäkaistale, koska kuivalla ja tuulisella ilmalla varastokasat pölyävät ja koneet meluavat. M.H:n muistutuksessa 29.12.2011 huomautetaan, että omassa kaivossa veden täytyy riittää ja että Lemminkäinen hoitaa, jos vesi loppuu. V.P:n muistutuksessa 11.1.2012 esitetään ottoluvan kieltämistä, koska alue on juuri elpymässä 50-80 -luvuilla tapahtuneesta runsaasta soranotosta. Jos kyseiselle alueelle annetaan soranottolupa, niin samalla periaatteella pitäisi antaa ottolupa myös alueen muilla vastaavien maa-alueiden omistajille. Vastaavaa aluetta on yhteensä kymmeniä hehtaareja kyseessä olevan alueen läheisyydessä. Runsas soranotto alueella alentaisi kiinteistöjen arvoa ja kuka sen korvaa. Hankkeen tiedotus on ollut huonoa, kun kaikki lähinaapuritkaan eivät ole saaneet kirjelmää. T. ja L.P:n muistutuksessa 10.1.2012 muistutuksessa viitataan Nurmijärven kunnan kokonaisyleiskaavaan (ote 24.9.2004). Kyseessä oleva alue on merkitty kaavassa M2 -alueeksi, että sille ei voida myöntää maa-ainesten ottolupaa. Muussa tapauksessa koko alue on muutettava EO/M1 alueeksi, soranoton sallivaksi. Missä ovat sitten maantien 45 tienvarsialueen maisema-arvot? A. ja P.H:n muistutuksen 2.1.2012 mukaan kaivokartoituksesta puuttuu tilan 1:710 osalta porakaivomerkintä. Alue on merkitty kaavaan maa- ja metsätalousmaaksi, tärkeä pohjavesialue. L. ja O.S:n 8.1.2012 muistutuksessa vastustetaan maa-ainesluvan myöntämistä Lemminkäinen Infra Oy:lle Metsä-Jaukkarin tilalle. Kyseisellä alueella on ja on ollut paljon soranottotoimintaa viime vuosikymmeninä. Tällä hetkellä suurimmalta osalta maa-aineksen ottoalueista on soranotto loppunut tai loppumassa. Isot alueet on maisemoitu, joten maisemallisestikin alue alkaa elpyä laajasta soranotosta. Myös asukkaille aiheutuvista soranoton haitoista (melu, pöly, raskas liikenne, kaivojen pulmat) ollaan vihdoin pääsemässä eroon. Onkin ihmeellistä, että samalla alueella oltaisiin aloittamassa uusi 10 vuoden maa-aineksen otto, kun kyseinen maa-aineslupahakemuksen alue on aivan keskellä asutusta. Lähimmät talot ovat noin 100 metrin etäisyydellä, lähin jopa 85 metrin etäisyydellä. Metsäalueen (7,35 ha) poistuminen vaikuttaisi merkittävästi lähialueen asukkaiden maisemanmuutokseen sekä pöly- ja melumuutosten lisäksi ulkoilu- ja virkistysalueisiin. Muistuttajat ovat aloittamassa talon rakentamista Penttiläntien varteen ja uusi maa-aineksen ottoalue näinkin lähellä tonttia alentaisi asumisviihtyvyyttä melun, pölyn sekä lisääntyvän vuoksi sekä laskisi tontin ja tulevan rakennuksen arvoa. Lemmin-

käisen asiakirjoissa ja kartoissa ei mainita tonttia lainkaan, joten tontti on jätetty kokonaan huomioimatta. Muistuttajien tontilla 1:1161 sijaitsee pohjavesiputki, joka maa-aineslupahakemuksessa mainitaan sijaitsevan Morenian alueella. M. ja M.S:n muistutuksessa 9.1.2012 vastustetaan maa-ainesluvan myöntämistä tilalle Metsä-Jaukkari RN:o 1:410. Toiminnasta aiheutuu asutukselle ja ympäristölle vaaraa ja haittaa, joka ei ole rahalla korvattavissa. Terveydellisiä haittoja, kuten melua ja pölyä sekä raskaan liikenteen lisääntymistä. Näistä seuraa kiinteistöjen pihapiirissä ja ympäristössä myös viihtyvyyden alenemista ja kiinteistöjen arvon laskua. Kyseessä olevan maa-ainesluvan myöntäminen on vastoin maa-aineslain 3 :n toiminnan sallivien säädösten kanssa. Paikalliset olosuhteet ja hakijan selvitykset huomioiden maa-aineslain 6 :n mukaisia edellytyksiä luvan myöntämiselle ei ole olemassa. Muistutuksessa korostetaan myös, että alue on I luokan pohjavesialuetta ja ollaan huolissaan öljy-, polttoaine- ja/tai voiteluainevuodoista maaperään. Muistutuksen mukaan kaikkia talousvesikaivoja alueen vaikutusalueella ei ole tutkittu. Suunnitellusta alueesta alle 100 metrin päässä on omakotitalo ja useita omakotitaloja alle tai noin 100 metrin päässä suunnitellusta alueesta. Maa-ainesten oton toteutuessa maisemallinen haitta olisi merkittävä. Asiakirjoista puuttuu perustelu miksi haetaan lupaa aloittaa toiminta enne lupapäätöksen lainvoimaisuutta, sekä selostus soranoton ympäristövaikutuksista asutukseen, pohjaveteen. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on vajavainen. Muistuttajilla on porakaivo pohjavesialueella, jota ei ole tutkittu. H.S:n muistutuksessa 10.1.2012 esitetään, että alue on maa- ja metsätalouskäytössä olevaa pohjavesialuetta. Haittaa aiheutuu metsätalouden kannalta puurunkojen hiekoittumisesta hiekkamontusta tulevan hiekkapölyn seurauksena. Hiekkapöly täyttää sadevesiviemärit. Hiekkamonttualueita ei pystytä valvomaan ja niistä muodostuu kaatopaikkoja. M. ja M.K:n muistutuksessa 9.1.2012 vastustetaan maa-ainesluvan myöntämistä. Penttiläntie 101 omakotitalon rengaskaivoa ei ole mitattu. Alueella on ollut useana kesänä monia kuivuneita kaivoja. Ottoalueen toiminnasta johtuvat merkittävät melu- ja pölyhaitat. Omakotitontin reunasta ottoalueen reunaan on matkaa noin 200 m ja välissä ei ole luonnollisia maastoesteitä tai tiheää metsää. Näin lähelle sijoittuvan soran- ja hiekanottoalue aiheuttaa mittavat pitkäaikaiset melu- ja pölyhaitat alueen asukkaille. A. ja E.P:n muistutuksessa 11.1.2012 esitetään, että alue on kaavassa merkitty metsätalousmaaksi, M2 (Nurmijärven kunnan osayleiskaava). Aloituslupaa ei tulisi myöntää ennen kuin mahdollinen lupa on saanut lainvoiman. Muistutuksessa vaaditaan, että mikäli hakija saa luvan, niin muita alueen maanomistajia on kohdeltava samoin mahdollisesti tulevissa vastaavissa hakemuksissa. Lausunnot Uudenmaan ELY-keskus antoi lupahakemuksen johdosta 22.8.2012 päivätyn lausunnon. Lausunnossa mainitaan mm. seuraavaa. ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemusasiakirjat eivät ole valtioneuvoston asetuksen mukaiset ja niistä puuttuu seuraavat tiedot:

1) asetuksen 1 3 momentin 5) kohta; pohjaveden pinnan ylin korkeustaso Alimman ottamistason määräytymisen tulee perustua luotettaviin pohjavesimittauksiin ottamisalueella. Alinta ottamistasoa ei suojakerrosvaatimukset huomioiden ole mahdollista asettaa oikealle korkeustasolle esitettyjen varsin etäällä suoritettujen mittausten perusteella. Ottamisalueelta ei ole käytettävissä mittauksiin perustuvaa tietoa pohjavedenpinnan korkeustasoista. Alueella tarvitaan ehkä useampi kuin yksi pohjaveden laadun ja korkeuden tarkkailuun soveltuva havaintoputki. On todennäköistä, että näin laajalla ottamisalueella pohjavedenpinta on eri tasoilla ottamisalueen eri osissa. Ottamisalueen topografiset piirteet, pohjavesitiedot ympäristöstä viittaavat tähän. 2) asetuksen 2 3 momentin 2) kohta; selvitys ottamisalueen ja sen ympäristön pohjavesiolosuhteista sekä tiedot lähistöllä sijaitsevista talousvesikaivoista Esitetty lähialueen kaivoselvitys ei ole täysin kattava. Ottamisalueen länsipuolella olevan ympärivuotisessa käytössä olevan kiinteistön RN:o 1:571 kaivotiedot puuttuvat. Lisäksi kiinteistön 1:743 alueella on kaksi asuinkiinteistöä, mutta vaan toisen kaivotiedot on kartoitettu Myös kiinteistöllä RN:o 1:571 sijaitsevan mahdollisesti virkistyskäytössä olevan pohjavesilammen vedenpinta- ja laatutiedot puuttuvat. 3) asetuksen 2 3 momentin 4) kohta; suunnitelma toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailusta Hakemukseen ei ole liitetty pohja- ja pintavesien tarkkailusuunnitelmaa. MAL 3 :n 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitetut vaikutukset Suunniteltu ottamisalue on voimassa olevassa Uudenmaan maakuntakaavassa ainakin osittain osoitettu arvokkaaksi harjualueeksi tai muuksi geologiseksi muodostumaksi. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että maa-aineslain 7 :n mukaan lausunto ottamishankkeesta tulee pyytää Uudenmaan liitolta. MAL 3 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut vaikutukset Maa-aineslaissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantaminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Suunniteltu ottamisalue sijaitsee Salmelan I-luokan pohjavesialueella nro 0154356. Muodostumisalueen pinta-ala on noin 1,68 km² ja muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu 2200 m³/d. Kokonsa puolesta Salmelan riskialueeksi luokiteltu pohjavesialue on merkittävä vielä käyttämätön yhdyskuntien käyttöön soveltuva pohjavesivara, jonka määrällinen tila (EU) ja kemiallinen tila (EU) on säilynyt toistaiseksi hyvänä. Tämän vedenhankin-

nallisen merkityksensä lisäksi Salmelan pohjavesialueella on merkitystä myös Lemminkäisen ottamisalueen välittömässä sijaitsevien yksityisten kiinteistöjen talousveden saannin kannalta. Alue on luokiteltu riskialueeksi. Mitä tulee vesilain mukaisen luvan tarpeeseen ja sen toimimiseen maa-aineslain mukaisen luvan myöntämisen esteenä, ELY keskus katsoo, että ottamissuunnitelmassa esitetyllä tavalla toteutettuna hanke ei vaadi vesilain mukaista lupaa edellyttäen, että saadaan luotettavilla mittauksilla täysi varmuus ELY-keskuksen vähimmäisvaatimuksena pitämän 4 m vahvuisen suojakerroksen jäämisestä alimman ottamistason ja pohjaveden pinnan ylimmän tason väliin kaikkialla ottamisalueella. Työkoneiden säilytyspaikan ja tankkauspaikan alustan tulee olla paitsi polttoaineita läpäisemätön, niin myös viemäröity öljynerotuskaivojen kautta. Toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailua koskevat määräykset on annettava luvassa. Tarkkailu tulee suorittaa Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009, Maa-ainesten kestävä käyttö-oppaan liite 6/6 (sivu 102) pohjaveden laadun tarkkailu mukaisesti. Oppaassa esitetyn lisäksi tulee vesinäytteistä analysoida liukoinen rauta ja mangaani sekä mineraaliöljyt jakeisiin jaoteltuna (hiilivedyt). Lupaviranomaisen tulee varmistua siitä, että esitys tarkkailusta on riittävä ja että se kohdistuu vaikutusten selville saamisen kannalta arvioituna oikeisiin kohteisiin. Menettelytapojen on oltava oikeita ja laitteiden on oltava tarkkailuun soveltuvia. Tarkkailun tulee olla luvan mukaisella tavalla käynnissä ennen kuin ottamistoiminta käynnistyy. Mahdolliset öljy- ja polttoainevahingot on siistittävä koko alueella välittömästi poistamalla likaantunut maa ja kuljettamalla se pohjavesialueen ulkopuolelle. Siistimisvelvoite on asetettava koskemaan kaikenlaisia ja kokoisia vuotoja ja läikkymisiä. Kaluston, jota ottamisalueella käytetään, on oltava hyväkuntoista ja tämä tulee määrätä koskemaan myös kuljetuskalustoa. Pölynsidonnassa ei saa käyttää suolaa taikka muita pohjavedelle vaarallisia aineita eikä alue sovi ylijäämämaiden läjitys- taikka varastoalueeksi. MAL 3 :n 3 momentin rajoitukset Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten. Lainmuutoksen yleisperusteluiden mukaan maa-aineslain 3 :ssä luetelluista rajoituksissa on kielletty maa-ainesten ottaminen muun ohella niin, että turmellaan kaunista maisemakuvaa. Säännös ei korosta vesistöön liittyvää maisemaa, vaikkakin rantamaisemalla usein on kauneusarvoja. Rantamaisemien ei kuitenkaan kaikilta osin voida sanoa olevan säännöksessä tarkoitettuja kauniita maisemia, vaan alueelle tyypillisiä, tavanomaisina maisemina. Rantamaisemilla on tästä huolimatta erityistä merkitystä vesimaiseman ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tämän vuoksi lainmuutosehdotuksen mukaan maa-aineksia ei saa ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeeltä ilman erityistä syytä. Eli lupa voidaan myöntää, jos erityisiä syitä harkittaisiin olevan.

Lainmuutoksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan erityiset syyt voisivat tarkoittaa, että joissakin paikoin esimerkiksi vanhoja kalliokiviaineksen ottopaikkoja on hyvin lähellä rantaa ja näiden ottojen kohtuullinen jatkaminen voidaan harkita lupa-asian yhteydessä. Samoin jos ottaminen määrän vähäisyyden vuoksi tai ottamistavaltaan ei heikennä rantavyöhykkeen maisemallisia arvoja tai luonnon monimuotoisuutta, erityiset syyt saattaisivat olla olemassa. Rantavyöhykkeellä tarkoitetaan suhteellisen kapeaa rannan osaa, sama käsitettä kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa oleva rantavyöhyke. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 72 :n mukaan rantavyöhyke tarkoittaa sellaista rannan osaa, jolle sijoittuvalla rakentamisella tai muulla toimenpiteellä on välittömiä vaikutuksia vesistöön sekä rantaluontoon ja maisemaan. Rantavyöhykkeen leveyteen vaikuttavat alueen kasvillisuus, maisema, maasto ja muut luonnonolosuhteet. Käytännössä rantavyöhykkeen leveydeksi on yleensä arvioitu noin 100 metriä. Rinteessä rantavyöhyke ulottuu niin kauas kuin rinteelle sijoittuva rakentaminen selvästi näkyy ja vaikuttaa vesistöön. Rantavyöhykkeen leveyttä ei ole määritelty laissa, vaan se pitää arvioida tapauskohtaisesti. Voimassa olevan vesilain (687/27.5.2011) 1 luvun 3 :ssä säädetään määritelmistä. Tässä laissa tarkoitetaan 3) kohdassa vesistöllä järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta. Vesistön määritelmä kattaa myös vesistöön tai pohjaveteen hydrologisesti yhteydessä olevat lammikot, jotka ovat syntyneet sorakuoppiin ja kaivosruoppeihin. Keinotekoiset vesialueet, kuten kanavat, tekojärvet tai tekolammikot ovat uuden vesilain systematiikassa vesistöjä samoin edellytyksin kuin niiden luontaiset vastineet. Vähäistä, vesistöstä tai norosta irrallaan olevaa tekolammikkoa ei tule pitää vesistönä. ELY-keskuksen käsityksen mukaan nyt suunniteltu ottamisalue sijaitsee MRL 72 :n mukaisella vesistön rantavyöhykkeellä. Hakemuksessa ei myöskään ole esitetty ottamistoiminnalle vesistön rantavyöhykkeellä mitään maaaineslaissa tarkoitettuja erityisiä syitä. Liikenteen järjestäminen Uudenmaan ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue (Lvastuualue) lausuu, että Hämeentien (kantatie 45) liikennemäärien, 80 km/h nopeusrajoituksen ja suuren liittymien määrän vuoksi kyseistä maatalousliittymää ei voida käyttää tai muuttaa maa-aineskuljetuksiin soveltuvaksi. Kyseinen liittymäpaikka ei sovellu hakemuksessa esitettyyn toimintaan ja se sijaitsee ohjeitten vastaisella paikalla. Kohteeseen ei voida kantatien luonteesta johtuen myöntää liittymälupaa. Liittyminen kantatielle 45 onnistuu vain pidempää tiejaksoa (1-2 km) koskevan liittymäselvityksen kautta, jossa vähennetään nykyisten liittymien määrää ja selvitetään jäljelle jääville liittymille otolliset paikat. Uusien liittymäjärjestelyiden toteutusta varten tulee laatia tiesuunnitelma liittymäselvityksen tulosten pohjalta. Perustelut Koska ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemuksen tarkoittama hanke saattaa olla maa-aineslain 3.n vastainen eikä asianmukaista ottamissuunni-

telmaa ole esitetty, edellytykset luvan myöntämiselle nyt esitettyjen hakemusasiakirjojen perusteella eivät ole olemassa. ELY keskus katsoo, että ottamissuunnitelmassa esitetyllä tavalla toteutettuna hanke ei vaadi vesilain mukaista lupaa eikä vesilain mukaisen puuttuminen näin ollen toimi maaaineslain mukaisen luvan esteenä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeillä 15.5. ja 30.8.2012 varattu mahdollisuus antaa vastineensa muistutuksien ja lausunnon johdosta. Lemminkäinen Infra Oy antoi maa-aineslupahakemuksista annetuista muistutuksista 6.7.2012 päivätyn vastineen, jossa mainitaan mm. seuraavaa. Koko kuntaan on yleiskaava 1989, jossa on osoitettu kuntarakenne, päätieverkko sekä suojelu- ja virkistysalueet. Yleiskaavassa ottoalue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi eikä tämä merkintä estä hyödyntämästä alueen maa-aineksia. Yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen ja näin ollen maa-aineshakemus ei ole voimassa olevan kaavan vastainen. Alueen länsipuolen pohjavesiputket on asennettu Morenian maa-ainesluvan yhteydessä. Tässä lupahakemuksessa niihin on viitattu sen vuoksi, että voidaan määritellä olemassa olevan pohjaveden taso. Ottamista ei missään vaiheessa suoriteta pohjaveden pinnan alapuolella ja havaitun pohjavesipinnan yläpuolelle jätetään kauttaaltaan noin 4 metrin suojakerros. Ottamistoiminnalla ei ole vaikutusta lähialueen kaivojen vesipintaan. Kaivokartoitus tehtiin siinä laajuudessa mihin lähtötietoja saatiin alueen asukkailta. Muistutuksissa esiin tulleet talousvesikaivot tullaan lisäämään seurantaohjelmaan. Maa-aineksen ottamiseen on jätetty asianmukainen ottamissuunnitelma, joka sisältää myös kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Varsinaisia kaivannaisjätteitä ei toiminnasta synny. Alueelta kuoritaan pintamaat, jotka läjitetään alueen länsi- ja pohjoispuolelle suojavalliksi asutusta vasten. Muuten alueen kiviaines hyödynnetään kokonaisuudessaan rakentamiseen. Ottotoiminnan edetessä alueen reunat luiskataan ja pintamaat levitetään niihin uudeksi kasvualustaksi. Ottotoiminnan päätyttyä alue palautetaan metsämaaksi. Maa-aineslupahakemukseen on liitetty luettelo alueen rajanaapureista. Muutoin kunta on kuullut naapureita katsomallaan laajuudella. Kunta myös pyytää tarvittavat lausunnot. Alueella ei suoriteta murskausta vaan kiviaineslajikkeet valmistetaan seulomalla. Melua syntyy seulonnasta, liikenteestä ja kuormauksesta. Alue sijaitsee pääosin tienmelualueella, eikä toiminnasta aiheutuva melu ylitä annettuja ohjearvoja. Alueella säilytetään ainoastaan seulan ja kuormauskoneen polttoaineita. Polttoainesäiliö on kaksoisvaippasäiliö, joka on varustettu omalla valuma-altaalla. Tankkauksen yhteydessä käytetään suojakaukaloa, johon kerääntyy tankatessa mahdollisesti tippuva polttoaine. Lemminkäinen Infra Oy antoi Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnosta 1.10.2012 päivätyn vastineen. Vastineessa mainitaan mm. seuraavaa.

ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemusasiakirjat eivät ole valtioneuvoston asetuksen mukaiset ja niitä on pyydetty täydentämään seuraavasti: 1) pohjavedenpinnan ylin korkeustaso Ottamisalueen pohjaveden pinnankorkeus on lupahakemuksessa määritelty lännessä sijaitsevan tekolammikon pinnan korkeudesta sekä itäpuolella Morenian soranottoalueen läheisyyteen asennetusta pohjavesiputkesta. Mikäli luvan myöntäjä katsoo tarpeelliseksi, olemme valmiit rakentamaan pohjavesiputken ottoalueelle lupaviranomaisen määrittelemään paikkaan. 2) Selvitys ottamisalueen ja sen ympäristön pohjavesiolosuhteista sekä tiedot lähistöllä sijaitsevista talousvesikaivoista Muistutuksissa ja lausunnossa mainitut kaivot tullaan lisäämään kaivoselvitykseen. Samoin kiinteistölle 1:571 muodostuneen tekovesilammikon vedenpinta- ja laatutiedot tullaan lisäämään seurantaohjelmaan. 3) Suunnitelma toiminnan ympäristövaikutusten arvioinnista Tulemme liittämään hakemukseen pohja- ja pintavesien tarkkailusuunnitelman. MAL 3 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut vaikutukset ELY-keskus katsoo lausunnossaan, että maa-ainesten otto hakemuksen mukaisesti ei vaadi vesilain mukaista lupaa, jos saadaan mittauksilla varmistettua, että 4 metrin suojakerros täyttyy. Tarvittaessa ottoalueelle rakennetaan pohjavesiputki, jolla alueen pohjaveden taso voidaan osoittaa. Ympäristövaikutusten arviointi tullaan esittämään pohja- ja pintavesien tarkkailusuunnitelmassa. Lupaviranomainen voi lupamääräyksillä varmistaa, että tarkkailu on riittävää ja että se kohdistuu vaikutusten selville saamisen kannalta oikeisiin kohteisiin. Työmaan henkilöstö on ohjeistettu mahdollisia öljy- ja polttoainevahinkoja varten. Puhdistustoimenpiteisiin ryhdytään heti. Pölynsidonnassa käytetään ainoastaan vettä. MAL 3 :n 3 momentin rajoitukset HE 277/2009 vesilainsäädännön uudistamiseksi 1 luvun 3 :ssä määritellään vesilain keskeiset käsitteet. Hallituksen esityksessä vesistöön sisältyisi esimerkiksi vesistöön ja pohjaveteen hydrologisesti yhteydessä olevat, sorakuoppiin ja kaivosruoppeihin syntyneet lammikot. Vesilain (587/27.5.2011) 1 luvun 3 :ssä kuitenkin määritellään vesistö järveksi, lammeksi, joeksi, puroksi ja muuksi luonnolliseksi vesialueeksi sekä tekojärveksi kanavaksi ja muuksi keinotekoisesti vesialueeksi. Hallituksen esityksessä tekolammikko on määritelty tekojärveä pienemmäksi, kaivamalla tai muutoin aikaansaaduksi keinotekoiseksi avopintaiseksi vesiesiintymäksi. Suuremmalla tekolammikolla saattaa olla vaikutusta alueen ympäristöön ja maankäyttöön. Sen sijaan vähäistä, vesistöstä tai norosta irrallaan olevaa tekolammikkoa ei tulisi pitää vesistönä. Kyseinen vähäinen tekolammikko on syntynyt kotitarvesoranotosta, jossa on kyseisessä sorakuopassa kaivettu pohjavesipinnan alapuolelle. Kyseessä ei siis ole

luvanvarainen tarkoituksella tehty tekolammikko, joka olisi tarkoitettu vesitalous- tai virkistyskäyttöön. Samoin alueen rantavyöhyke on muodostunut soranoton seurauksena eikä sitä voida pitää MAL 3 :n mukaisena rantavyöhykkeenä. Suunnitelman mukainen maa-ainesten otto ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista tekolammikolle päin. Se ei näy sinne, sillä väliin jää koskematon suojavyöhykekannas. MRL 72 :n 1 momentissa säädetään, että rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta. 2 momentissa muun käytön suunnittelu koskee pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämistä. Tämä taasen vaatisi asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan, jolla rakentamista ohjattaisiin. Lisäksi MRL:ssä ei tarkemmin määritellä minkälaiset vesialueet kuuluvat vesistöön. Voidaan katsoa, että MRL 3:n säädös ei estä maa-ainesluvan myöntämistä. ELY-keskuksen lausunnon mukaan kantatielle 45 menevää maatalousliittymää ei voi käyttää tai muuttaa maa-aineskuljetuksiin soveltuvaksi. Koska liittymälupaa ei myönnetä, tulemme hakemaan tieoikeutta Penttilän yksityistien kautta alueen eteläpuolelta. TÄYDENNYSPYYNTÖ JA TÄYDENNYS Keski-Uudenmaan ympäristökeskus pyysi 21.1.2013 päivätyllä kirjeellä Lemminkäinen Infra Oy:tä täydentämään maa-aineslupahakemusta. Täydennyksiä pyydettiin pohjaveden pinnan ylimmästä korkeudesta ottamisalueella, ottamiseen liittyvästä liikenteen järjestämisestä ja selvitystä erityisistä syistä maa-ainesten ottamisesta vesistön rantavyöhykkeellä. Lemminkäinen Infra Oy antoi 20.3.2013 päivätyn seuraavan täydennyksen. Ottotason määrityksessä on käytetty alueen kaivokartoituksessa todettuja kaivojen ja pohjavesiputkien vedenpintatietoja. Itäpuolen pohjavesiputkessa pohjaveden taso oli +78,97. Koillisessa kantatien pohjoispuolella olevassa kaivossa pohjaveden taso oli +77,55 ja länsipuolen peltoaukean kaivojen pohjavesitaso vaihteli tasoilla +76,90 +77,67. Lammikon pintaveden taso oli +79,50 ja näyttäisi olevan hieman ympäristössä vallitsevaa pohjavesitasoa ylempänä. Koska Uudenmaan ELY-keskus ei myöntänyt liittymälupaa kantatien metsätalousliittymään, niin hakija on selvittänyt kulkuyhteyttä alueen etelä- ja itäpuolelta täydennyksen liitekartan mukaisesti. Vaihtoehto 1 olisi paras ja aiheuttaisi vähiten häiriötä alueen omakotiasutukselle. Hakija jatkaa neuvotteluita tilapäisen kulkuyhteyden järjestämiseksi vaihtoehdon 1 pohjalta. Soranotto muuttaa maisemaa tilapäisesti. Suunnitelman mukainen otto on myös melko matalaa ja oton jälkeen alue palautuu metsätalouskäyttöön. Kaukomaisemaan ei soranotolla ole vaikutusta, sillä sen ympärille jää riittävästi suojametsää. Kantatielle ja länsipuolen kiinteistölle päin tulee lisäksi pintamaista tehtävä valli, joka estää näkymän montulle sekä toimii meluesteenä. Lemminkäinen Infra Oy katsoo, että alueelle kotitarvemontun ylisyväksi kaivamisen yhteydessä muodostunut lammikko ei ole vesilain tarkoittama

vesistö eikä alueelle näin ollen muodostu rantavyöhykettä. Perustelut on esitetty 2.10.2012 jätetyssä vastineessa. HAKEMUKSEN UUDELLEEN KUULUTTAMINEN Lemminkäinen Infra Oy:n 20.3.2013 päivätyn täydennyksen johdosta lupahakemus tuli kuuluttaa uudelleen. Lupahakemus on kuulutettu Nurmijärven ja Tuusulan kuntien ilmoitustauluilla 27.5. 28.6.2013 välisenä aikana ja asiakirjat ovat tämän ajan olleet yleisesti nähtävillä. Hakemuksen johdosta on kuultu rajanaapurit sekä muut tiedossa olevat asianosaiset. Kuulutuksessa mainittiin, että kuulutusaikana 28.11.2011 11.1.2012 lupahakemuksesta jätetyt aiemmat muistutukset otetaan lupahakemuksen käsittelyssä huomioon. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen johdosta annettiin kuulutusaikana 27.5. 28.6.2013 10 muistutusta. Muistutuksissa todetaan mm. seuraavaa: E.P:n muistutuksessa 5.6.2013 viitataan aikaisemmin annettuun muistutukseen ja mainitaan, että kiinteistöllä 1:116 hakemuksessa olevan alueen välittömässä läheisyydessä on liito-orava havainto. T. ja M.K pk:n muistutuksessa 28.6.2013 esitetään, että naapuritilaan Niittymäki oleva suoja-alue on riittämätön kasvuston turvaamiseksi. Suojavyöhyke tulee leventää 2 metriä ja reunakaltevuutta muuttaa loivemmaksi 5 astetta. M.H:n muistutuksessa 14.6.2013 esitetään, että alue on pohjavesialuetta ja mm. alueen eteläkulmassa on loppukesästä kuivuva lähde. Aikaisemmat soranotot lähialueella ovat aiheuttaneet kaivojen kuivumista. Kiinteistöllä 543-412-1-410 on luontoarvoja mm. ketunpesiä ja erittäin runsaat keltavahveroesiintymät. Alueella on tavattu mm. liito-oravia. Kiinteistöllä 543-412-1-410 ei ole maayhteyttä Penttiläntielle, sen sijaan rajapinta Hämeentielle. Yhteys Penttiläntielle on tarpeeton. Penttiläntie on sorapohjainen, jyrkkämutkainen yksityistie, joka kestää heikosti liikennettä. Tieosuuskunta on hakenut tielle painorajoitusta. Penttiläntiellä on kevyttä liikennettä; hevosia, koiria, pyöräilijöitä, lenkkeilijöitä. K.T:n ja 115 muun allekirjoittaneen adressissa vastustetaan hanketta ja pyydetään hakemuksen hylkäämistä. Soranotosta aiheutuisi riski tärkeän pohjavesivaran pilaantumiselle ja vaarantaisi lähellä sijaitsevien yksityisten kiinteistöjen talousveden saannin. Hankkeen toteutuminen lisäisi raskasta liikennettä kantatiellä 45 ja lisäisi liikenteellistä vaaraa jo ennestään vaarallisella Salmelanmäen alueella. Liikenteen ohjaaminen Penttiläntien kautta Hämeentielle aiheuttaisi vaaratilanteita tiellä liikkujille, tien kunnon heikkenemistä ja siitä aiheutuvia vaaroja, pöly-, melu- ja terveyshaittoja tien käyttäjille ja sen varrella asuville sekä haittaa tien virkistyskäytölle. Soranotosta aiheutuu pöly- ja meluhaittaa, sekä seulonta, kuormaus ja liikenne aiheuttaisivat myös melua ja ne alentaisivat lähialueen viihtyvyyttä ja lisäisivät terveydellisiä haittoja. Pitkäkestoinen maa-ainesten otto alentaisi kiinteistöjen arvoa ja lisäisi kiinteistönhoitokustannuksia. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspai-

kat sijaitsevat hankkeen läheisyydessä. Liito-oravien on havaittu ruokailevan hankealueella. Hankkeen melu, pöly, tärinä ja metsän poistaminen alueelta karkottaisivat liito-oravat. Hakijan ensisijaiseksi vaihtoehdoksi ilmoittama kulkuyhteys menisi ko.alueen läpi ja 2. kulkuyhteys ohittaisi ko. alueet 50 metrin päästä. Hankealue sisältyy pieneen yhtenäiseen jäljellä olevaan metsäalueeseen, mitä asukkaat käyttävät paljon lenkkeilyyn luonnossa, marjastamiseen ja sienestämiseen. Hanke estäisi alueen vakiintuneen virkistyskäytön. Hankkeesta aiheutuisi haitallinen maisemavaikutus. V. ja K.P:n, S.V:n ja E.P:n muistutukset 28.6.2013 ovat samansisältöiset. Muistutusten mukaan maa-ainesten otossa pohjaveden likaantumisriski ja korkeusvaihtelu kasvavat, sekä puhtaan ja laadukkaan veden saaminen joidenkin asukkaiden toimesta saattaa vaarantua. Hanke vaikuttaisi alueen asukkaiden virkistysmahdollisuuksiin. Maa-ainesrekkojen ohjaaminen Penttiläntielle verottaisi oleellisesti alueen asukkaiden virkistysmahdollisuuksia sekä tekisi Penttiläntien liikenteestä turvatonta. Penttiläntien liikenteen vaarantumisen lisäksi myös Hämeentien liikenne vaarantuisi. Viereisellä metsäpalstalla on todettu liito-oravan esiintymisalue. Tärkein syy liito-oravan taantumiseen on metsätalous. Liito-oravakantaa entisestään pienentävät toimet eivät liene suotavia. Maa-ainestenoton toiminta-alueella meluhaitat kasvavat raskaan liikenteen, louhinnan sekä mahdollisen kiven murskaamisen seurauksena. Suunnitellulla soranottoalueella lähimmät asuintalot olisivat vain 85 m päässä sorakuopasta. Muistutuksessa vedotaan, että maa-aineslupaa ei myönnetä. M. ja M.S:n muistutuksessa 11.6.2013 pyydetään, että Keski-Uudenmaan ympäristökeskus hylkää hakemuksen, koska ottaminen ja myös sen järjestely on ristiriidassa maa-aineslain (MAL) 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. 6 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle puuttuvat. Uudenmaan ELYkeskus on todennut, että viereisellä Einola-tilalla RN:o 1:116 on liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja vuosina 2008 ja 2012 tehtyjen maastokäyntien perusteella. Lisääntymis- ja levähdyspaikat sijaitsevat aivan jaetun ottamisalueen läheisyydessä ja hakijan ensisijaiseksi vaihtoehdoksi ilmoittama kulkuyhteysvaihtoehto menisi lisääntymis- ja levähdyspaikkojen läpi ja toinen sivuttaisi ne 50 metrin etäisyydeltä. ELY on tehnyt 1.10.2012 luonnonsuojelulain 72 a :n nojalla päätöksen rajata tietyt alueet kiinteistöltä Einola 1:116 liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoina hakkuiden ulkopuolelle ja määrännyt lisääntymis- ja levähdyspaikkojen välille jätettäväksi liito-oravalle soveltuvia kulkuyhteyksiä, joiden myrskynkestävyyteen on kiinnitettävä huomiota. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja voidaan pitää maa-aineslain tarkoittamina erikoisina luonnonesiintyminä (MAL 3.1. 2 k.). Soranottoa ei voida sallia, koska se merkitsisi vähintään liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämistä ellei hävittämistä. Soranotosta aiheutuu välittömiä melu-, pöly-, tärinä yms. haittoja, jotka väistämättä vaikuttavat arkana pidettyyn liito-oravaan ja se ei soranoton alettua tule enää käyttämään ELY:n päätöksellä suojattuja lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Ottoalueelta tullaan myös poistamaan puusto, mikä aiheuttaa sen, että liitooravalle soveltuvat kulkuyhteydet lisääntymis- ja levähdyspaikoille vähenevät selvästi. Tätä seikkaa voidaan pitää huomattavana tai laajalle ulottuvana vahingollisena muutoksena luonnonolosuhteissa (MAL 3.1 3 k.). Muistutuksessa viitataan ottamisalueeseen erikoisen luonnonesiintymänä, sen kauneusarvoihin ja maa-ainesten otto estää alueen virkistyskäytön. Muis-

tutuksen mukaan soranotosta aiheutuu riski tärkeän pohjavesivaran pilaantumisesta ja soranotto vaarantaa lähellä sijaitsevien yksityisten kiinteistöjen talousveden saannin. Kaikkia läheisiä kaivoja ei ole kartoitettu. Muistutuksen mukaan ottoalueen pohjavesitasoista ei ole luotettavaa tietoa, koska ottamisalueelle ei ole asennettu pohjaveden tarkkailupisteitä. Muistutuksen mukaan hankealueen viereisellä kiinteistöllä 1:571 on pohjaveteen yhteydessä oleva lampi ja soranotto aiheuttavat riskin, että lammen vedenpinnan taso laskee ja veden laatu heikkenee. Muistutuksessa viitataan ELY-keskuksen näkemykseen, että maa-ainesten ottoa ei voi tapahtua 100 metrin levyisellä rantavyöhykkeellä, ellei ole erityisiä syitä. Muistutuksessa viitataan keskeneräisiin liikennesuunnitelmiin, sekä otosta aiheutuviin liikenteellisiin vaaroihin ja haittoihin. Muistutuksen mukaan kuuleminen on keskeneräisten liikennesuunnitelmien vuoksi puutteellisesti järjestetty. Muistutuksessa esitetään, että soranotosta aiheutuu melu-, pöly- ja terveyshaittaa. Pitkäaikainen maa-ainesten otto alentaa myös kiinteistöjen arvoa ja lisäisi kiinteistöhoitokustannuksia. MAL 3 :n 4 momentin järjestämisvaihtoehtoa ei voida toteuttaa niin, ettei asutukselle tai ympäristölle aiheudu vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä oleva haittaa, joten maa-ainesten ottamislupaa ei voida myöntää. Muistutuksessa vastustetaan hakemusta saada lupa aloittaa soranotto vakuutta vastaan ennen päätöksen lainvoimaisuutta, koska hakija ei ole esittänyt perusteltua syytä sille. Lemminkäisen soranottolupahakemus on monin osin niin puutteellinen, ettei maa-ainesten ottolupaa voida siitäkään syystä myöntää. Luvan myöntämiselle on myös useita maa-aineslain mukaisia esteitä. Ottamispaikkoja ei ole myöskään mahdollista sijoittaa ja maaainesten ottoa järjestää niin, ettei toiminnasta aiheutuisi asutukselle ja ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. L. ja O.S:n muistutus 11.6.2013 on lähes samansisältöinen edellä olevan M. ja M.S:n muistutuksen kanssa. Penttiläntien hoitokunta pyytää muistutuksessa 11.6.2013, että Keski-Uudenmaan ympäristökeskus hylkää hakemuksen. Muistutuksen perustelut ovat samansisältöiset edellä olevan M. ja M.S:n kanssa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 1.8.2013 varattu mahdollisuus antaa vastineensa muistutuksien johdosta. Lemminkäinen Infra Oy antoi maa-aineslupahakemuksista annetuista muistutuksista 6.9.2013 päivätyn vastineen, jossa mainitaan mm. seuraavaa. E.P:n muistutukseen vastine: Toiminnanharjoittaja on tietoinen kiinteistön Einola RN:o 1:116 liito-orava havainnoista ja Uudenmaan ELY-keskuksen tekemästä päätöksestä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan sijainnin ja sallitun metsänkäsittelyn määrittämisestä. A.H:n muistutukseen vastine: Hakija on teettänyt Envimetria Oy:llä alueelle pohjaveden tarkkailuohjelman. Envimetria Oy on samassa yhteydessä kartoittanut lähialueen kiinteistöjen talousvesikaivoja. Lähde kiinteistöllä 543-412-1-1095 sijaitsee noin 450 metrin päässä kiinteistön Metsä-Jaukkari rajasta. Tällaisella etäisyydellä ei ottotoiminnalla arvioida olevan vaikutusta lähteeseen. Ottoalueen vaikutus

ulottuu itse ottamisalueeseen ja sen välittömään läheisyyteen. Alue tullaan palauttamaan metsätalouskäyttöön oton päätyttyä. Adressin kirjoittajien muistutukseen vastine: Ottoalueen sijaitessa I-luokan pohjavesialueella, jätetään pohjaveden ja kaivun väliin suojaava maakerros, jota ei puhkaista. Ottoa ei uloteta 4 metriä lähemmäs havaittua pohjaveden pinnankorkeutta. Alueelle on laadittu pohjaveden tarkkailuohjelma. Jos pohjaveden tarkkailutuloksissa havaitaan merkittäviä muutoksia aiempiin tuloksiin, ilmoitetaan niistä välittömästi valvovalle viranomaiselle. Tällöin myös sovitaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä ja otetaan uusintanäytteet tilanteen varmistamiseksi. Jos toiminnanharjoittaja saa tiehoitokunnan luvan käyttää Penttiläntietä, hakija omalta osaltaan osallistuu Penttiläntien kunnossapitoon ja korvaa omasta liikennöinnistään aiheutuneet vauriot. Kuljetusten määrää määrittää kiviaineksen kysyntä, toisinaan kuljetuksia voi olla useammin, kun taas toisinaan kuljetuksia ei ole juuri ollenkaan. Hankealueen ympärille rakennetaan pintamaista suojavalli vaimentamaan melua asutukseen päin. Oton loputtua hakijan tuomat koneet ja laitteet viedään alueelta pois ja alue siistitään. Alue maisemoidaan ja palautetaan takaisin metsätalouskäyttöön. Pintamaat ja hyötykäyttöön kelpaamattomat maa-ainekset levitetään luiskiin ja tasataan kasvualustaksi. Alueen valtapuuksi tulee mänty. Istutusta ei tehdä järjestelmällisen kuvion mukaisesti. Lammen pinta on korkeudella +79,5 m. Koska kaivu ulotetaan syvyyteen +83 m, ei lammen arvioida kuivuvan. Lammen pinnankorkeutta seurataan Envimetria Oy:n laatiman tarkkailuohjelman mukaisesti. Lampea voi jatkossakin käyttää virkistyskäyttöön. Kaivua ei uloteta lammen pinnankorkeuden alapuolelle. Penttiläntie hoitokunta, L. ja O.S:n sekä M. ja M.S:n muistutuksiin vastine: Muistutuksessa pyydetään hakemuksen hylkäämistä MAL 3 :n rajoitusten perusteella. Muistutuksessa mainitaan, että hakijan esittämä tielinjausvaihtoehto 1 kulkisi liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen läpi. Tieyhteys voidaan toteuttaa tarvittaessa yksikaistaisena, jolloin liito-orava pääsee liikkumaan tien ylitse. Tieoikeus on tarkoitus perustaa vain sille ajanjaksolle, kun alueella on ottotoimintaa. Salmelanmäen alue on ollut maa-ainestenoton kohteena useita vuosikymmeniä, eivätkä alueen liito-oravat liene erityisen herkkiä soranotosta aiheutuvalle melulle. Liito-orava tunnetaan yöeläimenä, eikä alueella toimita öisin. Toimintaa harjoitetaan klo 6 22. MAL 3 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan maa-ainestenotto ei saa tuhota luonnon merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä. Hakijan käsityksen mukaan alueella ei ole enää merkittäviä maisemallista kauneusarvoa harjuna, koska alueen harjumuodostelma on kaivettu jo aiemman toiminnanharjoittajan toimesta. Hakijan toiminnalla ei nähdä olevan MAL 3 1 momentin 3 kohdassa mainittuja huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteisiin. Toiminnan vaikutukset ulottuvat lähinnä ottoalueen välittömään läheisyyteen.

Toiminnanharjoittajan mukaan lampi, joka on syntynyt aiemman kotitarveoton seurauksena, ei ole vesilain tarkoittama vesistö. Näin ollen lammella ei ole MAL 3 3 momentin tarkoittamaa rantavyöhykettä. Toiminnanharjoittaja ei ulota ottotoimintaa pohjavesipinnan alapuolelle. Tällöin toiminnanharjoittajan käsityksen mukaan MAL 3 1 momentin 4 kohdassa mainittua vesilain mukaista lupaa ei välttämättä tarvita. Kalustoa ei pestä paikanpäällä. Kaivokartoitukseen voidaan lisätä kiinteistöjen 1:1161 ja 1:1162 kaivot. Otto ei ulotu pohjaveden pinnan alapuolelle ja havaitun pohjavesipinnan yläpuolelle jätetään 4 metrin paksuinen maakerros. Ottamistoiminta ei näin ollen vaikuta lähialueiden kaivojen veden pinnankorkeuteen. Lisätiedot: ympäristötarkastaja Jukka Kuoppala p. 040 314 4741 ja ympäristövalvontapäällikkö Katariina Serenius p. 040 314 4732 Ehdotus Yvp ASIAN RATKAISU Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on tutkinut asian. Ympäristölautakunta päättää olla myöntämättä Lemminkäinen Infra Oy:lle maa-aineslain (555/1981) mukaista maa-ainesten ottolupaa Nurmijärven kunnan Raalan kylässä tilalle Metsä-Jaukkari 543-412-1-410 maa-aineslain 3.1 kohta 1 ja 3.3 perusteella. Maa-aineslain 3.1 kohta 1 mukaan maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista. Maa-aineslain 3.3 mukaan maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten. Ratkaisussa on otettu huomioon Uudenmaan ELY-keskuksen lupahakemuksesta antama lausunto. Kielteisen lupapäätöksen johdosta myös maa-aineslain 21 :n mukainen aloituslupahakemus on ratkaistu kielteisenä. RATKAISUN PERUSTELUT Sovellettavat oikeusohjeet Maa-aineslain 6 :n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Alueella, jolla on voimassa toimenpiderajoitus yleiskaavan tai asemakaavan laatimista tai muuttamista varten, lupa voidaan myöntää, jollei ottaminen tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle tai muuttamiselle, turmele kaupunki- tai maisemakuvaa eikä muutenkaan ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Jos hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia, päätöksestä on käytävä ilmi, miten mainitun lain mukainen arviointi on otettu huomioon.

Maa-aineslain 3 :ssä säädetään maa-ainesten ottamisen rajoituksista. Sen mukaan maa- aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on edellä mainitun lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten. Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Tosiseikat ja johtopäätökset Maa-aineslain 3.1 kohta 1 mukaan maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista. Uudenmaan maakuntakaavassa suunniteltu ottamisalue on ainakin osittain osoitettu arvokkaaksi harjualueeksi tai muuksi geologiseksi muodostumaksi. Uudenmaan maakuntakaavassa lupahakemusta koskeva alue sijaitsee myös pohjavesialueella. Uudenmaan maakuntakaavassa (kehittämissuositukset, merkinnät ja määräykset) mukaan arvokas harjualue tai muu geologinen muodostu (ah) merkinnällä osoitetaan geologisia muodostumia sisältäviä merkittäviä maisemallisia ja luonnontieteellisiä arvoja. Merkinnällä osoitetaan harjujensuojeluohjelman mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat harjualueet, vahvistettujen seutukaavojen arvokkaat harjualueet, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kalliomaisema-alueet sekä maakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Alueilla, joille on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, ensisijaisen maankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. Seutukaavassa suunniteltu ottoalue sijaitsee arvokkaalla harjumaisemaalueella nro 7 Korkeanummi-Nukari-Kuperkeikka-Salmelanmäki. Uudenmaan maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan arvokkaalla harjualueella tai muulla geologisella muodostuma-alueella alueidenkäyttö on suunniteltava niin, ettei aiheuteta maa-aineslaissa tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai eri-

koisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa. Maakuntakaavamerkinnällä on osoitettu ottotoiminnan ulkopuolella olevat harjualueet, joilla geomorfologiset ominaisuudet ja niihin pohjautuva maisemakuva ovat säilyneet mahdollisimman hyvin. Kaavamerkinnän tavoitteena on ohjata uutta ottotoimintaa merkinnän ulkopuolisille alueille. Alueet ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta sekä kaunista maisemakuvaa. Alueet tukevat arvokkaiden luontotyyppien ja metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden elinympäristöjen suojelua. Suunniteltu maa-ainesten otto kiinteistöltä Metsä-Jaukkari 543-412-1-410 aiheuttaisi maa-aineslain 3.1 kohta 1 mukaisen kauniin maisemakuvan turmeltumisen. Suunnitellulle ottoalueelle ei ole myönnetty aikaisemmin maaaineslain mukaisia ottolupia ja alue on luonnontilainen. Maa-ainesten otto tuhoaisi alueen geologisia muodostumia sisältäviä merkittäviä maisemallisia ja luonnontieteellisiä arvoja, joiden perusteella alue on merkitty Uudenmaan maakuntakaavaan arvokkaaksi harjualueeksi tai muuksi geologiseksi muodostumaksi. Maa-ainesten ottaminen muuttaisi maisemaa lopullisesti, eikä alueen maisemointi oton loputtua parantaisi alueen maisema-arvoja entisiksi. Maa-aineslain 3 :n 3 momentin mukaan maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten. Lemminkäinen Infra Oy:n maa-aineslupahakemusta koskevalla alueella ei ole lainvoimaista yleiskaavaa. Nurmijärven kunnan oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 22.2.1989. Yleiskaavassa tila 543-412-1-410 on maa- ja metsätalousaluetta (M2). Vesilain (687/2011) 1 luvun 3 :ssä 3 kohdassa vesistöllä tarkoitetaan järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta. Vesistön määritelmä kattaa myös vesistöön tai pohjaveteen hydrologisesti yhteydessä olevat lammikot, jotka ovat syntyneet sorakuoppiin ja kaivosruoppeihin. Keinotekoiset vesialueet, kuten kanavat, tekojärvet tai tekolammikot ovat uuden vesilain systematiikassa vesistöjä samoin edellytyksin kuin niiden luontaiset vastineet. Vähäistä, vesistöstä tai norosta irrallaan olevaa tekolammikkoa ei tule pitää vesistönä. Ympäristölautakunta katsoo, että ottamisalue sijaitsee vesistön rantavyöhykkeellä. Ottamisalue sijaitsee lähimmillään noin 25 metrin päässä vesistöstä ja 5 metrin päässä kiinteistöjen rajasta. Ottamistoiminnalla on välittömiä vaikutuksia vesistöön, rantaluontoon ja maisemaan. Rinteessä rantavyöhyke ulottuu niin kauan kuin rinteelle sijoittuva rakentaminen selvästi näkyy ja vaikuttaa vesistöön. Hakemuksessa ei ole esitetty täydennyspyynnöstä huolimatta ottamistoiminnalle vesistön rantavyöhykkeellä mitään maa-aineslaissa tarkoitettuja erityisiä syitä. Lupahakemuksen käsittelyn kannalta Lemminkäinen Infra Oy:n maa-aineslupahakemus on ollut riittävä.

Maa-ainesluvan myöntämisedellytysten puuttuessa asiassa ei katsota olevan tarpeen lausua muilta osin lupahakemuksen johdosta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. LUPAMAKSU Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on hyväksynyt kokouksessaan 12.3.2013 20 maa-ainestaksan maa-ainesten ottosuunnitelman tarkastamisesta ja ottotoiminnan valvonnasta sekä muista viranomaistehtävistä. Maaainesluvan käsittelystä peritään Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan 12.3.2013 20 hyväksymän maa-ainestaksan 2 ja 4 :n mukaan 3575,4 maksun määräytyessä seuraavasti: perusmaksu 260 pinta-alaperustemaksu 7,35 ha*340 /ha= 2499 otettavien maa-ainesten mukainen maksu 300 000 m 3 *0,008 /m 3 = 2400 naapurien ja asianosaisten kuuleminen 10*50 =500 hakemuksesta kuuluttaminen/lehti-ilmoitus=300 jos lupahakemus hylätään, peritään taksan mukaisesta maksusta 60 % (5959 *0,6= 3575,4 ) Hakijan on suoritettava lupamaksu ennen päätöksen antamista. Mikäli maksua ei suoriteta määräajassa, erääntyneelle maksulle on suoritettava korkoa korkolain mukaan. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Maa-aineslaki (555/1981) :t 1, 1a 3 4, 5, 5a, 6 7, 10 11, 13, 13a, 19 21, 23, 23a, 23b; Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) :t, 1 4, 6 9; Maa-ainestaksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.3.2013 20); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto 9.3.2012 80); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 13.12.2011 113); Päätös Ehdotus hyväksyttiin. PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTAMINEN Lupaviranomaisen päätös maa-aineslaissa tarkoitetussa lupa-asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Tämän päätöksen antopäivä on 17.2.2014. Päätösote / hakija Nurmijärven kunnanhallitus Uudenmaan ELY-keskus/kirjaamo muistutuksen ja lausunnon jättäneet Päätöskuulutus / Nurmijärven ja Tuusulan kunnan ilmoitustaululla 14.2.2014 19.3.2014

Päätösilmoitus / Tieto päätöksestä / Nurmijärven Uutiset -lehti rajanaapurit ja muut tiedossa olevat asianosaiset MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus lupaviranomaisen päätöksestä on sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsenellä. Lisäksi valitusoikeus on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ja hankkeen tarkoittamalla alueella toimivalla sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tämän päätöksen viimeinen valituspäivä on 19.3.2014. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.